http://www.taloussanomat.fi/etusivu/5390817.asp
koska autoja ostettaisiin liikaa. valtiovallan tarkoitus on rajoittaa automäärän ja liikenteen lisääntymistä saasteiden pienentämisen takia.
koska autoja ostettaisiin liikaa. valtiovallan tarkoitus on rajoittaa automäärän ja liikenteen lisääntymistä saasteiden pienentämisen takia.
Vastaukset 66
Vanhimmat
no entäs jos samalla kun autovero poistetaan varmistettaisiin katalysaattorittomien autojen poistuminen liikenteestä pikaisesti määräämällä niille 2000-3000 eur vuotuinen käyttömaksu ?
valtio saisi liikaa verotuloja
Onko Suomessa todellakin sellaisia kansalaisia, jotka tälläkin hetkellä kiihkeästi haluaisivat ajaa autolla, mutta autoja ei yksinkertaisesti riitä kaikille?!
Enpä usko! Jos minä ostan uuden auton, niin kuinka kummassa se lisäisi liikennettä?
Ajosuoriten lisääntyisi, sillä sinä myisit vanhan autosi eteenpäin, joku ostaisi sinun autosi ja myisi oman halvempansa eteenpäin ja seuraava samoin...
Lopuksi joku pienituloinen ostaisi sen viimeisen romun muutamalla sadalla eurolla ja ajelisi sillä sen minkä pystyisi. Tai joku ostaisi auton toiseksi autoksi vaimolle tai opiskelevalle lapselleen, joka pärjäisi ihan hyvin ilman autoa ajellen fillarilla kesät ja kuntokin kohoaisi, mutta onhan se mukava olla auto että pääsee käymään kaverilla ja kaupassa ja...
Jos niitä jokuja on sumessa vain tietty määrä, ei autoilu lisääny yhtään sen enenpää, vai tyhjästäkö niitä syntyy. Lisäksi unohdit, että vuosittain tuhannet vanhukset luopuvat autoilusta.
aivan hyvin nostaa kolmanneksella ja vielä jää päästöt pienemmiksi kuin tällä hetkellä.
Vanhat autot voi jäädä kakkos, kolmos autoiksi. Niillä ajetaan kuitenkin niin vähän. Täytyy huomioida että niistä menee vakuutus ja käyttömaksut, mikäli valtio pitää huolen siitä ettei kustannuksia turhaan ja aiheettomasti nosteta.
Siitä nyt ei päästä mihinkään että Suomalaisten ajosuorite on ja tulee olemaan EUn korkeimpia.
Jostain syystä tähän asti on autoja rekisteröity enemmän kuin on rekisteristä poistettu. Tätä näkökohtaa ajatellen rekisterissä olevien autojen lukumäärä on siis lisääntynyt joka vuosi. *mutu tietoa, en jaksa kaivaa faktatietoa, jota löytynee AKE:n sivuilta*
"Joku" on esimerkiksi minä. Myin vanhan -86 mallisen Rellun entiselle työkaverille 500 eurolla kun ostin uuden auton noin vuosi sitten. Hän osti sen kakkosautoksi vaimolleen, käytettäväksi silloin kun heidän ensisijainen autonsa on käytössä isännän toimesta. Minun entisellä autollani siis ajellaan nyt kauppareissuja, joita ennen on tehty kävellen. Tämän perheen ajosuorite on siis lisääntynyt sen vuoksi että minä ostin uuden auton.
En liene ainoa "joku", joka on vastaavaan tapaukseen törmännyt.
Etsinpä kuitenkin sen tilaston... Faktatietoa alla olevasta linkistä.
http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_palvelut&language=fi&down=rekisteritil&mainf=ajoneuvorekisteritilastot
MOT
Ostimme vuosi sitten pakun perheen kolmanneksi autoksi, koska oli tarvetta kaappiautolle.
Nyt on sitten selkeästi vähentynyt ajokilometrit kahdella muulla autolla, joten kokonaisajosuorite on kyllä pysynyt täysin samana, vaikka autojen määrä lisääntyikin 50 %:lla.
Periaatteessa joku voi lopettaa ne kauppareissujen kävelemisen, mutta uskoisin heidänkin kuitenkin pian huomaavan, kuinka kalliiksi sen vanhan Renun pitäminen oikein tulee. Vakuutukset, katsastukset ja käyttömaksut maksaa vielä kerran tai pari, mutta sitten totuus valkenee. Varsinkin, jos sitä ei oikeasti tarvitse..
Autokaupan järjestöt ovat olleet lähes ainoita, jotka ovat vuosikymmenten aikana vaatineet autoveron alasajoa. Nyt kauppa käy kuin siimaa, jolloin edes kauppiailla ei ole suurempaa intressiä vaatia autoveron poistoa. Veronmaksajajärjestöjen, eli lähinnä Autoliiton ja Veronmaksajain Keskusliiton kannanotot ovat aina olleet olemattomia tai vähintäänkin ponnettomia. VKL ei tietääkseni ole milloinkaan esittänyt ensimmäistäkään kannaottoa autoveron suhteen.
Historian valossa ensimmäinen suuri autoveron alennus tehtiin autokaupan ankaran painostuksen tuloksena 1993, kun kauppiaita kaatui konkurssiin laman alla. Toinen suuri alennus tapahtui hieman "vahingossa" kymmenen vuotta myöhemmin, kun vm:ssä suunniteltiin hoitaa käytettyjen vero-ongelma (EY-tuomioistuimen jälkeen) alentamalla autoveroa yleisesti n. kuudenneksella. Ministeriössä ajateltiin sen suuruisen alennuksen riittävän käytettyjen verotuksen syrjimättömyyteen.
Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä päädyttiin kuitenkin eri ratkaisuun ja käytettyjen verot jätettiinkin vanhojen nk. historiallisten prosenttien varaan ja alennettiinkin vain uusien veroa. Näin ajateltiin mm. ympäristösyihin vedoten rajoittaa käytettyjen tuontia verottamalla niitä ankarammin kuin uusia. Tämän ratkaisen lopputulos ei ole osoittautunut mitenkään onnistuneeksi.
Toinen syy silloiseen veronalennukseen oli paine ratkaista asia jotenkin, koska autokauppa oli voimakkaasti hiipunut asiakkaiden odotellessa EY-tuomioistuinkäsittelyn vaikutusta autojen hintoihin. Liikkeellä oli monenlaista huhua autoveron poistumisesta tai ainakin merkittävästä alentumisesta.
Jokatapauksessa Suomessa ei ole vielä tähän saakka alennettu kertaakaan merkittävällä tavalla autoveroa tilanteessa, jossa kauppa käy normaalisti. Eirityisesti nyt alennus on erittäin epätodennäköinen, koska päättäjien selkeä kanta on se, että autoveron alennus kiihdyttää eniten kalliiden ja paljon kuluttavien myyntiä ja uhkaa muutenkin lisätä liikennettä ja päästöjä. Tämä huoli on luettavissa postaamistani valikuntalausunnoista.
Vuonna 1989 autokauppa kävi ennätysvilkkaasti ja lainanotto oli huipussaan Pian tämän jälkeenhän autokauppiaat ja pankit kävivät poikien autoja hakemassa takaisin...
Pitäisikö sittenkin jotain tehdä?
>>Pitäisikö sittenkin jotain tehdä?
Luonnollinen autokaupan taso on Suomessa 200 000 - 250 000 autoa vuodessa.
Pikemminkin kannattaisi poistaa autovero, jolloin velkaantuminen ei kasvaisi niin suureksi.
>>Luonnollinen autokaupan taso on Suomessa 200 000 - 250 000 autoa vuodessa.
Tällä hetkellä 28 kpl / 1000 asukasta.
200 000 myynnillä 38 /kpl 1000 asukasta.
Suomessa keskimääräinen ajosuorite eu:n korkeimpia maantieteestä johtuen.
Autoveron poistuessa Espanja ja Itävalta lähinnä sopivia vertailukohteita. Ruotsalaiset taitaa ostaa pitkäikäisempiä autoja. V70 eniten myyty.
JOs nuo luvut pitävät paikkansa, niin miten on mahdollista, että suomessa on vanhempi autokanta??? tuskin noissa mitää suurta muutosta on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana, suomessa ei ainakaan? Kuitenkin käytetyt on ostettu pääasiallisesti kotimarkkinoilta, paitsi ihan viimevuosinina. Autoistumisen aste on myös melko samaa tasoa.
jarruttaa kauppaa:
”Luonnollinen autokaupan taso on Suomessa 200 000 - 250 000 autoa vuodessa.”
kK:
” Vertailun vuoksi muutama esimerkki Euroopan maista: Yljyrikas Norja 24 autoa/1000 as, Ruotsi 30 autoa/1000 as, Hollanti 29 autoa/1000 as, Itävalta 36 autoa/1000 as, Espanja 34 autoa/1000 as jne.”
kK: Joutuu kysymään, että millä perusteella?
Esim. Saksa 40 autoa/1000 as ja Belgia 48 autoa/1000 as.
Eli suhteutettuna Suomen asukkaisiin
SAKSA 204177 autoa vuodessa
BELGIA 242379 autoa vuodessa
Hyvin näyttää menevän tuohon luonnolliseen 200 000 – 250 000 autoa vuodessa haarukkaan.
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=myyntitilastot&article=117202
Miksei Ruotsi olisi oikea vertailukohta ? Ajomäärät ja olosuhteet ovat samankaltaiset. Myös Suomessa ostetaan isompia autoja kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Jos vertailukohdaksi otetaan Ruotsi, Suomen "oikea" myyntimäärä olisi 160 000 kpl vuodessa, vain 8 % enemmän kuin nykyään.
Jos vertailukohdaksi otetaan Hollanti, Suomen "oikea" myyntimäärä olisi 150 000 kpl vuodessa, 1 % enemmän kuin nykyään.
Jos vertailukohdaksi otetaan EU-15 keskiarvo, Suomen "oikea" myyntimäärä olisi 193 000 kpl vuodessa, 31 % enemmän kuin nykyään.
Jos EU-15 tilastosta otetaan Saksa pois ja lasketaan uusi keskiarvo, Suomen "oikea" myyntimäärä olisi 188 000 kpl vuodessa, 28 % enemmän kuin nykyään.
Otetaan Saksan lisäksi Italia ja Espanja pois ja lasketaan uusi keskiarvo, Suomen "oikea" myyntimäärä olisi 183 000 kpl vuodessa, 24 % enemmän kuin nykyään.
Jos vertailukohdaksi otetaan Saksa, Suomen "oikea" myyntimäärä olisi 209 000 kpl vuodessa, 41 % enemmän kuin nykyään.
Näitä lukuja vasteen yli 200 000 kpl:een myyntimäärät kuulostavat aika huimilta.
Vielä ihan mielenkiinosta:
Jos vertailukohdaksi otetaan Viro, Suomen "oikea" myyntimäärä olisi 73 000 kpl vuodessa, 49 % vähemmän kuin nykyään.
Joo, ei ole olemassa 'oikeaa' myyntitasoa, voidaan tehdä ainoastaan vertailuja toisiin maihin ja ehkä ne ovat lähinna suuntaa antavia.
Seikka, jolla kenties on merkitystä, on että Suomessa on vanhojen EU-maiden vanhin autokanta ja toista miljoonaa autoa uudistamisen tarpeessa. Tällä tarkoitan sitä, että autojen ikä alkaa olla 10 vuotta tai enemmän. Tämä luo paineita automyynnille (uusille ja vähän käytetyille). Sen enenpää kantaa ottamatta, mihin tuo myynti kohdistuisi... se onkin sitten spekulointia.
Suomen myyntiluvut ovat heitelleet hyvinkin paljon. Tässä lukuja:
1990 139t, 1991 92t, 1992 68t, 1993 55t, 1994 67t, 1995 80t, 1996 96t, 1997 105t, 1998 126t, 1999 136t, 2000 135t, 2001 109t, 2002 117t, 2003 147t, 2004 142t, 2005 147t.
Luvuista näkee, miten 90-luvun lama vaikutti myyntilukuihin. Sillä on ollut autokannan uusiutumiseen vähintään yhtä suuri vaikutus kuin autoverolla.
Nämä luvut auttavat osaltaan ymmärtämään, miksi käytetyt ovat Suomessa niin kalliita.
Jos Suomessa jatkuvasti myydään 150.000 autoa vuodessa ja saman verran vanhasta päästä poistuu, muodostuu autokannan keski-iäksi n. 7,5 vuotta, mikä on alle vanhojen EU-maiden keskiarvon. Tällä hetkellä ollaan hyvin lähellä normaalia tilannetta.
>>Tällä hetkellä ollaan hyvin lähellä normaalia tilannetta.
Samsta syystä muutama vuosi sitten tapahtuneen veromuutoksen jälkeen alettii tuoda juuri 90-luvun alkupuolen moottoripyöriä ulkomailta, koska Suomesta puuttuivat juur sen ikaiset käytetyt. Tämän markkinoilla olevan puutteen johtosta käytettyjen moottoripyörien arvo oli Suomessa keinotekoisen korkea. Esimerkiksi 90-luvun lopulla vuosimallien vuosikymmenen alukupuolella valmistettujen pyörien arvo ei muuttunut käytännössä ollenkaan vaikka kalusto vanheni ja kilometrejä tuli lisää.
Tämä on mm. veromuutoksen ansiosta muuttunut, sillä nykyään tuodaan 2000 luvun pyöriä sekä ostetaan enemmän myös uusia.
>>tuskin noissa mitää suurta muutosta on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana, suomessa ei ainakaan?
Vuodesta 1991 - 1996 autojen keski-ikä nousi 7:stä vuodesta 10:een vuoteen. Vuosien 1996 - 2004 aikana keski-ikä on noussut vielä puoli vuotta. Nykyisellä myyntimäärällä tuo autokannan ikä pysyy samana eikä juuri alene, ellei muita toimenpiteitä tehdä.
Vaikka Ruotsissa kpl määräinen myynti on pienempi, ostetaan siellä isompia ja kestävämpiä autoja pidemmäksi ajaksi.
Tästä seuraa suoraan se että verotuotot pysyvät silti tasaisella tasolla kuin jos myytäisiin pienempiä enemmän. Kansa päättää, ei autonmyyjien & valtion kartelli.
Luvut kertoo hyvin myös miksi käyttömaksut olisi valtiontalouden kannalta paljon parempi tapa kerätä verotuloja kun uusien autojen hankinnan verotus. Syvimmän laman aikana myyntiin perustuvat verotulot oli vain noin kolmannes huippuvuosista. Jos raha olisi kerätty käyttömaksuina olisi valtio saanut tuloja paljon tasaisemmin.
Käyttömaksut ovat erittäin huono vaihtoehto niiden perheiden kannalta, jotka eivät tule toimeen yhdellä autolla. Käyttömaksu on verrattavissa omaisuusveroon, miksi omistamisesta pitäisi maksaa.
Oikeudenmukainen ja samalla myös ympäristönäkökulmat huomioon ottava tapa verottaa autoilijoita on polttoainevero. Jos autoveron tuotto pitää jollain korvata, minun mielestäni polttoainevero on paras tapa siihen.
Aika hassua puhua luonnollisista luvuista ja verrata Belgiaan, jossa myydään asukaslukuun nähden eniten autoja EU:ssa. Jos Suomessa myytäisiin 250 000 kpl vuodessa, mentäisiin jo selvästi Belgian ohi ja se ei oikein tunnu enää "luonnolliselta", pikemminkin utopistiselta.
Saksan tason saavuttaminen on jo hyvä saavutus eli 210 000 autoa vuodessa.
tässä kaikessa on valtion verotulojen kasvu, vaikka hintoja alennettaisiinkin. Onko tämä VM:n kannalta hyvä mutta liikennemäärien kasvun kautta huono asia?
Viimeksi veroale oli n. 6% ja se heijastui uusien autojen hintoihin suoraan. Uusia autoja myytiin heti 26% enemmän tämän seurauksena.
Minun mielestä veroale olisi tervetullut nyt.
Uskon että suurelle osalle olisi myös mielekkäämpää lyhentää velkarahalla uutta autoa kuin ylihinnoiteltua käytettyä. Rahoitusyhtiöiden mukaan auto ostetaan velaksi yli 90% kaupoista.
Vanhoille romuille olisi saatava tapporaha niinkuin Saksassa tai Ruotsissa, eikä mitään romuttamon alennusseteleitä uuteen autoon.
>>Ironista tässä kaikessa on valtion verotulojen kasvu, vaikka hintoja alennettaisiinkin.
Pitäis mieluummin kysyä, että olisko jo mahdollista keventää liikenteen verotusta, koska esim vuoden 2005 valtion budjetti osoitti noin 1.3 miljardin ylijäämää. Sama summa muuten tulee vuosittain autoverosta.
Jaska:
”Aika hassua puhua luonnollisista luvuista ja verrata Belgiaan, jossa myydään asukaslukuun nähden eniten autoja EU:ssa.”
perusteella:
Aika hassua puhua vertauksesta Belgiaan, jos verrataan Belgiaan ja Saksaan.
Jaska
”Jos Suomessa myytäisiin 250 000 kpl vuodessa, mentäisiin jo selvästi Belgian ohi ja se ei oikein tunnu enää "luonnolliselta", pikemminkin utopistiselta.”
perusteella:
Laskelmassani oli suhteutettu Belgian 2004 myyntimäärä Suomen asukaslukuun ja määräksi tuli 242379 kpl. Tämä vuoden 2004 määrä on 3 % pienempi kuin tuo arvioidun 250 000 luonnollisen myyntimäärän yläraja, eli käytännössä sama määrä.
Tarkoitatko sinä ihan tosissaan, että jos näillä suuruusluokkaa kuvaavilla luvuilla myytäisiin 250 000 autoa 242379 sijasta, niin mentäisiin selvästi Belgian ohitse? Minusta tuo on hassua puhetta. Käsittääkseni tässä suuruusluokaltaan myytäisiin sama määrä.
Jaska:
”Saksan tason saavuttaminen on jo hyvä saavutus eli 210 000 autoa vuodessa.”
perustella:
Joo, niin on. Toivotaan, että autovero pian poistuu, koska eihän tuota hyvää saavutusta muuten voida saada, erinomaisesta 250 000 saavutuksesta puhumattakaan.
Veronkevennysvaran kohdentaminen on taas aivan eri asia. Palkkaveron ensisijaisuudesta taas siinä vallitsee yksimielisyys, koska siihen liittyy voimakkaimmin mm. dynaamiset vaikutukset, sosiaalisten (työllisyys) ym. lisäksi.
tason alapuolelle. Kuten myyntimääristä vuosilta 1989 - 2006 nähdään olisi LUONNOLISELLA tavalla ilman hankintaveroa pysyneet verotulot tasaisena. Se siitä fiskaalisesta.
16 vuotta on mennyt uusia autoja LUONNOTTOMAN vähän.
Parempi näissä autoilu hommissakin luonnon menetelmät kuin mitkään koeputki kikkailut;)
Kaikkissa länsimaisissa tutkimuksissa nimenomaan autoilun verottaminen ei johda mihinkään verotuottoihin.
Myös käytännön kokemukset esim. Ruotsin mallista tukevat näitä liikenteen teorioita. Huom. ei talousteorioita. Liikennetutkimukset on erikseen ja taloustutkimukset erikseen.
Tää liikenne nyt on speciaali ammattilaisten ala.
Siinäpä se ongelma juuri onkin, että kaikki menee autoilijan edun ohitse. Kun esim vuosien 1996-1997 aikana kerättiin autoilun veroina noin 7-800 milj€/vuosi niin nyt kerätään 1,3 miljardia euroa vuodessa.
Tiedetään varsin hyvin mikä on esim palkkaveron kevennyksen vaikutukset, mutta aivan samalla tavalla autoveron kevennyksellä on sosiaalisuus- ja työllisyysvaikutuksia. Toiseksi olisi jo h**vetin korkea aika alkaa ajatella sitä, että palkkaveroja on alennettu jo vuosikausia, nyt voitaisiin kohdistaa katseet muualle edes hetkeksi. Kyseessähän olisi vain yhtä vuotta koskeva kerralla tehty kevennys, jos autovero poistettaisiin ja unohdettaisiin ne palkkaveron kevennykset vuodeksi. Kerättäköön tämän jälkeen verotuotot käyttömaksuina (ei kovin kannatettava tapa) ja ennenkaikkea polttoaineveroina!
Ja ihan oikeasti pitää kysyä, että mitä se 20-30€/kk tekee kenenkään taskussa minkä palkkaveron kevennyksillä saavutetaan? Sen verran jo läikkyy bisseä yli kun käy kuppilassa.
Oletetaan, että uusia autoja myydään Suomessa 140 000 kpl vuodessa ja vanhoja poistuu rekisteristä 70 000 kpl vuodessa. Silloin henkilöautokanta kasvaa reilut 2 % vuodessa. Kasvu on viimeiset 10 vuotta ollut keskimäärin tuota luokkaa. Tämä selviää AKE:n tilastoista.
Jos rekisteristä poistuvan auton keski-ikä on kaksi kertaa auton keskimääräinen ikä, saavutetaan Saksan keski-ikä 7.5 noin vuonna 2008-2009.
Jos rekisteristä poistuvan auton keski-ikä on 1.5 kertaa auton keskimääräinen ikä, saavutetaan Saksan keski-ikä 7.5 noin vuonna 2009-2010.
Jos rekisteristä poistuvan auton keski-ikä on sama kuin autojen ikä keskimäärin, saavutetaan Saksan keski-ikä 7.5 noin vuonna 2010-2011.
Jo nykyiset myyntimäärät riittävät nuorentamaan autokantaa selvästi. Näissä luvuissa ei ole otettu huomioon käytettynä tuotuja autoja.
Laskelmissa on lähdetty siitä, että henkilöautojen keski-ikä on nyt 10.5 vuotta.
Todennäköisesti henkilöautokannan kasvu ei voi jatkua yli 2 % vuosivauhtia, jossain tulee raja vastaan ja kasvu hidastuu. Jos silloin uusien autojen myyntimäärät pysyvät edelleen samalla tasolla, kiihtyy vanhojen autojen romutus. Tämä vielä nopeuttaa autokannan uusiutumista näistä laskelmista.
Onko tutkittu, miten ne maat ovat selvinneet, joissa autovero on poistettu ?
Onko palvelut heikentyneet ?
Onko valtiontalous romahtanut ?
Onko esim. ruotsalainen yhteiskunta ollut uhattuna, kun vero sieltä poistettiin 1995 ?
Ei kannata verrata vuosiin 1996-1997. Silloin uusien autojen myyntimäärät olivat vielä alahaiset laman jäljiltä. Nyt ollaan normaalitasolla.
Kyllä se 20-30 euroa tuntuu - varsinkin, jos se jää saamatta.
Vaikka autoveron poistoa sinänsä kannatankin, vielä enemmän kannatan palkkaverojen alentamista, erityisesti marginaaliveron alentamista. Vielä sitäkin enemmän kannatan perintöveron poistoa. Perintöveron poisto vaikuttaisi melko varmasti myös uusien autojen myyntiin.
Minkälainen autoverotus Ruotsissa oli ennen vuotta 1995 ? Osaisiko joku kertoa, kun siihen kerran jatkuvasti viitataan.
Tutkimusten valossa verotulot ovat aina lisääntyneet kun autoveroa on alennettu.
Näin pääsi käymään mm.
1. 1994
2. 2003
Itse en ymmärrä kirjoitustesi kohtia joissa tuo 1,5 mrd häviäisi autoveron laskun myötä.
Esimerkki: jos veroa alennetaan 8%, ja myynti kasvaa 20%, mihin häviää 1,5 mrd?
Kalle AINA vaikenee, vaikka on varmasti tutkinut miten kävi Ruotsissa :))
”Vaikka autoveron poistoa sinänsä kannatankin, vielä enemmän kannatan palkkaverojen alentamista, erityisesti marginaaliveron alentamista. Vielä sitäkin enemmän kannatan perintöveron poistoa. Perintöveron poisto vaikuttaisi melko varmasti myös uusien autojen myyntiin.”
Miksi sitten olet tällä palstalla. Siirry vaikka tuolle palstalle.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4000000000000034&subcat=676
Autoveron poisto ja 0,10-0,15e korotus bensan hintaan olisi myös minulle sopiva vaihtoehto. Jostain syystä tätä ei olla hallituksen puolella valmiita tekemään. Kummalla vaan tavalla lopputulos olisi suunnileen sama. Päästäisiin eroon ongelmallisesta autoverosta eikä tilalle tarvitsisi keksiä mitään uutta systeemiä.
Autoveron kohdalla dynaamiset vaikutukset ovat pelkästään plussaa euroissa. Miinusta ei ollenkaan.
Nämä asiat eivät ole verrannollisia. Liikenteen ammattilaisten näkökulmaa talouskeskusteluun.
Jos autoveroa lasketaan 8 %, laskee 25000 euron auton hinta 584 euroa. Luuletko, että myynti silloin kasvaa 20 % ?
Vai tarkoititko kenties, että autoveroa laskettaisiin 8 prosenttiyksikköä ? Jos alennus siirtyisi täysimääräisenä autojen hintoihin ja ostettaisiin edelleen keskimäärin samanlaisia autoja, pitäisi samaan verokertymään (autovero, elv ja alv yhteensä) päästäkseen autojen vuosimyynnin olla 195000. Kasvua 33 %. Aletaan olla Saksan luvuissa vaikka autoveroa olisi edelleen 20 %. Kuka tällaiseen uskoo ?
Vuoden 2003 myyntilukujen nousussa ei takana ole pelkästään autoveron lasku vaan myös takana olleet lamavuodet, jolloin uusia autoja myytiin hyvin vähän. Vuoden 2003 veronalennus antoi sen verran piristysruisketta, että autojen myynti palautui suomalaiselle normaalitasolle. Samanlaista nousua on jokseenkin turha odottaa vastaavalla veron muutoksella.
Ruotsi liittyi EU:iin 1995 ja heidän autoveronsa olisi tuolloin ollut EU-oikeuden vastainen. Ruotsin valtionvarainministeriössä oli oikeuden tajuisia virkamiehiä ja he eivät pitäneet järkevänä alkaa syrjimään lain vastaisesti omia kansalaisiaan.
Muista veroista saa siis puhua vain silloin, kun autoveron poisto ajaa niiden edelle. Siis näin: autoveroa pitää laskea mieluummin kuin palkkaveroa.
Tälaista ei saa tällä palstalla sanoa: kannatan enemmän perintöveron poistoa kuin autoveron poistoa.
Noinko se menee ? Mielipiteen saa ilmaista vain, kun on kaikessa samaa mieltä kuin muut ? Tai ainakin tällä palstalla kuuluu olla sitä mieltä, että autoveron poisto menee kaiken muun edelle. Muuten pitää vaieta.
On hienoa, että tiedät kuinka Ruotsissa asiat hoidettiin. Et silti vaivautunut kertomaan, mitä siellä tehtiin ja mikä oli tilanne ennen vuotta 1995. Ilman näitä tietoja on ihan turhaa väittää, että siellä tehtiin jotain, mistä Suomen pitäisi ottaa mallia.
naapurin viisaasta päätöksestä jo ennen 1995 jolloin yksityishenkilö sai tuoda yhden auton verotta omaan käyttöönsä eikä sitä saanut myydä vuoteen. Näin estettiin trokailukin eikä valtiokaan kaatunut kerralla, sillä kaikki eivät hakeneet autoa, vain ne joilla oli tarve ja halu.
Katsastusmaksu oli korotettu, muistaakseni 3000 SEK.
Autoalantieto.fi sanoo:
'Suomessa oli vuoden 2004 lopussa noin 2,7 miljoonaa autoa. Näistä oli henkilöautoja 2 331 190. Suomen autokanta on EU-maiden vanhin. Vuonna 2004 henkilöautojen keski-ikä oli 10,5 vuotta oltuaan edellisenä vuonna jopa 10,5 vuotta. Suomalainen henkilöauto romutetaan keskimäärin vasta 18-vuotiaana. (Bil- og veistatistikk 2005)'
'Henkilöautojen keski-ikä kuvaa autokannan uusiutumisnopeutta ja samalla myös uuden autotekniikan yleistymistä koko autokannan mittakaavassa. Autojen keskimääräinen käyttöikä eli se ikä, jossa autot keskimäärin poistetaan kannasta, on aina keski-ikää suurempi. Tilanteessa, jossa autokanta ei kasva eikä vähene, on keski-ikä puolet keskimääräisestä käyttöiästä. Suomessa henkilöautojen keskimääräinen käyttöikä on noin 18 vuotta, mikä merkitsee, että autokannan keski-ikä on noussut ennätyksellisen korkeaksi.'
'Meillä toteutuva noin 18 vuoden keskimääräinen henkilöautojen käyttöikä merkitsee, että keskimääräinen henkilöauto kuluttaa käyttöaikanaan ylimääräisen kahden vuoden polttoaineannoksen verrattuna siihen, että uusin tekniikka olisi jatkuvasti laajassa käytössä. Energiankulutuksen kannalta optimaalinen henkilöautojen kierrätysväli olisi noin 10 vuotta.'
'Henkilöautokantamme keski-ikä on tasaantunut yli 10 vuoden tasolle. Sen nopea alentaminen edellyttäisi keskimääräisen käyttöiän olennaista alentumista nykyiseltä 18 vuoden tasolta. Keskimääräisen käyttöiän alentuessa uuden autotekniikan hyödyt koko autokannassa voisivat yleistyä nykyistä nopeammin.'
'Autokannan uusiutumisen nopeuttaminen on nyt teknisesti poikkeuksellisen hyvin mahdollista, koska Suomen henkilöautokannan keski-ikä kasvoi 1990-luvun jälkipuoliskolla ennätyksellisen korkealle 10,3 vuoteen. Jos asiaa ei edistetä, nykytilanteessa mahdollisena pidettävällä noin 150 000 uuden auton myynnillä vuodessa (ilman käytettyjen autojen tuonnin olennaista muutosta) jää henkilöautokannan keski-ikä entiselle tasolle.'
Jaska:
”On hienoa, että tiedät kuinka Ruotsissa asiat hoidettiin.”
Ruotsissa:
Kiitos.
Jaska:
”Et silti vaivautunut kertomaan, mitä siellä tehtiin”
Ruotsissa
Kyllä minä edellisessä viestissä kerroin mitä siellä tehtiin. Siellä poistettiin tämä syrjivä autovero.
Jaska:
”ja mikä oli tilanne ennen vuotta 1995.”
Ruotsissa:
Ruotsissa oli hankintaan perustuva verotus, joka oli noin 50 %:a autonhinnasta. Suomessa autovero oli tuolloin jotain 120 %:a autonhinnasta. Voit myös itse hankkia lisätietoa, mikäli aihe kiinnostaa.
Jaska:
”Ilman näitä tietoja on ihan turhaa väittää, että siellä tehtiin jotain, mistä Suomen pitäisi ottaa mallia.”
Ruotsissa:
Niin on. Historia on hyvä tuntea.
Toivottavasti päästäisiin Suomessakin pian tähän syrjimättömään verotukseen:)
Yritin vain auttaa sinut oikealle palstalle. Anteeksi jos loukkaannuit. Ei todella ollut tarkoitus.
Jaska:
”Jo nykyiset myyntimäärät riittävät nuorentamaan autokantaa selvästi. Näissä luvuissa ei ole otettu huomioon käytettynä tuotuja autoja.”
Autoalantieto.fi sanoo:
”Jos asiaa ei edistetä, nykytilanteessa mahdollisena pidettävällä noin 150 000 uuden auton myynnillä vuodessa (ilman käytettyjen autojen tuonnin olennaista muutosta) jää henkilöautokannan keski-ikä entiselle tasolle.”
Nyt vaikuttaa ihan siltä, että Jaska venkoilee ja puhuu pehmosia.
Tein laskelman itse, syötin luvut Exceliin ja pyörittelin hetken. Tein laskelman näin:
Hain AKE:n nettisivuilta rekisterissä olevien henkilöautojen lukumäärät vuodesta 1990 lähtien. Näistä luvuista näkee, että autokanta on kasvanut noin 2.5 % vuodessa.
Hain myös uusien autojen ensirekisteröintien määrät EU:n tilastoista samalta ajalta.
Näiden kahden luvun perusteella pystyy laskemaan, kuinka paljon vanhoja autoja on poistunut rekisteristä vuosittain. Luku on vuoden 1990 jälkeen vaihdellut aika tavalla, enimmillään se on ollut 119000. Vuoden 1999 jälkeen se on ollut välillä 67000 - 83000.
Oletin, että uusia autoja myydään vuodessa 140000 (eli vähän vähemmän kuin viime vuosina on myyty). Laskin, paljonko autoja pitää poistua rekisteristä, jotta autokannan kasvu on noin 2.5 % vuodessa ja päädyin lukuun 70000.
Jos autojen keski-ikä on 10.5 vuotta ja autoja on rekisterissä 2331190, on niillä ikää yhteensä 24477495 vuotta. Jos seuraavana vuonna myydään 140000 autoa, on näillä uusilla autoilla vuoden lopussa ikää yhteensä 140000 vuotta. Jos rekisteristä poistuu 70000 autoa, joiden ikä on 1.5 kertaa keski-ikä (eli 16 vuotta, oikea ikä olisi 18 vuotta), on näiden autojen ikä yhteensä 1102500 vuotta.
Lasketaan näistä luvuista, paljonko on autojen ikä yhteensä seuraavana vuonna eli 24477495 + 140000 - 1102500 ja saadaan 23522944 vuotta. Jaetaan tämä rekisterissä olevien autojen lukumäärällä, joka on siis kasvanut 70000 kappaleella ja saadaan uudeksi keski-iäksi 9.6 vuotta.
Kun laskelmaa jatketaan eteenpäin, nähdään, että 7.5 vuoden keski-ikä saavutetaan vuoden 2009 jälkeen.
Tämän voi kuka tahansa tarkistaa syöttämällä samat luvut Exceliin. On tietenkin täysin mahdollista, että olen tehnyt jonkin virheen, ehkäpä joku voi asian tarkistamaan näillä tiedoilla.
Pystyykö autoalantieto.fi:n luvut tarkistamaan ? Mihin ne perustuvat ?
Papukaijamerkin olet ansainnut.
mikä laskelma?
Oletko ihan tosissasi?
Käväiseppä vaikka Autovahinko keskuksessa ja muissa hajoittamoissa tai tutkaile vaikka onnettomuuskuvia ja mieti mikä laskentamallissasi mättää???
No selvisipä ainakin se, että tilastotiede tai sen soveltaminen ei ole leipätyötäsi.
Periaatteessa tuolla tavoin saisi oikean lopputuloksen. Jotain hankaluutta tähän tuo se, ettei tiedetä kunkin vuosimallin lukumäärää kokonaistilastossa. Nythän me tiedetään ainoastaan se, että puolet autokannasta on alle 10,5 vuotta vanhoja ja toinen puoli vanhempia.
Jotta voisi laskea autokannan keski-iän esim seuraavien 5:n vuoden ajalle, tarvittaisiin kunkin vuosimallin lukumäärän koko autokannasta sekä sen vuosittaisen poistuman. Tämän jälkeen meillä olisi riittävä aineisto jonka perusteella keski-iän muutos saataisiin laskettua.
Ihan näin äkkipäätä ajatellen Suomen autokannassa on erityisen paljon autoja ikäluokassa 16-18 vuotiaat rekisteröintivuosilta 1988 - 1990. Tällä on selvä vaikutus myös keski-ikään ja ennenkaikkea sen muutokseen lähivuosina; uskoakseni tuo kalusto poistuu liikenteestä aika paikkoin...
Olet oikeassa siinä, että pitäisi tietää kunkin vuosimallin lukumäärät ja rekisteristä poistettavien autojen vuosimallit, jos halutaan päästä tarkkaan lopputulokseen, mutta kyllä tämä suuntaa antaa.
Taas tosi fiksu kommentti. Kerrotaan, että laskelma ei toimi, mutta ei viitsitä kertoa miksei se toimi.
Taidat rivien välistä viitata siihen, että myös uudehkoja autoja poistuu rekisteristä onnettomuuksien takia. Siinä olet ihan oikeassa. Tiedätkö kuitenkaan sitä, että tilastojen mukaan rekisteristä poistettavan auton keski-ikä on 18 vuotta. Siinä ovat mukana myös ne onnettomusautot, joihin viittasit. Niiden osuus on sen verran pieni, että ne eivät paljon kokonaisuuteen vaikuta.
Joo, sellainen mielenkiintoinen tutkimus löytyi kuin 'Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt' Kari Mäkelä & Juhani Laurikko & Heikki Kanner, VTT 2004 ja siellä on kerrottu mm autokannan määrä suhteessa vuosittain rekisteröityihin.
Taulukko on seuraava:
ikä: jäljellä:
0-1v 1,00
2 0,999
3 0,999
4 0,998
5 0,997
6 0,996
7 0,996
8 0,995
9 0,994
10 0,994
11 0,991
12 0,986
13 0,966
14 0,929
15 0,874
16 0,804
17 0,722
18 0,615
19 0,498
20 0,372
>20 0,080
Vuoden 2005 lopun autokannan keski-ikä on jo tiedossa joten tutkin seuraavaksi tilannetta v.2006 lopussa. Oletuksena oli, että autokanta kasvaa 2% ja vuoden 2006 myynti olisi 150000 kpl. Tällöin sain 1-9 vuotiaiden autojen lukumääräksi 1207980 kpl ja 11- vuotiaiden lukumääräksi 1150906. Keski-iäksi muodostui 10.2 vuotta.
Sinun löytämistä luvuista voidaan päätellä, että uudempia autoja poistuu rekisteristä vuosittain noin promillen verran ko. vuosimallin kokonaismäärästä. Sillä ei ole minun aiempiin laskelmiin autokannan uusiutumisesta mitään käytännön vaikutusta.
Autojen määrä ei välttämättä suoraan korreloi ajomäärien kanssa. Nyt perheissä on yksi iso auto, mutta autoverottomissa maissa on yleensä yksi iso ja yksi pieni auto. Vaikka ajo vähän lisääntyisikin, niin ajoa siirtyy isolta autolta pienelle ja bensaa säästyy.
Julkinen liikenne on kilpailukykyisempi, jos verotus siirretään kokonaan muuttuvvin kuluihin, ts autovero ja käyttömaksu pois ja kaikki verot polttoaineeseen. Jos kerätään paljon ajomäärästä riippumattomia veroja, niin lisäkilometrit ovat "halpoja". Nykyisin tämä koskee erityisesti diesel-autoja. Sillä kannattaa mennä aina, ei koskaan bussilla tai junalla.
Tuossa on ainakin sen verran totuuden siementä, että sadan kilometrin matkaa ei kannata työssäkäyvän ihmisen kulkea junalla edes yksin, sillä käytännössä millä tahansa autolla on halvempi tuo matka satunnaisesti kulkea. Kuukausiliput ovat asia sikseen, mutta kertamatkana tuo ei juurikaan kannata...
Esimerkiksi Tampere - Riihimäki väli maksaa InterCity junalla 17,30 euroa. Samalla hinnalla saa 14 litraa bensaa, millä määrällä ajaa nykyautolla 200 kilometriä. Vaikka laskettaisiin sen sadan kilsan matkan bensakulut, niin silti jää reilusti rahaa huoltoihin ja muihin kilometrikuluihin.
Joko autoilu on liian halpaa tai sitten junalla matkustaminen liian kallista. Minusta juna on liian kallis, siksi ajan tuollaisen matkan autolla.
Niin miten ...niin,no.
Jos ajatellaan että uusia ja vanhoja autoja on saman verran,niin eikö se tarkoita sitä,että uusien autojen lisääminen vähentäisi enemmän ilmansaasteita,kuin saman verran vanhempia autoja?.