Holocaustin saksalaiset sukupolvet ovat syntisinä kuolleet, vain syyttömät ovat jäljellä
Helsingin Sanomat näyttävästi kirjoittaa "kansakunnan omatuntona" vuosikymmenien takaisesta murhenäytelmästä muistutuksena, ettei se enää koskaan tapahtuisi. Kirjoitus on yksipuolinen ja koskettelee rikoksen tehneitä ihmisiä, jotka ovat syntinsä kantaneet ja henkensä antaneet. Saksassa elää enää vain hitusen heitä, joilla on omakohtaista "verta" käsissänsä. Uudet saksalaiset sukupolvet eivät ansaitse enää veitsen kääntöä haavassa. Esi-isien synnit eivät periydy syyttömille jälkeläisille. Kärsineimmät osoittavat inhimillisimmän anteeksiannon.
Kertomukset holocaustista ovat piinavia, lohduttomia ja muistutuksellisia. Saksalaista kansanosaa on piinattu vuosikymmenet aiheesta, jota on ylläpidetty vain yhdestä näkökulmasta. Teloitukset ja Kolmannen Valtakunnan ideologia tunnetaan erityisen hyvin. Nykyinen Saksa on kieltänyt lailla lähes kaiken liikehdinnän ja esilletuonnin, mikä Kansallissosialistiseen Saksaan on liittynyt vuosilta 1933-1945. Tämän päivän Saksan kansa kantaa heille kuulumatonta syntiä. Yhdistynyt Saksa ei ole ansainnut liiallista ja jatkuvaa muistutusta isien ja isoisien töistä. Saksa on virallisesti historian tapahtumat tunnustanut ja pyytänyt jo liittokansleri Willy Brandtin aikana anteeksiantoa niin juutalaisilta kuin monien maiden kansalaisilta.
Suomalaisille voisi pikimmiten muistuttaa ja kertoa, mitä Saksa on tehnyt Suomelle auttavina tekoina vuosikymmenien aikana. Mekään eikä saksalaisetkaan enää tarvitse muistutusta Lapin polttamisesta ja punaisten tappamisesta Itsenäisyytemme kynnyksellä. Me olemme syntimme kantaneet ja toivomme, ettei se enää tapahtuisi koskaan.
Nyt olisi aika perehtyä myös asioiden toiseen puoleen. Olisi vihdoin aika tutkia mitkä syyt johtivat Kolmannen Valtakunnan juutalaisdoktriineihin. Mitkä olivat syyt Adolf Hitlerin päätöksiin juutalaissiviilien joukkoteloituksiin. Tulevaisuutta ajatellen parhaiten estetään vastaavat tapahtumat ymmärtämällä, mitkä olivat vaikutteet totaaliseen hävityksen yrittämiseen. Mitkä olivat tekijät, jotka sytyttivät vihan ja pelon juutalaisia kohtaan? Paras keino tulevaisuudelle, jottei sitä enää koskaan tapahdu, on tietää syyt.
Toinen tekijä tutkittaessa holocaustia kokonaisuutena on selvittää myös lähes vastaavia tapahtumia Stalinin Neuvostoliitossa. Tunnetusti voittajaksi selviytynyt Josif Stalin Neuvostoliiton generalissimuksena järjesteli ja tuhosi kansaansa päämääriensä ja epäluuloisuuksiensa summana. Voidaan todisteellisesti sanoa, että Stalinin aikana tapahtui myös kansanmurhaa. Ne Stalinin vainoissa tuhoutuneiden henkilöiden omaiset ovat yhtä ansaitusti oikeutettuja tietämään syyt ja julistamaan tapahtunutta, ettei se enää tapahtuisi koskaan.
Kolmantena tekijänä olisi hyvä muistuttaa mieliin ne saksalaiset siviilit, jotka jäivät liittoutuneiden pommikonelaivueiden murha-aaltojen alle erityisesti 1944-1945. Pelkästään Dresdenin kuolinyönä hävitettiin yhdellä kertaa noin 60.000 viatonta siviiliasukasta tulimyrskyyn. Lähes kaikki Saksan kaupungit tuhottiin liittoutuneiden mielestä strategisin perustein iskien Saksan siviiliväestön mielialoihin toiveena romahduttaa kotirintaman tuki Saksan itsensä aloittamalle sodalle. Siviilipommituksia voidaan pitää raukkamaisina tekoina, joihin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa osallistui myös Saksa mm. Lontoota pommittamalla. Toisen maailmansodan ratkaisija USA tuhosi kahdessa iskussa kerrannaisvaikutuksineen satojatuhansia japanilaisia siviilejä atomipommein 1945. USA halusi suojella sotilaitaan ja tuhosi vastineeksi syyttömiä siviilejä.
Tänä päivänä olisi viisasta perehtyä ja tutkia länsimaalaista toimintaa 1990-luvun Ruandassa, jossa keskinäinen sisällissota vei 800.000:n viattoman siviilin hengen vihana ja kostona jostain, johon ei ole mitään perustetta ja selitettä. Länsimaat luikkivat karkuun ja jättivät mustat tappamaan toisiaan. Hurskastelu lienee yksi meidän perusominaisuuksista. Olisiko myös syytä tutkia ja muistuttaa mm. espanjalaisten ja englantilaisten siirtomaa-ajoista, joissa niin molempien Amerikoiden intiaanit kuin myös Kauko-Idän kansat saivat kauppapolitiikan ja laajentumishalun alttarilla kokea siviileinä raukkamaista väkivaltaa, murhaa ja julmuutta. Entä valkoisen miehen orjakaupat puuvillaplantaasheille Amerikan syvään etelään orjalaivoina Afrikasta? Afrikkalaiset ovat yhtä oikeutettuja kuin juutalaiset ja venäläiset "muistuttamaan", ettei se enää tapahtuisi koskaan.
Kuinka juutalaisten ja palestiinalaisten välienselvittelyt; onko oikein, että Israelin panssarivaunut ja taistelukopterit käyvät ritsapoikien kimppuun tappamalla kymmenkertaisen määrän palestiinalaisia? Onko sekään oikein, että vastineeksi palestiinalaiset itsemurhapommittajat tuhoavat itsensä lisäksi kymmeniä siviilejä Israelin puolella? Kuolleiden palestiinalaisten ja israelilaisten omaiset ovat yhtä oikeutettuja muistuttamaan, ettei se enää tapahtuisi koskaan.
Saksalaiset ovat jo ansainneet rauhan isoisiensä teoista. Uusi Saksa on syytön tähän muistutteluun tai sitten me kaikki olemme velvoitettuja muistamaan, ettei se enää tapahtuisi koskaan; ei Ruandassa, ei Dresdenissä, ei keskitysleireillä, ei Neuvostoliiton kulageissa, ei Irakissa Saddamin aikana, ei atomipommeina Japanissa, ei V2-raketteina Lontoossa, eikä sotina enää missään, eikä varsinkaan viattomien siviilien julmana silpomisena, tappamisena, murhaamisena eikä joukkoteloituksina Bosniassa, Kroatiassa, Kosovossa ja Afganistanissa sekä Irakissa. Mikähän geeni se oikein kääntää tämän ihmisen julmuusvaihteen päälle?
Ilkka Luoma
Helsingin Sanomat näyttävästi kirjoittaa "kansakunnan omatuntona" vuosikymmenien takaisesta murhenäytelmästä muistutuksena, ettei se enää koskaan tapahtuisi. Kirjoitus on yksipuolinen ja koskettelee rikoksen tehneitä ihmisiä, jotka ovat syntinsä kantaneet ja henkensä antaneet. Saksassa elää enää vain hitusen heitä, joilla on omakohtaista "verta" käsissänsä. Uudet saksalaiset sukupolvet eivät ansaitse enää veitsen kääntöä haavassa. Esi-isien synnit eivät periydy syyttömille jälkeläisille. Kärsineimmät osoittavat inhimillisimmän anteeksiannon.
Kertomukset holocaustista ovat piinavia, lohduttomia ja muistutuksellisia. Saksalaista kansanosaa on piinattu vuosikymmenet aiheesta, jota on ylläpidetty vain yhdestä näkökulmasta. Teloitukset ja Kolmannen Valtakunnan ideologia tunnetaan erityisen hyvin. Nykyinen Saksa on kieltänyt lailla lähes kaiken liikehdinnän ja esilletuonnin, mikä Kansallissosialistiseen Saksaan on liittynyt vuosilta 1933-1945. Tämän päivän Saksan kansa kantaa heille kuulumatonta syntiä. Yhdistynyt Saksa ei ole ansainnut liiallista ja jatkuvaa muistutusta isien ja isoisien töistä. Saksa on virallisesti historian tapahtumat tunnustanut ja pyytänyt jo liittokansleri Willy Brandtin aikana anteeksiantoa niin juutalaisilta kuin monien maiden kansalaisilta.
Suomalaisille voisi pikimmiten muistuttaa ja kertoa, mitä Saksa on tehnyt Suomelle auttavina tekoina vuosikymmenien aikana. Mekään eikä saksalaisetkaan enää tarvitse muistutusta Lapin polttamisesta ja punaisten tappamisesta Itsenäisyytemme kynnyksellä. Me olemme syntimme kantaneet ja toivomme, ettei se enää tapahtuisi koskaan.
Nyt olisi aika perehtyä myös asioiden toiseen puoleen. Olisi vihdoin aika tutkia mitkä syyt johtivat Kolmannen Valtakunnan juutalaisdoktriineihin. Mitkä olivat syyt Adolf Hitlerin päätöksiin juutalaissiviilien joukkoteloituksiin. Tulevaisuutta ajatellen parhaiten estetään vastaavat tapahtumat ymmärtämällä, mitkä olivat vaikutteet totaaliseen hävityksen yrittämiseen. Mitkä olivat tekijät, jotka sytyttivät vihan ja pelon juutalaisia kohtaan? Paras keino tulevaisuudelle, jottei sitä enää koskaan tapahdu, on tietää syyt.
Toinen tekijä tutkittaessa holocaustia kokonaisuutena on selvittää myös lähes vastaavia tapahtumia Stalinin Neuvostoliitossa. Tunnetusti voittajaksi selviytynyt Josif Stalin Neuvostoliiton generalissimuksena järjesteli ja tuhosi kansaansa päämääriensä ja epäluuloisuuksiensa summana. Voidaan todisteellisesti sanoa, että Stalinin aikana tapahtui myös kansanmurhaa. Ne Stalinin vainoissa tuhoutuneiden henkilöiden omaiset ovat yhtä ansaitusti oikeutettuja tietämään syyt ja julistamaan tapahtunutta, ettei se enää tapahtuisi koskaan.
Kolmantena tekijänä olisi hyvä muistuttaa mieliin ne saksalaiset siviilit, jotka jäivät liittoutuneiden pommikonelaivueiden murha-aaltojen alle erityisesti 1944-1945. Pelkästään Dresdenin kuolinyönä hävitettiin yhdellä kertaa noin 60.000 viatonta siviiliasukasta tulimyrskyyn. Lähes kaikki Saksan kaupungit tuhottiin liittoutuneiden mielestä strategisin perustein iskien Saksan siviiliväestön mielialoihin toiveena romahduttaa kotirintaman tuki Saksan itsensä aloittamalle sodalle. Siviilipommituksia voidaan pitää raukkamaisina tekoina, joihin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa osallistui myös Saksa mm. Lontoota pommittamalla. Toisen maailmansodan ratkaisija USA tuhosi kahdessa iskussa kerrannaisvaikutuksineen satojatuhansia japanilaisia siviilejä atomipommein 1945. USA halusi suojella sotilaitaan ja tuhosi vastineeksi syyttömiä siviilejä.
Tänä päivänä olisi viisasta perehtyä ja tutkia länsimaalaista toimintaa 1990-luvun Ruandassa, jossa keskinäinen sisällissota vei 800.000:n viattoman siviilin hengen vihana ja kostona jostain, johon ei ole mitään perustetta ja selitettä. Länsimaat luikkivat karkuun ja jättivät mustat tappamaan toisiaan. Hurskastelu lienee yksi meidän perusominaisuuksista. Olisiko myös syytä tutkia ja muistuttaa mm. espanjalaisten ja englantilaisten siirtomaa-ajoista, joissa niin molempien Amerikoiden intiaanit kuin myös Kauko-Idän kansat saivat kauppapolitiikan ja laajentumishalun alttarilla kokea siviileinä raukkamaista väkivaltaa, murhaa ja julmuutta. Entä valkoisen miehen orjakaupat puuvillaplantaasheille Amerikan syvään etelään orjalaivoina Afrikasta? Afrikkalaiset ovat yhtä oikeutettuja kuin juutalaiset ja venäläiset "muistuttamaan", ettei se enää tapahtuisi koskaan.
Kuinka juutalaisten ja palestiinalaisten välienselvittelyt; onko oikein, että Israelin panssarivaunut ja taistelukopterit käyvät ritsapoikien kimppuun tappamalla kymmenkertaisen määrän palestiinalaisia? Onko sekään oikein, että vastineeksi palestiinalaiset itsemurhapommittajat tuhoavat itsensä lisäksi kymmeniä siviilejä Israelin puolella? Kuolleiden palestiinalaisten ja israelilaisten omaiset ovat yhtä oikeutettuja muistuttamaan, ettei se enää tapahtuisi koskaan.
Saksalaiset ovat jo ansainneet rauhan isoisiensä teoista. Uusi Saksa on syytön tähän muistutteluun tai sitten me kaikki olemme velvoitettuja muistamaan, ettei se enää tapahtuisi koskaan; ei Ruandassa, ei Dresdenissä, ei keskitysleireillä, ei Neuvostoliiton kulageissa, ei Irakissa Saddamin aikana, ei atomipommeina Japanissa, ei V2-raketteina Lontoossa, eikä sotina enää missään, eikä varsinkaan viattomien siviilien julmana silpomisena, tappamisena, murhaamisena eikä joukkoteloituksina Bosniassa, Kroatiassa, Kosovossa ja Afganistanissa sekä Irakissa. Mikähän geeni se oikein kääntää tämän ihmisen julmuusvaihteen päälle?
Ilkka Luoma
Vastaukset 35
Vanhimmat
..."jotta se ei toistuisi"?
Toistuu päivittäin, sotanäyttämöillä ja nimettömillä syrjäseuduilla joista emme edes tiedä, ja Palestiinassa juutalaisten itsensä toimesta?!
Jos et halua uusia "holocausteja", lopeta puhuminen tietystä eniten jauhetusta, ja puhu meneillään olevista, ...
...joiden tekijät joskus jopa käyttävät holocaustia omien tekojensa oikeutuksena??
Ja juutalaisethan on sama asia kuin Israelilaiset taas..
..
Fakta: juutalaisiin kohdistunut viha on kynnenpala verrattuna ylipainoisen perseeseen mitä Palestiinassa tapahtuu, ja tämäkin on Israelille kohdistuneen paineen takia. Totta, Israel pärjää ilman itseään, mainiosti menestyvät juutalaiset USA:ssa, ei mitään helvetin Israelia haluta, mutta juuri sinunlaisiasi ihmisiä meinataan kun sanotaan, että "älä unohda" kun tuommoista paskaa vertaa johonkin 6 miljoonaan tapettuun. Ehkä enintään 500 on kuollut 5 viime vuoden aikana Palestiinassa.. KAIKKI MUKAAN LASKIEN, ja kuinka nopeasti 6 miljoonaa juutalaista murhattiin?
Aivan samaa mieltä olen minäkin että kyllähän saksalaiset ovat jo maksaneet moneen kertaan aiheuttamansa vahingon. Ehkä sitä holocaustia halutaan mainostaa juuri siitä syystä, että nykyiset mittasuhteeltaan pienempien mutta vastaavien tapahtumien syylliset voidaan valikoida hyviin ja pahoihin helpommin.
Taisi Ruandankin tapauksessa prosentuaalinen joukkotuho olla jopa suurempi ja raaempi kuin holocaustissa, mutta kun näille uhreille ei löydy puhemiehiä talouselämästä, eikä Hollywoodistä ja syyllisten maksukykykin on heikoilla kantimillä, niin asia ohitettiin sujuvasti. Saddamin riehuntaakin katseltiin tyytyväisenä sivusta niin kauan kun oli toiveita hyötyä siitä taloudellisesti, mutta kun riehunta rupesi vaikuttamaan taloudellisiin etuihin, niin sitten puututtiin vasta asiaan. Kyllähän se Saddam hyvääkin teki niillä öljytuloillaan.
Ole mitään tekemistä asian kanssa.
Koko ajanhan niitä entisiä keskityleirien murhaajia paljastuu vaikka tapahtumista on yli 60 vuotta! Melko moni murhaaja selvisi tekosistaan ja jatkoi elämäänsä "kunniallisena" sotien jälkeen.
Kuten neuvosopartisaanit ja sota-ajan desantit??
Mites 70- ja 80-lukujen Stasi-agentit Suomessa???
"Mites 70- ja 80-lukujen Stasi-agentit Suomessa??? "
Oliko niitä sellaisiakin? Moneenko murhaan syyllistyivät? Löytyykö kotkotilta lähteitä syytteidensä tueksi vai kotkotetaanko tässä nyt mutu-pohjalta?
Toki niitä jotka ovat syntyneet sodan jälkeen.
...desantit, joissa oli Suomessa syntyneitä kommunisteja.
Vielä 1980-luvulla SNS-seuralaiset jahtasivat neuvosyoloikkareita l. pakolaisia.
Vaiettu sota - Neuvostoliiton partisaanien iskut suomalaiskyliin
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/2.lokakuu/SOTA3898.HTM
Neuvostoliiton partisaanit surmasivat harkitusti Suomen itärajan kylissä jatkosodan aikana 1941-44 harkitusti 147 siviiliä. Lisäksi partisaanit tappoivat ja vangitsivat yksittäisiä siviilihenkilöitä maanteillä, metsissä ja poluilla.
--------------------------------------------------------------------------------
Mikään partisaanijoukko ei hyökännyt Suomen rajojen sisäpuolella sellaiseen kylään, jossa oli osastoon nähden tasavertainen tai edes vastustuskykyinen sotilasyksikkö. Kylät olivat käytännössä vailla puolustusta.
Suomen valtion arkistoihin "haudatuissa" asiakirjoissa partisaanien teoista jotkut on määritelty murhiksi ja rikoksiksi ihmisoikeuksia vastaan.
Toimittaja Veikko Erkkilä on viiden vuoden työn tuloksena onnistunut yhdessä venäläisten tutkijoiden kanssa saamaan selville, mitkä partisaaniosastot hyökkäsivät siviilikyliin ja mitä hyökkäyksistä raportoitiin partisaanitoiminnan esikunnalle.
Tutkimustyöstään ja haastatteluistaan Erkkilä on kirjoittanut dokumentin Vaiettu sota, jonka on kustantanut Arator Oy.
Ei tutkimuksia kipeästä asiasta
- Partisaanien tekojen vastuukysymykset ja myös vangittujen siviilien kohtalot jäivät Neuvostoliitolta ja Suomelta selvittämättä. Kipeästä asiasta ei ole tehty viranomaisten tutkimuksia Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkään, sanoo Veikko Erkkilä.
Hän pohtii, onko sotarikos rikos vasta sen jälkeen, kun sen tekijä voitetaan.
Suomen valtio ei Erkkilän mukaan ole ottanut tapahtumiin kantaa: Se myönsi aikanaan sotaorpouden ja -leskeyden partisaaniuhrien omaisille, mutta jätti ihmiset henkisen avun, korvausten ja muun huomion ulkopuolelle.
- Suomessa on pääasiassa tyydytty siihen, että partisaanien kaikille teoille on löydetty olettamusten perusteella syyksi se, että Neuvostoliitto herätti niillä kauhua kodeissa ja rintamilla painostaen Suomea näin irti sodasta, toteaa Erkkilä.
Partisaanihyökkäysten kohteiksi joutuivat siviilikylät Lieksassa (Pielisjärvellä) Kuorajärvi ja Kontiovaara, Liperissä Korpivaara, Kuhmossa Kuumu, Viiksimo, Kurkivaara, Hirvivaara ja Levävaara, Suomussalmella Pirttivaara, Tuppuri, Hyry, Viianki ja Malahvia, Kuusamossa Kuoliovaara, Lämsänkylä, Murtovaara, Suorajärvi, Sallassa Hautajärvi ja Niemelä, Savukoskella Kuosku ja Seitajärvi sekä Sodankylässä Yliluiro ja Lokka.
Yli tuhannen ihmisen sana
Kirjoittaja kertoo keskustelleensa partisaani-iskuista yli tuhannen ihmisen kanssa. Hän on löytänyt Suomesta kaikki partisaanien iskuista kertovat asiakirjat. Tärkeimmät niistä hän on saanut ulkoministeriöstä. Salaisina arkistoissa olleissa asiakirjoissa partisaanien tekoja on nimitetty "murhatöiksi".
Partisaanit sen sijaan raportoivat hyökkäyksistä suomalaisiin varuskuntiin. He kertoivat niissä tuhonneensa "valkobandiittien" tukikohtia, esimerkiksi Lokan kylässä 131 sotilasta. Tosiasiassa tässä kylässä surmattiin 21 siviiliä.
Neuvostoliiton partisaaniveteraaneista dokumentissa huomioidaan seitsemän henkilöä, joiden haastattelut ovat olleet avainasemassa selvitettäessä hyökkäyksiä ja vangittujen ihmisten kohtaloita.
He ovat toimittaja Erkkilän haastattelemat partisaanikomentajat Aleksandr Smirnov ja Georgi Kalashnikov, taistelija Valentin Smirnov, joukkueenjohtaja Nikolai Dmitrijenko, partisaaniosaston tiedustelupäällikkö Anatoli Golubev sekä lääkintäsisaret Valentina Derjabina ja Helga Lobuh.
Hyökkäys Seitajärvelle
Partisaanihyökkäyksessä Savukosken Seitajärven kylään aamuyöllä 7. heinäkuuta 1944 kuoli neljätoista kylän siviiliasukasta ja kaksi vartioryhmän sotilasta.
"Savukosken Seitajärvellä vanhan heinäladon sisähirressä on kaksi kaiverrusta: Valma Arajärvi ja MA 13.6. 1944. Nimikirjaimet tarkoittavat Martta Arajärveä. Martta oli tehnyt molemmat kaiverrukset vähän sen jälkeen, kun oli täyttänyt viisitoista vuotta. Hän oli ollut ladossa viisivuotiaan sisarensa Valman kanssa."
"Kolme viikkoa myöhemmin tytöistä oli jäljellä enää nämä kaiverrukset ja valokuvat heidän ruumiistaan. Neuvostoliittolainen partisaanijoukko hyökkäsi kylään ja tappoi tai vangitsi kaikki tavoittamansa ihmiset. Naiset ja tytöt joutuivat kokemaan harkituimmat verityöt, sillä heidät vietiin kauaksi metsään teloitettaviksi. Suurin osa viiden asumuksen kylästä poltettiin."
Seitajärven hyökkäystä varten partisaaniosastot Poljarnik ja Bolsevik olivat muodostaneet yhteisen hyökkäysosaston, johon kuului 48 miestä ja naista. Kaikkiaan osastossa oli 152 partisaania. Hyökkäystä kylään valmisteltiin useita päiviä.
Nujerretun osa oli vaieta
Sodan päättymisen jälkeen Suomen itärajan kylät uskoivat kansainväliseen oikeuteen ja tapahtumien selvityksiin, sillä Suomen tapahtumat alkoivat kaikua ulkomaille yhä useampaan maahan, muuallekin kuin Ruotsiin.
- Mutta ajan kuluminen ei tuonut asioihin muutoksia. Suomessa partisaanihyökkäyksiä koskevat asiakirjat olivat salaisina arkistoissa. Tiedotusvälineet eivät kertoneet kylien kokemuksista enää sen jälkeen, kun sotatoimien viralliset tiedotteet loppuivat, kirjoittaa Erkkilä.
Hän toteaa, että Suomi oli sodan jälkeen häviäjän osassa myös oikeudellisesti.
Neuvostopartisaanien terroritekoja yritti 1950-luvun lopulla saada sotarikoksia tutkivan YK:n komission käsittelyyn mm. asekätkennän vuoksi Yhdysvaltoihin paennut, partisaanien takaa-ajaja, Itä-Lappia suojanneen osasto Saun joukkueenjohtaja Olavi Alakulppi.
Hän oli saanut haltuunsa Seitajärven uhreista otettuja valokuvia ja hyökkäyksestä kertovia ruotsalaisia lehtiä. Komissio ei Alakulpin mukaan päässyt edes aloittamaan tutkimuksia kuullessaan Neuvostoliiton ja Suomen YK-lähettiläitä.
Sodankäynnin rajoituksia säätelevän Geneven sopimuksen Neuvostoliitto hyväksyi vuonna 1943.
- Ironista, että tuosta vuodesta lähtien neuvostopartisaanien tuhotyöt keskittyivät aikaisempaa useammin suomalaisiin siviilikyliin, huomauttaa toimittaja Erkkilä.
Hän muistuttaa, että partisaanien rikokset voidaan edelleenkin nostaa esiin tähän sopimukseen vedoten.
STT-IA
2.10.1998
"Saksalaiset ovat jo ansainneet rauhan isoisiensä teoista. "
Näitä isoisiä on yhä elossa ja heidän joukossaan on yhä murhaajia.
Mitä isoisäsi teki "punaisessa valpossa"?? Kuinka monta ihmistä hän lähetti Neuvostoliittoon??
Murhaajat ovat yhä palkittuja sankareita Venäjällä. Mm. neuvostopartisaanit, joita Tarja Halonen suojelee.
Murhaajaa ei puhdista jäsenkirjan väri, kuten varmaan moni luulee?
"Mitä isoisäsi teki "punaisessa valpossa"?? Kuinka monta ihmistä hän lähetti Neuvostoliittoon?? "
Montako ihmistä "punainen valpo" lähetti Neuvostoliittoon, löytyykö lähteitä?
"Murhaajat ovat yhä palkittuja sankareita Venäjällä. Mm. neuvostopartisaanit, joita Tarja Halonen suojelee. "
Milloin Tarja on moisen suojelun julistanut?
"Murhaajaa ei puhdista jäsenkirjan väri, kuten varmaan moni luulee? "
No jaa, kyllä se suojeluskuntaan kuuluminen puhdisti aika monta lahtaria...
Kyllä lähettivät. Osa ammuttiin heti rajan takana.
Kysymyksesi paljastaa tietämättömyytesi, eli kysy Googlelta. Kyllä Googeli-setä on kärsivällinen ja auttaa.
Kannattaa lukea Unto Parvilahden kirja "Berijan tarhat", joka kertoo, paitsi Parvilahden viemisestä Neuvostoliittoon lain vastaisesti, myös sivujuonteena muidenkin Suomen kansalaisten viemisestä. Kirja ilmestyi kaiketi -54 tai -55, joten varsinaisesti uudesta asiasta ei ole kysymys, vaikkakaan ei ole ihme, jos siitä ei ole kuullut.
"Kyllä lähettivät. Osa ammuttiin heti rajan takana."
Eipä löytynyt sinulta niitä lähteitä. Keksit koko jutun.
"Kysymyksesi paljastaa tietämättömyytesi, eli kysy Googlelta. Kyllä Googeli-setä on kärsivällinen ja auttaa. "
Ei, vaan vastauksesi paljastaa oman tietämättömyytesi.
Joten voinet itse paikata aukot yleissivistyksessäsi.
Menehän siitä googlettamaan.
Näin sen sanoi muuan huomattava suomalainen filosofi, jota yksikään lehti ei liene kysellyt sunnuntaikolumnistikseen (minä kyllä pyytäisin, jos lehteä toimittaisin):
"Holokaust ja saksalaiset ovat yksinkertaiselle ihmiselle olkinukke, johon puretaan pahaa mieltä, koska a) kohde ei pane vastaan ja b) tulee hyvä omatunto, kun kokee tekevänsä edes jotain."
Lukekaa koko juttu tästä:
http://jussi.halla-aho.com/holo.html
Juutalaisten syrjintään ja vainoon ovat syyllistyneet useat hallitsijat, valtiot, ihmisryhmät ja yksityiset vuosisatojen ajan. Saksalaisten "tehokkuus" tietenkin oli ylivertainen, mutta heillä olikin käytetävissään moderni tekniikka ja modernit kuljetusmahdollisuudet. Antisemitismin historia on paljon muutakin kuin saksalaisten toimeenpanema holocaust. Esim. 1400-luvun lopulla, Ferdinandin ja Isabellan hallitessa, Espanjasta karkotettiin kaikki juutalaiset, ja siitä piti tuleman juutalaisista vapaa maa. Pogromeja, karkotuksia, surmaterroria, pukeutumismääräyksiä, "oikeudenkäyntejä", elinkeinonharjoittamisrajoituksia jne. löytyy Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopan alueelta jo paljon ennen saksalaisten toimeenpanemaa holocaustia.
Suomi oli viimeinen Euroopan maa, joka antoi juutalaisille täydet kansalaisoikeudet. 1918.
HUUSI CORTES JOUKOILLEEN MEKSIKOSSA KAINALOSSAAN MALINCHE. hÄN OLI MIES.
Ai kumpiko oli mies?
...kansalaisuuden heti itsenäistyessään.
Vuoteen 1917 asti täällä vallitsi Venäjän valta ja Venäjällä juutalaisilla oli kurjaa. Monet muuttivat Suomen suuriruhtinaskuntaan, koska täällä suhtauduttiin supeasti.
miksikään muutu.
kaikkien maailman vapaiden valtioiden pitäisi mennä murskaamaan Venäjä tuomiona NL:n rikoksista.
mistä sinä tuollaisen johtopäätöksen vedit? Onko joku nyt murskaamassa Saksaa? Minusta saksalaisilla näyttää menevän suhteellisen hyvin.
mutta jos ei parempaakaan keksi...:))
jolle vastasinhan kirjoitti näin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000014941002
Ei ole.
USA:n Holocaust-teollisuus on uskomattoman röyhkeä. Ihmettelen, määrääkö Bilderberg-tilaisuuksien puheenjohtaja juutalainen Henry Kissinger, mitä Hesarissa kirjoitetaan?
Todellisuudessa kansa mielialaraporteissa vierasti 1933/34 juutalaisvainoja. Mm. siksi niistä piättäydyttiin. Vielä 1938 Kristalliyö annettiin ymmärtää Göbbelsin sooloiluksi. Siinä mielialaraportteja.
Juutalainen USA haluaa painaa Saksan alas, jotta saisi määrätä, mitä siellä sanotaan ja MAMMONAA.
Saksa kansana on yhtä syyllinen kuin juutalaiset kansana.
Jos juutalaiset olisi vielä pakotettu 60 vuotta vaikenemaan heihin kohdistuneita julmuuksista, ja osa heistä ylistämään päivittäin rikollisia, saksalaiset ja juutalaiset olisivat täysin verrannollisia.
Paitsi tietenkin se, että saksalaiset eivät tänään vainoa esim. palestiinalaisia.
Painotin sanojen "saksalaiset" ja "juutalaiset" kollektiivisuutta. Juutalaiset joutuivat kollektiivisesti, nimenomaan historian "mitassa", vastaamaan jo Jeesus Nasaretilaisen kuolemasta. Kollektiivisesti he olivat syytettyinä aikojen kuluessa mitä moninaisimmista epäkohdista ja onnettomuuksista.
Myös yltiönationalistinen "kansan hengen" ja ties minkä mystisen "veren" kohtalonyhteyden alleviivaaminen parina lähivuosisatana vierittää syyn ja kohottaa ylistyksen aika epämääräisille kollektiiveille.
Joskus voisi olla ihan hyväksi, että historia unohtuisi täysin, ja se kiellettäisiin noin viiden sukupolven ajaksi.
Historia on hyvä renki, mutta huono isäntä.
on 1900-luvun menestystarina. Saksa pystyi jo elokuussa 1914 tehokkaaseen ylhäältä johdettuun valtioterroriin. Viittaan tässä Belgian tapahtumiin. "Saksa menetti älymystönsä ilman että yksikään siihen kuuluva tuhoutui."
Vanhan maailman edustaja Tsaari ei tähän pystynyt ja hävisi.
Saksan sodan alussa asettamat tavoitteet toteutuivat 1990-luvulla lähes kirjaimellisesti.
Uuden Euroopan keskuspaikaksi valittiin ironisesti Belgian Bryssel.
Suora lainaus ja ajatukset muutenkin on lainattu Haavikon kirjasta Suuri keinottelu - Pariisin maailmannäyttelystä Tarton rauhaan.
Erinomainen avaus, Saksa ansaitsee myös historialtaan tasapuolisen ja oikeudenmukaisen tarkastelun. Pahat asiat me jo tiedämme, mutta parempia emme juurikaan, eikä Saksan kansa voinut olla enemmistöltään niin väärässä kannattaessaan Kolmatta Valtakuntaa, varsinkin 1930-luvulla. Kuten sanoin, huonot asiat eli mm. juutalaiskysymys, se tiedetään hyvin ja sitä on käsitelty maailman sivu. Miksi lyödä pahaa pahalla, kun juutalaisetkin harjoittavat epäilyttävää valloituspolitiikkaa Lähi-idässä.
syvyyttä - keskustelu tulee tästä kiihtyen jatkumaan. hyvä!