Nyt muistellaan menneitä. Miten sait ensikontaktisi netin "luopiosivuihin", ja millaisia tuntemuksia heräsi?
Muutama erityinen kysymys:
1. Milloin ensikontakti tapahtui?
2. Kauanko olit jo ollut järjestön ulkopuolella ennen tätä (vai olitko vielä mukana)?
3. Oliko ensikontakti maailmankuvaa järisyttävä kokemus?
4. Mitä "matkamuistoja" on erityisesti jäänyt mieleen niiltä ajoilta, kun aloit oppia totuutta Totuudesta?
Omat vastaukseni:
1) Vuonna 2001
2) Olin ollut ulkopuolella viisi vuotta.
3) Oli. Uskoin ensikontaktiin asti, että jehovantodistajilla on Totuus (en vain kokenut, että se on "minun juttuni")
4) Muistan erään sivuston jossa oli piikittelyä tyyliin "Jos uskoit, että SINÄ odotit vuotta 1975, olet uskollinen todistaja" ja "Jos peset työksesi ikkunoita, mutta sinulla on viisi pukua, olet hyvämaineinen todistaja".
Muutama erityinen kysymys:
1. Milloin ensikontakti tapahtui?
2. Kauanko olit jo ollut järjestön ulkopuolella ennen tätä (vai olitko vielä mukana)?
3. Oliko ensikontakti maailmankuvaa järisyttävä kokemus?
4. Mitä "matkamuistoja" on erityisesti jäänyt mieleen niiltä ajoilta, kun aloit oppia totuutta Totuudesta?
Omat vastaukseni:
1) Vuonna 2001
2) Olin ollut ulkopuolella viisi vuotta.
3) Oli. Uskoin ensikontaktiin asti, että jehovantodistajilla on Totuus (en vain kokenut, että se on "minun juttuni")
4) Muistan erään sivuston jossa oli piikittelyä tyyliin "Jos uskoit, että SINÄ odotit vuotta 1975, olet uskollinen todistaja" ja "Jos peset työksesi ikkunoita, mutta sinulla on viisi pukua, olet hyvämaineinen todistaja".
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ikkunoita pesemällä tienaa todella hyvin.. tai en muista tiedä mutta minä ainakin tienasin. En pese enää ikkunoita koska tekemällä nykyistä työtäni.. tienaan vielä enemmän!
Se oli markka aikaan... ja tietysti tein hommia urakalla... parhaimmillaan laskutusta oli noin 1200 markkaa tunnilta... mutta yleensä se pyöri siellä 600 ja tonnin nurkilla.. riippu miten sotkusia toimistoja oli....
Ihan vaan et jos jotakuta kiinnosti, miten ikkunanpesijä voi omistaa viisi pukua...
Tietysti ikkunanpesijä VOI omistaa viisi pukua. Mutta pointti taitaa olla se, että yleensä ikkunanpesijän ei TARVITSE omistaa viittä pukua...
Ikkunanpesu 5 pukua = JT
1 Puoli vuotta erottamisen jälkeen
2 ks 1
3 Ensimmäiset kerrat pelottivat koska luulin olevani tekemisissä demonien kanssa. Sitten huomasin että sivuilla pörrää ihan tavallisia ihmisiä. Olin hämmästynyt koska olin aina luullut että netissä on pelkkää saatanan saastaa ja pornoa. (jt-aikana en edes hankkinut liittymää koska se oli mielestäni pahasta.)
4 Mieleeni on jäänyt "alkuajoilta" erityisesti se lämmin vastaanotto jonka sain esim H2o:lla kun vihdoin rekisteröidyin. Oli mahtavaa löytää niin paljon saman röykytyksen kokeneita ihmisiä. "Valaisijan" sivut olivat minulle todella uutta valoa. Sitten kun vielä tutustuin häneen henkilökohtaisesti niin tajusin että ei tarvitse olla tiedemies huomatakseen kusetuksen (Valaisija on oikeasti viisas ihminen, mutta ei mikään luonnonoikku). Pitää vain vähän uskaltaa ajatella omilla aivoilla.
Tietysti olen Jumalalle kiitollinen niistä hyvistä ystävistä, joita olen saanut netin "luopiosivujen" kautta. Ilman heitä olisin yksinäinen. Kukapa meitä ensin maailmallisten hylkäämiä, ja sitten uskonveljien hylkäämiä ymmärtäisi muut kuin saman kokeneet.
1. Oliskos ollut syksyllä 2000 kun saatiin laajakaistaliittymä.
2. Sata vuotta, eikun lähemmäs kaksikymmentä.
3. Ei ollut maailmaa järisyttävä, mutta ihme ja kumma se oli silti tosiaan syvästi vaikuttava kokemus, vaikka olin ollut järjestön ulkopuolella jo niinkin kauan.
4. Tämä jaottuu minun kohdallani kahteen ajanjaksoon. Ensin siihen kun jätin jtn aikoinaan ja siihen kun sitten tulin tuntemaan nämä ex-jt-piirit.
Yhden asian voisin tässä yhteydessä mainita tärkeänä; niin voimakasta kokemusta kuin jehovantodistajista lähtemistä ei voi noin vaan jättää taakseen ja porskuttaa eteenpäin. Itse luulin että olin kaiken tuon jo aikoja sitten jättänyt taakseni menneisyyteen. Osoittautui ettei asia niin ollenkaan ollut, vaan kaikki oli sisälläni purkautumattomana.
Luin ja itkin, kirjoitin ja itkin, olin vihainen, iloinen, ylipursuvan onnellinen, sain uusia ystäviä, tapasin toisia exiä ja kun olin päässyt taas tukevasti jaloilleni, ryhdyin auttamaan muita tukihenkilönä. Se on minun keinoni "maksaa elämälle takaisin" mitä olen toisilta saanut. :)