Isänä ja kasvattajana olen tyrmistyneenä joutunut lukemaan viime aikojen kauhistuttavia uutisia ja olen kysellyt itseltäni, millaiseen maailmaan jälkipolveani olen viemässä.
Nyt tuntuu,kuin jokin raja olisi ylitetty.
Mistä tässä kaikessa on kysymys?
Olemmeko,nykyiset aikuiset,tehneet jotakin todella väärin?
Onko poliittinen johtomme jättänyt jotakin tärkeää
huomaamatta?
Aloin miettiä, milloin olen viimeeksi puhunut lapsilleni rakkaudesta ja hyvyyden voimasta.
On häpeällistä tunnustaa,etten enää sitä edes muista !
Onko muilla samanlainen havainto?
Milloin kouluissa on viimeeksi puhuttu siitä,että meidän sydämissämme ääni sanoo, milloin teemme oikein,milloin väärin,jos maltamme kuunnella ?
Milloin joku on viimeeksi uskaltanut sanoa,että tuo ääni, omatunto, on ikäänkuin Jumalamme ääni meissä itsekussakin?
Milloin olen itse viimeeksi kuunnellut omaa omantunnon ääntäni?
Milloin palautamme ikuiset Kymmenen Käskyn säännöt uudestaan voimaan koko yhteiskunnassamme aina valtionjohdosta vähäisimpään kansamme jäseneen asti?
Olemme mielestäni saaneet riittävät näytöt pahuuden voimista.
Olisiko aika ruveta turvautumaan hyvyyden ja rakkauden voimiin?
Saimmehan jo kaksi tuhatta vuotta sitten käyttöömme rakkauden kaksoiskäskyn, joka on vain välillä saattanut jäädä "vanhanaikaisena" johonkin
pölyttymään:
"Rakasta Herraa,sinun Jumalaasi.."ja:"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."
Mihin meillä on jäänyt rakkaus, siis aito,toiselle
vain hyvää tarkoittava rakkaus?
Olisiko Myyrmannin räjähdys se hereille ravistava
kokemus, joka voisi aloittaa erään uuden vaiheen
meidän ajattelutavoissamme?
Voisimmeko harkita,että jättäisimme pois lähimmäisiämme loukkaavat puheet ja teot?
Voisimmeko kertoa lapsillemme,että on vielä jotain
voimakkaampaa kuin väkivalta ja aseet?
Voisimmeko alkaa toteuttaa meidän parhaaksemme tarkoitettujen Raamatun ohjeiden noudattamista?
Sanalla sanoen:
VOISIMMEKO ALOITTAA SYDÄNTEN VALLANKUMOUKSEN ?
Se alkaa jokaisen omasta sydämestä.
Nyt tuntuu,kuin jokin raja olisi ylitetty.
Mistä tässä kaikessa on kysymys?
Olemmeko,nykyiset aikuiset,tehneet jotakin todella väärin?
Onko poliittinen johtomme jättänyt jotakin tärkeää
huomaamatta?
Aloin miettiä, milloin olen viimeeksi puhunut lapsilleni rakkaudesta ja hyvyyden voimasta.
On häpeällistä tunnustaa,etten enää sitä edes muista !
Onko muilla samanlainen havainto?
Milloin kouluissa on viimeeksi puhuttu siitä,että meidän sydämissämme ääni sanoo, milloin teemme oikein,milloin väärin,jos maltamme kuunnella ?
Milloin joku on viimeeksi uskaltanut sanoa,että tuo ääni, omatunto, on ikäänkuin Jumalamme ääni meissä itsekussakin?
Milloin olen itse viimeeksi kuunnellut omaa omantunnon ääntäni?
Milloin palautamme ikuiset Kymmenen Käskyn säännöt uudestaan voimaan koko yhteiskunnassamme aina valtionjohdosta vähäisimpään kansamme jäseneen asti?
Olemme mielestäni saaneet riittävät näytöt pahuuden voimista.
Olisiko aika ruveta turvautumaan hyvyyden ja rakkauden voimiin?
Saimmehan jo kaksi tuhatta vuotta sitten käyttöömme rakkauden kaksoiskäskyn, joka on vain välillä saattanut jäädä "vanhanaikaisena" johonkin
pölyttymään:
"Rakasta Herraa,sinun Jumalaasi.."ja:"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."
Mihin meillä on jäänyt rakkaus, siis aito,toiselle
vain hyvää tarkoittava rakkaus?
Olisiko Myyrmannin räjähdys se hereille ravistava
kokemus, joka voisi aloittaa erään uuden vaiheen
meidän ajattelutavoissamme?
Voisimmeko harkita,että jättäisimme pois lähimmäisiämme loukkaavat puheet ja teot?
Voisimmeko kertoa lapsillemme,että on vielä jotain
voimakkaampaa kuin väkivalta ja aseet?
Voisimmeko alkaa toteuttaa meidän parhaaksemme tarkoitettujen Raamatun ohjeiden noudattamista?
Sanalla sanoen:
VOISIMMEKO ALOITTAA SYDÄNTEN VALLANKUMOUKSEN ?
Se alkaa jokaisen omasta sydämestä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ihan yleviä ajatuksia, mutta jättäisit nuo joulupukit ja muut satuolennot pois niistä ohjeista, niin menevät paremmin perille
Tuskin kukaan "nykyinen aikuinen" on mitään vääräätehnyt. Asioita tapahtuu. Jokainen joka "ajattelee siis olen"- olettaen että omaa normaalin älykkyyden ja koulutuksen - päättää aivan itse mikä on oikeaa ja väärää. On ihmisiä jotka eivät sopeudu nykyiseen yhteiskuntaan.
Tämä olisi voinut tapahtua yhtä hyvin vaikka 10 vuotta sitten ja se olisi nyt vain uutinen arkistoissa. Eiköhän olisi aika lakaista tämä mahdollisimman pian maton alle, ei jaksa enää aiheesta käytävää keskustelua, median hullunmyllyä. Nuo raamattu jutut voi unohtaa heti alkuunsakin - ne eivät nykyaikana kosketa tai kiinosta puoliakaan?. Vallankumous voisi tulla mutta se olisi hieman toisenlainen jos saisin olla sitä suunittelemassa... ehkä jätänkin sanomatta millainen.
Tämmöset pommit on maailmassa melkein jokapäivästä tavaraa. Reikäpäitä on maailma ollut pullollaan miljoonia vuosia ja tulee olemaan Joten miksikä tää tästä muuttuu. Nytkö vasta huomaat että näin on? Oot vissiin jossain kaapissa asunu joten welcome to real life.
Balissa pamahti 180tyyppiä, mutta eihän se meidän isiä voi huolestuttaa kun ne tapahtu jossain jumalan selän takana.
Turhan jeesustelun voi lopettaa samantien.
Voi olla että nyt oli tosiaan joku "reikäpää" asialla, mutta eipä tällaisia asioita voi noin yksinkertaisina pitää kuin sinä selität. Luuletko, ettei pommeilla tai niitä käyttävien yksilöiden taustalla olisi aina yhteiskunnallinen ongelma?
Ei kai tämäkään heppu olisi mennyt ihmisten keskelle itseään räjäyttämään, jos ei olisi kokenut jotakin kaunaa siellä ostoksilla olevaa massaa kohtaan.
Kannattaakin miettiä, että oliko tässä teossa taustalla luokkavihaa, eikä pelkkää näyttämisen halua! Suomessa ollaan kiihtyvällä vauhdilla jakautumassa hyvä- ja huono-osaisiin. Kun yksilö syrjäytyy tällaisen jakautumisen tuloksena yhteiskunnasta ja havaitsee tilansa syyksi, ei oman vikansa, vaan muiden ahneuden, niin turhauma voi olla niin suuri, että siihen ei auta kuin pommi. Kauppakeskusta parempaa pommin paikkaa ei silloin olekaan, jos pommilla on tarkoitus "rangaista" heinäsirkkalautan lailla levittäytyvää ja aineellista hyvää itsekkäästi kahmivaa väestön osaa.
Katkeruus ei tee ihmisestä mielenvikaista, mutta voi tehdä vaarallisen. Jos yhteiskunnassa on mätää, niinkuin nyky Suomessa, niin yksilöt alkavat oireilla. Ettei niin kävisi, niin etukäteen olisi mietittävä, miten yhteiskunnan asiat olisi parhaiten hoidettava.
Sait ennen minua kolme vastausta.
Huomasitko niissä yhdistävän tekijän ?
1."..jättäisit nuo joulupukit ja muut satuolennot pois.."
2."Nuo raamattujutut voi unohtaa heti alkuunsakin-
ne eivät nykyaikana kosketa tai kiinnosta puoliakaan?"
3."Turhan Jeesustelun voi lopettaa samantien."
Taidat tuntea kirjoittaneesi turhaan, ainakin noita kolmea lukijaa ajatellen.
Toivotaan,että joku kuitenkin ajattelisi ja tuntisi kuten sinä.Tarkoitit varmaan hyvää.
KIITOS sinulle vastuusi tunteva isä.
Kirjoituksestasi näkyy, että todella välität lapsistasi ja haluat kantaa vastuusi muutenkin tästä maailmasta, jossa elämme. On hienoa ja arvostettavaa, että uhraat aikaasi sen ajattelemiseen, miten saisit annettua lapsillesi hyvää pahan sijasta. Annat heille jotakin niin arvokasta, että sitä ei voi millään mittareilla mitata.
Ymmärrän viestisi kommentoijia siinä, että heille esim. 10 käskyä tuntuvat vierailta - niitä on hieman "pureskeltava", etteivät ne tunnu vain kovalta vaatimuslistalta. Olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä siinä, että 10 käskyssä on aivan oikeasti järkeä ja sen voi löytää niistä myös ateistikin halutessaan! Hiemankin 10 käskyn merkityksiä tarkemmin ajateltuaan itse kukin luultavasti maalaisjärjelläänkin tajuaa, että kyse on yleismaailmallisista elämää suojelevista periaatteista.
Samat periaatteet löytyvät monista uskonnoista ja kulttuureista, joten kenenkään on turha pelätä "tulevansa hihhuliksi", jos hieman vaivautuu tutustumaan niiden ajatusmaailmaan tarkemmin. Ja niihin todella kannattaa tutustua, mikäli yhtään arvostaa omaa, muiden ja ympäröivän luonnon elämään ja arvoa. Kyse on siitä, olenko "MINÄMINÄ" aina tärkeimmällä sijalla vai onko muullakin elämällä arvoa. Kyse on ELÄMÄN SUOJELEMISESTA kaikkia tuhovoimia vastaan - vihaa, kateutta, petosta, epäoikeudenmukaisuutta, väkivaltaa, sotia jne. Mikäli toivoo omassa elämässään säästyvän niiltä, tulee samalla toivoneeksi, että toiset kohtelevat itseä 10 käskyn mukaan. Kyse ei ole raskaasta velvollisuudesta, vaan oikeudesta itsekin toivoa hyvää kohtelua itselleen.
Haluan kannustaa sinua toteuttamaan ajatuksiasi käytännössä, omalla tavallasi. Parempaa perintöä et voi lapsillesi, heidän lähellään eläville ihmisille ja tälle maailmalle antaa. Olen saanut äitini kautta isovanhemmilta vastaavan perinnön - vaikken koskaan saanut itse tavata heitä. Olen kiitollinen siitä uskosta, toivosta ja rakkaudesta, jonka he ovat kasvatuksensa kautta välittäneet jälkipolville. Olen myös erittäin kiitollinen siitä, että minulle on kotona asetettu rajoja. Se tekee elämäni vielä nyt aikuisenakin - ja ehkä nimenomaan nyt - paljon helpommaksi elää. Toivon, että voin välittää tätä hyvää myös ympärilläni oleville ihmisille ja tehdä oman osani siinä, että maailmassa olisi kaiken pahan keskellä enemmän hyvää.
Tiedän, että itsessäni ja meissä kaikissa on myös pahuutta ts. kykenemme sekä hyvään että pahaan. Vastuu valinnoista on meillä itsellämme. Aivan joka päivä. Pienistä puroista kasvaa suuri joki.
Siunausta Sinulle ja perheellesi.
Ja kiitos olennaisten ajatusten pariin kannustavasta viestistäsi.
Oli rohkaisevaa lukea tekstisi,"Vielä lapseton".
Jos saamme ajatuksillamme ja asenteillamme tätä ihmiskuntaa edes hiukkasen onnellisemmaksi, emme ole turhaan olemassa.
Kiitän myös siunauksistasi ja uskon,että aikanasi
oman perheesi elämässä tulet kokemaan hyvän tahtosi tuomaa siunausta omassa elämässäsi.
Rukoilen sitä sinulle jo nyt.
Kuljetaan luottavaisina ja pää pystyssä kohti tulevaisuutta,mitä se sitten tuokaan tullessaan.
Meillä on aina toivo paremmasta!