En ole perehtynyt fysiikkaan. Osaako joku neuvoa, millä kaavalla saa laskettua esim. jos otetaan taloon 100 kuutiota -10 asteista ilmaa tai saman verran 10 asteista? Paljonko energiaa säästyy, jos ilman lämpötila kasvaa 20 astetta?
Miten lasketaan
energiaa...
153792
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ilman ominaisuudet:
Lämpökapasiteetti 1,01 kJ/kg*K, lämpömäärä kilojoulea per kilogramma per kelvin-aste(periaatteessa sama kuin celcius-aste)
Tiheys 1,293 kg/m^3, kilogrammaa kuutio
Noista saa kertomalla 1,30593kJ/m^3*K, kilojoulea per kuutio per kelvin-aste
kuutioita 100 ja asteita 20 tekee 1,30593*100*20= 2611kJ
1J = Ws, joule on watti sekunnin ajan
2611kJ tarkoittaa että jos lämmitetään sata kuutiota sekunninnissa tarvitaan tehoa hulppeat 2600kW. Sata kuutiota tunnissa (3600sekunnissa) tekisi arkisemmat 2600/3600=0,722kW joka on siis 0,7kWh.
(Huomaa että 1k = 1000, älä sekoita W ja kW tai J ja kJ keskenään)
Mielenkiinnosta mitä ajattelit laskea?
mukavasti laskeskeltu. Me ilmastointimiehet kuitenkin laskemme tehontarpeet ja tiheydet etc sen mukaan kun me mittaammekin. Tarkoittaa siis että käytämme tiheytenä arvoa n 1,2 kg/m3 eli sen ilman ominaisuuksia, joka on huonetilassa. Eli jos otamme "100 kuutiota ulkoilmaa -10 asteisena", laskemmekin ottavamme 100 m3 20-asteisena eli jonkin verran vähemmän.
Vastaavasti puhumme ilmavirroista lto:n ja jälkilämmityspatterin jälkeen, emme kylmänä, jolloin tuloo- ja poistoilmavirrat ovat suunnilleen vertailukelpoiset.
Teollisuus laskee ilmanvaihtomääriä kg/s, kuten oikein onkin, mutta comfort-puoli vähän oikaisee tässä asiassa.
Ilmantiheyskin kohallaan 20 asteessa.
Ja ilmankosteus ja ilmanpaine ja kuun asento ja aurinkotuulet. Voihan sitä viisastella :=) Annoin vain kaverille mahdollisimman yksinkertaiset ohjeet laskemiseen, jolla saa ihan tarpeeksi tarkkoja tuloksia, kun ei fyysikon vikaa kertomansa mukaan ole, muutenkin ihan joutavaa mietiskellä kovin vaikeasti ja alkaa päähän sattua, sitten tulee valkotakkiset setät antavat hyvän lääkityksen ja vievät pehmustettuun huoneeseen istumaan ja mietiskelemään ilmanlämpökapasiteettua erilaisissa olosuhteissa sekä sen vaikutusta maailmankaikkeuden syntymiseen.... jos kuitenkin lähden tästä saunaan
Täällä on niin paljon tätä informaation tarjoajaa ja semmosta omaan napaan tuijottajaa, että ei mee läpi ihan yksinkertaset perusasiatkaan mm. tämmösessä voi joku ruveta väittämään vastaan. Lainaus:
Huoneiston lämpöolot vaikuttavat asukkaan viihtyvyyteen. Pitkäaikainen asuminen vetoisessa ja viileässä huoneistossa saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa.
Aina on joku väittää ettei tuommosista tartte välittää kun saa tuputettua omaa sontaansa tilalle.
Kannattaisko häipyä täältä?!
Tuommosta tarkoitin mutta korostan semmosille jotka ei oikein tajua asioita muuta kuin omasta vinkkelistään. Minä en aloittanut paskanheittoa ja ihmettelen miten vaikeata se on liikenteessä ja palstoilla pysyä asiassa.
Täällä on kaikenmaailman uikuttajia.
Nonnii, kuten varoittelin, niin joku alkoi miettimään liikaa ja tuli pää pipiksi ja suuttuikin kuin mustalainen
siinähän se.
Massavirta * entalpiaero
Asiaan sen paremmin perehtymättä tuntuisi maalaisjärjellä siltä, että on paskan sama nostaako - 10 C asteista ilmaa 20 asteella ( 10 c) vai 10 asteista ilmaa 20 asteella ( 30C), energiaa menee sama määrä.
Samalla musertavalla päättelyllä jos molemmista lähtölämpö tiloista ilma lämmitetään 20 C asti, niin energiaa kuluu kylmemmässä ilmassa kolme kertaa niin paljon, kuin lämpimämmän ilman lämmitykseen.
Toki voin olla väärässäkin, asia on kuitenkin niin perusfysiikkaa, et pitäis avautua ihan perusfysiikan opinnoillakin:),pitäskö paneutua joutessaa:)
C1= -10 C
C2= 10 C
C3= 10 C
C4= 30 C
Ilmamäärä molemmissa 100 m3
Energiaa kuluu seuraavasti
”Ilman massa”
qm-10C=1,3423 kg/m3 x 100 m3= 134,23 kg
qm 10C=1,2471 kg/m3 x 100 m3= 124,71 kg
Energia-10C=134,23 kg x 1,005 kJ/kgK x 20 K=2698 kJ
Energia 10C=124,71 kg x 1,0055 kJ/kgK x 20 K=2508 kJ
Eli jos kyseisiä ”ilmoja” lämmitetään 20 C astetta, niin eroa muutama prosentti.
Sitten jos molemmat ilmat lämmitetään 20C asti, niin tilanne luonnollisesti muuttuu:
Energia-10C=134,23 kg x 1,005 kJ/kgK x 30 K=4047kJ
Energia 10C=124,71 kg x 1,0055 kJ/kgK x 10 K=1254 kJ
/Arvot : Rakennusten lämmitys, Olli Seppänen/
Tää oli niin sanotusti ”hatusta”, ilmoitelkaa jos meni vituralleen:)
Miten ilman tiheys muuttuu kun lisätään painetta ilmanvaihdossa melko tavannomainen 100Pa? Ilmakehän painekin voi vaihdella 100Pa.
Toinen juttu on kosteus sen vaikutus lienee seuraavanlainen. +30C ilmakuutio voi sitoa maksimissaan n.30g vettä. -30C ilma taas ei pysty sitomaan kuin vajaan puoli grammaa. Ilmakuutiossa voi siis käytännössä olla vettä 0-30g. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg.(Sama myös vesihöyryllä?). Jos ilmassa on 30g vettä on sen lämpökapasiteetti 0,1257kJ/m3 suurempi kuin täysin kuivan ilman. Eli kosteus voi aiheuttaa pahimmillaan n.10% virheen laskelmaan.
Jos lisäksi tapahtuu kosteuden tiivistymistä/haihtumista/sulamista/jäätymistä on sillä jo merkittävä vaikutus laskelmiin. Veden sulamislämpö on 333kJ/kg eli tuolle 30g vesimäärälle se tarkoittaa ~10kJ. Veden höyrystymislämpö on 2260kJ ja 30g vedelle ~68kJ. Tällainen virhe on jo muuttaa laskelman täysin.
Riippuen prosessista pitänee ottaa huomioon pari muutakin juttua kuin ilman tiheys eri lämpötiloissa. Nämä ilmeisesti käytännössä jätetään huomiotta eikä aleta turhaan hifistelemään.
paljonkin sanomista, mutta todetaan lyhyesti ja oikaisten, että:
- paineen vaikutus tiheyteen on suhteessa absoluuttisen paineen muutokseen eli 100Pa on n tuhannesosa ilmanpaineesta 100 kPa.
- kosteus yleensä ei aiheuta virhettä laskelmiin, koska yleensä ilmaa ei kostuteta eikä kuivata. Jäähdytettäessä ilma kuivaa yleensä jonkin verran absoluuttisesti, suhteellinenhan kasvaa. Lämmitettäessä ei kosteus aiheuta virhettä, sehän pysyy samana.
- faasimuutos parantaa aina lämmönsiirron tehoa, mikä näkyy esim levylto:n hyötysuhteen parantumisena kun kondensoitumista tapahtuu.
- myös lto:n kostuttamista poistopuolelta käytetään ulkoilma jäähdyttämiseen lto:ssa.
- kuten aikaisemmin totesin, asioita yksinkertaistaa se että tarkastellaan ilmavirtoja huonetilan lämpötilassa. Kun ilmavirtojen mittaustarkkuus on mitä on, sillä tavalla ollaan riittävän tarkoissa arvoissa.