Kävin MHY:n järjestämällä hakkuunäyttämöllä ja olikohan kyseessä "kasvatus" hakkuu, kun puita(mäntyjä) jäi harvakseltaan. Alaa ihan hehtaari kaupalla.
Yhdistys hoiti hakkuun ja suurella taululla oli hakkuun kustannukset, mitä kukin saa.
Ylimpänä oli MHY:n osuus 15%. Mitähän siihen kuului, ei selvinnyt. Sitten oli hakkuukustannukset, ajo ja jos jonkinlaista muutakin.
Jos tuo 15% on pruttosummasta, niin puiden on täytynyt kasvaa 10-15 viimeitä vuotta ja se meni sitten MHY:lle.
Metsänomistajan osuus oli paljon pienempi.
Kertokaa mitä onko asia suunnilleen näin?
Plakaatti näytti hyvin viralliselta.
Metsänomistajakin (vanha mies) huokasi vain, että tulihan tehtyä, jos saanti jäikin vähäiseksi.
Utelias vaan..
MHY:n palkkio
Hakkuusta
31
9262
Vastaukset
- mhyn neuvoja
Mhy:lle kuuluu hakkuun suunnittelu, valvonta ja tietenkin mittaukset kun puut on ajettu. Kyllä 15% on ihan kohtuullinen tehtyyn työmäärään nähden. Epäilen suuresti jos joku lähtee alle tuon osuuden hoitamaan kyseiset työt.
- Mtiopisto
Suoralla puukaupalla yhtiön kanssa hakkuun suunnittelu on ilmainen, mittaukset hoitaa kone, metsurikohteissa mittaus on ilmainen, korjuun valvonnan voi valita: Luottaa meihin ja siihen että haluamme sinulta seuraavankin kaupan, valvoa itse, tilata valvonnan ( maksulllisen) mhy:ltä tai jostain muualta.
Käytännösä syntyy valtavia eroja ensiharvennusten kustannuksissa. Muutaman metsänomistajan kanssa olen jälkikäteen laskeneet mhy:n tekemän nuoren metsän kunnostuksen olevan 20-30% kalliimpi verrattaesa suoraan pystykauppaan yhtiön kanssa.
Tuo on tietenkin asia, josta voidaan kiistellä paljonkin.Kiistatonta on kuitenkin se, että yhtiöltä saa kiinteän hinnan ja varmuuden siitä, mikä on lopullinen hinta/m3. Tämä johtuu siitä, että työnjohtokulut on 0% , raivauksen hinta on kiinteä hinta euroa/ha ja pystykaupan puulla on selkeä hinta euroa/m3 - Isäntä
Noi työnjohto kustannukset pitää olla selvästi eriteltyinä töitten mukaan eikä mikään prosentti kauppahinnasta. Ainakin oman alueen mhy niin tekee.
- Mittaa?
Toiset väittää, että kone mittaa, mutta edellinen viesti väitti, että MHY mittaa?
Miten lie valvonta, että on päivällä jossain valveilla, entäs yöllä:)) - dfhdgh
Mittaa? kirjoitti:
Toiset väittää, että kone mittaa, mutta edellinen viesti väitti, että MHY mittaa?
Miten lie valvonta, että on päivällä jossain valveilla, entäs yöllä:))eipä ne mhy:n korjuupalvelulla hakatut puut kelpaa motomitalla minnekkään. Puutuu nääs kontrolli mitan paikkaansa pitävyydestä.
- Aito Vieri
dfhdgh kirjoitti:
eipä ne mhy:n korjuupalvelulla hakatut puut kelpaa motomitalla minnekkään. Puutuu nääs kontrolli mitan paikkaansa pitävyydestä.
puuttumisesta esittämäsi väite
-koskeeko se mhy-kenttää koko valtakunnan (Suomen)tasolla
-vai koskeeko se jonkin Metsäkeskusalueen tasoa
-vai jonkin yksittäisen yhdistyksen aluetta
-vai onko se vain "tuulesta temmattu"
Sinänsä kiinnostava väite! - olla
Mtiopisto kirjoitti:
Suoralla puukaupalla yhtiön kanssa hakkuun suunnittelu on ilmainen, mittaukset hoitaa kone, metsurikohteissa mittaus on ilmainen, korjuun valvonnan voi valita: Luottaa meihin ja siihen että haluamme sinulta seuraavankin kaupan, valvoa itse, tilata valvonnan ( maksulllisen) mhy:ltä tai jostain muualta.
Käytännösä syntyy valtavia eroja ensiharvennusten kustannuksissa. Muutaman metsänomistajan kanssa olen jälkikäteen laskeneet mhy:n tekemän nuoren metsän kunnostuksen olevan 20-30% kalliimpi verrattaesa suoraan pystykauppaan yhtiön kanssa.
Tuo on tietenkin asia, josta voidaan kiistellä paljonkin.Kiistatonta on kuitenkin se, että yhtiöltä saa kiinteän hinnan ja varmuuden siitä, mikä on lopullinen hinta/m3. Tämä johtuu siitä, että työnjohtokulut on 0% , raivauksen hinta on kiinteä hinta euroa/ha ja pystykaupan puulla on selkeä hinta euroa/m3Eiköhän en kohta ilmaiseksi tekemiset lopu UPM:ltä!
- tttttt
Mittaa? kirjoitti:
Toiset väittää, että kone mittaa, mutta edellinen viesti väitti, että MHY mittaa?
Miten lie valvonta, että on päivällä jossain valveilla, entäs yöllä:))menee mhy:n puut.
- inssin kutkale
Mtiopisto kirjoitti:
Suoralla puukaupalla yhtiön kanssa hakkuun suunnittelu on ilmainen, mittaukset hoitaa kone, metsurikohteissa mittaus on ilmainen, korjuun valvonnan voi valita: Luottaa meihin ja siihen että haluamme sinulta seuraavankin kaupan, valvoa itse, tilata valvonnan ( maksulllisen) mhy:ltä tai jostain muualta.
Käytännösä syntyy valtavia eroja ensiharvennusten kustannuksissa. Muutaman metsänomistajan kanssa olen jälkikäteen laskeneet mhy:n tekemän nuoren metsän kunnostuksen olevan 20-30% kalliimpi verrattaesa suoraan pystykauppaan yhtiön kanssa.
Tuo on tietenkin asia, josta voidaan kiistellä paljonkin.Kiistatonta on kuitenkin se, että yhtiöltä saa kiinteän hinnan ja varmuuden siitä, mikä on lopullinen hinta/m3. Tämä johtuu siitä, että työnjohtokulut on 0% , raivauksen hinta on kiinteä hinta euroa/ha ja pystykaupan puulla on selkeä hinta euroa/m3Ensinnäkin et voi sanoa että ostat puita ilman työnjohtokorvausta. Kyllä se työnjohto on sisällytetty siihen pystyhintaan minkä loppujen lopuksi voit maanomistajalle maksaa.
Vai olet maanomistajan kanssa kahden kesken laskenut että olisipa tullut edullisemmaksi tehdä pystykaupalla nuorenmetsänkunnostus...hehheh! Olisikohan kohtuullista että mhy:n edustaja olisi myös ollut mukana tekemässä laskelmaa. Muistitkohan sanoa että mhy ottaa erikoispuut erilleen hakkuussa? Muistitkos kertoa mitä hankintapalvelulaskusta voi vähentää verotuksessa? Muistitko kertoa miten hankintapalvelun korjuutaksa lasketaan kyseisen mhy:n urakointitaulukoilla? Tiesitkö edes mikä oli kyseisen leimikon poistuman keskijäreys? - MHY veloittaa
tttttt kirjoitti:
menee mhy:n puut.
Kuinka MHY vetää välistä mittauskuluista hintaa, jos tehdas mittaa?
Mittaajilla taitaa olla puurot ja vellit sekaisin.
- Puupää
Alkuvuonna 2005 toteutuneessa puukaupassa Mhy hoiti kilpailutuksen ja leimikon rajauksen.
Laskussa lukee seuraavasti,puukaupan palv./valtakirjalla 667,60m3,A-hinta 0,250 euroa/m3 alvi 0 nettohinta 166,90 euroa.Hank.ja korjuupalv.500-1000m3,määrä 676.60 m3 A-hinta,alv 0% 1,700 nettosumma 1150,56 euroa.Yhteensä noin 1300 euroa,alviton hinta.
Myyjälle jäi alvin maksun jälkeen 12863,38 euroa.
Kemera tuki yms.tukihakemuksista MHY laskuttaa erikseen.Jokainen voi mielessään päättää onko palvelu kallista vai ei,mielestäni hinta on hyötyyn nähden kohtuuton.
Tehtyäni loppuvuonna 05 1300 m3 puukaupan hoidin kaupan teon itse,ja mielestäni homma hoitui erinomaisesti ilman välikäsiä.Äkkiseltään laskien tienasin ainakin 2000 euroa kun vaivauduin hoitamaan kaupan itse.
Puun ostajien hankinta miehiltä saa ihan samat palvelut ilmaiseksi,hakkuu on suoritettu ja lopputulokseen olen suht tyytyväinen.Toiveeni toteutettiin ihan hyvin,joutuhan sitä muutaman tiukan puhelun ottamaan kun rankakasassa alkoi näkymään selviä tukkeja.Katkonnasta oli myös vähän näkemys eroja,mutta tuskin asia olisi miksikään muuttunut vaikka MHY mies olisi hakkuuta valvonut.- Kuinka se tehdään
Lainaus:
Naapurin metsän hakkuuta seurasin ja ihmettelin tulosta, "MHY valvoi ja suunnitteli", ei siellä käynyt kukaan katsomassa ja jälkikäteen voi sanoa vanhan sananlaskun mukaan: "Teko on tehty sano Tuohtaan Tahvo kun löi isäänsä puntarilla, ja kohta löi uudestaan".
Puut on hakattu ja muuksi ei muutu, vaikka olisi pitänyt ottaa siinäkin "pari tiukkaa puhelua kesken hakkuun":)) - Puupää
Kuinka se tehdään kirjoitti:
Lainaus:
Naapurin metsän hakkuuta seurasin ja ihmettelin tulosta, "MHY valvoi ja suunnitteli", ei siellä käynyt kukaan katsomassa ja jälkikäteen voi sanoa vanhan sananlaskun mukaan: "Teko on tehty sano Tuohtaan Tahvo kun löi isäänsä puntarilla, ja kohta löi uudestaan".
Puut on hakattu ja muuksi ei muutu, vaikka olisi pitänyt ottaa siinäkin "pari tiukkaa puhelua kesken hakkuun":))Oli tuossa hakkuun aikana motomiehen kans puhetta MHY:n valvonnasta.Totesi vain,että on monta monituista tapausta jossa MHY on hakkuun valvojana,mutta koko savotan aikana valvoja ei viitsi "vetää luitaan" hakkuu työmaalle.
Erään kuolinpesän hakkuuta valvoi myös paikallinen MHY päätehakkuu ikäistä kuusikkoa(valtaosaltaan)oli noin 1500m3,tukkia kertyi vaivaiset 113m3,eikä metsä ollut edes lahoa,koska kuusista tehtiin hioketta.Mutta kylläpä kuuset ajettiinkin samantien pois näkyvistä.Kuolinpesän osakkaat asuivat satojen kilometrien päässä ja luottivat,että kyllä MHY valvoo heidän etujaan,mutta jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä kenen etua valvoja ajoi.
Kuolinpesän osakkaille soitettiin sukulaisten toimesta ja kerrottiin millaista sotkemista heidän metsässään parhaillaan tehdään.Osakkaat olivat MHY:n valvojaan yhteydessä,mutta tyyli ei muuttunut yhtään.
Jälkikäteen oikeustoimet todettiin tarpeettomiksi,sillä eihän ollut riittävää näyttöä,koska puut ajettiin samantien pois.
Hurjimpien arvioiden mukaan kuolinpesä otti "kuokkaansa jopa 6000 euroa ,silloisilla puun hinnoilla.
Näiden kokemusten jälkeen allekirjoittaneella täytyy olla todella "paniikki" metsänhoitoon liittyvissä asioissa jos meinaa MHY:n saranoita kuluttaa.
Oma tarinansa olisi myös tuo viimeiseksi jäänyt MHY:n hoitama puukauppa,mutta ehkä kirjoittelen siitä myöhemmin jos tähän viestiketjuun tulee muitakin kommentteja - mahtoivat
Puupää kirjoitti:
Oli tuossa hakkuun aikana motomiehen kans puhetta MHY:n valvonnasta.Totesi vain,että on monta monituista tapausta jossa MHY on hakkuun valvojana,mutta koko savotan aikana valvoja ei viitsi "vetää luitaan" hakkuu työmaalle.
Erään kuolinpesän hakkuuta valvoi myös paikallinen MHY päätehakkuu ikäistä kuusikkoa(valtaosaltaan)oli noin 1500m3,tukkia kertyi vaivaiset 113m3,eikä metsä ollut edes lahoa,koska kuusista tehtiin hioketta.Mutta kylläpä kuuset ajettiinkin samantien pois näkyvistä.Kuolinpesän osakkaat asuivat satojen kilometrien päässä ja luottivat,että kyllä MHY valvoo heidän etujaan,mutta jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä kenen etua valvoja ajoi.
Kuolinpesän osakkaille soitettiin sukulaisten toimesta ja kerrottiin millaista sotkemista heidän metsässään parhaillaan tehdään.Osakkaat olivat MHY:n valvojaan yhteydessä,mutta tyyli ei muuttunut yhtään.
Jälkikäteen oikeustoimet todettiin tarpeettomiksi,sillä eihän ollut riittävää näyttöä,koska puut ajettiin samantien pois.
Hurjimpien arvioiden mukaan kuolinpesä otti "kuokkaansa jopa 6000 euroa ,silloisilla puun hinnoilla.
Näiden kokemusten jälkeen allekirjoittaneella täytyy olla todella "paniikki" metsänhoitoon liittyvissä asioissa jos meinaa MHY:n saranoita kuluttaa.
Oma tarinansa olisi myös tuo viimeiseksi jäänyt MHY:n hoitama puukauppa,mutta ehkä kirjoittelen siitä myöhemmin jos tähän viestiketjuun tulee muitakin kommenttejakerätä kannotkin mukaansa kun näyttöä ei löytynyt? Taisi olla pelkkää legendaa.
- yhtenä esimerkkinä
Puupää kirjoitti:
Oli tuossa hakkuun aikana motomiehen kans puhetta MHY:n valvonnasta.Totesi vain,että on monta monituista tapausta jossa MHY on hakkuun valvojana,mutta koko savotan aikana valvoja ei viitsi "vetää luitaan" hakkuu työmaalle.
Erään kuolinpesän hakkuuta valvoi myös paikallinen MHY päätehakkuu ikäistä kuusikkoa(valtaosaltaan)oli noin 1500m3,tukkia kertyi vaivaiset 113m3,eikä metsä ollut edes lahoa,koska kuusista tehtiin hioketta.Mutta kylläpä kuuset ajettiinkin samantien pois näkyvistä.Kuolinpesän osakkaat asuivat satojen kilometrien päässä ja luottivat,että kyllä MHY valvoo heidän etujaan,mutta jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä kenen etua valvoja ajoi.
Kuolinpesän osakkaille soitettiin sukulaisten toimesta ja kerrottiin millaista sotkemista heidän metsässään parhaillaan tehdään.Osakkaat olivat MHY:n valvojaan yhteydessä,mutta tyyli ei muuttunut yhtään.
Jälkikäteen oikeustoimet todettiin tarpeettomiksi,sillä eihän ollut riittävää näyttöä,koska puut ajettiin samantien pois.
Hurjimpien arvioiden mukaan kuolinpesä otti "kuokkaansa jopa 6000 euroa ,silloisilla puun hinnoilla.
Näiden kokemusten jälkeen allekirjoittaneella täytyy olla todella "paniikki" metsänhoitoon liittyvissä asioissa jos meinaa MHY:n saranoita kuluttaa.
Oma tarinansa olisi myös tuo viimeiseksi jäänyt MHY:n hoitama puukauppa,mutta ehkä kirjoittelen siitä myöhemmin jos tähän viestiketjuun tulee muitakin kommenttejaMhy:n korjuupalvelu hakkasi piennartien pohjan, jonka pituus oli kokonaisuudessa n. 800 m.
Metsänomistajana oli kaupunkilais perikunta.
Puuta lähti arviolta vajaat 30 kuutiota.
Osa mäntytukkeja, loput kuitua yhteensä n. 900 euron edestä.
Näin tehdyn laskun.
Metsuri oli hakannut 52 tuntia??? (oli varmaan eväänteotkin mukana) raivausta ei ollut mielestäni normaalia enemmän, n. 100 m männyntaimikkoa (harvaa).
Ajo traktorilla oli kestänyt 18 tuntia ??
Lisäksi oli laskutettu työnjohto, km-korvaukset,
toimistokulut sekä sokerina pohjalla laskun kirjoituslisä 3 euroa.
Koko lysti 1800 euroa.
Eli persnettoa 900 euroa käytännössä avohakkuusta.
Mutta onni onnettomuudessa, perikunta hermostui lopullisesti ja möi maansa minulle. - Puupää
mahtoivat kirjoitti:
kerätä kannotkin mukaansa kun näyttöä ei löytynyt? Taisi olla pelkkää legendaa.
Kerro mulle miten kannosta voi nähdä onko puu suora vai "lievästi" lenko kelvatakseen hiokkeeksi?
- metsänomistajan hyväksi
yhtenä esimerkkinä kirjoitti:
Mhy:n korjuupalvelu hakkasi piennartien pohjan, jonka pituus oli kokonaisuudessa n. 800 m.
Metsänomistajana oli kaupunkilais perikunta.
Puuta lähti arviolta vajaat 30 kuutiota.
Osa mäntytukkeja, loput kuitua yhteensä n. 900 euron edestä.
Näin tehdyn laskun.
Metsuri oli hakannut 52 tuntia??? (oli varmaan eväänteotkin mukana) raivausta ei ollut mielestäni normaalia enemmän, n. 100 m männyntaimikkoa (harvaa).
Ajo traktorilla oli kestänyt 18 tuntia ??
Lisäksi oli laskutettu työnjohto, km-korvaukset,
toimistokulut sekä sokerina pohjalla laskun kirjoituslisä 3 euroa.
Koko lysti 1800 euroa.
Eli persnettoa 900 euroa käytännössä avohakkuusta.
Mutta onni onnettomuudessa, perikunta hermostui lopullisesti ja möi maansa minulle.Jos MHY:n tarkoitus on katsoa metsänomistajan etua, niin olisi pitänyt antaa metsänomistajalle arvio kuluista ja tuotosta?
Jos sitten teettää, niin siitä vaan.
Joku olisi varmaan maksanut puista vähintään euron pinokuutiolta, jos olisi tehnyt itselleen polttopuuksi.
Täällä taas kaikenlaiset mti iit on varmaan pakahtua riemusta hyvin suoritetusta operaatiosta. Näitä kokemuksia ei haluttaisi yleensä julkisuuteen.. - Miku53423
yhtenä esimerkkinä kirjoitti:
Mhy:n korjuupalvelu hakkasi piennartien pohjan, jonka pituus oli kokonaisuudessa n. 800 m.
Metsänomistajana oli kaupunkilais perikunta.
Puuta lähti arviolta vajaat 30 kuutiota.
Osa mäntytukkeja, loput kuitua yhteensä n. 900 euron edestä.
Näin tehdyn laskun.
Metsuri oli hakannut 52 tuntia??? (oli varmaan eväänteotkin mukana) raivausta ei ollut mielestäni normaalia enemmän, n. 100 m männyntaimikkoa (harvaa).
Ajo traktorilla oli kestänyt 18 tuntia ??
Lisäksi oli laskutettu työnjohto, km-korvaukset,
toimistokulut sekä sokerina pohjalla laskun kirjoituslisä 3 euroa.
Koko lysti 1800 euroa.
Eli persnettoa 900 euroa käytännössä avohakkuusta.
Mutta onni onnettomuudessa, perikunta hermostui lopullisesti ja möi maansa minulle.Tuo kuulostaa metsäyrittäjän silmään ihan oikealta kustannukselta, jopa halvalta. Ja ottaen huomioon että metsäyhtiöt eivät ole kiinnostuneita tuollasesta hakkuusta niin vapaasti voi ottaa itse sahan käteeen ja hommata metsätraktorin :)
- suuskiijoppa
Miku53423 kirjoitti:
Tuo kuulostaa metsäyrittäjän silmään ihan oikealta kustannukselta, jopa halvalta. Ja ottaen huomioon että metsäyhtiöt eivät ole kiinnostuneita tuollasesta hakkuusta niin vapaasti voi ottaa itse sahan käteeen ja hommata metsätraktorin :)
joppa nostaa kuollleita ketjujja ja kusee kinntuillennsa
- inssin kutkale
Useimmilla metsänhoitoyhdistyksillä hankintapalvelun hinta on kiinteä €/m3. Se voi olla esimerkiksi 0,5 - 3 euroa/m3 riippuen siitä suorittaako yhdistys pelkän puutavaran mittauksen/mittauksen valvonnan tienvarressa mittaustodistusten allekirjoituksineen sekä tilityksineen vai hoitaako se koko puunkorjuun, lähikuljetuksen, alusmetsän raivauksen, erikoispuutavaralajien erittelyn, puiden jatkokuljetuksen tehtaalle, puutavaran mittauksen/mittauksen valvonnan sekä mittaustodistusten teon. Harvemmin olen prosenttiosuuteen hankintapalvelussa törmännyt, tosin sekin lienee mahdollista. Kuitenkin yhdistyksen korjuupalvelun laskua tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota mitä kaikkea hankintapalvelu on sisältänyt?
Jos puhutaan pelkästään korjuupalvelusta missä yhdistyksen urakoitsija korjaa puun tienvarteen, siinähän korjuun hinta muodostuu käytännössä kahdesta tekijästä, jotka ovat poistettujen puiden keskijäreys ja puiden lähikuljetusmatka. Harvennuksella ja avohakkuulla toki omat taulukkonsa. Korjuun hinta voi esimerkiksi harvennuksella olla yli 5 euroa/m3 halvempi tai kalliimpi riippuen näistä tekijöistä.
No tämä korjuupalvelu on siis vain osa yhdistyksen hankintapalvelua. Yhdistyksen toimihenkilö on antanut hakkuuta suorittavalle urakoitsijalle tai metsurille ohjeet mitä puutavaralajeja tehdään ja millä mitoilla. Saattaa olla että samalta työmaalta toimitetaan puuta usealle eri ostajalle. Osa luovutetaan tienvarressa ja osa ajetaan ehkä yhdistyksen toimesta jatkokuljetuksena suoraan tehtaalle ja luovutetaan siellä. Sinnehän ne menee mistä paras hinta suhteutettuna katkontatulokseen saadaan.
Mhy:n valvonnassa olevissa pystykapoissa voi toimeksi anto olla myös erilainen. Voi olla että yhdistys on valtuutettu vain tekemään kaupan kilpailutuksen tai korjuun valvonnan. Yleisintä lienee kuitenkin että yhdistys valtuutetaan hoitamaan koko kauppa aina leimikonteosta, tarjouspyyntöjen tekoon, korjuun valvontaa sekä mittaustodistusten ja kaupan loppuraportointiin asti. Pystykaupan puukaupan toimeksiannon avustamislasku koostuu silloin joko yhdestä tekijästä tai näistä kaikista yhteensä.
Kun metsänhoitoyhdistys valvoo yhtiön korjuuta niin valvonta ei aina tarkoita että yhdistyksen toimihenkilö olisi kokoajan leimikolla saksien kanssa tarkastelemassa koneen mittalaitetta. Toki sekin on useimmissa tapauksissa suotavaa mutta usein kontrollin tekee itse urakoitsija ja antaa siitä tulosteen toimihenkilölle. Yllätystarkastuksia toimihenkilön toimesta voi ja pitääkin tehdä jotta tulokset pysyvät luotettavina.
Aina kun metsänhoitoyhdistyksen kautta tehdään pystykauppa, kirjautuvat niin tehdyn kaupan hintatiedot kuin toteutuneet puumäärät kuin katkontatiedotkin yhdistyksien käyttöön. Mittaustodistuksen motoliuskastahan pystyy metsäammattilainen päättelemään jo ensinäkemältään miten hyvin katkonta on kyseisessä leimikossa onnistunut ja mikä katkontaan on mahdollisesti vaikuttanut. Näitä tietoja käytetään hyväksi kun seuraavaa puukaupan toimeksiantoa kilpailutetaan ostajien kesken. Tästä tilastosta nähdään niin toteutuneet katkontaprosentit kuin toteutuneet runkohintatiedotkin, jolloin voidaan päätellä miten hyvin mikäkin yhtiö minkäkin kokoisesta leimikosta(järeydeltään) maksaa. Voin sanoa että erot ovat huomattavia. Parhaimmillaan saadaan tietoa jopa eri urakoitsijoiden välisistä katkontaeroista. Yhtiöt kyllä tietävät että metsänhoitoyhdistykset tarkkailevat kokoajan katkontatuloksia ja mikäli siellä alkaa tulla huonoja tuloksia se vaikuttaa heidän mahdollisuuksiin saada ostettua seuraavaa leimikkoa. Toisaalta hyvä katkonta ja runkohinta yhdistyksen kilpailuttamassa leimikossa edesauttaa seuraavan leimikon ostamista. Jo pelkästään siis se että leimikko on yhdistyksen kautta valvonnassa antaa sen takuun että yhtiöllä ei ole varaa tehdä katkontaa huonosti. Muuten jää puut tulevaisuudessa ostamatta...- metsänomistaja
Metsänhoitoyhdistykset ovat täysin tarpeettomia. Heillä on raskas ja kallis organisaatio ja kustannukset pitää maksattaa metsänomistajilla. Sitä olen aina ihmetellyt, että yhdistyksille on annettu valtion toimesta metsänhoitomaksun perimisoikeus!! On myös melkein "pakko" liittyä metsää omistavana jäseneksi.
Nyt alkaa olla Suomessa olla jo riittävästi pieniä (1-3 hengen) yksityisiä metsätoimistoja, jotka tarjoavat samoja palveluita huomattavasti halvemmalla, kuka niitä nyt välttämättä tarvitsee. Yhdyn täysin siihen mielipiteeseen, että suoraan metsäfirman edustajan kanssa tehty kauppa on paras ratkaisu. - inssin kutkale
metsänomistaja kirjoitti:
Metsänhoitoyhdistykset ovat täysin tarpeettomia. Heillä on raskas ja kallis organisaatio ja kustannukset pitää maksattaa metsänomistajilla. Sitä olen aina ihmetellyt, että yhdistyksille on annettu valtion toimesta metsänhoitomaksun perimisoikeus!! On myös melkein "pakko" liittyä metsää omistavana jäseneksi.
Nyt alkaa olla Suomessa olla jo riittävästi pieniä (1-3 hengen) yksityisiä metsätoimistoja, jotka tarjoavat samoja palveluita huomattavasti halvemmalla, kuka niitä nyt välttämättä tarvitsee. Yhdyn täysin siihen mielipiteeseen, että suoraan metsäfirman edustajan kanssa tehty kauppa on paras ratkaisu.Niin, mhy:t on aikoinaan perustettu puolustamaan metsänomistajan etuja, antamaan neuvontaa sekä huolehtimaan siitä että suomen metsätalousmaan tuotto olisi mahdollisimman suuri. Tuskin missään näissä tavoitteissa se on epäonnistunut. Puunhintakaan ei varmasti olisi tällä tasolla ilman mhy:n toimintaa. Saatika suomen metsämaan puuntuotto joka on noussut vuosi vuodelta.
Metsänhoitomaksusta sen verran että se on veroluonteinen maksu eivätkä metsänhoitoyhdistykset sitä peri vaan verottaja. Laskut metsänhoitomaksusta eivät lähde mhy:n toimistosta vaan verottajalta. Verottaja ohjaa maksun sitten oman metsän sijaintipaikkakunnan metsänhoityhdistykselle. Metsänhoitoyhdistyksessä ei ole mm. tietoa minkä verran kukakin metsänhoitoyhdistyksen jäsen maksaa metsänhoitomaksua. Jos menet omaan metsänhoitoyhdistykseesi ja kysyt paljonko on sinun metsänhoitomaksusi suuruus he eivät tiedä vaan heidän on kysyttävä se verottajalta. Suuruusluokan voi tietenkin jokainen suunnilleen laskea. - yhteen
Kopio:>Parhaimmillaan saadaan tietoa jopa eri urakoitsijoiden välisistä katkontaeroista. Yhtiöt kyllä tietävät että metsänhoitoyhdistykset tarkkailevat kokoajan katkontatuloksia ja mikäli siellä alkaa tulla huonoja tuloksia se vaikuttaa heidän mahdollisuuksiin saada ostettua seuraavaa leimikkoa. Toisaalta hyvä katkonta ja runkohinta yhdistyksen kilpailuttamassa leimikossa edesauttaa seuraavan leimikon ostamista. Jo pelkästään siis se että leimikko on yhdistyksen kautta valvonnassa antaa sen takuun että yhtiöllä ei ole varaa tehdä katkontaa huonosti. Muuten jää puut tulevaisuudessa ostamatta... <
Kuinka sovittaa yhteen, kun aiemmin täällä painotettiin, että kantotukkikauppa on sen takia edullisempi yhtiölle, kun se voi ilmoittaa motolle mitä milloinkin tehdään??
Siksi taloudellisesti katkotusta hankinta tukista ei kannata maksaa tekijälle tekopalkkaa?
Eihän MHY:n tilasto paljon paina, jos yhtiö ilmoittaa motomiehelle, että "tukkia vähemmän, kuitua enemmän"? - inssin kutkale
yhteen kirjoitti:
Kopio:>Parhaimmillaan saadaan tietoa jopa eri urakoitsijoiden välisistä katkontaeroista. Yhtiöt kyllä tietävät että metsänhoitoyhdistykset tarkkailevat kokoajan katkontatuloksia ja mikäli siellä alkaa tulla huonoja tuloksia se vaikuttaa heidän mahdollisuuksiin saada ostettua seuraavaa leimikkoa. Toisaalta hyvä katkonta ja runkohinta yhdistyksen kilpailuttamassa leimikossa edesauttaa seuraavan leimikon ostamista. Jo pelkästään siis se että leimikko on yhdistyksen kautta valvonnassa antaa sen takuun että yhtiöllä ei ole varaa tehdä katkontaa huonosti. Muuten jää puut tulevaisuudessa ostamatta... <
Kuinka sovittaa yhteen, kun aiemmin täällä painotettiin, että kantotukkikauppa on sen takia edullisempi yhtiölle, kun se voi ilmoittaa motolle mitä milloinkin tehdään??
Siksi taloudellisesti katkotusta hankinta tukista ei kannata maksaa tekijälle tekopalkkaa?
Eihän MHY:n tilasto paljon paina, jos yhtiö ilmoittaa motomiehelle, että "tukkia vähemmän, kuitua enemmän"?En täysin ymmärtänyt mitä edellisellä tarkoitit mutta yritän vielä selventää...
Kun tehdyn kaupan puiden (tukkien ja kuitujen) hinnat muutetaan runkomäärien perusteella puun runkohinnoiksi saadaan jotain joka edustaa siis sitä rungon keskihintaa mikä se on kyseisessä leimikossa ollut.
No nykyäänhän pystykaupat tehdään vielä toistaiseksi siten että luvataan tukkipuulle jokin hinta ja kuitupuulle sekä mahdollisesti laholle ja erikoispuille jokin hinta. Yleensä on siten että tukille maksetaan parempi hinta kuin kuitupuulle. Jos nyt sitten yhtiö käskee urakoitsijan tehdä tästä kyseisestä leimikossa tukkirungoista kuitua vaikka siitä tukkiakin pystyisi tekemään niin eikös rungon keskihinta tällöin tipu?
Tämä tilastointi tehdään siis vain sitä varten että pystytään arvioimaan samaisen yhtiön katkontaa (tukin ja kuidun suhdetta) seuraavaa puukaupan hintavertailua tehtäessä. Voihan tietenkin olla että joku katkoo huonommin tukkia mutta maksaa kuitupuulle sitävastoin parempaa hintaa, jolloin saadaan rungon keskihinnaksi parempi tulos kuin parhaiten tukin katkovalle.
Jos joku tekee yhtiön kanssa pystykaupan jossa sovitaan puiden runkohinnaksi jotain, on tietenkin yhtiön asia miten tämä puunsa tällöin katkoo ja miten paljon tekee tukkia tai kuitua. Tällöinhän hinta määräytyy puulajin runkoluvun mukaan. - Tottaa
inssin kutkale kirjoitti:
En täysin ymmärtänyt mitä edellisellä tarkoitit mutta yritän vielä selventää...
Kun tehdyn kaupan puiden (tukkien ja kuitujen) hinnat muutetaan runkomäärien perusteella puun runkohinnoiksi saadaan jotain joka edustaa siis sitä rungon keskihintaa mikä se on kyseisessä leimikossa ollut.
No nykyäänhän pystykaupat tehdään vielä toistaiseksi siten että luvataan tukkipuulle jokin hinta ja kuitupuulle sekä mahdollisesti laholle ja erikoispuille jokin hinta. Yleensä on siten että tukille maksetaan parempi hinta kuin kuitupuulle. Jos nyt sitten yhtiö käskee urakoitsijan tehdä tästä kyseisestä leimikossa tukkirungoista kuitua vaikka siitä tukkiakin pystyisi tekemään niin eikös rungon keskihinta tällöin tipu?
Tämä tilastointi tehdään siis vain sitä varten että pystytään arvioimaan samaisen yhtiön katkontaa (tukin ja kuidun suhdetta) seuraavaa puukaupan hintavertailua tehtäessä. Voihan tietenkin olla että joku katkoo huonommin tukkia mutta maksaa kuitupuulle sitävastoin parempaa hintaa, jolloin saadaan rungon keskihinnaksi parempi tulos kuin parhaiten tukin katkovalle.
Jos joku tekee yhtiön kanssa pystykaupan jossa sovitaan puiden runkohinnaksi jotain, on tietenkin yhtiön asia miten tämä puunsa tällöin katkoo ja miten paljon tekee tukkia tai kuitua. Tällöinhän hinta määräytyy puulajin runkoluvun mukaan.Kopioitu:
Tuo on ihan uutta minulle uunolle!
Onko kukaan oikein lukenut puut ja kaupattu kpl luvun mukaan? Entäs lahot joita ei päälle näy?
Eihän tuo isommille aloille käy(minulla on pieni ala), kun vanhankin ammattimiehen arvio heitti veljeni metsässä, että tavaraa tuli 4 kerta enemmän mitä arvioija arvioi MHY:stä. - inssin kutkale
Tottaa kirjoitti:
Kopioitu:
Tuo on ihan uutta minulle uunolle!
Onko kukaan oikein lukenut puut ja kaupattu kpl luvun mukaan? Entäs lahot joita ei päälle näy?
Eihän tuo isommille aloille käy(minulla on pieni ala), kun vanhankin ammattimiehen arvio heitti veljeni metsässä, että tavaraa tuli 4 kerta enemmän mitä arvioija arvioi MHY:stä.Tiettävästi tälläisiä runkohinnoitteluun perustuvia kauppoja on tehty tähän mennessä hyvin vähän. Se on vain yksi mahdollisuus. Ei runkoja etukäteen tarvitse laskea, löytyyhän runkoluvut motoliuskastakin. Arvioidaan vain keskijäreys.. Ongelmia tässä kauppatavassa on paljon, lahovikaisuus on tietenkin yksi tekijä. Tavallaan siinä puunostajakin ottaa riskin mutta saisipahan viimein ostomiehetkin käymään oikein leimikolla asti puunlaatua katsomassa.
Etunahan puunostajalle kauppatavasta olisi siinä että se voisi katkoa puut tällöin haluamallaan tavalla. Haittana taas olisi keskijäreyden arvioinnin vaikeuden sekä lahon ja muiden vikaisuuksien aiheuttamat riskit puun laadussa. Voisi myös ajatella että ostaja antaisi jonkinlaisen takuun riippuen runkojen keskijäreydestä, jolloin sovittua hintaa nostettaisiin tai laskettaisiin sen mukaan mikä on muodostunut runkojen keskijäreydeksi.
No nämä ovat vain pohdintoja. En usko runkolukukaupan yleistyvän vaikka se ehkä olisi joissakin leimikoissa käyttökelpoinen. Käyttöä tälle järjestelmälle on ainoastaan silloin kun tilastoidaan millaiseksi minkäkin ostajan ostamien puiden runkohinta(Tukki kuitu( erikoispuu laho)) muodostuu missäkin järeysluokassa ja kun tätä tilastoa päästään käyttämään hyväksi uusien puukauppatarjousten vertailussa. - metsänomistaja
inssin kutkale kirjoitti:
Niin, mhy:t on aikoinaan perustettu puolustamaan metsänomistajan etuja, antamaan neuvontaa sekä huolehtimaan siitä että suomen metsätalousmaan tuotto olisi mahdollisimman suuri. Tuskin missään näissä tavoitteissa se on epäonnistunut. Puunhintakaan ei varmasti olisi tällä tasolla ilman mhy:n toimintaa. Saatika suomen metsämaan puuntuotto joka on noussut vuosi vuodelta.
Metsänhoitomaksusta sen verran että se on veroluonteinen maksu eivätkä metsänhoitoyhdistykset sitä peri vaan verottaja. Laskut metsänhoitomaksusta eivät lähde mhy:n toimistosta vaan verottajalta. Verottaja ohjaa maksun sitten oman metsän sijaintipaikkakunnan metsänhoityhdistykselle. Metsänhoitoyhdistyksessä ei ole mm. tietoa minkä verran kukakin metsänhoitoyhdistyksen jäsen maksaa metsänhoitomaksua. Jos menet omaan metsänhoitoyhdistykseesi ja kysyt paljonko on sinun metsänhoitomaksusi suuruus he eivät tiedä vaan heidän on kysyttävä se verottajalta. Suuruusluokan voi tietenkin jokainen suunnilleen laskea.Miksi verottaja ohjaa verona perittävät lakisääteiset metsänhoitomaksut yksityiselle yhdistykselle? Minä en ainakaan saa näistä rahoista mitään hyötyä. Tämä on pöyristyttävää!!! Mielestäni ne pitäisi ohjata valtakunnalliselle metsäkeskuksille, joka valvoo metsälakeja ja myös yhdistyksiä? En ole vuosiin tarvinnut mhy:n palveluja ja metsänhoito ja puukaupt ovat sujuneet loistavasti ja jos on ollut tarpeen jotain kysyä, niin metsäkeskus auttaa ja neuvoo.
- metsäkeskus loppuu t. mp-yr...
metsänomistaja kirjoitti:
Miksi verottaja ohjaa verona perittävät lakisääteiset metsänhoitomaksut yksityiselle yhdistykselle? Minä en ainakaan saa näistä rahoista mitään hyötyä. Tämä on pöyristyttävää!!! Mielestäni ne pitäisi ohjata valtakunnalliselle metsäkeskuksille, joka valvoo metsälakeja ja myös yhdistyksiä? En ole vuosiin tarvinnut mhy:n palveluja ja metsänhoito ja puukaupt ovat sujuneet loistavasti ja jos on ollut tarpeen jotain kysyä, niin metsäkeskus auttaa ja neuvoo.
Aika hyvä kirjoitus, mutta metsäkeskus loppuu kahden vuoden päästä!! Sehän vasta elääkin veronmaksajien rahoilla.
- kunssin itkale
metsäkeskus loppuu t. mp-yr... kirjoitti:
Aika hyvä kirjoitus, mutta metsäkeskus loppuu kahden vuoden päästä!! Sehän vasta elääkin veronmaksajien rahoilla.
tulevat loppumaan...ainakin nykymuodossaan...eikä tule niitä ikävä...
Metsänhoitoyhdistyksistä tulee muodostumaan "oikeita" yhdistyksiä siinä mielessä, että jäsenyys tulee vaatimaan jäseneksi haluavalta aktiivista (se on kirjallista) tahdonilmaisua siitä, että hän haluaa nimenomaan liittyä yhdistyksen jäseneksi! Eikä ketään enää liitetä (tietämättään) jäseneksi.
Metsäkeskuksiin (tai jonnekin muualle "oikeaan" organisaatioon) tulee jäämään niin sanottu "lain valvonta" -toiminto. Kaikki muu tulee "katoamaan".
Karmeeta ja kallista on tulevaisuus niille, jotka ko. organisaatioiden apua ovat tarvinneet "metsänomistajuudessaan..." - Itkale
kunssin itkale kirjoitti:
tulevat loppumaan...ainakin nykymuodossaan...eikä tule niitä ikävä...
Metsänhoitoyhdistyksistä tulee muodostumaan "oikeita" yhdistyksiä siinä mielessä, että jäsenyys tulee vaatimaan jäseneksi haluavalta aktiivista (se on kirjallista) tahdonilmaisua siitä, että hän haluaa nimenomaan liittyä yhdistyksen jäseneksi! Eikä ketään enää liitetä (tietämättään) jäseneksi.
Metsäkeskuksiin (tai jonnekin muualle "oikeaan" organisaatioon) tulee jäämään niin sanottu "lain valvonta" -toiminto. Kaikki muu tulee "katoamaan".
Karmeeta ja kallista on tulevaisuus niille, jotka ko. organisaatioiden apua ovat tarvinneet "metsänomistajuudessaan..."Toivotaan näin tapahtuvan!
Millä sitä tapahtumien kulkua voisi vielä nopeuttaa:)) - Liinu
kunssin itkale kirjoitti:
tulevat loppumaan...ainakin nykymuodossaan...eikä tule niitä ikävä...
Metsänhoitoyhdistyksistä tulee muodostumaan "oikeita" yhdistyksiä siinä mielessä, että jäsenyys tulee vaatimaan jäseneksi haluavalta aktiivista (se on kirjallista) tahdonilmaisua siitä, että hän haluaa nimenomaan liittyä yhdistyksen jäseneksi! Eikä ketään enää liitetä (tietämättään) jäseneksi.
Metsäkeskuksiin (tai jonnekin muualle "oikeaan" organisaatioon) tulee jäämään niin sanottu "lain valvonta" -toiminto. Kaikki muu tulee "katoamaan".
Karmeeta ja kallista on tulevaisuus niille, jotka ko. organisaatioiden apua ovat tarvinneet "metsänomistajuudessaan..."Kerrohan, mitä turhaa metsäkeskukset tekevät nyt?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1103277GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys431187- 831172
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja531112Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!351062- 60978
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn27890- 67878
- 53877
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39872