Miten lasketaan

mukavasti laskeskeltu. Me ilmastointimiehet kuitenkin laskemme tehontarpeet ja tiheydet etc sen mukaan kun me mittaammekin. Tarkoittaa siis että käytämme tiheytenä arvoa n 1,2 kg/m3 eli sen ilman ominaisuuksia, joka on huonetilassa. Eli jos otamme "100 kuutiota ulkoilmaa -10 asteisena", laskemmekin ottavamme 100 m3 20-asteisena eli jonkin verran vähemmän.
Vastaavasti puhumme ilmavirroista lto:n ja jälkilämmityspatterin jälkeen, emme kylmänä, jolloin tuloo- ja poistoilmavirrat ovat suunnilleen vertailukelpoiset.

Teollisuus laskee ilmanvaihtomääriä kg/s, kuten oikein onkin, mutta comfort-puoli vähän oikaisee tässä asiassa.

Ilmantiheyskin kohallaan 20 asteessa.

Pandolo kirjoitti:

Ilmantiheyskin kohallaan 20 asteessa.

Ja ilmankosteus ja ilmanpaine ja kuun asento ja aurinkotuulet. Voihan sitä viisastella :=) Annoin vain kaverille mahdollisimman yksinkertaiset ohjeet laskemiseen, jolla saa ihan tarpeeksi tarkkoja tuloksia, kun ei fyysikon vikaa kertomansa mukaan ole, muutenkin ihan joutavaa mietiskellä kovin vaikeasti ja alkaa päähän sattua, sitten tulee valkotakkiset setät antavat hyvän lääkityksen ja vievät pehmustettuun huoneeseen istumaan ja mietiskelemään ilmanlämpökapasiteettua erilaisissa olosuhteissa sekä sen vaikutusta maailmankaikkeuden syntymiseen.... jos kuitenkin lähden tästä saunaan

näin käyp kirjoitti:

Ja ilmankosteus ja ilmanpaine ja kuun asento ja aurinkotuulet. Voihan sitä viisastella :=) Annoin vain kaverille mahdollisimman yksinkertaiset ohjeet laskemiseen, jolla saa ihan tarpeeksi tarkkoja tuloksia, kun ei fyysikon vikaa kertomansa mukaan ole, muutenkin ihan joutavaa mietiskellä kovin vaikeasti ja alkaa päähän sattua, sitten tulee valkotakkiset setät antavat hyvän lääkityksen ja vievät pehmustettuun huoneeseen istumaan ja mietiskelemään ilmanlämpökapasiteettua erilaisissa olosuhteissa sekä sen vaikutusta maailmankaikkeuden syntymiseen.... jos kuitenkin lähden tästä saunaan

Lue lisää

Täällä on niin paljon tätä informaation tarjoajaa ja semmosta omaan napaan tuijottajaa, että ei mee läpi ihan yksinkertaset perusasiatkaan mm. tämmösessä voi joku ruveta väittämään vastaan. Lainaus:

Huoneiston lämpöolot vaikuttavat asukkaan viihtyvyyteen. Pitkäaikainen asuminen vetoisessa ja viileässä huoneistossa saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa.

Aina on joku väittää ettei tuommosista tartte välittää kun saa tuputettua omaa sontaansa tilalle.

Pandolo kirjoitti:

Täällä on niin paljon tätä informaation tarjoajaa ja semmosta omaan napaan tuijottajaa, että ei mee läpi ihan yksinkertaset perusasiatkaan mm. tämmösessä voi joku ruveta väittämään vastaan. Lainaus:

Huoneiston lämpöolot vaikuttavat asukkaan viihtyvyyteen. Pitkäaikainen asuminen vetoisessa ja viileässä huoneistossa saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa.

Aina on joku väittää ettei tuommosista tartte välittää kun saa tuputettua omaa sontaansa tilalle.

Lue lisää

Kannattaisko häipyä täältä?!

tämmöinen taaus kirjoitti:

Kannattaisko häipyä täältä?!

Tuommosta tarkoitin mutta korostan semmosille jotka ei oikein tajua asioita muuta kuin omasta vinkkelistään. Minä en aloittanut paskanheittoa ja ihmettelen miten vaikeata se on liikenteessä ja palstoilla pysyä asiassa.

tämmöinen taaus kirjoitti:

Kannattaisko häipyä täältä?!

Täällä on kaikenmaailman uikuttajia.

tämmöinen taaus kirjoitti:

Kannattaisko häipyä täältä?!

Nonnii, kuten varoittelin, niin joku alkoi miettimään liikaa ja tuli pää pipiksi ja suuttuikin kuin mustalainen

Massavirta * entalpiaero

C1= -10 C
C2= 10 C

C3= 10 C
C4= 30 C

Ilmamäärä molemmissa 100 m3

Energiaa kuluu seuraavasti

”Ilman massa”

qm-10C=1,3423 kg/m3 x 100 m3= 134,23 kg
qm 10C=1,2471 kg/m3 x 100 m3= 124,71 kg

Energia-10C=134,23 kg x 1,005 kJ/kgK x 20 K=2698 kJ
Energia 10C=124,71 kg x 1,0055 kJ/kgK x 20 K=2508 kJ

Eli jos kyseisiä ”ilmoja” lämmitetään 20 C astetta, niin eroa muutama prosentti.

Sitten jos molemmat ilmat lämmitetään 20C asti, niin tilanne luonnollisesti muuttuu:

Energia-10C=134,23 kg x 1,005 kJ/kgK x 30 K=4047kJ
Energia 10C=124,71 kg x 1,0055 kJ/kgK x 10 K=1254 kJ

/Arvot : Rakennusten lämmitys, Olli Seppänen/

Tää oli niin sanotusti ”hatusta”, ilmoitelkaa jos meni vituralleen:)

kukkais-inssi kirjoitti:

C1= -10 C
C2= 10 C

C3= 10 C
C4= 30 C

Ilmamäärä molemmissa 100 m3

Energiaa kuluu seuraavasti

”Ilman massa”

qm-10C=1,3423 kg/m3 x 100 m3= 134,23 kg
qm 10C=1,2471 kg/m3 x 100 m3= 124,71 kg

Energia-10C=134,23 kg x 1,005 kJ/kgK x 20 K=2698 kJ
Energia 10C=124,71 kg x 1,0055 kJ/kgK x 20 K=2508 kJ

Eli jos kyseisiä ”ilmoja” lämmitetään 20 C astetta, niin eroa muutama prosentti.

Sitten jos molemmat ilmat lämmitetään 20C asti, niin tilanne luonnollisesti muuttuu:

Energia-10C=134,23 kg x 1,005 kJ/kgK x 30 K=4047kJ
Energia 10C=124,71 kg x 1,0055 kJ/kgK x 10 K=1254 kJ

/Arvot : Rakennusten lämmitys, Olli Seppänen/

Tää oli niin sanotusti ”hatusta”, ilmoitelkaa jos meni vituralleen:)

Lue lisää

Miten ilman tiheys muuttuu kun lisätään painetta ilmanvaihdossa melko tavannomainen 100Pa? Ilmakehän painekin voi vaihdella 100Pa.

Toinen juttu on kosteus sen vaikutus lienee seuraavanlainen. 30C ilmakuutio voi sitoa maksimissaan n.30g vettä. -30C ilma taas ei pysty sitomaan kuin vajaan puoli grammaa. Ilmakuutiossa voi siis käytännössä olla vettä 0-30g. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg.(Sama myös vesihöyryllä?). Jos ilmassa on 30g vettä on sen lämpökapasiteetti 0,1257kJ/m3 suurempi kuin täysin kuivan ilman. Eli kosteus voi aiheuttaa pahimmillaan n.10% virheen laskelmaan.

Jos lisäksi tapahtuu kosteuden tiivistymistä/haihtumista/sulamista/jäätymistä on sillä jo merkittävä vaikutus laskelmiin. Veden sulamislämpö on 333kJ/kg eli tuolle 30g vesimäärälle se tarkoittaa ~10kJ. Veden höyrystymislämpö on 2260kJ ja 30g vedelle ~68kJ. Tällainen virhe on jo muuttaa laskelman täysin.

Riippuen prosessista pitänee ottaa huomioon pari muutakin juttua kuin ilman tiheys eri lämpötiloissa. Nämä ilmeisesti käytännössä jätetään huomiotta eikä aleta turhaan hifistelemään.

näin käy kirjoitti:

Miten ilman tiheys muuttuu kun lisätään painetta ilmanvaihdossa melko tavannomainen 100Pa? Ilmakehän painekin voi vaihdella 100Pa.

Toinen juttu on kosteus sen vaikutus lienee seuraavanlainen. 30C ilmakuutio voi sitoa maksimissaan n.30g vettä. -30C ilma taas ei pysty sitomaan kuin vajaan puoli grammaa. Ilmakuutiossa voi siis käytännössä olla vettä 0-30g. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg.(Sama myös vesihöyryllä?). Jos ilmassa on 30g vettä on sen lämpökapasiteetti 0,1257kJ/m3 suurempi kuin täysin kuivan ilman. Eli kosteus voi aiheuttaa pahimmillaan n.10% virheen laskelmaan.

Jos lisäksi tapahtuu kosteuden tiivistymistä/haihtumista/sulamista/jäätymistä on sillä jo merkittävä vaikutus laskelmiin. Veden sulamislämpö on 333kJ/kg eli tuolle 30g vesimäärälle se tarkoittaa ~10kJ. Veden höyrystymislämpö on 2260kJ ja 30g vedelle ~68kJ. Tällainen virhe on jo muuttaa laskelman täysin.

Riippuen prosessista pitänee ottaa huomioon pari muutakin juttua kuin ilman tiheys eri lämpötiloissa. Nämä ilmeisesti käytännössä jätetään huomiotta eikä aleta turhaan hifistelemään.

Lue lisää

paljonkin sanomista, mutta todetaan lyhyesti ja oikaisten, että:
- paineen vaikutus tiheyteen on suhteessa absoluuttisen paineen muutokseen eli 100Pa on n tuhannesosa ilmanpaineesta 100 kPa.
- kosteus yleensä ei aiheuta virhettä laskelmiin, koska yleensä ilmaa ei kostuteta eikä kuivata. Jäähdytettäessä ilma kuivaa yleensä jonkin verran absoluuttisesti, suhteellinenhan kasvaa. Lämmitettäessä ei kosteus aiheuta virhettä, sehän pysyy samana.
- faasimuutos parantaa aina lämmönsiirron tehoa, mikä näkyy esim levylto:n hyötysuhteen parantumisena kun kondensoitumista tapahtuu.
- myös lto:n kostuttamista poistopuolelta käytetään ulkoilma jäähdyttämiseen lto:ssa.
- kuten aikaisemmin totesin, asioita yksinkertaistaa se että tarkastellaan ilmavirtoja huonetilan lämpötilassa. Kun ilmavirtojen mittaustarkkuus on mitä on, sillä tavalla ollaan riittävän tarkoissa arvoissa.