Pyhän Hengen kaste

http://koti.phnet.fi/elohim/Pyhan Hengen kaste.html


Seuraavilla riveillä aiomme tutkia opetusta Pyhän Hengen kasteesta, johon viittaavat mm. allaolevat kirjoitusten jakeet. Tällä kokemuksella on Raamatussa toki muitakin nimiä kuten Pyhällä Hengellä täyttyminen, Pyhän Hengen lahja, Isän lupaus, voima korkeudesta jne., mutta pitäydymme seuraavassa pääosin nimitykseen Pyhän Hengen kaste.
513333
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 51

Vanhimmat

Oon joskus lukenut tuon kirjoituksen ja se oli ihan puuta heinää. Ei tiedetty mitään Pyhän Hengen kasteesta.

Äänestä
  • ??????????????????? Olet varmaan jehovantodistaja.

    Äänestä

  • raamattuko puuta heinää sin... kirjoitti:

    ??????????????????? Olet varmaan jehovantodistaja.

    En ole jehovantodistaja, mutta tuossa linkissä, jos lukee KOKO kirjoituksen, kaikki luvut, niin huomaa että ainakin yksi ehkä oleellisin luku on ihan pötyä.

    Siinä esim. kerrotaan että Pyhän hengen kasteen voi ottaa vastaan tuosta vain ja ties mitä harhaoppeja. Ei Pyhän Hengen kastetta niin vain oteta, se ANNETAAN.
    Itsepetos on syntiä ja vie pois Jumalan yhteydestä.

    Äänestä

en ole kokenut mitään vieraat kielet vaan tuli.
Ystäväni on kokenut ties mitä hän puhuu kielillä ja saa joskus ilmestyksiä.

Äänestä
  • Olen lukenut ja kuullut, että jos ei tiedä että onko kastettu Pyhällä Hengellä niin silloin ei ole kastettu Pyhällä Hengellä.

    Itse en ole saanut Pyhän Hengen kastetta.

    Äänestä

  • joku vaan kirjoitti:

    Olen lukenut ja kuullut, että jos ei tiedä että onko kastettu Pyhällä Hengellä niin silloin ei ole kastettu Pyhällä Hengellä.

    Itse en ole saanut Pyhän Hengen kastetta.

    ihan omalla tavallaan kaikki ei saa mitään kokemuksia välttämättä.
    En ole kokenut muutakuin vapautumista.

    Äänestä

  • joku vaan kirjoitti:

    Olen lukenut ja kuullut, että jos ei tiedä että onko kastettu Pyhällä Hengellä niin silloin ei ole kastettu Pyhällä Hengellä.

    Itse en ole saanut Pyhän Hengen kastetta.

    Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä, ja se tapantuu kun ihminen kastetaan kristillisellä kasteella.

    Johanneksen kasteessa ei Pyhää Henkeä saatu - se oli vain vesikaste parannukseen mutta kristillisessä kasteessa Jeeuss itse kastaa Pyhällä Hengellä.

    MITÄÄN ERILLISTÄ PYHÄN HENGEN KASTETTA EI OLE OLEMASSA.
    Sellaiseen ei Raamattu anna mitään perustetta.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä, ja se tapantuu kun ihminen kastetaan kristillisellä kasteella.

    Johanneksen kasteessa ei Pyhää Henkeä saatu - se oli vain vesikaste parannukseen mutta kristillisessä kasteessa Jeeuss itse kastaa Pyhällä Hengellä.

    MITÄÄN ERILLISTÄ PYHÄN HENGEN KASTETTA EI OLE OLEMASSA.
    Sellaiseen ei Raamattu anna mitään perustetta.

    erilainen raamattu kuin muilla.

    Jeesus lupasi seuraajilleen voiman korkeudesta ja lukemattomat ihmiset on uskoontulonsa jälkeen puettu tällä voimalla, Pyhän Hengen kasteella.

    Äänestä

  • Ramu kuule kirjoitti:

    erilainen raamattu kuin muilla.

    Jeesus lupasi seuraajilleen voiman korkeudesta ja lukemattomat ihmiset on uskoontulonsa jälkeen puettu tällä voimalla, Pyhän Hengen kasteella.

    Raamattu ei puhu mitään Pyhän Hengen kasteesta.

    Mainitaan Johanneksen suulla, että Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella.

    Tämä tarkoitaa sitä, että KUN Johanneksen kasteessa EI Pyhää Henkeä saatu ( tapaus Efeson miehet), niin kun kristillinen kastaminen alkaa, niin SIINÄ kasteessa JEESUS kastaa Pyhällä Hengellä.

    Älkää siis MUUTTAKO sitä mitä Raamatussa on sanottu.

    ERILLISTÄ Pyhän Hengen kastetta EI OLE.
    Raamatun kertomukset Pyhällä Hengellä täyttymisistä mainitaan esim "täyttyivät Pyhällä Hengellä", mutta ei mainita, että kyseessä olisi "Pyhän Hengen kaste".

    Ei meitä vaimoni kanssa kasettu millään erityisellä Pyhän Hengen kasteella silloin kun esim ihmeellisiä parantumisia alkoi tapahtumaan palvelutehtävämme seurauksena.
    Ei edes mitään erityistä Pyhällä Hengellä täyttymistä, joka olisi millään erityisellä tavalla "tuntunut"- tapahtunut. Ihmeellisiä asioita vaan alkoi tapahtumaan rukoillessamme Jeesuksen nimessä. Ei se sen kummenpaa ollut- eikä ole vieläkään. Hämmästellen vaan niitä katsellaan ja sillä selvä. Tosin nyt ei sen kummemmin enää hämmäselläkään - on vaan aika luonnollista että suuria Jumala tekee.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Raamattu ei puhu mitään Pyhän Hengen kasteesta.

    Mainitaan Johanneksen suulla, että Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella.

    Tämä tarkoitaa sitä, että KUN Johanneksen kasteessa EI Pyhää Henkeä saatu ( tapaus Efeson miehet), niin kun kristillinen kastaminen alkaa, niin SIINÄ kasteessa JEESUS kastaa Pyhällä Hengellä.

    Älkää siis MUUTTAKO sitä mitä Raamatussa on sanottu.

    ERILLISTÄ Pyhän Hengen kastetta EI OLE.
    Raamatun kertomukset Pyhällä Hengellä täyttymisistä mainitaan esim "täyttyivät Pyhällä Hengellä", mutta ei mainita, että kyseessä olisi "Pyhän Hengen kaste".

    Ei meitä vaimoni kanssa kasettu millään erityisellä Pyhän Hengen kasteella silloin kun esim ihmeellisiä parantumisia alkoi tapahtumaan palvelutehtävämme seurauksena.
    Ei edes mitään erityistä Pyhällä Hengellä täyttymistä, joka olisi millään erityisellä tavalla "tuntunut"- tapahtunut. Ihmeellisiä asioita vaan alkoi tapahtumaan rukoillessamme Jeesuksen nimessä. Ei se sen kummenpaa ollut- eikä ole vieläkään. Hämmästellen vaan niitä katsellaan ja sillä selvä. Tosin nyt ei sen kummemmin enää hämmäselläkään - on vaan aika luonnollista että suuria Jumala tekee.

    Uskot kuitenkin vauvakasteeseen?

    Äänestä

  • joku vaan kirjoitti:

    Uskot kuitenkin vauvakasteeseen?

    Toki kaste kuuluu lapselle. Kasteen viivyttäminen johonkin myöhempään elämänvaiheeseen on samaa kuin ättäsi lapsen Egyptiläisten haltuun.

    On päivänselvää, että lapset kastettiin parhekuntien kasteen mukana. Joka kiistää lapsikasteen ei ymmärrä kasteen olemuksesta mitään vaan pitää kasetta ihmisen omana suorituksena.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Toki kaste kuuluu lapselle. Kasteen viivyttäminen johonkin myöhempään elämänvaiheeseen on samaa kuin ättäsi lapsen Egyptiläisten haltuun.

    On päivänselvää, että lapset kastettiin parhekuntien kasteen mukana. Joka kiistää lapsikasteen ei ymmärrä kasteen olemuksesta mitään vaan pitää kasetta ihmisen omana suorituksena.

    Kaste ei pelasta ketään! Vain usko Jeesukseen pelastaa. Ihminen pelastuu ja uudestisyntyy vain ottamalla Jeesus Kristus Jumalan Poika vastaan henkilökohtaisena Vapahtajana.

    Itse en ole vielä käynyt kasteella, vaikka olen ollut uskossa jo neljä vuotta.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä, ja se tapantuu kun ihminen kastetaan kristillisellä kasteella.

    Johanneksen kasteessa ei Pyhää Henkeä saatu - se oli vain vesikaste parannukseen mutta kristillisessä kasteessa Jeeuss itse kastaa Pyhällä Hengellä.

    MITÄÄN ERILLISTÄ PYHÄN HENGEN KASTETTA EI OLE OLEMASSA.
    Sellaiseen ei Raamattu anna mitään perustetta.

    "Herjaajan" oppi on seuraava:

    Hän väittää, että Pyhä Henki annetaan kaikille sylilapsille
    tuossa sylilapsikasteessa. Mitään muuta Pyhän Hengen kastetta
    ja saamista hän ei tunne eikä tunnusta. Hän väittääkin, että
    tuo sylilapsien kaste on muka samalla myös Pyhän Hengen kaste.

    Juuri tuota sylilapsikastetta hän tarkoittaa, kun hän väittää,
    että juuri "kasteessa saadaan Pyhä Henki".

    Hän sotii kynsin hampain kaikkea kokemuskristillisyyttä vastaan.
    Mistäkö syystä? No juuri siitä syystä, ettei hänellä itsellään
    ole mitään kokemusta siitä miten todella tullaan kristityksi.
    Raamatun todistamasta pelastuskokemuksesta, joka kaikille tosi
    kristityille on annettu, tämä mies ei tiedä mitään.

    Hän on jopa niin harhainen ja jumalaton, että hän väittää tosi-
    kristittyjen saamaa ja Herraltaan vastaan ottamaa henkikastetta
    saastaiseksi riivaajien hengeksi, ja muka antikristuksen hengeksi.

    Hänen mukaansa kristityt vain "luulevat" saaneensa Pyhän Hengen.
    Tosiasiassa he ovat saaneet eksyttävän ja saastaisen "riivaajien
    hengen".

    Tämä "herjaaja" ei koskaan todista tietävänsä mitä ne Raamatun
    kohdat merkitsevät, joissa kerrotaan, että "Henki yhdessä meidän
    henkemme kanssa todistaa, että me olemme Jumalan lapsia".

    Ei hän myöskään koskaan todista tietävänsä, mitä se sana merkitsee,
    joka sanoo: "...jolla ei ole Kristuksen Henkeä, hän ei ole Kristuksen
    oma."

    Puhetta Tiitus- kirjeessä kerrotusta pelastuskokemuksesta hän ei
    ymmärrä alkuunkaan. Sanalla sanoen, tämä "herjaaja" on selvästi
    tosi kristittyjen joukkoon kuulumaton, uudesti syntymätön ja
    Pyhästä Hengestä osaton Jumalan totuuksien silmitön vastustaja,
    ja näilläkin palstoilla on nähtävänä tuon miehen hedelmän laatu.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Toki kaste kuuluu lapselle. Kasteen viivyttäminen johonkin myöhempään elämänvaiheeseen on samaa kuin ättäsi lapsen Egyptiläisten haltuun.

    On päivänselvää, että lapset kastettiin parhekuntien kasteen mukana. Joka kiistää lapsikasteen ei ymmärrä kasteen olemuksesta mitään vaan pitää kasetta ihmisen omana suorituksena.

    kaste otetaan uskon merkiksi niinkuin ympärileikkauskin oli uskon merkki Aabrahamillekin
    luetiin usko vanhurskaudeksi ei teot.

    Äänestä

  • sitä taikatemppuna kirjoitti:

    kaste otetaan uskon merkiksi niinkuin ympärileikkauskin oli uskon merkki Aabrahamillekin
    luetiin usko vanhurskaudeksi ei teot.

    Entäs mikä merkki se ympärileikkaus oli 8-päiväisille?

    Äänestä

  • dokumentoija kirjoitti:

    "Herjaajan" oppi on seuraava:

    Hän väittää, että Pyhä Henki annetaan kaikille sylilapsille
    tuossa sylilapsikasteessa. Mitään muuta Pyhän Hengen kastetta
    ja saamista hän ei tunne eikä tunnusta. Hän väittääkin, että
    tuo sylilapsien kaste on muka samalla myös Pyhän Hengen kaste.

    Juuri tuota sylilapsikastetta hän tarkoittaa, kun hän väittää,
    että juuri "kasteessa saadaan Pyhä Henki".

    Hän sotii kynsin hampain kaikkea kokemuskristillisyyttä vastaan.
    Mistäkö syystä? No juuri siitä syystä, ettei hänellä itsellään
    ole mitään kokemusta siitä miten todella tullaan kristityksi.
    Raamatun todistamasta pelastuskokemuksesta, joka kaikille tosi
    kristityille on annettu, tämä mies ei tiedä mitään.

    Hän on jopa niin harhainen ja jumalaton, että hän väittää tosi-
    kristittyjen saamaa ja Herraltaan vastaan ottamaa henkikastetta
    saastaiseksi riivaajien hengeksi, ja muka antikristuksen hengeksi.

    Hänen mukaansa kristityt vain "luulevat" saaneensa Pyhän Hengen.
    Tosiasiassa he ovat saaneet eksyttävän ja saastaisen "riivaajien
    hengen".

    Tämä "herjaaja" ei koskaan todista tietävänsä mitä ne Raamatun
    kohdat merkitsevät, joissa kerrotaan, että "Henki yhdessä meidän
    henkemme kanssa todistaa, että me olemme Jumalan lapsia".

    Ei hän myöskään koskaan todista tietävänsä, mitä se sana merkitsee,
    joka sanoo: "...jolla ei ole Kristuksen Henkeä, hän ei ole Kristuksen
    oma."

    Puhetta Tiitus- kirjeessä kerrotusta pelastuskokemuksesta hän ei
    ymmärrä alkuunkaan. Sanalla sanoen, tämä "herjaaja" on selvästi
    tosi kristittyjen joukkoon kuulumaton, uudesti syntymätön ja
    Pyhästä Hengestä osaton Jumalan totuuksien silmitön vastustaja,
    ja näilläkin palstoilla on nähtävänä tuon miehen hedelmän laatu.

    Missä Raamatussa usko perustetaan KOKEMUSKRISTILLISYYTEEN?

    MISSÄ EDELLYTETÄÄN KOKEMUSTA JOTTA USKO OLISI OIKEAA USKOA.

    Kokemukset ja tuntemukset katoaa, VAIN USKO Jeesukseen kestää.

    Jumalan tarkoitus on varmasti, että uskovan kodon lapsi USKOO Jeesukseen pienestä vauvasta alkaen.

    Mitä "kokemuskristillitsyyttä" häneltä vaadit- jotta lapsesta alkaen Jeesukseen uskovan usko lisi pätevä?

    Uskovista tuollaisia lapsesta asti Jeesukseen uskoneita on noin 1/3.

    Millaista "kokemuskristillisyyttä" sillä tuhlaajapojan veljellä oli johon turvata.

    Joka uskossaan turvaa omiin KOKEMUKSIINSA niin sellaisen usko on hiekalle rakennettu ja se ei kestä koetuksen tullen.

    Varmaan esität kerran Pyhän Jumalan edessä monelaisia "kokemuksia" ja "tunne-elämyksiä" joihin turvaat.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Missä Raamatussa usko perustetaan KOKEMUSKRISTILLISYYTEEN?

    MISSÄ EDELLYTETÄÄN KOKEMUSTA JOTTA USKO OLISI OIKEAA USKOA.

    Kokemukset ja tuntemukset katoaa, VAIN USKO Jeesukseen kestää.

    Jumalan tarkoitus on varmasti, että uskovan kodon lapsi USKOO Jeesukseen pienestä vauvasta alkaen.

    Mitä "kokemuskristillitsyyttä" häneltä vaadit- jotta lapsesta alkaen Jeesukseen uskovan usko lisi pätevä?

    Uskovista tuollaisia lapsesta asti Jeesukseen uskoneita on noin 1/3.

    Millaista "kokemuskristillisyyttä" sillä tuhlaajapojan veljellä oli johon turvata.

    Joka uskossaan turvaa omiin KOKEMUKSIINSA niin sellaisen usko on hiekalle rakennettu ja se ei kestä koetuksen tullen.

    Varmaan esität kerran Pyhän Jumalan edessä monelaisia "kokemuksia" ja "tunne-elämyksiä" joihin turvaat.

    On aivan selvää, että todellisen kristillisyyden tulee
    todellakin perustua "kokemukseen", sillä todellinen
    elävään uskoon tuleminen on `kokemus´ kuten myös aito
    oikea uudestisyntymisenkin on yhtä lailla `kokemus´.

    Ilman tuota kokemusta ei näet kukaan ole todella kristitty,
    eikä ilman tuota kokemusta kukaan voi tulla todelliseksi
    kristityksi. Tämän tietää jokainen todellinen täysjärkinen
    kristitty.

    Kun esimerkiksi Efesolaiskirjeen ensimmäisessä luvussa kerrotaan
    uskovista:

    "Hänessä (siis Kristuksessa) on teihinkin, kuultuanne totuuden
    sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne, pantu
    luvatun Pyhän Hengen sinetti (oikeammin 'arraboon´ = käsiraha,
    pantti) joka on meidän perintömme vakuutena, pantu niiden
    lunastamiseksi, jotka hän on omiksensa omistanut,"

    On aivan selvää, että tällä kristittyjen saamalla Pyhän Hengen
    sinetillä tarkoitetaan todellakin "kokemusta" siitä, että tämä
    pantti ja vakuus on käypää todellisuutta, ja ilmenee kristityn
    "kokemuksena" eli hänen sisimmästään kumpuavina `elävän veden´
    virtoina.

    Yhtä selvää myös on, että jolta tämä omakohtainen `sinetti´ eli
    `pantti´ kristittynäkin itseään pitävältä puuttuu, hän ei ole
    vielä todellinen kristitty.

    Kun siis tämä harhaoppeja opettava ramu luskuttaa luskuttamasta
    päästyäänkin tätäkin kokemuskristillisyyden totuutta ja vakuutta
    vastaan, hän juuri tuolla vastustuksellaan todistaa, että juuri
    häneltä itseltään puuttuu tämä kokemuksellinen uskoon tulo ja
    kokemuksellinen uudestisyntyminen, ja tietysti myös tämä tosi
    kristitylle tuiki tarpeellinen kokemuksellinen Pyhän Hengen
    vuodatuksen kohdalleen saamisen kokemus.

    Tällä ramulla on siis vain 'oppi´ uudestisyntymisestä, ei sen
    sijaan mitään omakohtaista kokemusta siitä, ja lisäksi tuo
    hänen oppinsakin on vain `harhaoppi´, koska tuo hänen oppinsa
    sijoittaa uusisyntymän tapahtuvaksi vielä tietoisen tajuamisen
    ulkopuolella elävien ja olevien sylilasten otsatukan kastelu-
    tapahtumaan. Tuota sylilasten otsatukan kastelutapahtumaa
    ramu pitää oikeana kristillisenä kasteena, jota toimitusta papin
    toimesta suoritettaessa, uudestisyntymisen ihme hokkus-
    pokkus- tyyliin noille pikkupilteille muka tapahtuisi.

    Kun tämä ramu tällaisesta humpuukkiopista kiinni pitäen,
    sotii todellisten kristittyjen kokemuksia vastaan, osoittaa
    hän juuri tällä asenteellaan, kenen herran palvelija hän
    itse tosiasiassa on.

    Yksikään ihmisolento ei synny tähän maailmaan valmiiksi
    kristityksi, vaikka hän saattaakin syntyä kristittyyn
    perheeseen. Ei myöskään yksikään ihmisolento synny tähän
    maailmaan jo valmiina uskovana, vaan kyllä usko syntyy
    vasta ymmärryksellä vastaanotetun opetuksen kautta.

    Tätä tarkoitetaan, kun Paavali puhui Timoteukselle hänen
    `vilpittömästä uskostaan´, joka ensin oli hänen isoäidillään
    ja sitten hänen äidillään, ja joka sitten tuli Timoteuksenkin
    osaksi. Näin kristityn perheen lapsi voi aivan kuin `periä´
    vilpittömän uskon vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan
    saamansa opetuksen välityksellä.

    Silti kristittyjen perheiden lastenkin tulee heissä syntyneen
    henkilökohtaisen uskonsa kautta päästä siihen pelastus-
    kokemukseen josta Tiitus- kirjeen kolmas luku puhuu.

    Tekstissä mainittu sana `pelasti´ viittaa aivan varmasti juuri
    "kokemukseen". Sanoilla `pelasti hän meidät´ viitataan tekstissä
    pelastuksen välineisiin, joita on kaksi. Toinen niistä on
    `uudestisyntymisen peso´ eli kylpy, ja tämä viittaa ilmeisen
    selvästi vesikasteeseen. Kasteen vastaanottaminen oli sen
    ajan kristityille aivan varmasti myös "kokemus". Toinen
    tässä mainitun pelastumisen väline oli tekstissä mainittu
    "Pyhän Hengen (suorittama) uudistus", josta tekstin kirjoittaja
    nimenomaan selittää, miten se juuri "kokemuksena" toteutui:

    "...jonka Hengen hän runsaasti vuotatti meihin, jotta me
    vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme ian-
    kaikkisen elämän perillisiksi...."

    Kyllä Pyhän Hengen vuodatus on sekin siis nimenomaan "kokemus",
    jonka kristityt silloin uskoon tulonsa ja kasteen vastaanotta-
    misensa jälkeen kokivat, ja saman Hengen vuodatuksen ovat
    meidänkin aikamme todelliset kristityt kohdallensa kokeneet.

    Painotan, että se on nimenomaan "kokemus", ei mikään sisällöltään
    tyhjä ja katteeton teoria pelkästään.

    Lisäksi tämä runsas Pyhän Hengen vuodatus tarkoittaa juuri `Pyhän
    Hengen kastetta´ vaikkei tätä nimitystä tästä vuodatuksesta tässä
    Tiitus- kirjeessä käytetäkään.

    Kristityksi tuloon eli `pelastumiseen´ kuuluu siis selvästi kaksi
    eri asiaa. Ensimmäisenä uudestisyntymisen peso eli kylpy, jolla
    tarkoitetaan vesikastetta, ja toisena Pyhän Hengen runsas vuodatus
    pelastetun sydämeen, jolla tarkoitetaan Pyhän Hengen kastetta.

    Nämä vaiheet kokemuksellisesti läpi käytyään kristityksi kääntynyt
    tietää olevansa pelastettu eli vanhurskautettu hänen armonsa kautta
    ja iankaikkisen elämän perillinen.

    Tässä vielä teksti `Jumalan kansan´ käännöksen mukaan:

    "Tiitus 3:4-7.

    Otsikko `Uudestisyntyminen ja uudistus´

    Mutta kun Jumalan, Vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus
    ilmestyi, hän pelasti meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme
    töiden ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen
    pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta*. Tämän Hengen hän
    vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen
    Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armostaan
    tulisimme ikuisen elämän perillisiksi toivon mukaan."

    Äänestä

  • dokumentoija kirjoitti:

    On aivan selvää, että todellisen kristillisyyden tulee
    todellakin perustua "kokemukseen", sillä todellinen
    elävään uskoon tuleminen on `kokemus´ kuten myös aito
    oikea uudestisyntymisenkin on yhtä lailla `kokemus´.

    Ilman tuota kokemusta ei näet kukaan ole todella kristitty,
    eikä ilman tuota kokemusta kukaan voi tulla todelliseksi
    kristityksi. Tämän tietää jokainen todellinen täysjärkinen
    kristitty.

    Kun esimerkiksi Efesolaiskirjeen ensimmäisessä luvussa kerrotaan
    uskovista:

    "Hänessä (siis Kristuksessa) on teihinkin, kuultuanne totuuden
    sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne, pantu
    luvatun Pyhän Hengen sinetti (oikeammin 'arraboon´ = käsiraha,
    pantti) joka on meidän perintömme vakuutena, pantu niiden
    lunastamiseksi, jotka hän on omiksensa omistanut,"

    On aivan selvää, että tällä kristittyjen saamalla Pyhän Hengen
    sinetillä tarkoitetaan todellakin "kokemusta" siitä, että tämä
    pantti ja vakuus on käypää todellisuutta, ja ilmenee kristityn
    "kokemuksena" eli hänen sisimmästään kumpuavina `elävän veden´
    virtoina.

    Yhtä selvää myös on, että jolta tämä omakohtainen `sinetti´ eli
    `pantti´ kristittynäkin itseään pitävältä puuttuu, hän ei ole
    vielä todellinen kristitty.

    Kun siis tämä harhaoppeja opettava ramu luskuttaa luskuttamasta
    päästyäänkin tätäkin kokemuskristillisyyden totuutta ja vakuutta
    vastaan, hän juuri tuolla vastustuksellaan todistaa, että juuri
    häneltä itseltään puuttuu tämä kokemuksellinen uskoon tulo ja
    kokemuksellinen uudestisyntyminen, ja tietysti myös tämä tosi
    kristitylle tuiki tarpeellinen kokemuksellinen Pyhän Hengen
    vuodatuksen kohdalleen saamisen kokemus.

    Tällä ramulla on siis vain 'oppi´ uudestisyntymisestä, ei sen
    sijaan mitään omakohtaista kokemusta siitä, ja lisäksi tuo
    hänen oppinsakin on vain `harhaoppi´, koska tuo hänen oppinsa
    sijoittaa uusisyntymän tapahtuvaksi vielä tietoisen tajuamisen
    ulkopuolella elävien ja olevien sylilasten otsatukan kastelu-
    tapahtumaan. Tuota sylilasten otsatukan kastelutapahtumaa
    ramu pitää oikeana kristillisenä kasteena, jota toimitusta papin
    toimesta suoritettaessa, uudestisyntymisen ihme hokkus-
    pokkus- tyyliin noille pikkupilteille muka tapahtuisi.

    Kun tämä ramu tällaisesta humpuukkiopista kiinni pitäen,
    sotii todellisten kristittyjen kokemuksia vastaan, osoittaa
    hän juuri tällä asenteellaan, kenen herran palvelija hän
    itse tosiasiassa on.

    Yksikään ihmisolento ei synny tähän maailmaan valmiiksi
    kristityksi, vaikka hän saattaakin syntyä kristittyyn
    perheeseen. Ei myöskään yksikään ihmisolento synny tähän
    maailmaan jo valmiina uskovana, vaan kyllä usko syntyy
    vasta ymmärryksellä vastaanotetun opetuksen kautta.

    Tätä tarkoitetaan, kun Paavali puhui Timoteukselle hänen
    `vilpittömästä uskostaan´, joka ensin oli hänen isoäidillään
    ja sitten hänen äidillään, ja joka sitten tuli Timoteuksenkin
    osaksi. Näin kristityn perheen lapsi voi aivan kuin `periä´
    vilpittömän uskon vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan
    saamansa opetuksen välityksellä.

    Silti kristittyjen perheiden lastenkin tulee heissä syntyneen
    henkilökohtaisen uskonsa kautta päästä siihen pelastus-
    kokemukseen josta Tiitus- kirjeen kolmas luku puhuu.

    Tekstissä mainittu sana `pelasti´ viittaa aivan varmasti juuri
    "kokemukseen". Sanoilla `pelasti hän meidät´ viitataan tekstissä
    pelastuksen välineisiin, joita on kaksi. Toinen niistä on
    `uudestisyntymisen peso´ eli kylpy, ja tämä viittaa ilmeisen
    selvästi vesikasteeseen. Kasteen vastaanottaminen oli sen
    ajan kristityille aivan varmasti myös "kokemus". Toinen
    tässä mainitun pelastumisen väline oli tekstissä mainittu
    "Pyhän Hengen (suorittama) uudistus", josta tekstin kirjoittaja
    nimenomaan selittää, miten se juuri "kokemuksena" toteutui:

    "...jonka Hengen hän runsaasti vuotatti meihin, jotta me
    vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme ian-
    kaikkisen elämän perillisiksi...."

    Kyllä Pyhän Hengen vuodatus on sekin siis nimenomaan "kokemus",
    jonka kristityt silloin uskoon tulonsa ja kasteen vastaanotta-
    misensa jälkeen kokivat, ja saman Hengen vuodatuksen ovat
    meidänkin aikamme todelliset kristityt kohdallensa kokeneet.

    Painotan, että se on nimenomaan "kokemus", ei mikään sisällöltään
    tyhjä ja katteeton teoria pelkästään.

    Lisäksi tämä runsas Pyhän Hengen vuodatus tarkoittaa juuri `Pyhän
    Hengen kastetta´ vaikkei tätä nimitystä tästä vuodatuksesta tässä
    Tiitus- kirjeessä käytetäkään.

    Kristityksi tuloon eli `pelastumiseen´ kuuluu siis selvästi kaksi
    eri asiaa. Ensimmäisenä uudestisyntymisen peso eli kylpy, jolla
    tarkoitetaan vesikastetta, ja toisena Pyhän Hengen runsas vuodatus
    pelastetun sydämeen, jolla tarkoitetaan Pyhän Hengen kastetta.

    Nämä vaiheet kokemuksellisesti läpi käytyään kristityksi kääntynyt
    tietää olevansa pelastettu eli vanhurskautettu hänen armonsa kautta
    ja iankaikkisen elämän perillinen.

    Tässä vielä teksti `Jumalan kansan´ käännöksen mukaan:

    "Tiitus 3:4-7.

    Otsikko `Uudestisyntyminen ja uudistus´

    Mutta kun Jumalan, Vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus
    ilmestyi, hän pelasti meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme
    töiden ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen
    pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta*. Tämän Hengen hän
    vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen
    Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armostaan
    tulisimme ikuisen elämän perillisiksi toivon mukaan."

    Poutiainen ei ole kristitty koska hän kieltää Kolminaisuuden ja Jeesuksen jumalauuden.

    Hän kieltää myöskin niin Apostolisen, Niken kuin Athaniuksen uskontunnustuksenkin.

    Tuolta pohjalta kun esittää kommenttejaan niin ne eivät toki voikaan olla muuta kuin miehen omia huuhaa-järkeisoppeja jotka hänen omankaan ilmoituksen mukaan eivät ole minkään tunnustuskunnan opin mukasia.


    Millasiakohan KOKEMUKSIA tuhlaajapojan veljellä oli "uskoontulostaan", "uudestisyntymisestä" ym.

    ELI, noin 1/3 Suomalaisista uskovista on sellasia jotka ovat uskoneet Jeesuksen pienestä pitäen. Tuollainen on varmasti Jumalan tarkoituskin.
    Ympäpää nyt sitten heille Poutiaisen vaatimia ja edellyttämiä KOKEMUKSIA ym joihin uskonsa perustaisi.
    Niin USKON, kuin UUDESTISYNTYMINEN ja Pyhän Hengen saaminen tapahtuu kasteessa.

    Jaa että tuo on Ramun kehittämä oppi vai, niinkuin Poutiainen väittää - EI - vaan se on Raamatun oppi, ja tuota oppia myöskin Luther opetti.

    Poutiaisen oppi sensijaan ei ole hänen itsensäkään ilmoituksen mukaan minkään tunnusutuskunnan opin mukainen.
    Se ei ole myöskään Raamatun mukainen oppi vaan on Poutiaisen ihka oma kehittämä järkeisoppi -hänen omaan mieltymykseensä kehittämä.

    Äänestä

  • dokumentoija kirjoitti:

    On aivan selvää, että todellisen kristillisyyden tulee
    todellakin perustua "kokemukseen", sillä todellinen
    elävään uskoon tuleminen on `kokemus´ kuten myös aito
    oikea uudestisyntymisenkin on yhtä lailla `kokemus´.

    Ilman tuota kokemusta ei näet kukaan ole todella kristitty,
    eikä ilman tuota kokemusta kukaan voi tulla todelliseksi
    kristityksi. Tämän tietää jokainen todellinen täysjärkinen
    kristitty.

    Kun esimerkiksi Efesolaiskirjeen ensimmäisessä luvussa kerrotaan
    uskovista:

    "Hänessä (siis Kristuksessa) on teihinkin, kuultuanne totuuden
    sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne, pantu
    luvatun Pyhän Hengen sinetti (oikeammin 'arraboon´ = käsiraha,
    pantti) joka on meidän perintömme vakuutena, pantu niiden
    lunastamiseksi, jotka hän on omiksensa omistanut,"

    On aivan selvää, että tällä kristittyjen saamalla Pyhän Hengen
    sinetillä tarkoitetaan todellakin "kokemusta" siitä, että tämä
    pantti ja vakuus on käypää todellisuutta, ja ilmenee kristityn
    "kokemuksena" eli hänen sisimmästään kumpuavina `elävän veden´
    virtoina.

    Yhtä selvää myös on, että jolta tämä omakohtainen `sinetti´ eli
    `pantti´ kristittynäkin itseään pitävältä puuttuu, hän ei ole
    vielä todellinen kristitty.

    Kun siis tämä harhaoppeja opettava ramu luskuttaa luskuttamasta
    päästyäänkin tätäkin kokemuskristillisyyden totuutta ja vakuutta
    vastaan, hän juuri tuolla vastustuksellaan todistaa, että juuri
    häneltä itseltään puuttuu tämä kokemuksellinen uskoon tulo ja
    kokemuksellinen uudestisyntyminen, ja tietysti myös tämä tosi
    kristitylle tuiki tarpeellinen kokemuksellinen Pyhän Hengen
    vuodatuksen kohdalleen saamisen kokemus.

    Tällä ramulla on siis vain 'oppi´ uudestisyntymisestä, ei sen
    sijaan mitään omakohtaista kokemusta siitä, ja lisäksi tuo
    hänen oppinsakin on vain `harhaoppi´, koska tuo hänen oppinsa
    sijoittaa uusisyntymän tapahtuvaksi vielä tietoisen tajuamisen
    ulkopuolella elävien ja olevien sylilasten otsatukan kastelu-
    tapahtumaan. Tuota sylilasten otsatukan kastelutapahtumaa
    ramu pitää oikeana kristillisenä kasteena, jota toimitusta papin
    toimesta suoritettaessa, uudestisyntymisen ihme hokkus-
    pokkus- tyyliin noille pikkupilteille muka tapahtuisi.

    Kun tämä ramu tällaisesta humpuukkiopista kiinni pitäen,
    sotii todellisten kristittyjen kokemuksia vastaan, osoittaa
    hän juuri tällä asenteellaan, kenen herran palvelija hän
    itse tosiasiassa on.

    Yksikään ihmisolento ei synny tähän maailmaan valmiiksi
    kristityksi, vaikka hän saattaakin syntyä kristittyyn
    perheeseen. Ei myöskään yksikään ihmisolento synny tähän
    maailmaan jo valmiina uskovana, vaan kyllä usko syntyy
    vasta ymmärryksellä vastaanotetun opetuksen kautta.

    Tätä tarkoitetaan, kun Paavali puhui Timoteukselle hänen
    `vilpittömästä uskostaan´, joka ensin oli hänen isoäidillään
    ja sitten hänen äidillään, ja joka sitten tuli Timoteuksenkin
    osaksi. Näin kristityn perheen lapsi voi aivan kuin `periä´
    vilpittömän uskon vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan
    saamansa opetuksen välityksellä.

    Silti kristittyjen perheiden lastenkin tulee heissä syntyneen
    henkilökohtaisen uskonsa kautta päästä siihen pelastus-
    kokemukseen josta Tiitus- kirjeen kolmas luku puhuu.

    Tekstissä mainittu sana `pelasti´ viittaa aivan varmasti juuri
    "kokemukseen". Sanoilla `pelasti hän meidät´ viitataan tekstissä
    pelastuksen välineisiin, joita on kaksi. Toinen niistä on
    `uudestisyntymisen peso´ eli kylpy, ja tämä viittaa ilmeisen
    selvästi vesikasteeseen. Kasteen vastaanottaminen oli sen
    ajan kristityille aivan varmasti myös "kokemus". Toinen
    tässä mainitun pelastumisen väline oli tekstissä mainittu
    "Pyhän Hengen (suorittama) uudistus", josta tekstin kirjoittaja
    nimenomaan selittää, miten se juuri "kokemuksena" toteutui:

    "...jonka Hengen hän runsaasti vuotatti meihin, jotta me
    vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme ian-
    kaikkisen elämän perillisiksi...."

    Kyllä Pyhän Hengen vuodatus on sekin siis nimenomaan "kokemus",
    jonka kristityt silloin uskoon tulonsa ja kasteen vastaanotta-
    misensa jälkeen kokivat, ja saman Hengen vuodatuksen ovat
    meidänkin aikamme todelliset kristityt kohdallensa kokeneet.

    Painotan, että se on nimenomaan "kokemus", ei mikään sisällöltään
    tyhjä ja katteeton teoria pelkästään.

    Lisäksi tämä runsas Pyhän Hengen vuodatus tarkoittaa juuri `Pyhän
    Hengen kastetta´ vaikkei tätä nimitystä tästä vuodatuksesta tässä
    Tiitus- kirjeessä käytetäkään.

    Kristityksi tuloon eli `pelastumiseen´ kuuluu siis selvästi kaksi
    eri asiaa. Ensimmäisenä uudestisyntymisen peso eli kylpy, jolla
    tarkoitetaan vesikastetta, ja toisena Pyhän Hengen runsas vuodatus
    pelastetun sydämeen, jolla tarkoitetaan Pyhän Hengen kastetta.

    Nämä vaiheet kokemuksellisesti läpi käytyään kristityksi kääntynyt
    tietää olevansa pelastettu eli vanhurskautettu hänen armonsa kautta
    ja iankaikkisen elämän perillinen.

    Tässä vielä teksti `Jumalan kansan´ käännöksen mukaan:

    "Tiitus 3:4-7.

    Otsikko `Uudestisyntyminen ja uudistus´

    Mutta kun Jumalan, Vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus
    ilmestyi, hän pelasti meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme
    töiden ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen
    pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta*. Tämän Hengen hän
    vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen
    Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armostaan
    tulisimme ikuisen elämän perillisiksi toivon mukaan."

    Ajatellessani tuota suurten kirkkojen keksimää sakramenttimaagillista,
    luterilaistenkin omaksumaa hätävalhetta, jonka ramukin on omaksunut,
    ja jonka mukaan Pyhä Henki annetaan muka aina sylilapsiakin kastettaessa
    kasteaktin yhteydessä, joudun toteamaan kuinka syvältä pimeydestä
    koitosin oleva valhe tuo väite onkaan.

    Ymmärtämättömiin tuo Raamatun tekstien vastainen valhe uppoaa silti
    kuin kuuma veitsi voihin, kuten on nähtävissä tuon ramunkin kannan-
    otoista.

    Ajatella että mies on valmis kieltämään koko Pyhän Hengen kasteen,
    ja väittää senkin toteutuvan samalla kun sylilapsien otsalle vettä
    lipotellaan.

    Kun Johannes Kastaja alkuaan lupasi Pyhällä Hengellä kastajan tulevan
    hänen jälkeensä, hän ei todellakaan tarkoittanut vedellä lipottelua
    eikä edes veteen upottamista, eikä sitä tarkoittanut itse Herramme
    Jeesuskaan.

    Kokonaan toista asiaa kuin vedellä kastamista meidän Herramme Jeesus
    siis tarkoitti, kun hän sanoi ylösnousemuksensa jälkeen oppilailleen:

    "...sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä
    Hengellä muutamia päiviä tämän jälkeen" (Apt.1:5).

    Herran sanoista ilmenee, että Pyhällä Hengellä kastaminen oli
    kokonaan toinen ja erilainen asia kuin sen edellä mainittu
    viittaus vedellä kastamiseen.

    Kyllä tämä Herramme lupaus toteutuikin selvästi vedellä kastamisesta
    erillisenä, sillä sehän toteutui siinä Pyhän Hengen vuodatuksessa
    josta Apostolien tekojen toisen luvun teksti kertoo jakeissa 1 - 33.

    Tässä yhteydessä ei myöskään puhuttu sanaakaan vedellä kastamisesta,
    ei ennen uusille kääntymään haluaville annettua kehoitusta parannuksen
    tekoon ja kasteen vastaanottamiseen, jakeessa 38.

    Ei myöskään apostoli Paavalin opetuksesta löydy hajuakaan sellaisesta
    väitteestä, jonka mukaan Pyhä Henki muka annettaisiin vedellä kastettaessa.

    Galatalaisille hän kirjoitti: 3: 1-5:

    "Te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmien
    eteen Jeesus Kristus on kuvattu ristiinnaulittuna? Vain tämän tahdon
    teiltä tietää: lain teoistako te saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
    Niinkö älyttömiä olette? Te aloititte Hengessä, omilla teoillako* te nyt
    päätätte? Niinkö paljon olette turhaan kärsineet? - jos se on ollut
    turhaa. Hän, joka antaa teille Hengen ja vaikuttaa keskuudessanne
    voimatöitä, saako hän sen aikaan lain tekojen vai [evankeliumin]
    uskossa kuulemisen kautta."

    Paavali toteaa tässä kahteen kertaan, että hänen mukaansa Pyhän Henki
    saadaan siten, että evankeliumin sanomaa kuunnellaan, juuri parhaillaan
    kuultavan samoman sisältöön välittömästi uskoen.

    Tässä yhteydessä Paavali ei myöskään mainitse sanaakaan vesikasteesta.

    Apostolien tekojen luvussa 10 on oikein oiva esimerkki siitä, miten
    Pyhä Henki vuodatettiin `uskossa kuulemisen´ perustella.

    Kun Kornelius, enkeliltä käskyn saatuaan, kutsutti luokseen apostoli
    Pietarin, oli hän jo koonnut sinne lähimmät ystävänsä ja sukulaisensa.
    Kun Pietari saapui, Kornelius sanoikin Pietarille:

    "Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä
    Herra on käskenyt sinun puhua."

    Enkeli oli näet sanonut Korneliukselle:

    "Hän (Pietari) on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut
    ja koko sinun perhekuntasi" (11:14).

    Korneliuksen kerrotaan olleen jo entuudestaan hurskaan ja Jumalaa
    pelkääväisen, "niinkuin koko hänen perhekuntansakin" (10:1-2).

    Kun Pietari sitten saarnasi, lankesi Pyhä Henki kuulijoiden ylle, ja
    he alkoivat puhumaan kielillä ja ylistämään Jumalaa. Tällöin Pietari
    kysyi, voiko kukaan kieltää kastamasta vedellä näitä Pyhän Hengen
    saaneita. Kukaan ei voinut kieltää, ja niin Pietari käski kastaa
    heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen.

    Tekstistä ilmenee, etä Pyhän Hengen kaste oli selvästi erillinen
    asia vesikasteeseen verrattuna, jota tosin ei sitäkään tulkittu
    tarpettomaksi.

    Koska edellä selostettu Korneliuksen perhekunnan kääntymyskertomus
    on ensimmäinen koko perhekunnan kääntymystä selostava tapahtuma
    Apostolien teoissa, on meidän nyt selvitettävä, millä perusteella
    Pyhä Henki heidän ylleen vuodatettiin, ja myös, millä perusteella
    tämän perhekunnan jäsenet kastettiin.

    Saammekin asiaan lisävalaistusta saman Apostolien teot- kirjan
    seuraavasta luvusta (11:1-18), jossa kerrotaan Pietarin joutuneen
    Jerusalemiin palattuaan syytöksen alaiseksi Korneliuksen kodissa
    vierailunsa tähden.

    Pietarin syyttäjilleen pitämän vastauspuheen loppuosa (jakeet 15-18),
    kuten myös syyttäjien tämän jälkeinen toteamus, on tässä suhteessa
    merkittävä:

    "`Kun minä aloin (Korneliuksen kodissa) puhua, Pyhä Henki tuli
    heidän päälleen, kuten alussa meidänkin päällemme. Silloin minä
    muistin Herran sanan: 'Johannes kastoi vedellä, mutta teidät
    kastetaan Pyhällä Hengellä'. Koska siis Jumala antoi heille saman-
    laisen lahjan kuin meillekin, mikä olin minä estämään Jumalaa?´
    Tämän kuultuaan he rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen:
    "Jumala on siis muihinkin kansoihin kuuluville antanut parannuksen
    elämäksi."

    Tekstistä edellä selvästi ilmenee, että juuri Pyhän Hengen tuloa
    heidän päälleen tarkoitettiin sillä Pietarin muistamalla Herran
    sanalla, joka oli edeltä puhunut Pyhällä Hengellä kastamisesta.

    Tekstistä myös ilmenee, ettei tällä Pyhällä Hengellä kastamisella
    ollut mitään tekemistä vedellä kastamisen kanssa. Sillä tarkoitettiin
    selvääkin selvemmin vain Pyhän hengen vuodatusta uskoon tulleisiin.

    Kuten Paavalin, samoin Pietarinkin mukaan Pyhän Hengen lahja
    annetaan uskossa kuulemisen perusteella.

    Tätä näet edellyttää Pietarin selvitys tapahtuneesta apostolien
    kokouksessa, josta kerrotaan apostolien tekojen kohdassa 15:7-9:

    "Kun asiasta oli paljon väitelty, Pietari nousi ja sanoi heille:
    `Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan sitten teki
    meidän keskuudessamme sen valinnan, että muihin kansoihin kuuluvat
    saisivat minun suustani kuulla evankeliumin sanaa ja tulla uskoon.
    Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestaan ja antoi heille
    Pyhän Hengen samoin kuin meillekin. Hän ei tehnyt mitään erotusta
    meidän ja heidän välillä puhdistaessaan sydämet uskolla.`"

    Tässä edellä Pietari viittasi Korneliuksen kodin tapahtumiin, sanoen
    itse, että kuulijat tulivat uskoon evankeliumin sanan kuultuaan.

    Pyhä Henki vuodatettiin heihin uskossa kuulemisen perusteella eli
    sillä perusteella, että Jumala oli puhdistanut heidän sydämensä
    uskolla.

    Lienee siis edellä esitettyjen selvien tekstien perusteella pidettävä
    jokaista Korneliuksen perhekunnan jäsentä henkilökohtaisesti uskoon
    tulleena ja mielensä muuttaneena.

    Uskossa kuuleminen sanoman sisältöön varmistettiin joissakin tapauksissa
    kasteen vastaanottamisen kehoituksen antamisen kautta. Kun kuulijat
    suostuivat kastettaviksi, he samalla sillä osoittivat todella uskovansa
    sanoman sisältöön. Tämä seuloi tehokkaasti kuulijoiden joukosta toisistaan
    eroon ne jotka uskoivat niistä jotka eivät uskoneet: Apt. 2:41.

    Kun tässä yhteydessä muistamme Pietarin kehoituksen helluntaipäivänä
    (2:38) niille kuulijoille, joiden ylle Pyhää Henkeä ei pelkän uskossa
    kuulemisen perusteella vuodatettu, oli ilmeisen selvästi kyse uskon
    tarkemmasta ilmaisemisen tarpeesta, kastettavaksi suistumisen välityksellä:

    "Muuttakaa mielenne ja kastattakaa itsenne Jeesuksen
    Kristuksen nimeen, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan..."

    Samasta asiasta eli aidon uskon ilmaisusta oli kyse myös niiden "noin"
    kahdentoista miehen kohdalla (Apt.19:7), joita alkuperäisen Johanneksen
    kasteen yhteydessä oli kehoitettu uskomaan Johannes Kastajan jäljessä
    tulevaan Jeesukseen (Apt.19:4).

    Älkää siis hyvät kristityt antakon tuon harhaopettaja ramun
    eksyttää itseänne noilla perättömillä ja harhaisilla sakramentti-
    maagillisilla valheopeilla.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Poutiainen ei ole kristitty koska hän kieltää Kolminaisuuden ja Jeesuksen jumalauuden.

    Hän kieltää myöskin niin Apostolisen, Niken kuin Athaniuksen uskontunnustuksenkin.

    Tuolta pohjalta kun esittää kommenttejaan niin ne eivät toki voikaan olla muuta kuin miehen omia huuhaa-järkeisoppeja jotka hänen omankaan ilmoituksen mukaan eivät ole minkään tunnustuskunnan opin mukasia.


    Millasiakohan KOKEMUKSIA tuhlaajapojan veljellä oli "uskoontulostaan", "uudestisyntymisestä" ym.

    ELI, noin 1/3 Suomalaisista uskovista on sellasia jotka ovat uskoneet Jeesuksen pienestä pitäen. Tuollainen on varmasti Jumalan tarkoituskin.
    Ympäpää nyt sitten heille Poutiaisen vaatimia ja edellyttämiä KOKEMUKSIA ym joihin uskonsa perustaisi.
    Niin USKON, kuin UUDESTISYNTYMINEN ja Pyhän Hengen saaminen tapahtuu kasteessa.

    Jaa että tuo on Ramun kehittämä oppi vai, niinkuin Poutiainen väittää - EI - vaan se on Raamatun oppi, ja tuota oppia myöskin Luther opetti.

    Poutiaisen oppi sensijaan ei ole hänen itsensäkään ilmoituksen mukaan minkään tunnusutuskunnan opin mukainen.
    Se ei ole myöskään Raamatun mukainen oppi vaan on Poutiaisen ihka oma kehittämä järkeisoppi -hänen omaan mieltymykseensä kehittämä.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001325&posting=22000000014610606

    Äänestä

  • joku vaan kirjoitti:

    Kaste ei pelasta ketään! Vain usko Jeesukseen pelastaa. Ihminen pelastuu ja uudestisyntyy vain ottamalla Jeesus Kristus Jumalan Poika vastaan henkilökohtaisena Vapahtajana.

    Itse en ole vielä käynyt kasteella, vaikka olen ollut uskossa jo neljä vuotta.

    Omia mielipiteitäsi jotka ovat Raamtun vastaisia:

    "vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena -"

    "Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi."


    "ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Toki kaste kuuluu lapselle. Kasteen viivyttäminen johonkin myöhempään elämänvaiheeseen on samaa kuin ättäsi lapsen Egyptiläisten haltuun.

    On päivänselvää, että lapset kastettiin parhekuntien kasteen mukana. Joka kiistää lapsikasteen ei ymmärrä kasteen olemuksesta mitään vaan pitää kasetta ihmisen omana suorituksena.

    kasteessa katkea mikään perisynnin kahle, synti asuu
    meidän lihassa hautaan asti teemme syntiä joka ikinen.
    Jos olemme uudestisyntyneet hengestä voimme taistella lihaa vastaan, vaeltakaa hengessä niin
    ette lihanhimoa täytä.
    Lihamme turmeltui syntiinlankeemuksessa eikä se koskaan tee Jumalan tahtoa siksi tarvitaan mielen muutos ja hengessä vaeltaminen, liha ei peri taivasten valtakuntaa se jää tänne mätänemään.

    Äänestä

Seuraava on Poutiaiselle ja hänen järjenpäätelmilleen liiana vahvaa ruokaa, mutta :

lapsi on synnissä siinnyt ja syntynyt, MITÄÄN hänessä ei ole syntynyt Jumalasta.
Tämä siksi, että syntiinlankeemuksessa kaikki liha turmeltui ja joutui eroon Jumalasta.

"Mikä lihasta on syntynyt on LIHA"; sanoo Jeesus ja apostoli toteaa: "Mikään liha ei voi periä Jumalan valtakuntaa."1.Kr 15:50.

Jeesus selvitti Nikodeemukselle asiaa seuraavasti:

"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
4. Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"

5. Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.

7. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä."

Syntyessään maailmaan lapsi EI SYNNY vedestä ja Hengestä, vaan syntyy maailmaan "miehen tahdosta"- Jh 1:13.

KAIKKI se mikä syntyy lihasta, eli miehen tahdosta jää ulkopuolelle taivaan valtakunnan, eikä pääse sinne sisälle.

KUKA SITTEN PÄÄSEE TAIVAASEEN?

Jeesus sanoo selvästi :
VAIN ne jotka ovat syntyneet vedestä ja Hengestä:
"jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."

PITÄÄ tapahtua YLHÄÄLTÄ syntyminen ;
" joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."

Jeesuksen sana on selvääkin selvempi- pelkkä LIHASTA syntiminen ei riitä taivaaseen pääsyyn.

Edellä Raamattu totesi, että kukaan ei synny maailmaan ylhäältä vaan lihasta, eli miehen tahdosta.
SIKSI pitää tapahtua UUDESTISYNTYMINEN ja sen Jeesus ilmoittaa tapahtuvan VEDESTÄ ja HENGESTÄ.


MIKÄ IHMISESSÄ SYNTYY UUDESTI?

Ihmisen henki syntyy uudesti - ja tuo ihmisen UUDESTISYNTYNYT henki on se joka pääsee taivaaseen- liha jää tänne ja tulee tomuksi jälleen.

Jeesuksen edellyttämä UUDESTISYNTYMINEN voi tapahtua ainoastaan kristillisessä kasteessa,- jossa ihmisen lihasta syntynyt ihmisen henki haudataan yhdessä Kristuksen kanssa ja tilalle syntyy vedestä ja hengestä ihmiseen uusi henki.

Tämä on uudestisyntyminen ja siitä esim Rm 6:3 kertoo seuraavasti:

"Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4. Niin olemme siis yhdessä HÄNEN KANSSAAN HAUDATUT KASTEEN kautta kuolemaan, että NIINKUIN Kristus HERÄTETTIIN kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin UUDESSA elämässä vaeltaman."

KOL 2: 11-12 KERTOO SAMAN SEURAAVASTI:

"11. ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan LIHAN RUUMIIN POISRIISUMISELLA , Kristuksen ympärileikkauksella:
12. ollen HAUDATTUINA hänen kanssaan KASTEESSA, JOSSA (siis kasteessa) te myös hänen kanssaan olette HERETETYT uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista."

Raamattu käyttää tuossa edellä ihmisen sytymässä saamasta hengestä nimitystä "lihan ruumis" joka poisriisutaan kasteessa, ja se on Kristuksen ympärileikkaus.
Tuo "lihan ruumis" eli ihmisen turmeltunut lihasta syntynyt ihmisen henki haudataan kasteessa ja tilalle syntyy VEDESTÄ ja HENGESTÄ ihmiseen UUSI HENKI- tämä on UUDESTISYNTYMINEN.

On siis välttämätöntä että pienen lapsenkin lihasta syntynyt taivaskelvoton turmeltunut henki poisriisutaan ja tilalle pitää syntyä taivaskelpoinen uusi henki.

KAIKEN TUON TEKEE KASTEESSA JUMALA- mitään- ei pientäkään ihmisen omaa suoritusta Raamattu ei tuohon vaadi.

LAPSI KASTELLE KOSKA:
” Ps 51:7 Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.
”

Äänestä
  • Ramun mieletöntä harhaopetusta:

    "On siis välttämätöntä että pienen lapsenkin lihasta syntynyt
    taivaskelvoton turmeltunut henki poisriisutaan ja tilalle pitää
    syntyä taivaskelpoinen uusi henki.

    KAIKEN TUON TEKEE KASTEESSA JUMALA- mitään- ei
    pientäkään ihmisen omaa suoritusta Raamattu ei tuohon
    vaadi."

    Vastaan: Höpö höpö, ja jälleen, höpö höpö.

    Mitään tuollaista ei Jumala sinun kasteeksi nimittämässäsi
    pikkupilttien otsatukan kasteluaktissa suinkaan tee.

    Raamattu puhuu kasteessa tapahtuvan, ei suinkaan mitään
    taivaskelvottoman `hengen´ pois riisumista, vaan poisriisutun
    `lihan ruumiin´ hautaamisen, jolla tarkoitetaan kristityksi
    kääntyneen ja parannuksen tehneen henkilön lopullista synti-
    elämälle ja lihan mukaiselle vaellukselle hyvästit jättämistä.

    Mitä `henkeen´ tulee, niin todellisessa uudestisyntymisessä
    ihmiseen tulee Jumalan Henki asumaan, mutta hänestä ei
    suinkaan poistu mitään hänen omaa henkeään.

    Sen sijaan juuri ihmisen omalle hengelle Jumalan Henki antaa
    todistuksen siitä, että hän on nyt tullut Jumalan lapseksi.

    Näinhän Paavali kirjoitti: "(Jumalan) Henki todistaa yhdessä
    meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia".

    Ei tuo sinun oppisi ole tosiasiassa mitään luterilaista oppia,
    vaan herra `ramun´ aivan omaa oppia. Samanlaista saattaa
    kyllä jollakin pienellä luterilaisella marginaaliryhmällä esiintyä,
    mutta mikään luterilaisten vallalla oleva oppi ei tuollainen
    suinkaan ole.

    Jos muuta väität, niin tuoppa tositteeksi `mustaa valkoisella´
    jonkun luterilaisen ryhmän opetusta esille, joka muka olisi
    samanlaista kuin tämä sinun oppisi. Eli siis sellaista jonka
    mukaan "sylilapsen lihasta syntynyt taivaskelvoton turmeltunut
    henki poisriisutaan kasteessa ja tilalle syntyy kasteessa taivas-
    kelpoinen uusi henki".

    Äänestä

  • kolmekonetta kirjoitti:

    Ramun mieletöntä harhaopetusta:

    "On siis välttämätöntä että pienen lapsenkin lihasta syntynyt
    taivaskelvoton turmeltunut henki poisriisutaan ja tilalle pitää
    syntyä taivaskelpoinen uusi henki.

    KAIKEN TUON TEKEE KASTEESSA JUMALA- mitään- ei
    pientäkään ihmisen omaa suoritusta Raamattu ei tuohon
    vaadi."

    Vastaan: Höpö höpö, ja jälleen, höpö höpö.

    Mitään tuollaista ei Jumala sinun kasteeksi nimittämässäsi
    pikkupilttien otsatukan kasteluaktissa suinkaan tee.

    Raamattu puhuu kasteessa tapahtuvan, ei suinkaan mitään
    taivaskelvottoman `hengen´ pois riisumista, vaan poisriisutun
    `lihan ruumiin´ hautaamisen, jolla tarkoitetaan kristityksi
    kääntyneen ja parannuksen tehneen henkilön lopullista synti-
    elämälle ja lihan mukaiselle vaellukselle hyvästit jättämistä.

    Mitä `henkeen´ tulee, niin todellisessa uudestisyntymisessä
    ihmiseen tulee Jumalan Henki asumaan, mutta hänestä ei
    suinkaan poistu mitään hänen omaa henkeään.

    Sen sijaan juuri ihmisen omalle hengelle Jumalan Henki antaa
    todistuksen siitä, että hän on nyt tullut Jumalan lapseksi.

    Näinhän Paavali kirjoitti: "(Jumalan) Henki todistaa yhdessä
    meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia".

    Ei tuo sinun oppisi ole tosiasiassa mitään luterilaista oppia,
    vaan herra `ramun´ aivan omaa oppia. Samanlaista saattaa
    kyllä jollakin pienellä luterilaisella marginaaliryhmällä esiintyä,
    mutta mikään luterilaisten vallalla oleva oppi ei tuollainen
    suinkaan ole.

    Jos muuta väität, niin tuoppa tositteeksi `mustaa valkoisella´
    jonkun luterilaisen ryhmän opetusta esille, joka muka olisi
    samanlaista kuin tämä sinun oppisi. Eli siis sellaista jonka
    mukaan "sylilapsen lihasta syntynyt taivaskelvoton turmeltunut
    henki poisriisutaan kasteessa ja tilalle syntyy kasteessa taivas-
    kelpoinen uusi henki".

    Sanoinhan sen jo;
    Poutiaselle liian vahvaa ruokaa.

    "Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

    Syntyikö liha uudesti vai ihmisen henki?

    Mikäs RUUMIIN osa se on uskovalla ristille naulittu?:

    "Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?

    4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan HAUDATUT kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus HERÄTETTIIN kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin UUDESSA Elämässä vaeltaman.

    POUTIAISELLE:
    mikäs RUUMIIN osa se haudattiin KUOLEMAAN JA MIKÄ HERÄTETTIIN ?

    5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,

    6. kun tiedämme sen, että meidän VANHA IHMISEMME on HÄNEN KANSSAAN RISTIINNAULITTU , että synnin RUUMIS kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;

    KYSYMYS POUTIAISELLE:
    -mikä ruumiinosa, vaiko koko ruumis se ristiinnaulittiin?

    - mikä syntyy uudesti- ruumisko???

    POUTIAISEN JÄRJENPÄÄTELMÄT SORTUU NOIHIN KYSYMYKSIIN.

    Jos ei ole ihan pakko, niin omaa ymmärtämättömyyttäsi ei ole tarvis ainakaan täällä toitottaa kaikille.

    Poutiaisen yritys ymmärtää näitä hengellisiä asioita järjellisesti on tuhoon tuomittu- Hnegelliset asiat pitää nimittän turkiskella HENGELLISESTI.

    Järjenpäätelmät on käsketty repiä maahan, koska niillä syntyy vain järkeisoppia.

    Poutiainen meinaa, että miehen siemenestä, eli lihasta syntyy jotakin taivaskelpoista. Lihasta syntyy VAIN liha, ja mikään liha ei voi periä Jumalan valtakuntaa. Katoavasta ei voi syntyä katoamattomuutta kuiten nuo kohdat Raamatussa on sanottu.

    Siksi JOKAISEN on välttämätöntä uudestisyntyä. Se on:

    Jokin osa lihasta syntynyttä kuolee kasteessa ja haudataan. Ja se sama "jokin osa" ihmisessä herätetään kasteessa kuten Raamttu sanoo.
    Tänä on vanhan kuoleminen ja uuden syntyminen tilalle, eli UUDESTISYNTYMINEN. Rm 6:3-4 ja Kol 2:11-12

    Toki Poutiaisen on mahdotonta näitä järjenpäätelmillään käsittää.
    VAIN Pyhä Hneki voi nuokin kohdat avata.

    Mutta kun Poutiainen ei ole edes kristitty, kun kieltää Kolminaisuuden ja Jeesuksen Jumaluuden ja kristikunnan yleisesti tunnustamat uskontunnstukset, niin ei sellaisella voi olla Pyhää Henkeä, se on raamatullinen mahdottomuus.


    No mikäs Poutiaisen mukaan se "lihan ruumis" muka on.
    Onko erikseen ruumis ja sitten "lihan ruumis" Tuo lihan ruumis on ihmiseen yntisestä lihasta lihasta syntimisen yhteydessä syntynyt turmeltunut ihmisen henki, jotka turmeltuneeksi luonnoksikin kutsutaan.


    Hupaisi väite Poutiaiselta:

    "Mitä `henkeen´ tulee, niin todellisessa uudestisyntymisessä
    ihmiseen tulee Jumalan Henki asumaan, mutta hänestä ei
    suinkaan poistu mitään hänen omaa henkeään. "


    Poutiainen meinaa etä ihan sinne lihasta syntyneeseen ihmisen turmeltuneeseen henkeen Pyhä Henki tulee asumaan!!!!

    EI, totisesti EI.

    Vaan siihen uudestisyntyneeseen ihmisen henkeen PH tulee asumaan.

    Tuosta uudestisyntyneestä ihmisen hengestä Paavali käyttää nimitystä "mieli":

    "Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen MIELELLÄ Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

    MIKÄ PAAVALISSA KUOLI JA MIKÄ SYNTYI UUDESTI?

    TAISI TULLA ESITETTYÄ POUTIAISELLE LIIAN MONTA KYSYMYSTÄ


    Eipä ole Poutiainen edistynyt järjenpäätelmillään yhtään Nikodemusta pidemmälle.

    Äänestä

  • kolmekonetta kirjoitti:

    Ramun mieletöntä harhaopetusta:

    "On siis välttämätöntä että pienen lapsenkin lihasta syntynyt
    taivaskelvoton turmeltunut henki poisriisutaan ja tilalle pitää
    syntyä taivaskelpoinen uusi henki.

    KAIKEN TUON TEKEE KASTEESSA JUMALA- mitään- ei
    pientäkään ihmisen omaa suoritusta Raamattu ei tuohon
    vaadi."

    Vastaan: Höpö höpö, ja jälleen, höpö höpö.

    Mitään tuollaista ei Jumala sinun kasteeksi nimittämässäsi
    pikkupilttien otsatukan kasteluaktissa suinkaan tee.

    Raamattu puhuu kasteessa tapahtuvan, ei suinkaan mitään
    taivaskelvottoman `hengen´ pois riisumista, vaan poisriisutun
    `lihan ruumiin´ hautaamisen, jolla tarkoitetaan kristityksi
    kääntyneen ja parannuksen tehneen henkilön lopullista synti-
    elämälle ja lihan mukaiselle vaellukselle hyvästit jättämistä.

    Mitä `henkeen´ tulee, niin todellisessa uudestisyntymisessä
    ihmiseen tulee Jumalan Henki asumaan, mutta hänestä ei
    suinkaan poistu mitään hänen omaa henkeään.

    Sen sijaan juuri ihmisen omalle hengelle Jumalan Henki antaa
    todistuksen siitä, että hän on nyt tullut Jumalan lapseksi.

    Näinhän Paavali kirjoitti: "(Jumalan) Henki todistaa yhdessä
    meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia".

    Ei tuo sinun oppisi ole tosiasiassa mitään luterilaista oppia,
    vaan herra `ramun´ aivan omaa oppia. Samanlaista saattaa
    kyllä jollakin pienellä luterilaisella marginaaliryhmällä esiintyä,
    mutta mikään luterilaisten vallalla oleva oppi ei tuollainen
    suinkaan ole.

    Jos muuta väität, niin tuoppa tositteeksi `mustaa valkoisella´
    jonkun luterilaisen ryhmän opetusta esille, joka muka olisi
    samanlaista kuin tämä sinun oppisi. Eli siis sellaista jonka
    mukaan "sylilapsen lihasta syntynyt taivaskelvoton turmeltunut
    henki poisriisutaan kasteessa ja tilalle syntyy kasteessa taivas-
    kelpoinen uusi henki".

    Puotiainen kirjoittaa kasteen olemusta ymmärtämättä:

    "Mitään tuollaista ei Jumala sinun kasteeksi nimittämässäsi
    pikkupilttien otsatukan kasteluaktissa suinkaan tee."

    Taitaa olla niin, että valelukastetta saattaapi jotkut muutkin nimittää kasteeksi kuin Ramu.

    No- jos se Poutiaista lohduttaa niin sanottakoon, että valelukaste on Voitto Ramun keksimä kastetapa:)

    Poutiainen luulee, että VESI saisi jotain aikaan, EI pelkkä vesi ei saa aikaan mitään mitä Raamttu kertoo kasteessa tapahtuvat.VESI ja SANA sen tekee kasteen kristilliseksi kasteeksi. Mutta tuota Poutiaisen on mahdotonta järjenpäätelmillään toki ymmärtää.

    Ei ole mitään mitä Jumala ei valelukasteessa tekisi , mutta upotuskasteessa tekee.



    Poutiainen luulee järjenpäätelmillään, että kaste on vain pelkkää VETTÄ jossa ei tapahdu mitään Jumalan toimesta.

    Mutta - jahka Poutiainen vastaa noihin esittämiini kysymykseiin niin jatketaan sitten.

    Äänestä

  • kolmekonetta kirjoitti:

    Ramun mieletöntä harhaopetusta:

    "On siis välttämätöntä että pienen lapsenkin lihasta syntynyt
    taivaskelvoton turmeltunut henki poisriisutaan ja tilalle pitää
    syntyä taivaskelpoinen uusi henki.

    KAIKEN TUON TEKEE KASTEESSA JUMALA- mitään- ei
    pientäkään ihmisen omaa suoritusta Raamattu ei tuohon
    vaadi."

    Vastaan: Höpö höpö, ja jälleen, höpö höpö.

    Mitään tuollaista ei Jumala sinun kasteeksi nimittämässäsi
    pikkupilttien otsatukan kasteluaktissa suinkaan tee.

    Raamattu puhuu kasteessa tapahtuvan, ei suinkaan mitään
    taivaskelvottoman `hengen´ pois riisumista, vaan poisriisutun
    `lihan ruumiin´ hautaamisen, jolla tarkoitetaan kristityksi
    kääntyneen ja parannuksen tehneen henkilön lopullista synti-
    elämälle ja lihan mukaiselle vaellukselle hyvästit jättämistä.

    Mitä `henkeen´ tulee, niin todellisessa uudestisyntymisessä
    ihmiseen tulee Jumalan Henki asumaan, mutta hänestä ei
    suinkaan poistu mitään hänen omaa henkeään.

    Sen sijaan juuri ihmisen omalle hengelle Jumalan Henki antaa
    todistuksen siitä, että hän on nyt tullut Jumalan lapseksi.

    Näinhän Paavali kirjoitti: "(Jumalan) Henki todistaa yhdessä
    meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia".

    Ei tuo sinun oppisi ole tosiasiassa mitään luterilaista oppia,
    vaan herra `ramun´ aivan omaa oppia. Samanlaista saattaa
    kyllä jollakin pienellä luterilaisella marginaaliryhmällä esiintyä,
    mutta mikään luterilaisten vallalla oleva oppi ei tuollainen
    suinkaan ole.

    Jos muuta väität, niin tuoppa tositteeksi `mustaa valkoisella´
    jonkun luterilaisen ryhmän opetusta esille, joka muka olisi
    samanlaista kuin tämä sinun oppisi. Eli siis sellaista jonka
    mukaan "sylilapsen lihasta syntynyt taivaskelvoton turmeltunut
    henki poisriisutaan kasteessa ja tilalle syntyy kasteessa taivas-
    kelpoinen uusi henki".

    uudestisyntymistä ei Poutiainen ymmärrä vähääkään.
    Hän luulee, että uudestisyntymsiessä syntyy ihmisen jotakin entisen lisäksi, ja vanha jää sellaisenaan olemaan.

    Sitä mikä uudestisyntyy sitä ei Poutiainen järjenpäätelmillään pysty määrittämään.

    USKOLLA taasen ei ole Poutiaisessa sijaa - on väin hänen järjenpäätelmänsä ja niistä voi taasen syntyä VAIn järkeisoppia ja sitä ihka omaa Poutiaisen ikiomaa joka ei hänen omankaan ilmoituksen muakaan ole minkään tunnustuskunnan opin mukainen.

    Ompa siis todellakin "susi kaalimaan vartijana".

    Hän minittäin ilmoitti tuolla toisella foorumilla olvansa VALVOMASSA oppia.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Sanoinhan sen jo;
    Poutiaselle liian vahvaa ruokaa.

    "Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

    Syntyikö liha uudesti vai ihmisen henki?

    Mikäs RUUMIIN osa se on uskovalla ristille naulittu?:

    "Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?

    4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan HAUDATUT kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus HERÄTETTIIN kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin UUDESSA Elämässä vaeltaman.

    POUTIAISELLE:
    mikäs RUUMIIN osa se haudattiin KUOLEMAAN JA MIKÄ HERÄTETTIIN ?

    5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,

    6. kun tiedämme sen, että meidän VANHA IHMISEMME on HÄNEN KANSSAAN RISTIINNAULITTU , että synnin RUUMIS kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;

    KYSYMYS POUTIAISELLE:
    -mikä ruumiinosa, vaiko koko ruumis se ristiinnaulittiin?

    - mikä syntyy uudesti- ruumisko???

    POUTIAISEN JÄRJENPÄÄTELMÄT SORTUU NOIHIN KYSYMYKSIIN.

    Jos ei ole ihan pakko, niin omaa ymmärtämättömyyttäsi ei ole tarvis ainakaan täällä toitottaa kaikille.

    Poutiaisen yritys ymmärtää näitä hengellisiä asioita järjellisesti on tuhoon tuomittu- Hnegelliset asiat pitää nimittän turkiskella HENGELLISESTI.

    Järjenpäätelmät on käsketty repiä maahan, koska niillä syntyy vain järkeisoppia.

    Poutiainen meinaa, että miehen siemenestä, eli lihasta syntyy jotakin taivaskelpoista. Lihasta syntyy VAIN liha, ja mikään liha ei voi periä Jumalan valtakuntaa. Katoavasta ei voi syntyä katoamattomuutta kuiten nuo kohdat Raamatussa on sanottu.

    Siksi JOKAISEN on välttämätöntä uudestisyntyä. Se on:

    Jokin osa lihasta syntynyttä kuolee kasteessa ja haudataan. Ja se sama "jokin osa" ihmisessä herätetään kasteessa kuten Raamttu sanoo.
    Tänä on vanhan kuoleminen ja uuden syntyminen tilalle, eli UUDESTISYNTYMINEN. Rm 6:3-4 ja Kol 2:11-12

    Toki Poutiaisen on mahdotonta näitä järjenpäätelmillään käsittää.
    VAIN Pyhä Hneki voi nuokin kohdat avata.

    Mutta kun Poutiainen ei ole edes kristitty, kun kieltää Kolminaisuuden ja Jeesuksen Jumaluuden ja kristikunnan yleisesti tunnustamat uskontunnstukset, niin ei sellaisella voi olla Pyhää Henkeä, se on raamatullinen mahdottomuus.


    No mikäs Poutiaisen mukaan se "lihan ruumis" muka on.
    Onko erikseen ruumis ja sitten "lihan ruumis" Tuo lihan ruumis on ihmiseen yntisestä lihasta lihasta syntimisen yhteydessä syntynyt turmeltunut ihmisen henki, jotka turmeltuneeksi luonnoksikin kutsutaan.


    Hupaisi väite Poutiaiselta:

    "Mitä `henkeen´ tulee, niin todellisessa uudestisyntymisessä
    ihmiseen tulee Jumalan Henki asumaan, mutta hänestä ei
    suinkaan poistu mitään hänen omaa henkeään. "


    Poutiainen meinaa etä ihan sinne lihasta syntyneeseen ihmisen turmeltuneeseen henkeen Pyhä Henki tulee asumaan!!!!

    EI, totisesti EI.

    Vaan siihen uudestisyntyneeseen ihmisen henkeen PH tulee asumaan.

    Tuosta uudestisyntyneestä ihmisen hengestä Paavali käyttää nimitystä "mieli":

    "Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen MIELELLÄ Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

    MIKÄ PAAVALISSA KUOLI JA MIKÄ SYNTYI UUDESTI?

    TAISI TULLA ESITETTYÄ POUTIAISELLE LIIAN MONTA KYSYMYSTÄ


    Eipä ole Poutiainen edistynyt järjenpäätelmillään yhtään Nikodemusta pidemmälle.

    Arvasinhan ja jopa tiesinkin tuon jo edeltä!

    Tältä uskonnolliselta hörisijältä ei ole odotettavissa
    mihinkään kysymykseen mitään järjellistä vastausta.
    Vain tyhjää ja mieletöntä hörinää, typerien kysymysten
    muodossa, ja niiden päälle herjaa, toistuvasti ja kerta
    toisensa jälkeen.

    Kun mies ei osaa selviin kysymyksiin mitään vastata,
    niin silloin alkaa hänen taholtaan tuo ennestään tuttu
    hurskastelu, Raamatun lauseita käyttäen ja muutenkin.

    Ei siis todellakaan maksa vaivaa kysellä tuolta enää
    yhtikäs mitään.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Puotiainen kirjoittaa kasteen olemusta ymmärtämättä:

    "Mitään tuollaista ei Jumala sinun kasteeksi nimittämässäsi
    pikkupilttien otsatukan kasteluaktissa suinkaan tee."

    Taitaa olla niin, että valelukastetta saattaapi jotkut muutkin nimittää kasteeksi kuin Ramu.

    No- jos se Poutiaista lohduttaa niin sanottakoon, että valelukaste on Voitto Ramun keksimä kastetapa:)

    Poutiainen luulee, että VESI saisi jotain aikaan, EI pelkkä vesi ei saa aikaan mitään mitä Raamttu kertoo kasteessa tapahtuvat.VESI ja SANA sen tekee kasteen kristilliseksi kasteeksi. Mutta tuota Poutiaisen on mahdotonta järjenpäätelmillään toki ymmärtää.

    Ei ole mitään mitä Jumala ei valelukasteessa tekisi , mutta upotuskasteessa tekee.



    Poutiainen luulee järjenpäätelmillään, että kaste on vain pelkkää VETTÄ jossa ei tapahdu mitään Jumalan toimesta.

    Mutta - jahka Poutiainen vastaa noihin esittämiini kysymykseiin niin jatketaan sitten.

    Hehheh, ja kuten arvata saattoi, sitten alkoi tämän
    hörhön taholta taas noitten herjamantrojen pyöritys.

    Voi mies ressukkaa.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    uudestisyntymistä ei Poutiainen ymmärrä vähääkään.
    Hän luulee, että uudestisyntymsiessä syntyy ihmisen jotakin entisen lisäksi, ja vanha jää sellaisenaan olemaan.

    Sitä mikä uudestisyntyy sitä ei Poutiainen järjenpäätelmillään pysty määrittämään.

    USKOLLA taasen ei ole Poutiaisessa sijaa - on väin hänen järjenpäätelmänsä ja niistä voi taasen syntyä VAIn järkeisoppia ja sitä ihka omaa Poutiaisen ikiomaa joka ei hänen omankaan ilmoituksen muakaan ole minkään tunnustuskunnan opin mukainen.

    Ompa siis todellakin "susi kaalimaan vartijana".

    Hän minittäin ilmoitti tuolla toisella foorumilla olvansa VALVOMASSA oppia.

    Eli, herjamantrat sen kun jatkuvat, mutta myös `pyykinpesun´ hetki lähestyy, ja suuri määrä tuleekin äijällä olemaan tuota syntypyykkiään pestävänä, eli herjoja ja valheita lähimmäisistään selvitettävänään. Tilinteon hetki lähestyy.

    Äänestä

  • kolmekonetta kirjoitti:

    Eli, herjamantrat sen kun jatkuvat, mutta myös `pyykinpesun´ hetki lähestyy, ja suuri määrä tuleekin äijällä olemaan tuota syntypyykkiään pestävänä, eli herjoja ja valheita lähimmäisistään selvitettävänään. Tilinteon hetki lähestyy.

    Eipä osannut poutiainen järjenpäätelmillään kertoa mikä esimerkiksi se "lihan ruumis" on,

    Eipä pystynyt järkeilemään sitäkään mikä se kasteessa kuolee ja haudataan ja mikä syntyy uudesti kuten Rm 6:3-4 ja Kol 2:11-2 mainitsee.

    Jäsjenpäätelmillä kun ei hnegellis' pysty tutkiskelemaan, vaan "hengelliset on tutkiskeltava hengellisesti", ja kun Poutiainen kieltää Kolminaisuuden ja Jeesuksen Jumaluuden ja kristikunnan yleisesti hyväksymät uskontunnustukset, niin Poutiainen ei ole edes kristitty ja sellaisella ei ole Pyhää Henkeä vaan yrittää ratkoa asioita järjenpäätelmillä jotka Raamttu käskee repimään maahan.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Sanoinhan sen jo;
    Poutiaselle liian vahvaa ruokaa.

    "Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

    Syntyikö liha uudesti vai ihmisen henki?

    Mikäs RUUMIIN osa se on uskovalla ristille naulittu?:

    "Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?

    4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan HAUDATUT kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus HERÄTETTIIN kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin UUDESSA Elämässä vaeltaman.

    POUTIAISELLE:
    mikäs RUUMIIN osa se haudattiin KUOLEMAAN JA MIKÄ HERÄTETTIIN ?

    5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,

    6. kun tiedämme sen, että meidän VANHA IHMISEMME on HÄNEN KANSSAAN RISTIINNAULITTU , että synnin RUUMIS kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;

    KYSYMYS POUTIAISELLE:
    -mikä ruumiinosa, vaiko koko ruumis se ristiinnaulittiin?

    - mikä syntyy uudesti- ruumisko???

    POUTIAISEN JÄRJENPÄÄTELMÄT SORTUU NOIHIN KYSYMYKSIIN.

    Jos ei ole ihan pakko, niin omaa ymmärtämättömyyttäsi ei ole tarvis ainakaan täällä toitottaa kaikille.

    Poutiaisen yritys ymmärtää näitä hengellisiä asioita järjellisesti on tuhoon tuomittu- Hnegelliset asiat pitää nimittän turkiskella HENGELLISESTI.

    Järjenpäätelmät on käsketty repiä maahan, koska niillä syntyy vain järkeisoppia.

    Poutiainen meinaa, että miehen siemenestä, eli lihasta syntyy jotakin taivaskelpoista. Lihasta syntyy VAIN liha, ja mikään liha ei voi periä Jumalan valtakuntaa. Katoavasta ei voi syntyä katoamattomuutta kuiten nuo kohdat Raamatussa on sanottu.

    Siksi JOKAISEN on välttämätöntä uudestisyntyä. Se on:

    Jokin osa lihasta syntynyttä kuolee kasteessa ja haudataan. Ja se sama "jokin osa" ihmisessä herätetään kasteessa kuten Raamttu sanoo.
    Tänä on vanhan kuoleminen ja uuden syntyminen tilalle, eli UUDESTISYNTYMINEN. Rm 6:3-4 ja Kol 2:11-12

    Toki Poutiaisen on mahdotonta näitä järjenpäätelmillään käsittää.
    VAIN Pyhä Hneki voi nuokin kohdat avata.

    Mutta kun Poutiainen ei ole edes kristitty, kun kieltää Kolminaisuuden ja Jeesuksen Jumaluuden ja kristikunnan yleisesti tunnustamat uskontunnstukset, niin ei sellaisella voi olla Pyhää Henkeä, se on raamatullinen mahdottomuus.


    No mikäs Poutiaisen mukaan se "lihan ruumis" muka on.
    Onko erikseen ruumis ja sitten "lihan ruumis" Tuo lihan ruumis on ihmiseen yntisestä lihasta lihasta syntimisen yhteydessä syntynyt turmeltunut ihmisen henki, jotka turmeltuneeksi luonnoksikin kutsutaan.


    Hupaisi väite Poutiaiselta:

    "Mitä `henkeen´ tulee, niin todellisessa uudestisyntymisessä
    ihmiseen tulee Jumalan Henki asumaan, mutta hänestä ei
    suinkaan poistu mitään hänen omaa henkeään. "


    Poutiainen meinaa etä ihan sinne lihasta syntyneeseen ihmisen turmeltuneeseen henkeen Pyhä Henki tulee asumaan!!!!

    EI, totisesti EI.

    Vaan siihen uudestisyntyneeseen ihmisen henkeen PH tulee asumaan.

    Tuosta uudestisyntyneestä ihmisen hengestä Paavali käyttää nimitystä "mieli":

    "Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen MIELELLÄ Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

    MIKÄ PAAVALISSA KUOLI JA MIKÄ SYNTYI UUDESTI?

    TAISI TULLA ESITETTYÄ POUTIAISELLE LIIAN MONTA KYSYMYSTÄ


    Eipä ole Poutiainen edistynyt järjenpäätelmillään yhtään Nikodemusta pidemmälle.

    Poutiaisella meni sormi suuhun noiden kysymysten edessä- PILKATA MIES OSAA ,mutta ei pysty järjenpäätelmillään kertomaan mitä kasteessa tapahtuu- mikä kasteessa kuolee ja haudataan, ja mikä syntyy uudesti.

    POUTIAISEN
    JÄRJENPÄÄTELMILLÄ ON LYHYET JÄLJET

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Poutiaisella meni sormi suuhun noiden kysymysten edessä- PILKATA MIES OSAA ,mutta ei pysty järjenpäätelmillään kertomaan mitä kasteessa tapahtuu- mikä kasteessa kuolee ja haudataan, ja mikä syntyy uudesti.

    POUTIAISEN
    JÄRJENPÄÄTELMILLÄ ON LYHYET JÄLJET

    MITÄ KRISTILLISYYS ON, JA MITEN TULLAAN KRISTITYKSI?

    Eräässä lehdessä jonka nimeä en nyt mainitse, oli erään
    kerran "Viikon kysymys"- palstalla seuraava tiedustelu::
    "Pitääkö tulla uskoon, ollakseen oikea kristitty?"

    Tähän kysymykseen vastattiin sitten "asiantuntijan"
    (en mainitse nimeä) taholta seuraavasti:

    "Tällainen käsitys elää erityisesti Suomessa, pietismin
    ja herätysliikkeiden luvatussa maassa. Luterilaiset
    tunnustuskirjatkin tuntevat parannuksenteon ja katumuksen,
    mutta pitävät toisaalta luonnollisena, että kastetut
    seurakunnan jäsenet elävät kristittyinä koko elämänsä
    ajan.

    Uusi testamentti puhuu paljonkin kääntymyksestä ja uskosta
    Kristukseen yhtäkkisenä tapahtumana, mutta silloin on
    kysymys siitä, että muiden uskontojen kannattajat
    kääntyivät kristityiksi.

    Kun tällaiset käännynnäiset oli (yleensä perheineen)
    kastettu, ei heiltä tai heidän lapsiltaan enää
    edellytetty uutta `uskoontuloa` niin kauan kuin he
    pysyivät seurakunnan jäseninä. Suuressa osassa
    nykykristikuntaa kirkon jäsenen `uskoontulo` olisi
    varsin outoa puhetta."

    Pidän edellä lainaamaani vastausta `vääränä vastauksena´,
    ja siksi katson aiheelliseksi käsitellä tätä kysymystä
    hiukan laajemmin.

    Suomessa enemmistö kansasta kuuluu kirkkoon sillä
    perusteella, että heidät on lapsikasteen yhteydessä
    siihen liitetty.

    Heille myös vakuutetaan tältä kirkolliselta taholta,
    että he ovat kirkkoon kuulumisensa perusteella aivan
    todellisia oikeita kristittyjä, vieläpä lapsikasteensa
    yhteydessä muka uudestisyntyneitä ja Pyhästä Hengestä
    osallisiksikin tulleita.

    Todellisuudessa suurin osa heistä on kuitenkin jäänyt
    luonnolliseen `sielullisen ihmisen´ tilaansa. He eivät
    koskaan ole kokeneet elämänsä aikana niin sanottua
    `hengellistä heräämistä´, ja heitä voitaisiinkin entis-
    ajan malliin nimittää `hengellisesti suruttomiksi.´

    Tässä tilassaan he eivät (eräiden kirkon pappien päin-
    vastaisista vakuutteluista huolimatta) tietenkään löydä
    mitään jumalallista elämää itsestään, eivätkä he osaa
    sellaista edes kaivata.

    Täten he erehtyvät luulemaan, ettei kristillisyys ole
    kenenkään muunkaan kohdalla mitään muuta kuin vain
    yleissivistyksellisiin tietoihin perustuvaa kirjallis-
    eettistä harrastelua, sekä nimikristillisen `kirkko´-
    järjestön jäsenyyteen sopeutumista.

    Tosiasiassa kuitenkin vain Herran todelliset opetuslapset
    ovat oikeutettuja pitämään itseään kristittyinä.

    Apostolien teoissa 11:26 näet kerrotaan, että "Antiokiassa
    ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi."

    Myöhemmin opetuslapset omaksuivat halulla tämän alkuaan
    pilkkanimenä heille annetun nimityksen itselleen. Tästä
    omaksumisesta Pietarin kirjeessäkin on kirjoitettu
    (1 Piet. 4:14-16):

    "Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te
    olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää
    teidän päällänne. Älköön näet kukaan teistä kärsikö
    murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sen
    tähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin; mutta
    jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan
    ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa."

    Todellisen kristityn ja siis vain nimeltään kristityn
    välillä on olemanssa selvä raja.

    Ulkonainen raja kristityn ja ei kristityn välillä kulkee
    tunnustuksessa. Jos ihminen tunnustaa suullaan Jeesuksen
    herruuden, hän kaiken todennäköisyyden mukaan saattaa
    silloin myös olla uskovainen sydämessään. Tällöin hän
    siis omaa edellytykset pelastumiseen (Room.10: 8-13).

    Hän saattaa olla joko itsensä ja / tai toistenkin mielestä
    huonompi tai parempi kristitty, mutta kristitty kuitenkin.
    Sen sijaan, olkoonpa ihminen kuinka sivistynyt, lähimmäis-
    rakkaudellinen ja jaloluontoinen tahansa, jos hän ei pidä
    totena kristinuskon perussanomaa, hän ei ole kristitty.

    Toiset saattavat ja hän itsekin saattaa pitää itseään
    kristittynä sanan vääristyneessä merkityksessä, mutta
    alkuperäisessä Uuden testamentin opetuksen mukaisessa
    merkityksessä hän ei ole kristitty.

    Kaikki mitä edellä olen kristittynä olosta sanonut, koskee
    kristityn ja ei-kristityn ulkonaista rajaa. Todellinen raja
    kulkee kuitenkin ihmisten sisäisessä tilassa, ja tämä
    sisäinen tila ratkaisee, onko ihminen lopultakaan kristitty
    vaiko ei.

    Lähtekäämme tutkimaan tätä asiaa Paavalin opetuksesta.

    Toisessa kirjeessään korinttolaisille Paavali toivottaa
    kaikille seurakunnan jäsenille:

    "Herran Jeesuksen Kristuksen armo, ja Jumalan rakkaus,
    sekä Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän
    kanssanne" (13:13).

    Samassa kirjeessään, jopa samassa luvussakin (13:5)
    Paavali ilmaisee, ettei hän ilman muuta pitänyt kaikkia
    Korinton seurakunnan jäseniä uskossa olevina. Hän näet
    kirjoitti:

    "Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne.
    Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä?
    Ellei (hän ole teissä), niin te ette kestä koetusta."

    Paavalin mukaan uskossa olo on siis sitä, että Jeesus
    Kristus on uskovassa.

    Mutta miten sitten Kristus voi olla uskovassa? Tähän
    Paavali vastaa roomalaisille osoitetussa (8:9-10)
    kirjeessään:

    "Mutta te ette ole lihan hallittavina vaan Hengen, jos
    muutoin Jumalan Henki asuu teissä. Mutta jolla ei ole
    Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa. Jos taas
    Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin
    tähden, mutta Henki on elämää vanhurskauden tähden."

    Jos Kristus on meissä, niin (8:15) "Henki itse todistaa
    meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia",
    kuten Paavali saman kirjeensä samassa luvussa hiukan
    myöhemmin jatkaa.

    Kysymyksessä ei ole mikään kirjoitusten kautta saatu
    todistus, vaan Hengen välitön todistus, Pyhän Hengen
    sinetti, joka totuuden sanan kuulemisen jälkeen, uskoon
    tultuamme, on käsirahaksi (arraboon ) meihin asetettu,
    jos meistä on todella tullut kristittyjä (Ef.1:13-14).

    Tämä Hengen osallisuus ei siis suinkaan tarkoita vain
    uskonnollisen nimikristillisen mielenlaadun omaamista,
    eli solidaarista asennetta kristinuskon sanomaan.

    Se on Hengestä osallisen kohdalla `kokemus´ siitä, että
    Jumalan Henki on asettunut häneen asumaan, ja alkanut
    vaikuttaa hänen sisimmässään.

    Herramme Jeesus ilmaisi saman asian toisin sanoin,
    puhuessaan Nikodeemukselle `uudesti syntymisen´
    välttämättömyydestä (Joh.3:1- 10).

    Paitsi ruumista ja sielunelämää, ihmisessä on Raamatun
    mukaan myös itse kunkin ihmisen oma henki, josta sanotaan,
    että Herra "...on luonut ihmisen hengen hänen sisimpäänsä"
    (Sak.12:1).

    Tämä henki on ihmisen vanhemmiltaan perimässä tilassa
    kuollut, suhteessaan Jumalaan.

    Tällainen ihminen ei kykene kokemaan henkensä välityksellä
    yhteyttä Jumalan Henkeen.

    Käsite: "uudestisyntyminen" kuvaa sitä muutosta, mikä ihmisessä
    tapahtuu, kun hänen henkensä tehdään eläväksi ja kykeneväksi
    kokemaan yhteys Jumalaan. Kun hän kääntyy todella kristityksi,
    Jumalan Henki asettuu häneen asumaan, ja samalla elävöittää
    hänen oman henkensä.

    Ennen uudestisyntymistään jokainen ihminen on hengellisesti
    kuolleessa tilassa, kuollut rikoksiinsa ja synteihinsä
    (Ef.2:1-5, Kol.2:13), kuten Paavali kirjoitti.

    Kun hän ottaa vastaan evankeliumin sanoman, ja uskon kautta
    tulee Jeesuksen sovitustyön vaikutuspiiriin, "elämän Hengen
    laki Kristuksessa Jeesuksessa vapauttaa hänet synnin ja
    kuoleman laista" (Room.8:2), jonka lain orjuudessa hän ennen
    toivottomana huokaili (Room.7:24).

    Silti, jos Kristus on Henkensä kautta meissä, ruumiimme on
    edelleen kuollut meissä asuvan synnin tähden, mutta Henki
    on elämää (8:10) meille lahjoitetun vanhurskauden tähden.

    Pelastus, uudesti syntyminen ja Pyhästä Hengestä osalliseksi
    pääseminen on myös Paavalin `Tiitus´-kirjeen mukaan "kokemus",
    kuten Tiitus- kirjeen kirjoittaja selvästi opettaa (3:4-7).

    Tähän kokemukseen päästään vain uskon kautta, kuten Jeesus
    itse sanoi: "Ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin
    te kuolette synneissänne" (Joh.8:24).

    Jos ihminen on ja pysyy hengellisesti kuolleessa tilassa,
    ja jos hän kuolee lopulta ruumiillisestikin syntiensä
    vallassa, niin rajan takana häntä Raamatun mukaan odottaa
    vielä tuomiopäivän "toinen kuolema", josta Ilmestyskirja
    puhuu.

    Tämä kohtaa häntä, ellei hän täällä ajassa käänny tietoisesti
    Herramme Jeesuksen Kristuksen puoleen. Jos hän kääntyy, Herralla
    on varattuna hänelle syntien anteeksi anto, sekä perintöosa
    pyhitettyjen joukossa iankaikkisessa elämässä.

    Ainoaa oikeaa kristillisyyttä on siis täällä ajassa saatu
    tietoinen osallisuus Jumalan Hengestä (Room.14:17).

    Mutta Uusi testamentti on monessa kohtaa ennustanut ja
    varoittanut siitä `nimikristillisyydestä´ joka on ominaista
    nimenomaan meidän ajallemme.

    Viimeisten päivien ihmisistä sanotaan, että "heissä on
    jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman"
    (2 Tim.3:5).

    Tämä ilmeisesti tarkoittaa samaa mitä Juudan kirjeen puhe
    (jae 19) "sielullisista, Henkeä vailla olevista" tunnustajista.

    Jeesus itsekin ennusti lihassa vaelluksensa päivinä
    ihmisryhmistä jotka `oven sulkemisen jälkeen´ alkavat
    vedota Jeesuksen kanssa syömisiinsä ja juomisiinsa,
    sekä hänen opetuksiensa kuuntelemiseen (Luuk.13: 23-27).

    Mutta vakavin varoitus sisältyy mielestäni Matteuksen 25
    luvun alussa kerrottuun (1-13):

    Tässä Jeesus itse ennustaa toista tulemistaan edeltävästä
    ajasta, kuinka "silloin on taivasten valtakunta oleva
    kymmenen neitsyen kaltainen." Tunnemme useimmat jatkon
    vertauspuheen viidestä tyhmästä ja viidestä viisaasta
    neitsyestä, jotka (yljän tulohuudon kuultuansa) lähtivät
    ylkää vastaan.

    Tyhmillä oli vain lamppunsa, muttei öljyä astiassaan, ja
    heidän lamppunsa sammuivat sillä seurauksella, että he
    jäivät hääsalin ulkopuolelle. Lamppu kuvaa Herran sanaa
    (Ps.119:105), saviastia taas ruumista (2 Kor.4-7), ja
    öljy Pyhän Hengen osallisuutta (Sak.4:1-6).

    Öljyn omaaminen astiassa kuvaa Pyhän Hengen osallisuutta.
    Öljyn puuttuminen johtaa hylkäystuomioon, jonka Herra
    lausuu julki: "En tunne teitä."

    Lopuksi: Olet oikea kristitty jos uskot ja tunnustaudut
    evankeliumin sanoman sisältöön, ja omaat myös sisäisen
    varmuuden `uudesti syntymisestäsi´ ja Pyhän Hengen
    osallisuudestasi.

    Tunnustautumisesi Kristukseen kuulevat ja näkevät muutkin,
    mutta mahdollisen Hengestä osallisuutesi tai osattomuutesi
    tiedät vain sinä itse ja Herra. Kukin kristitty tietää
    kyllä itse sisäisesti, mitä on saanut ja kokenut.

    Jeesuksen todistus on "profetian Henki" (Ilm. 19:10), jonka
    jokainen aito kristitty omaa sisäisesti ja tietoisesti,
    muttei aina ulkonaisesti ilmenevästi.

    Paavali painotti, etteivät "väärät" (adikoi) saa periä
    Jumalan valtakuntaa (1 Kor. 6:9-11). Hän luettelee jatkossa
    kymmenkunta syntialuetta näiden "väärien" esimerkeiksi.
    Sitten hän toteaa tunnustaviksi kristityiksi kääntyneistä
    korinttilaisista:

    "...ja tuollaisia te olitte, jotkut teistä. Mutta te
    olette pesettäneet itsenne, te olette pyhitetyt, te
    olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen
    Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä."


    Tosiasia on tänäkin päivänä se, etteivät kaikki muka
    kristittyinä tosikristittyjen keskuudessa häärivät
    kristityiksi väärin perustein tekeytyvät, ole todellisia
    kristittyjä.

    Jos näet ihminen ei ole todella sisäpuolella, eli jos
    hän ei ole päässyt todellisen pelastuskokemuksen kautta
    siihen tilaan, jossa palvellaan Jumalaa `Hengen synnyt-
    tämässä uudessa olotilassa´, on olemassa tällöin vain
    yksi vaihtoehto.

    Kaikista sakramenteistaan, opinkappaleistaan ja hengel-
    lisistä kirkoistaan ja järjestöistään huolimatta ihminen,
    jolla ei ole Pyhän Hengen antamaa sisäistä todistusta
    lapsioikeudestaan, on tosiasiassa Herramme seurakunnalle
    ulkopuolinen yksilö.

    Tällaiselta ulkopuoliselta yksilöltä puuttuu myös
    tietysti oikea vanhurskaus, sillä jollei ihminen ole
    pelastuskokemuksen yhteydessä `vanhurskautettu hänen
    armonsa kautta´, hän ei ole silloin vanhurskautettu
    ollenkaan, vaan tällöin hän kuuluu niiden joukkoon
    joita `vääríksi´ kutsutaan.

    Jos taas ihminen on `vanhurskautettu hänen armonsa
    kautta´ (Tiit. 3:7) tällöin hän myös todellisen
    kokemuksensa perusteella tietää, mitä merkitsee se
    `Pyhän Hengen uudistus´ (Tiit.3:5-6) jonka hän sai
    kokea silloin kun Jeesus hänen pelasti. (Tiit. 3:4-7).

    Jos ihmisiltä edellä kertomani puuttuu, silloin he
    tulevat olemaan niitä, jotka oven mentyä kiinni
    pyytelevät Herralta tuloksettomasti sisäänpääsyä,
    jos ei hengellinen tila pääse heidän kohdallaan
    ennen sitä muuttumaan.

    He tulevat olemaan samalla niitä ´tyhmiä neitsyitä´
    jotka eivät ajoissa hankkineet öljyä astioihinsa,
    ja siksi heidän lamppunsa tulevat sammumaan, ja
    häihin pääsy estyy.

    Ei siis ole samantekevää, keitä ja millaisia
    eksyttäjiä ja totuuden vastustajia keskuudessamme
    suvaitsemme.

    Paavali kirjoitti:

    "Tutkikaa itseänne oletteko uskossa, vai ettekö
    tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? `"

    Paavali jatkoi, selittäen, että jollei Jeesus
    Kristus ole teissä "...te ette kestä koetusta".

    Miten sitten Jeesus Kristus voi olla uskossa
    olevassa?

    Paavali vastaa:

    "Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, hän ei ole
    Hänen omansa, mutta jos Kristus on teissä,
    niin Henki yhdessä meidän henkemme kanssa
    todistaa, että me olemme Jumalan lapsia."

    Ja jottei kukaan alkaisi etsiä mainittua
    hengen todistusta vääristä paikoista, sopinee
    vielä lainata Johannesta:

    "Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus
    itsessänsä, joka ei usko Jumalaa, tekee hänet
    valehtelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta
    jonka Jumala on todistanut Pojastansa."

    Ilmeisen selvää myös on, että juuri noitten
    mainittujen valhekristittyjen omista opeista
    on selvästi nähtävissä ja pääteltävissä,
    etteivät he itse ole oikeita kristittyjä.

    Kukaan todellinen uudestisyntynyt Jumalan lapsi
    ei näet voi kynsin hampain vastustaa Raamatun
    ja todellisten kristittyjen yhteistä todistusta
    kokemuksellisesta uudestisyntymisestä, ja samaan
    syssyyn itse pitäytyä järjettömiin oppeihin
    sylilapsia kastettaessa hokkus- pokkus- tyyliin
    muka tapahtuvasta sylilapsien uudestisyntymisestä.

    Tällaiseen oppiin pitäytyvä henkilö todistaa
    samalla, ettei hänellä ole mitään oikeaa käsitystä
    todellisten uudestisyntyneitten Jumalan lasten
    hengellisestä elämästä, sillä vain sielulliselle
    tasolle jäänyt uskonnollismielinen ihminen ei
    kykene ymmärtämään mitään todellisesta Jumalan
    Hengen tosikristityille antamasta elämästä.

    Häärätessään tosikristittyjen keskuudessa omia
    perättömiä höpötyksiään tyrkyttäen, hän siis
    tosiasiassa on sielunvihollisen asialla, koska
    hän vastustaa ja sotii totuutta vastaan, vieläpä
    törkeästi rienaten ja herjaten Herran todellisia
    opetuslapsia.

    Muista en tiedä, mutta ainakin yhden tällaisen
    `perkeleen sikiön´ olen näittenkin palstojen
    Jumalan lasten joukosta varmuudella tunnistanut,
    ja hän kehuskelee kirjoittavansa täälläkin pää-
    asiassa omalla nimellään.

    Kova tulee olemaan kerran tämän kyseisen herjaajan
    herääminen, jos hän jatkaa matkaansa nykyisillä
    asenteillaan.

    Hän joutuu havaitsemaan, että sekin henkilö, jota
    hän jatkuvasti herjasi ja rienasi, onkin aivan
    pesunkestävä Jumalan lapsi, mutta saman tien hän
    joutuu havaitsemaan itsensä hyljätyksi ja ulko-
    puoliseksi.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Eipä osannut poutiainen järjenpäätelmillään kertoa mikä esimerkiksi se "lihan ruumis" on,

    Eipä pystynyt järkeilemään sitäkään mikä se kasteessa kuolee ja haudataan ja mikä syntyy uudesti kuten Rm 6:3-4 ja Kol 2:11-2 mainitsee.

    Jäsjenpäätelmillä kun ei hnegellis' pysty tutkiskelemaan, vaan "hengelliset on tutkiskeltava hengellisesti", ja kun Poutiainen kieltää Kolminaisuuden ja Jeesuksen Jumaluuden ja kristikunnan yleisesti hyväksymät uskontunnustukset, niin Poutiainen ei ole edes kristitty ja sellaisella ei ole Pyhää Henkeä vaan yrittää ratkoa asioita järjenpäätelmillä jotka Raamttu käskee repimään maahan.

    Kuka on kristitty?

    Jouduin äskettäin aivan sattumalta kuulemaan osan erään nuoren miehen
    ja herätyskokouksessa avustavan työntekijän välisestä keskustelusta.
    En kuullut kysymystä, joka nuorelle miehelle kohdistettiin, kuulin vain
    hänen vastauksensa:

    — Kun asuu kristityssä maassa, on kastettu, käynyt rippikoulun ja kuuluu
    kristilliseen kirkkoon, eikö silloin ole kristitty? Ei kai sitä mikään
    pakanakaan ole?

    Varmasti nuori mies oli tosissaan. Siltä hän ainakin näytti. Tuhansilla
    aikamme ihmisillä on aivan sama käsitys, merkillistä kyllä.

    Sillä, mitä ihmiset ajattelevat tai luulevat, ei todellisuudessa ole
    paljonkaan merkitystä. Enemmistön käsitys ei vaikuta asiaan yhtään mitään.
    Kaikki riippuu siitä, mitä mieltä taivaan Jumala on ja mitä hän ajattelee.
    Hänellä on ratkaiseva sana tässä kysymyksessä niin kuin kaikissa muissakin.

    Sen vuoksi meidän täytyy perustaa käsityksemme hengellisistä asioista vain
    Jumalan sanaan. Mielipiteemme tulee olla täydessä sopusoinnussa Jumalan
    sanan kanssa. Jos käsityksemme poikkeaa jumalallisesta ilmoituksesta, on
    meidän hylättävä se, vaikka joutuisimmekin jyrkkään ristiriitaan kotitekoisen
    teologiamme kanssa.

    Kuka on kristitty?

    Muuttakaamme kysymystä: Kuka oli kristitty? Kuka sai ensimmäisenä tämän
    ihmeellisen nimen, tämän pyhän arvonimen: kristitty?

    Löydämme vastauksen Apostolien tekojen yhdennestätoista luvusta:

    »Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi.»

    Toiset ihmiset antoivat heille tämän nimen. Se oli varmasti alussa pilkkanimi.
    Mutta siitä tuli ajan ja iankaikkisuuden suurin kunnia- ja arvonimi.

    ^Kristittyjä!» Keitä olivat nuo, jotka ensiksi saivat tämän nimen?

    Luimme: Opetuslapset — Kristuksen opetuslapset. Kukaan muu ei sitä saanut,
    eikä kukaan muu sitä halunnut.

    Tässä ei ole kysymys Jeesuksen kahdestatoista apostolista, vaan
    yksinkertaisesti kaikista Antiokian asukkaista, jotka olivat
    tehneet Nasaretin Jeesuksen Vapahtajakseen ja Kuninkaakseen,
    Herrakseen ja Mestarikseen. Vain heitä kutsuttiin kristityiksi,
    ei ketään muita.

    Huomaat varmasti, miten valtava ero on Raamatun kristitty- määritelmän
    ja tuon herätyskokouksessa olleen nuoren miehen vastauksen välillä.

    Raamattu sanoo, että kristityiksi kutsuttiin Kristuksen seuraajia.

    Meidän päivinämme sanotaan: — Kun asun kristityssä maassa ja kuulun
    kristilliseen kirkkoon, olen kristitty.

    Kumpi on oikeassa? Taivaan Jumala vai ymmärtämättömät ihmiset?

    Tiedät hyvin, että niin sanotuissa kristityissä maissa on koko joukko
    jumalattomia ihmisiä: varkaita ja murhamiehiä, valehtelijoita ja pettu-
    reita, kiroilijoita ja avionrikkojia. Muutamat hieistä istuvat vankilan
    muurien sisäpuolella, ja monen muunkin paikka olisi siellä.

    Toiset uskovat, että Jumala on olemassa, ja toiset kieltävät hänet
    julkeasti. Heidät on kastettu, he ovat käyneet rippikoulun, ja heidän
    nimensä on kirkonkirjoissa. Mutta eivät he ole kristittyjä. Jeesuksen
    opetuslapsia ei Antiokiassa tunnistettu näistä merkeistä; Jeesuksen
    opetuslapsia ei nykyisinkään määritellä näiden tunnusten mukaan.

    Anna näille ihmisille mikä nimi tahansa, mutta älä milloinkaan nimitä
    heitä kristityiksi. Sillä sitä he eivät ole.

    Älä nyt erehdy luulemaan, että kirjoitan tätä käydäkseni käsiksi
    valtiokirkkoon. Siihen minulla ei ole minkäänlaista halua.
    Kirjoitan näin vain murtaakseni eksytysten vallan ja saadakseni
    ihmiset ajattelemaan.

    Eräänä iltana ojensin kokouksessa käteni keski-iän ylittäneelle miehelle
    ja kysyin, onko hän kristitty.

    — Minä kuulun seurakuntaan, kuului vastaus.

    Hänelle seurakunnan jäsenyys oli samaa kuin elävä kristillisyys.

    Mutta merkillisintä oli, että ei edes hänen oman seurakuntansa pastori
    uskonut hänen hengellisen elämänsä todellisuuteen. Hänessä ei ollut
    mitään elämän merkkejä. Hän oli vain seurakunnanjäsen.

    Me uskomme, että kristittyjen paikallisseurakunta on jumalallinen yhteisö.
    Se merkitsee, että se on jumalallinen sikäli kuin se on Jeesuksen elämän
    kyllästämä ja pysyy Pyhän Hengen työn työvälineenä. Kun Herra Jeesus seisoo
    seurakunnan ulkopuolella — kuten hän teki Laodikeassa — on seurakunta vajonnut
    inhimillisen järjestelmän matalalle tasolle. Herra ei voi sitä enää käyttää,
    ja siksi hän sanoo: »Minä oksennan sinut suustani.»

    Jumalan suunnitelma on, että jokainen kristitty on seurakunnan jäsen, ja
    että seurakunnan jokaisen jäsenen tulee olla elävä kristitty.

    Uudestisyntymättömillä ihmisillä ja luopioilla on yhä vähän kotipaikkaoikeutta
    Jumalan seurakunnassa kuin vainajilla on meidän asunnoissamme.

    Tästä jumalallisesta suunnitelmasta huolimatta on useimmissa meidän aikamme
    seurakunnissa. kahdenlaisia jäseniä: elävät Jumalan lapset ja uskonnolliset
    maailmanihmiset, todelliset morsiussielut ja tyhmät neitseet, vehnä ja akanat,
    pelastuneet ja pelastumattomat.

    Toiset ovat tulleet mukaan syntymättä Jumalasta, toiset ovat kadottaneet sen
    elämän, jonka kerran omasivat.

    Tämän toteaminen ei ilahduta; vielä vähemmän iloa on sen kirjoittamisesta.
    Se herättää suuttumusta niissä kirkon pelastumattomissa jäsenissä, jotka
    mieluimmin haluavat nukkua rauhassa. Mutta mielestäni on aina parasta olla
    rehellinen sekä Jumalan että ihmisten edessä.

    — Suurimpana huolena, mitä minulla on seurakunnan esimiehenä, sanoi eräs
    Jumalan valtaama saarnaaja jokin aika sitten, ovat ne seurakuntani jäsenet,
    jotka eivät ole pelastettuja.

    Me emme saa unohtaa, että Jumalan seurakuntaan kuuluvat maailman parhaimmat
    ihmiset. He sekä elävät että kuolevat Herralleen ja Jumalalleen. Mutta
    älkäämme kieltäkö, että joukossamme on hengettömiä tunnustajia. Vielä
    tänäänkin totuuden Pyhä Henki huutaa: »Sinulla on se nimi, että elät, mutta
    oletkin kuollut.»

    Eivät nämä kaikki ole teeskentelijöitä. Moni heistä tekee parhaansa ja
    luulee kaiken olevan hyvin. Mutta tyhmien neitseitten tavoin he ovat
    lähteneet kohtaamaan ylkää ilman öljyä; heillä on lamput, mutta ei öljyä,
    ja Herran tulemus kohtaa heitä kauheana yllätyksenä.

    Jos Jumala äärettömässä laupeudessaan saisi näiden rivien kautta pysäyttää
    edes yhden ainoan ajattelemaan ja pyrkimään henkilökohtaiseen tapaamiseen
    Jeesuksen kanssa, ylistäisimme siitä ikuisesti Jumalaa.

    Olet lukenut, mitä Paavali kirjoitti aikansa uskovaisille: »Tutkikaa itseänne,
    oletteko uskossa, koetelkaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus
    Kristus on teissä? Ellei niin ole, ette kestä koetusta.»

    Ajattele mitä Paavali tarkoitti: meidän tulee tietää ja kokea se, että olemme
    uskossa. Hän oli sitä mieltä, että seurakunnan jäsenet voisivat koetuksessa
    joutua jopa tappiolle. Ei riitä, että nimi on seurakunnan jäsenluettelossa.
    Kysymys on siitä, onko nimemme kirjoitettu Elämän kirjaan taivaassa.

    — Oletko sinä kristitty?

    — Kyllä, minä uskon Jumalaan.

    — Mitä sinä sitten uskot?

    — Minä uskon, että Jumala on olemassa.

    — Avaa Raamattusi ja lue Jaakobin kirjeen toisen luvun 19. jae:

    »Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat
    ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja
    on voimaton?»

    Tällainen usko ei riitä.

    — Niin, mutta minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan poika. Toki silloin
    olen kristitty?

    Jeesuksen aikana pahat henget uskoivat saman asian.

    Näin luemme:

    »Kun pahat henget näkivät hänet, lankesivat he maahan hänen eteensä
    ja huusivat ja sanoivat: 'Sinä olet Jumalan poika'.»

    Pahat henget uskoivat silloin enemmän kuin meidän aikamme liberaaliteologit,
    mutta siitä huolimatta ne pysyivät pahoina henkinä.

    Herran sana tekee eron dogmaattisen uskon ja elävän uskon, pään uskon ja
    sydämen uskon, teorian Jumalasta ja häneen luotettavan uskon välillä.
    Herran sana sanoo, että usko ilman tekoja on kuollut. Sillä ei ole mitään
    yhteyttä elävän Jumalan kanssa, eikä se milloinkaan tule nostamaan sinua
    taivaaseen.

    Kuka on kristitty?

    —Ihminen, joka ei tule toimeen ilman Jumalaa, on kristitty,
    sanoi eräs mies julkisessa esitelmässä.

    Tämä väite ei pidä paikkansa. Todellisuudessa on hyvin harvoja ihmisiä,
    jotka tulevat toimeen .ilman Jumalaa.

    Kaikkein jumalattomin kiroilija, mitä koko elämässäni olen tuntenut, oli
    eräänä yönä kodissaan polvillaan ja huusi ääneen Jumalaa. Hänen ainoa
    lapsensa oli kuollut muutamia tunteja aikaisemmin. Nyt hänen vaimonsa
    makasi sairaana ja kamppaili kuoleman kanssa.

    Hädän hetkenä mies tarvitsi Jumalaa.

    —Niin, sehän on luonnollista, sanot sinä, että hän hädässään rukoili,
    vaikka siihen saakka oli tullutkin toimeen ilman Jumalaa.

    Olkoon niin. Mutta mitä sanot tästä: Kaksi viikkoa sitten tapasin miehen,
    joka sanoi: — Minä en voi rukoilla. Minä en voi puhua olennolle, jonka en
    usko olevan olemassakaan.

    Olin juuri vastaamaisillani hänelle, kun miehen pelastumaton vaimo puuttui
    keskusteluun ja sanoi: — Kyllähän sinä Jumalaan uskot. Sinähän luet lasten
    kanssa joka ilta iltarukouksen. Ja ellet voi itse rukoilla, kehotat minua
    muistamaan iltarukouksen.

    Hän ei tullut toimeen ilman Jumalaa edes kasvattaessaan lapsia. Mutta hän
    ei ollut kristitty.

    Ihminen tuntee vaistomaisesti tarvitsevansa Jumalaa. Mutta on aivan eri asia
    huutaa Jumalan puoleen, kun lapset sairastuvat ja kuolema irvistää ovenraosta —
    kuin antautua Jumalalle ollakseen sekä terveenä että sairaana hänen omansa
    hengen, sielun ja ruumiin puolesta. On eri asia tuntea tarvitsevansa Jumalan
    apua kuin kruunata hänet Herraksi ja kuninkaaksi elämässään. Sinä et ole vielä
    kristitty, vaikka tunnet ja tunnustat tarvitsevasi Jumalaa.

    Kuka on kristitty?

    — Niin, sanoi joku, kristitty on ihminen, joka on ottanut Nasaretin Jeesuksen
    esikuvakseen ja joka elämässään ja vaelluksessaan yrittää toteuttaa Vuorisaarnan
    julistusta.

    Tämä on osa totuutta, mutta se ei ole koko totuus.

    On totta, että Jeesuksen julistus on läpeensä käytännöllistä. Vuorisaarnan
    sanoman tavoin se käy ennen muuta sydämen salattuihin nurkkauksiin ja komeroihin.
    Se tuomitsee ja puhdistaa, vapauttaa ja sytyttää. Sitten se koskettaa kotielämää
    ja liike-elämää, seuraelämää ja yhteiskunnallista elämää. Se ulottuu kaikkialle.

    Mutta oletko pannut merkille, miten Vuorisaarna alkaa? Se alkaa:

    »Autuaita ovat hengessään köyhät.»

    Se alkaa siitä, mistä Jumala aina alkaa — sisältäpäin. Sinä olet vieras
    Vuorisaarnan hengelle ja sen sisimmälle olemukselle siihen asti, kunnes
    olet käynyt hengellisen köyhyyden ahtaasta portista sisälle ja avuttomana
    syntisenä maistanut pelastusta sulasta armosta.

    Elävä kristillisyys ei ole Jeesuksen maallisen elämän ulkonaista jäljittelyä,
    vaan sisäistä yhteyttä hänen kanssaan. Olet lukenut, mitä Paavali kirjoittaa:

    »Jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan enää tunne.»

    Me olemme oppineet tuntemaan hänet hengellisellä tasolla ja tulleet hengelliseen
    elämänyhteyteen hänen kanssaan.

    »Sillä Jumala on - - - yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja - - -
    asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa.»

    Elävä kristillisyys ei ole inhimillinen yritys tulla hyväksi ja jumaliseksi
    ja vanhurskaaksi, vaan se on yliluonnollisen Jumalan yliluonnollinen teko.
    Sillä »pelastus tulee Jumalalta ja Karitsalta».

    Kuka on kristitty?

    Kristitty on ihminen, joka on kohdannut Kristuksen ja tullut tuntemaan hänet:
    hän on kokenut Kristuksen todellisuuden.

    Galatalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa Paavali puhuu siitä, miten hänestä
    tuli kristitty... Hän kirjoittaa näin:

    »Hän — Jumala — näki hyväksi ilmaista minussa poikansa.»

    Huomaa sanonta: »minussa».

    Jumalan poika ilmestyi Paavalille Damaskon tiellä. Silloin Paavali heräsi.
    Hän sai nähdä itsensä uudessa valossa; niin käy aina, kun ihminen herää.
    Hän sai nähdä myös kaiken muun uudessa valossa, sillä hän joutui Jeesuksen
    hengen voimakkaan vaikutuksen alaiseksi. Hänen vanha teologiansa meni
    pirstaleiksi. Koko hänen elämänsä mahtava rakennelma luhistui. Hänestä tuli
    syntinen.

    Kolme päivää myöhemmin Paavali joutui murrokseen ja aivan uusiin kokemuksiin:
    Pyhä Henki tuli hänen päälleen. Jumalan poika ilmestyi hänelle. Hänestä tuli
    kristitty.

    Uskonnollinen hän oli ollut jo kauan ennen tätä kokemusta. Mutta Kristus-kokemus
    antoi hänelle jotakin enemmän kuin uskonnon. Se antoi hänelle enemmän kuin oppeja
    ja teorioita. Se antoi hänelle uuden elämän. Tämän Pyhä Henki tekee aina, jatkuvasti.

    Kuule! Sinä voit olla Jeesuksen elämän, opin ja hengen innoittama, vaikka et ole
    kokenut häntä todellisuutena. Saatat ihailla ja ylistää häntä opettajana ja mestarina,
    mutta et ole tullut osalliseksi hänen Pyhästä Hengestään.

    Ymmärrät mihin pyrin. On kokonaan toista, Jos aisteillasi koet ulkoapäin hänen
    vaikutustaan, tai kun sinun henkesi ja hänen Henkensä ovat kohdanneet toisensa
    ja tulleet yhdeksi.

    »Meidän Jumalamme on kuluttava tuli.»

    Toista on kokea tulen lämmittävän ja toista saada tuli itseensä. Niin kauan kuin
    Kristus seisoo ulkopuolellasi, sinä olet penseä. Kun hän tulee sisimpääsi ja saa
    sen paikan, jonka hän haluaa, tulet sinä palavaksi hengessä.

    Pysähdy hetkeksi ja ajattele! Sano, asuuko Kristus sinussa, vai oletko sinä vain
    hänen vaikutuksensa alainen?

    Kristus-kokemus on enemmän kuin kääntymys. Se on Jumalan vastaus ihmisen
    kääntymykseen.

    Kääntymys on ihmisen työtä; ymmärrä asia oikein. Älä loukkaannu tähän sanontaan.
    Kääntymys on ihmisen kuuliaisuutta sanan saarnalle ja Hengen kehotukselle.
    Ihminen kääntyy pois siitä, mikä on ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa.

    Hän kääntää selkänsä vanhalle syntielämälleen ja vanhoille teilleen. Hän kääntyy
    Jumalan puoleen tullakseen hänen omakseen.

    Kun ihminen kääntyy tosissaan. Jumala vastaa, Hän vastaa omalla ihmeellisellä,
    yliluonnollisella tavallaan. Hän vastaa antamalla ihmiselle sellaista, joka on
    paljon suuremman arvoista kuin kaikki se, josta hän kääntyi.

    Hän vastaa antamalla Kristuksen hengen ottaa asuntonsa Jumalalle antautuneessa
    sielussa. Ihminen kokee Kristuksen todellisuuden.

    Kristus-kokemus on siis enemmän kuin elämänmuutos.

    On totta, että elämä muuttuu. Se muuttuu jyrkästi. Juomarista tulee raitis,
    varkaasta rehellinen, valehtelijasta totuudellinen ja moraaliton luopuu
    paheestaan.

    Mutta tässä ei ole kaikki. Sillä tätä kaikkea voi tapahtua toisinaan, vaikka
    ihminen ei tule kristityksi. Ihminen voi tehdä paljon parantaakseen itseään,
    kun hän todella tahtoo.

    Mutta Kristuskokemus ei tee meitä ainoastaan paremmiksi ihmisiksi, vaan meistä
    tulee uusia ihmisiä. Sen vuoksi pelastumiseen ei milloinkaan riitä vähäisempi
    kuin se, että Jumala tarttuu asiaan. Pelastus on taivaan ja maan Herran luomistyö.
    »Jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; vanha on kadonnut, katso, jotakin
    uutta on tullut.» (ruots. käännös) »Kaikki on uudeksi tullut», luimme vanhassa
    raamatunkäännöksessä.

    Sen tähden Raamatun antama nimitys tästä kokemuksesta on uusisyntyminen. Eikä
    Uusi testamentti tunne mitään muuta uutta syntymistä kuin sen, minkä ihminen
    kokee, kun hän tietoisesti ja henkilökohtaisesti kokee Kristuksen.

    Tämä kokemus on välttämätön. Herra Jeesus sanoi näin:
    »Teidän tulee syntyä uudesti.» —
    »Sillä ellei ihminen synny uudesti,
    ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa.»

    Sinun täytyy syntyä uudesti tullaksesi Kristuksen hengellisen valtakunnan
    kansalaiseksi nyt maan päällä.

    Sinä olet vieras sen valtakunnan laeille ja rikkauksille — voimille ja
    kansalaisille — kauneudella ja ihanuudelle — ilolle ja tuskalle siksi,
    kunnes olet syntynyt uudesti.

    Turhaan sinä puhut hengellisestä kasvatuksesta, uudistuksesta ja kasvamisesta,
    niin kauan kuin sinulla ei ole elämää Jumalassa.

    Sinun uskonnollasi, kirkossakäynnilläsi ja rukouksillasi on tietysti suuri
    tehtävänsä »sielunvoimisteluna», mutta nämä asiat eivät milloinkaan voi
    korvata Ikuisen yhteyttä elämässäsi.

    Sinun täytyy syntyä uudesti päästäksesi kotiin Jumalan luo. Turhaan sinä
    tähyilet pyhien ikuista kotimaata kohti, niin kauan kuin et ole syntynyt
    uudesti. Turhaan unelmoit taivaasta ja kirkkaudesta, jos et ole uudesti
    syntynyt.

    Jeesus, Jumalan poika, tarkoitti sitä, mitä hän sanoi, kun hän asettui
    ihmiskunnan suurelle valtaväylälle ja huusi:

    »Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin
    kuin minun kauttani.»

    »Teidän täytyy syntyä uudesti.»

    Näin siis aikoinaan Frank Mags kirjassa: ”Oletko kristitty?”

    Turhaan siis sinäkin ramu höriset näillä
    palstoilla noita perättömiä horinöitäsi
    muka sylilapsikasteessa tapahtuvasta
    uudestisyntymisestä. Onhan näet selvää,
    ettet sinä ole todella uudestisyntynyt.
    Jos olisit, tietäisit varmuudella nykyisen
    oppisi harhaksi.

    Ota nyt vakavasti nämä Frang Mangsin yllä
    olevan tekstin sanat jotka vielä toistan,
    ja ala etsimään itsellesi elämää Jumalassa:

    "Mutta Kristuskokemus ei tee meitä ainoastaan paremmiksi ihmisiksi, vaan meistä
    tulee uusia ihmisiä. Sen vuoksi pelastumiseen ei milloinkaan riitä vähäisempi
    kuin se, että Jumala tarttuu asiaan. Pelastus on taivaan ja maan Herran luomistyö.
    »Jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; vanha on kadonnut, katso, jotakin
    uutta on tullut.» (ruots. käännös) »Kaikki on uudeksi tullut», luimme vanhassa
    raamatunkäännöksessä.

    Sen tähden Raamatun antama nimitys tästä kokemuksesta on uusisyntyminen. Eikä
    Uusi testamentti tunne mitään muuta uutta syntymistä kuin sen, minkä ihminen
    kokee, kun hän tietoisesti ja henkilökohtaisesti kokee Kristuksen.

    Tämä kokemus on välttämätön. Herra Jeesus sanoi näin:
    »Teidän tulee syntyä uudesti.» —
    »Sillä ellei ihminen synny uudesti,
    ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa.»

    Sinun täytyy syntyä uudesti tullaksesi Kristuksen hengellisen valtakunnan
    kansalaiseksi nyt maan päällä.

    Sinä olet vieras sen valtakunnan laeille ja rikkauksille — voimille ja
    kansalaisille — kauneudella ja ihanuudelle — ilolle ja tuskalle siksi,
    kunnes olet syntynyt uudesti.

    Turhaan sinä puhut hengellisestä kasvatuksesta, uudistuksesta ja kasvamisesta,
    niin kauan kuin sinulla ei ole elämää Jumalassa.

    Sinun uskonnollasi, kirkossakäynnilläsi ja rukouksillasi on tietysti suuri
    tehtävänsä »sielunvoimisteluna», mutta nämä asiat eivät milloinkaan voi
    korvata Ikuisen yhteyttä elämässäsi.

    Sinun täytyy syntyä uudesti päästäksesi kotiin Jumalan luo. Turhaan sinä
    tähyilet pyhien ikuista kotimaata kohti, niin kauan kuin et ole syntynyt
    uudesti. Turhaan unelmoit taivaasta ja kirkkaudesta, jos et ole uudesti
    syntynyt.

    Jeesus, Jumalan poika, tarkoitti sitä, mitä hän sanoi, kun hän asettui
    ihmiskunnan suurelle valtaväylälle ja huusi:

    »Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin
    kuin minun kauttani.»

    »Teidän täytyy syntyä uudesti.»

    Äänestä

  • kolmekonetta kirjoitti:

    Kuka on kristitty?

    Jouduin äskettäin aivan sattumalta kuulemaan osan erään nuoren miehen
    ja herätyskokouksessa avustavan työntekijän välisestä keskustelusta.
    En kuullut kysymystä, joka nuorelle miehelle kohdistettiin, kuulin vain
    hänen vastauksensa:

    — Kun asuu kristityssä maassa, on kastettu, käynyt rippikoulun ja kuuluu
    kristilliseen kirkkoon, eikö silloin ole kristitty? Ei kai sitä mikään
    pakanakaan ole?

    Varmasti nuori mies oli tosissaan. Siltä hän ainakin näytti. Tuhansilla
    aikamme ihmisillä on aivan sama käsitys, merkillistä kyllä.

    Sillä, mitä ihmiset ajattelevat tai luulevat, ei todellisuudessa ole
    paljonkaan merkitystä. Enemmistön käsitys ei vaikuta asiaan yhtään mitään.
    Kaikki riippuu siitä, mitä mieltä taivaan Jumala on ja mitä hän ajattelee.
    Hänellä on ratkaiseva sana tässä kysymyksessä niin kuin kaikissa muissakin.

    Sen vuoksi meidän täytyy perustaa käsityksemme hengellisistä asioista vain
    Jumalan sanaan. Mielipiteemme tulee olla täydessä sopusoinnussa Jumalan
    sanan kanssa. Jos käsityksemme poikkeaa jumalallisesta ilmoituksesta, on
    meidän hylättävä se, vaikka joutuisimmekin jyrkkään ristiriitaan kotitekoisen
    teologiamme kanssa.

    Kuka on kristitty?

    Muuttakaamme kysymystä: Kuka oli kristitty? Kuka sai ensimmäisenä tämän
    ihmeellisen nimen, tämän pyhän arvonimen: kristitty?

    Löydämme vastauksen Apostolien tekojen yhdennestätoista luvusta:

    »Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi.»

    Toiset ihmiset antoivat heille tämän nimen. Se oli varmasti alussa pilkkanimi.
    Mutta siitä tuli ajan ja iankaikkisuuden suurin kunnia- ja arvonimi.

    ^Kristittyjä!» Keitä olivat nuo, jotka ensiksi saivat tämän nimen?

    Luimme: Opetuslapset — Kristuksen opetuslapset. Kukaan muu ei sitä saanut,
    eikä kukaan muu sitä halunnut.

    Tässä ei ole kysymys Jeesuksen kahdestatoista apostolista, vaan
    yksinkertaisesti kaikista Antiokian asukkaista, jotka olivat
    tehneet Nasaretin Jeesuksen Vapahtajakseen ja Kuninkaakseen,
    Herrakseen ja Mestarikseen. Vain heitä kutsuttiin kristityiksi,
    ei ketään muita.

    Huomaat varmasti, miten valtava ero on Raamatun kristitty- määritelmän
    ja tuon herätyskokouksessa olleen nuoren miehen vastauksen välillä.

    Raamattu sanoo, että kristityiksi kutsuttiin Kristuksen seuraajia.

    Meidän päivinämme sanotaan: — Kun asun kristityssä maassa ja kuulun
    kristilliseen kirkkoon, olen kristitty.

    Kumpi on oikeassa? Taivaan Jumala vai ymmärtämättömät ihmiset?

    Tiedät hyvin, että niin sanotuissa kristityissä maissa on koko joukko
    jumalattomia ihmisiä: varkaita ja murhamiehiä, valehtelijoita ja pettu-
    reita, kiroilijoita ja avionrikkojia. Muutamat hieistä istuvat vankilan
    muurien sisäpuolella, ja monen muunkin paikka olisi siellä.

    Toiset uskovat, että Jumala on olemassa, ja toiset kieltävät hänet
    julkeasti. Heidät on kastettu, he ovat käyneet rippikoulun, ja heidän
    nimensä on kirkonkirjoissa. Mutta eivät he ole kristittyjä. Jeesuksen
    opetuslapsia ei Antiokiassa tunnistettu näistä merkeistä; Jeesuksen
    opetuslapsia ei nykyisinkään määritellä näiden tunnusten mukaan.

    Anna näille ihmisille mikä nimi tahansa, mutta älä milloinkaan nimitä
    heitä kristityiksi. Sillä sitä he eivät ole.

    Älä nyt erehdy luulemaan, että kirjoitan tätä käydäkseni käsiksi
    valtiokirkkoon. Siihen minulla ei ole minkäänlaista halua.
    Kirjoitan näin vain murtaakseni eksytysten vallan ja saadakseni
    ihmiset ajattelemaan.

    Eräänä iltana ojensin kokouksessa käteni keski-iän ylittäneelle miehelle
    ja kysyin, onko hän kristitty.

    — Minä kuulun seurakuntaan, kuului vastaus.

    Hänelle seurakunnan jäsenyys oli samaa kuin elävä kristillisyys.

    Mutta merkillisintä oli, että ei edes hänen oman seurakuntansa pastori
    uskonut hänen hengellisen elämänsä todellisuuteen. Hänessä ei ollut
    mitään elämän merkkejä. Hän oli vain seurakunnanjäsen.

    Me uskomme, että kristittyjen paikallisseurakunta on jumalallinen yhteisö.
    Se merkitsee, että se on jumalallinen sikäli kuin se on Jeesuksen elämän
    kyllästämä ja pysyy Pyhän Hengen työn työvälineenä. Kun Herra Jeesus seisoo
    seurakunnan ulkopuolella — kuten hän teki Laodikeassa — on seurakunta vajonnut
    inhimillisen järjestelmän matalalle tasolle. Herra ei voi sitä enää käyttää,
    ja siksi hän sanoo: »Minä oksennan sinut suustani.»

    Jumalan suunnitelma on, että jokainen kristitty on seurakunnan jäsen, ja
    että seurakunnan jokaisen jäsenen tulee olla elävä kristitty.

    Uudestisyntymättömillä ihmisillä ja luopioilla on yhä vähän kotipaikkaoikeutta
    Jumalan seurakunnassa kuin vainajilla on meidän asunnoissamme.

    Tästä jumalallisesta suunnitelmasta huolimatta on useimmissa meidän aikamme
    seurakunnissa. kahdenlaisia jäseniä: elävät Jumalan lapset ja uskonnolliset
    maailmanihmiset, todelliset morsiussielut ja tyhmät neitseet, vehnä ja akanat,
    pelastuneet ja pelastumattomat.

    Toiset ovat tulleet mukaan syntymättä Jumalasta, toiset ovat kadottaneet sen
    elämän, jonka kerran omasivat.

    Tämän toteaminen ei ilahduta; vielä vähemmän iloa on sen kirjoittamisesta.
    Se herättää suuttumusta niissä kirkon pelastumattomissa jäsenissä, jotka
    mieluimmin haluavat nukkua rauhassa. Mutta mielestäni on aina parasta olla
    rehellinen sekä Jumalan että ihmisten edessä.

    — Suurimpana huolena, mitä minulla on seurakunnan esimiehenä, sanoi eräs
    Jumalan valtaama saarnaaja jokin aika sitten, ovat ne seurakuntani jäsenet,
    jotka eivät ole pelastettuja.

    Me emme saa unohtaa, että Jumalan seurakuntaan kuuluvat maailman parhaimmat
    ihmiset. He sekä elävät että kuolevat Herralleen ja Jumalalleen. Mutta
    älkäämme kieltäkö, että joukossamme on hengettömiä tunnustajia. Vielä
    tänäänkin totuuden Pyhä Henki huutaa: »Sinulla on se nimi, että elät, mutta
    oletkin kuollut.»

    Eivät nämä kaikki ole teeskentelijöitä. Moni heistä tekee parhaansa ja
    luulee kaiken olevan hyvin. Mutta tyhmien neitseitten tavoin he ovat
    lähteneet kohtaamaan ylkää ilman öljyä; heillä on lamput, mutta ei öljyä,
    ja Herran tulemus kohtaa heitä kauheana yllätyksenä.

    Jos Jumala äärettömässä laupeudessaan saisi näiden rivien kautta pysäyttää
    edes yhden ainoan ajattelemaan ja pyrkimään henkilökohtaiseen tapaamiseen
    Jeesuksen kanssa, ylistäisimme siitä ikuisesti Jumalaa.

    Olet lukenut, mitä Paavali kirjoitti aikansa uskovaisille: »Tutkikaa itseänne,
    oletteko uskossa, koetelkaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus
    Kristus on teissä? Ellei niin ole, ette kestä koetusta.»

    Ajattele mitä Paavali tarkoitti: meidän tulee tietää ja kokea se, että olemme
    uskossa. Hän oli sitä mieltä, että seurakunnan jäsenet voisivat koetuksessa
    joutua jopa tappiolle. Ei riitä, että nimi on seurakunnan jäsenluettelossa.
    Kysymys on siitä, onko nimemme kirjoitettu Elämän kirjaan taivaassa.

    — Oletko sinä kristitty?

    — Kyllä, minä uskon Jumalaan.

    — Mitä sinä sitten uskot?

    — Minä uskon, että Jumala on olemassa.

    — Avaa Raamattusi ja lue Jaakobin kirjeen toisen luvun 19. jae:

    »Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat
    ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja
    on voimaton?»

    Tällainen usko ei riitä.

    — Niin, mutta minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan poika. Toki silloin
    olen kristitty?

    Jeesuksen aikana pahat henget uskoivat saman asian.

    Näin luemme:

    »Kun pahat henget näkivät hänet, lankesivat he maahan hänen eteensä
    ja huusivat ja sanoivat: 'Sinä olet Jumalan poika'.»

    Pahat henget uskoivat silloin enemmän kuin meidän aikamme liberaaliteologit,
    mutta siitä huolimatta ne pysyivät pahoina henkinä.

    Herran sana tekee eron dogmaattisen uskon ja elävän uskon, pään uskon ja
    sydämen uskon, teorian Jumalasta ja häneen luotettavan uskon välillä.
    Herran sana sanoo, että usko ilman tekoja on kuollut. Sillä ei ole mitään
    yhteyttä elävän Jumalan kanssa, eikä se milloinkaan tule nostamaan sinua
    taivaaseen.

    Kuka on kristitty?

    —Ihminen, joka ei tule toimeen ilman Jumalaa, on kristitty,
    sanoi eräs mies julkisessa esitelmässä.

    Tämä väite ei pidä paikkansa. Todellisuudessa on hyvin harvoja ihmisiä,
    jotka tulevat toimeen .ilman Jumalaa.

    Kaikkein jumalattomin kiroilija, mitä koko elämässäni olen tuntenut, oli
    eräänä yönä kodissaan polvillaan ja huusi ääneen Jumalaa. Hänen ainoa
    lapsensa oli kuollut muutamia tunteja aikaisemmin. Nyt hänen vaimonsa
    makasi sairaana ja kamppaili kuoleman kanssa.

    Hädän hetkenä mies tarvitsi Jumalaa.

    —Niin, sehän on luonnollista, sanot sinä, että hän hädässään rukoili,
    vaikka siihen saakka oli tullutkin toimeen ilman Jumalaa.

    Olkoon niin. Mutta mitä sanot tästä: Kaksi viikkoa sitten tapasin miehen,
    joka sanoi: — Minä en voi rukoilla. Minä en voi puhua olennolle, jonka en
    usko olevan olemassakaan.

    Olin juuri vastaamaisillani hänelle, kun miehen pelastumaton vaimo puuttui
    keskusteluun ja sanoi: — Kyllähän sinä Jumalaan uskot. Sinähän luet lasten
    kanssa joka ilta iltarukouksen. Ja ellet voi itse rukoilla, kehotat minua
    muistamaan iltarukouksen.

    Hän ei tullut toimeen ilman Jumalaa edes kasvattaessaan lapsia. Mutta hän
    ei ollut kristitty.

    Ihminen tuntee vaistomaisesti tarvitsevansa Jumalaa. Mutta on aivan eri asia
    huutaa Jumalan puoleen, kun lapset sairastuvat ja kuolema irvistää ovenraosta —
    kuin antautua Jumalalle ollakseen sekä terveenä että sairaana hänen omansa
    hengen, sielun ja ruumiin puolesta. On eri asia tuntea tarvitsevansa Jumalan
    apua kuin kruunata hänet Herraksi ja kuninkaaksi elämässään. Sinä et ole vielä
    kristitty, vaikka tunnet ja tunnustat tarvitsevasi Jumalaa.

    Kuka on kristitty?

    — Niin, sanoi joku, kristitty on ihminen, joka on ottanut Nasaretin Jeesuksen
    esikuvakseen ja joka elämässään ja vaelluksessaan yrittää toteuttaa Vuorisaarnan
    julistusta.

    Tämä on osa totuutta, mutta se ei ole koko totuus.

    On totta, että Jeesuksen julistus on läpeensä käytännöllistä. Vuorisaarnan
    sanoman tavoin se käy ennen muuta sydämen salattuihin nurkkauksiin ja komeroihin.
    Se tuomitsee ja puhdistaa, vapauttaa ja sytyttää. Sitten se koskettaa kotielämää
    ja liike-elämää, seuraelämää ja yhteiskunnallista elämää. Se ulottuu kaikkialle.

    Mutta oletko pannut merkille, miten Vuorisaarna alkaa? Se alkaa:

    »Autuaita ovat hengessään köyhät.»

    Se alkaa siitä, mistä Jumala aina alkaa — sisältäpäin. Sinä olet vieras
    Vuorisaarnan hengelle ja sen sisimmälle olemukselle siihen asti, kunnes
    olet käynyt hengellisen köyhyyden ahtaasta portista sisälle ja avuttomana
    syntisenä maistanut pelastusta sulasta armosta.

    Elävä kristillisyys ei ole Jeesuksen maallisen elämän ulkonaista jäljittelyä,
    vaan sisäistä yhteyttä hänen kanssaan. Olet lukenut, mitä Paavali kirjoittaa:

    »Jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan enää tunne.»

    Me olemme oppineet tuntemaan hänet hengellisellä tasolla ja tulleet hengelliseen
    elämänyhteyteen hänen kanssaan.

    »Sillä Jumala on - - - yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja - - -
    asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa.»

    Elävä kristillisyys ei ole inhimillinen yritys tulla hyväksi ja jumaliseksi
    ja vanhurskaaksi, vaan se on yliluonnollisen Jumalan yliluonnollinen teko.
    Sillä »pelastus tulee Jumalalta ja Karitsalta».

    Kuka on kristitty?

    Kristitty on ihminen, joka on kohdannut Kristuksen ja tullut tuntemaan hänet:
    hän on kokenut Kristuksen todellisuuden.

    Galatalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa Paavali puhuu siitä, miten hänestä
    tuli kristitty... Hän kirjoittaa näin:

    »Hän — Jumala — näki hyväksi ilmaista minussa poikansa.»

    Huomaa sanonta: »minussa».

    Jumalan poika ilmestyi Paavalille Damaskon tiellä. Silloin Paavali heräsi.
    Hän sai nähdä itsensä uudessa valossa; niin käy aina, kun ihminen herää.
    Hän sai nähdä myös kaiken muun uudessa valossa, sillä hän joutui Jeesuksen
    hengen voimakkaan vaikutuksen alaiseksi. Hänen vanha teologiansa meni
    pirstaleiksi. Koko hänen elämänsä mahtava rakennelma luhistui. Hänestä tuli
    syntinen.

    Kolme päivää myöhemmin Paavali joutui murrokseen ja aivan uusiin kokemuksiin:
    Pyhä Henki tuli hänen päälleen. Jumalan poika ilmestyi hänelle. Hänestä tuli
    kristitty.

    Uskonnollinen hän oli ollut jo kauan ennen tätä kokemusta. Mutta Kristus-kokemus
    antoi hänelle jotakin enemmän kuin uskonnon. Se antoi hänelle enemmän kuin oppeja
    ja teorioita. Se antoi hänelle uuden elämän. Tämän Pyhä Henki tekee aina, jatkuvasti.

    Kuule! Sinä voit olla Jeesuksen elämän, opin ja hengen innoittama, vaikka et ole
    kokenut häntä todellisuutena. Saatat ihailla ja ylistää häntä opettajana ja mestarina,
    mutta et ole tullut osalliseksi hänen Pyhästä Hengestään.

    Ymmärrät mihin pyrin. On kokonaan toista, Jos aisteillasi koet ulkoapäin hänen
    vaikutustaan, tai kun sinun henkesi ja hänen Henkensä ovat kohdanneet toisensa
    ja tulleet yhdeksi.

    »Meidän Jumalamme on kuluttava tuli.»

    Toista on kokea tulen lämmittävän ja toista saada tuli itseensä. Niin kauan kuin
    Kristus seisoo ulkopuolellasi, sinä olet penseä. Kun hän tulee sisimpääsi ja saa
    sen paikan, jonka hän haluaa, tulet sinä palavaksi hengessä.

    Pysähdy hetkeksi ja ajattele! Sano, asuuko Kristus sinussa, vai oletko sinä vain
    hänen vaikutuksensa alainen?

    Kristus-kokemus on enemmän kuin kääntymys. Se on Jumalan vastaus ihmisen
    kääntymykseen.

    Kääntymys on ihmisen työtä; ymmärrä asia oikein. Älä loukkaannu tähän sanontaan.
    Kääntymys on ihmisen kuuliaisuutta sanan saarnalle ja Hengen kehotukselle.
    Ihminen kääntyy pois siitä, mikä on ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa.

    Hän kääntää selkänsä vanhalle syntielämälleen ja vanhoille teilleen. Hän kääntyy
    Jumalan puoleen tullakseen hänen omakseen.

    Kun ihminen kääntyy tosissaan. Jumala vastaa, Hän vastaa omalla ihmeellisellä,
    yliluonnollisella tavallaan. Hän vastaa antamalla ihmiselle sellaista, joka on
    paljon suuremman arvoista kuin kaikki se, josta hän kääntyi.

    Hän vastaa antamalla Kristuksen hengen ottaa asuntonsa Jumalalle antautuneessa
    sielussa. Ihminen kokee Kristuksen todellisuuden.

    Kristus-kokemus on siis enemmän kuin elämänmuutos.

    On totta, että elämä muuttuu. Se muuttuu jyrkästi. Juomarista tulee raitis,
    varkaasta rehellinen, valehtelijasta totuudellinen ja moraaliton luopuu
    paheestaan.

    Mutta tässä ei ole kaikki. Sillä tätä kaikkea voi tapahtua toisinaan, vaikka
    ihminen ei tule kristityksi. Ihminen voi tehdä paljon parantaakseen itseään,
    kun hän todella tahtoo.

    Mutta Kristuskokemus ei tee meitä ainoastaan paremmiksi ihmisiksi, vaan meistä
    tulee uusia ihmisiä. Sen vuoksi pelastumiseen ei milloinkaan riitä vähäisempi
    kuin se, että Jumala tarttuu asiaan. Pelastus on taivaan ja maan Herran luomistyö.
    »Jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; vanha on kadonnut, katso, jotakin
    uutta on tullut.» (ruots. käännös) »Kaikki on uudeksi tullut», luimme vanhassa
    raamatunkäännöksessä.

    Sen tähden Raamatun antama nimitys tästä kokemuksesta on uusisyntyminen. Eikä
    Uusi testamentti tunne mitään muuta uutta syntymistä kuin sen, minkä ihminen
    kokee, kun hän tietoisesti ja henkilökohtaisesti kokee Kristuksen.

    Tämä kokemus on välttämätön. Herra Jeesus sanoi näin:
    »Teidän tulee syntyä uudesti.» —
    »Sillä ellei ihminen synny uudesti,
    ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa.»

    Sinun täytyy syntyä uudesti tullaksesi Kristuksen hengellisen valtakunnan
    kansalaiseksi nyt maan päällä.

    Sinä olet vieras sen valtakunnan laeille ja rikkauksille — voimille ja
    kansalaisille — kauneudella ja ihanuudelle — ilolle ja tuskalle siksi,
    kunnes olet syntynyt uudesti.

    Turhaan sinä puhut hengellisestä kasvatuksesta, uudistuksesta ja kasvamisesta,
    niin kauan kuin sinulla ei ole elämää Jumalassa.

    Sinun uskonnollasi, kirkossakäynnilläsi ja rukouksillasi on tietysti suuri
    tehtävänsä »sielunvoimisteluna», mutta nämä asiat eivät milloinkaan voi
    korvata Ikuisen yhteyttä elämässäsi.

    Sinun täytyy syntyä uudesti päästäksesi kotiin Jumalan luo. Turhaan sinä
    tähyilet pyhien ikuista kotimaata kohti, niin kauan kuin et ole syntynyt
    uudesti. Turhaan unelmoit taivaasta ja kirkkaudesta, jos et ole uudesti
    syntynyt.

    Jeesus, Jumalan poika, tarkoitti sitä, mitä hän sanoi, kun hän asettui
    ihmiskunnan suurelle valtaväylälle ja huusi:

    »Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin
    kuin minun kauttani.»

    »Teidän täytyy syntyä uudesti.»

    Näin siis aikoinaan Frank Mags kirjassa: ”Oletko kristitty?”

    Turhaan siis sinäkin ramu höriset näillä
    palstoilla noita perättömiä horinöitäsi
    muka sylilapsikasteessa tapahtuvasta
    uudestisyntymisestä. Onhan näet selvää,
    ettet sinä ole todella uudestisyntynyt.
    Jos olisit, tietäisit varmuudella nykyisen
    oppisi harhaksi.

    Ota nyt vakavasti nämä Frang Mangsin yllä
    olevan tekstin sanat jotka vielä toistan,
    ja ala etsimään itsellesi elämää Jumalassa:

    "Mutta Kristuskokemus ei tee meitä ainoastaan paremmiksi ihmisiksi, vaan meistä
    tulee uusia ihmisiä. Sen vuoksi pelastumiseen ei milloinkaan riitä vähäisempi
    kuin se, että Jumala tarttuu asiaan. Pelastus on taivaan ja maan Herran luomistyö.
    »Jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; vanha on kadonnut, katso, jotakin
    uutta on tullut.» (ruots. käännös) »Kaikki on uudeksi tullut», luimme vanhassa
    raamatunkäännöksessä.

    Sen tähden Raamatun antama nimitys tästä kokemuksesta on uusisyntyminen. Eikä
    Uusi testamentti tunne mitään muuta uutta syntymistä kuin sen, minkä ihminen
    kokee, kun hän tietoisesti ja henkilökohtaisesti kokee Kristuksen.

    Tämä kokemus on välttämätön. Herra Jeesus sanoi näin:
    »Teidän tulee syntyä uudesti.» —
    »Sillä ellei ihminen synny uudesti,
    ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa.»

    Sinun täytyy syntyä uudesti tullaksesi Kristuksen hengellisen valtakunnan
    kansalaiseksi nyt maan päällä.

    Sinä olet vieras sen valtakunnan laeille ja rikkauksille — voimille ja
    kansalaisille — kauneudella ja ihanuudelle — ilolle ja tuskalle siksi,
    kunnes olet syntynyt uudesti.

    Turhaan sinä puhut hengellisestä kasvatuksesta, uudistuksesta ja kasvamisesta,
    niin kauan kuin sinulla ei ole elämää Jumalassa.

    Sinun uskonnollasi, kirkossakäynnilläsi ja rukouksillasi on tietysti suuri
    tehtävänsä »sielunvoimisteluna», mutta nämä asiat eivät milloinkaan voi
    korvata Ikuisen yhteyttä elämässäsi.

    Sinun täytyy syntyä uudesti päästäksesi kotiin Jumalan luo. Turhaan sinä
    tähyilet pyhien ikuista kotimaata kohti, niin kauan kuin et ole syntynyt
    uudesti. Turhaan unelmoit taivaasta ja kirkkaudesta, jos et ole uudesti
    syntynyt.

    Jeesus, Jumalan poika, tarkoitti sitä, mitä hän sanoi, kun hän asettui
    ihmiskunnan suurelle valtaväylälle ja huusi:

    »Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin
    kuin minun kauttani.»

    »Teidän täytyy syntyä uudesti.»

    Ei osaa Potiainen vastata , mikä on se "lihan ruumis" joka pisriisutaan ja tilalle syntyy Jumalasta uusi,- vaan kääntää juttunsa muualle.

    Se mitä jttkut yksittäiset ihmsien kertovat ilmaisun "kristitty " tarkoittavan ei merkitse mitään.

    Poutiainen KIELTÄESSÄÄN KOLMINAISUUDEN JA JEESUKSEN JUMALUUDEN ja kristikunnan yleisesti hyväksymät uskontunnustukset ei ole kristitty, eli ei ole Jeesuksen opetuslapsi kun kieltää kristinuskon peruskysymykset.

    "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas."


    Havaitaan myöskin, että järjenpäätelmillään Poutiainen ei pysty vastaamaan uskon peruskysymyksiin- no, se onkin pelkällä lihan mielellä mahdotonta, sillä "hengelliset pitää tutkiskella hengellisesti" -eikä järjenpäätelmillä.

    Järjenpäätelmillään Poutiainen on laatinut itselleen opin joka ei ole hänen oman ilmoituksenkaan mukaan "minkään tunnustuskunnan opin mukainen" ja jota hän ilmoittaa päivittävänsä "sitä mukaan kun koen mietteitteni edistyvät"-


    Joskus se oppi on "päivitetty" aika tiuhaan tahtiin, kuten parin kysymyksen kohdalla Poutiainen "päivitti" oppiaan peräti neljä kertaa yhden ja saman keskustelun aikana.

    Tuollaista ne järjenpäätelmät teettää.

    Äänestä

  • kolmekonetta kirjoitti:

    MITÄ KRISTILLISYYS ON, JA MITEN TULLAAN KRISTITYKSI?

    Eräässä lehdessä jonka nimeä en nyt mainitse, oli erään
    kerran "Viikon kysymys"- palstalla seuraava tiedustelu::
    "Pitääkö tulla uskoon, ollakseen oikea kristitty?"

    Tähän kysymykseen vastattiin sitten "asiantuntijan"
    (en mainitse nimeä) taholta seuraavasti:

    "Tällainen käsitys elää erityisesti Suomessa, pietismin
    ja herätysliikkeiden luvatussa maassa. Luterilaiset
    tunnustuskirjatkin tuntevat parannuksenteon ja katumuksen,
    mutta pitävät toisaalta luonnollisena, että kastetut
    seurakunnan jäsenet elävät kristittyinä koko elämänsä
    ajan.

    Uusi testamentti puhuu paljonkin kääntymyksestä ja uskosta
    Kristukseen yhtäkkisenä tapahtumana, mutta silloin on
    kysymys siitä, että muiden uskontojen kannattajat
    kääntyivät kristityiksi.

    Kun tällaiset käännynnäiset oli (yleensä perheineen)
    kastettu, ei heiltä tai heidän lapsiltaan enää
    edellytetty uutta `uskoontuloa` niin kauan kuin he
    pysyivät seurakunnan jäseninä. Suuressa osassa
    nykykristikuntaa kirkon jäsenen `uskoontulo` olisi
    varsin outoa puhetta."

    Pidän edellä lainaamaani vastausta `vääränä vastauksena´,
    ja siksi katson aiheelliseksi käsitellä tätä kysymystä
    hiukan laajemmin.

    Suomessa enemmistö kansasta kuuluu kirkkoon sillä
    perusteella, että heidät on lapsikasteen yhteydessä
    siihen liitetty.

    Heille myös vakuutetaan tältä kirkolliselta taholta,
    että he ovat kirkkoon kuulumisensa perusteella aivan
    todellisia oikeita kristittyjä, vieläpä lapsikasteensa
    yhteydessä muka uudestisyntyneitä ja Pyhästä Hengestä
    osallisiksikin tulleita.

    Todellisuudessa suurin osa heistä on kuitenkin jäänyt
    luonnolliseen `sielullisen ihmisen´ tilaansa. He eivät
    koskaan ole kokeneet elämänsä aikana niin sanottua
    `hengellistä heräämistä´, ja heitä voitaisiinkin entis-
    ajan malliin nimittää `hengellisesti suruttomiksi.´

    Tässä tilassaan he eivät (eräiden kirkon pappien päin-
    vastaisista vakuutteluista huolimatta) tietenkään löydä
    mitään jumalallista elämää itsestään, eivätkä he osaa
    sellaista edes kaivata.

    Täten he erehtyvät luulemaan, ettei kristillisyys ole
    kenenkään muunkaan kohdalla mitään muuta kuin vain
    yleissivistyksellisiin tietoihin perustuvaa kirjallis-
    eettistä harrastelua, sekä nimikristillisen `kirkko´-
    järjestön jäsenyyteen sopeutumista.

    Tosiasiassa kuitenkin vain Herran todelliset opetuslapset
    ovat oikeutettuja pitämään itseään kristittyinä.

    Apostolien teoissa 11:26 näet kerrotaan, että "Antiokiassa
    ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi."

    Myöhemmin opetuslapset omaksuivat halulla tämän alkuaan
    pilkkanimenä heille annetun nimityksen itselleen. Tästä
    omaksumisesta Pietarin kirjeessäkin on kirjoitettu
    (1 Piet. 4:14-16):

    "Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te
    olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää
    teidän päällänne. Älköön näet kukaan teistä kärsikö
    murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sen
    tähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin; mutta
    jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan
    ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa."

    Todellisen kristityn ja siis vain nimeltään kristityn
    välillä on olemanssa selvä raja.

    Ulkonainen raja kristityn ja ei kristityn välillä kulkee
    tunnustuksessa. Jos ihminen tunnustaa suullaan Jeesuksen
    herruuden, hän kaiken todennäköisyyden mukaan saattaa
    silloin myös olla uskovainen sydämessään. Tällöin hän
    siis omaa edellytykset pelastumiseen (Room.10: 8-13).

    Hän saattaa olla joko itsensä ja / tai toistenkin mielestä
    huonompi tai parempi kristitty, mutta kristitty kuitenkin.
    Sen sijaan, olkoonpa ihminen kuinka sivistynyt, lähimmäis-
    rakkaudellinen ja jaloluontoinen tahansa, jos hän ei pidä
    totena kristinuskon perussanomaa, hän ei ole kristitty.

    Toiset saattavat ja hän itsekin saattaa pitää itseään
    kristittynä sanan vääristyneessä merkityksessä, mutta
    alkuperäisessä Uuden testamentin opetuksen mukaisessa
    merkityksessä hän ei ole kristitty.

    Kaikki mitä edellä olen kristittynä olosta sanonut, koskee
    kristityn ja ei-kristityn ulkonaista rajaa. Todellinen raja
    kulkee kuitenkin ihmisten sisäisessä tilassa, ja tämä
    sisäinen tila ratkaisee, onko ihminen lopultakaan kristitty
    vaiko ei.

    Lähtekäämme tutkimaan tätä asiaa Paavalin opetuksesta.

    Toisessa kirjeessään korinttolaisille Paavali toivottaa
    kaikille seurakunnan jäsenille:

    "Herran Jeesuksen Kristuksen armo, ja Jumalan rakkaus,
    sekä Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän
    kanssanne" (13:13).

    Samassa kirjeessään, jopa samassa luvussakin (13:5)
    Paavali ilmaisee, ettei hän ilman muuta pitänyt kaikkia
    Korinton seurakunnan jäseniä uskossa olevina. Hän näet
    kirjoitti:

    "Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne.
    Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä?
    Ellei (hän ole teissä), niin te ette kestä koetusta."

    Paavalin mukaan uskossa olo on siis sitä, että Jeesus
    Kristus on uskovassa.

    Mutta miten sitten Kristus voi olla uskovassa? Tähän
    Paavali vastaa roomalaisille osoitetussa (8:9-10)
    kirjeessään:

    "Mutta te ette ole lihan hallittavina vaan Hengen, jos
    muutoin Jumalan Henki asuu teissä. Mutta jolla ei ole
    Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa. Jos taas
    Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin
    tähden, mutta Henki on elämää vanhurskauden tähden."

    Jos Kristus on meissä, niin (8:15) "Henki itse todistaa
    meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia",
    kuten Paavali saman kirjeensä samassa luvussa hiukan
    myöhemmin jatkaa.

    Kysymyksessä ei ole mikään kirjoitusten kautta saatu
    todistus, vaan Hengen välitön todistus, Pyhän Hengen
    sinetti, joka totuuden sanan kuulemisen jälkeen, uskoon
    tultuamme, on käsirahaksi (arraboon ) meihin asetettu,
    jos meistä on todella tullut kristittyjä (Ef.1:13-14).

    Tämä Hengen osallisuus ei siis suinkaan tarkoita vain
    uskonnollisen nimikristillisen mielenlaadun omaamista,
    eli solidaarista asennetta kristinuskon sanomaan.

    Se on Hengestä osallisen kohdalla `kokemus´ siitä, että
    Jumalan Henki on asettunut häneen asumaan, ja alkanut
    vaikuttaa hänen sisimmässään.

    Herramme Jeesus ilmaisi saman asian toisin sanoin,
    puhuessaan Nikodeemukselle `uudesti syntymisen´
    välttämättömyydestä (Joh.3:1- 10).

    Paitsi ruumista ja sielunelämää, ihmisessä on Raamatun
    mukaan myös itse kunkin ihmisen oma henki, josta sanotaan,
    että Herra "...on luonut ihmisen hengen hänen sisimpäänsä"
    (Sak.12:1).

    Tämä henki on ihmisen vanhemmiltaan perimässä tilassa
    kuollut, suhteessaan Jumalaan.

    Tällainen ihminen ei kykene kokemaan henkensä välityksellä
    yhteyttä Jumalan Henkeen.

    Käsite: "uudestisyntyminen" kuvaa sitä muutosta, mikä ihmisessä
    tapahtuu, kun hänen henkensä tehdään eläväksi ja kykeneväksi
    kokemaan yhteys Jumalaan. Kun hän kääntyy todella kristityksi,
    Jumalan Henki asettuu häneen asumaan, ja samalla elävöittää
    hänen oman henkensä.

    Ennen uudestisyntymistään jokainen ihminen on hengellisesti
    kuolleessa tilassa, kuollut rikoksiinsa ja synteihinsä
    (Ef.2:1-5, Kol.2:13), kuten Paavali kirjoitti.

    Kun hän ottaa vastaan evankeliumin sanoman, ja uskon kautta
    tulee Jeesuksen sovitustyön vaikutuspiiriin, "elämän Hengen
    laki Kristuksessa Jeesuksessa vapauttaa hänet synnin ja
    kuoleman laista" (Room.8:2), jonka lain orjuudessa hän ennen
    toivottomana huokaili (Room.7:24).

    Silti, jos Kristus on Henkensä kautta meissä, ruumiimme on
    edelleen kuollut meissä asuvan synnin tähden, mutta Henki
    on elämää (8:10) meille lahjoitetun vanhurskauden tähden.

    Pelastus, uudesti syntyminen ja Pyhästä Hengestä osalliseksi
    pääseminen on myös Paavalin `Tiitus´-kirjeen mukaan "kokemus",
    kuten Tiitus- kirjeen kirjoittaja selvästi opettaa (3:4-7).

    Tähän kokemukseen päästään vain uskon kautta, kuten Jeesus
    itse sanoi: "Ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin
    te kuolette synneissänne" (Joh.8:24).

    Jos ihminen on ja pysyy hengellisesti kuolleessa tilassa,
    ja jos hän kuolee lopulta ruumiillisestikin syntiensä
    vallassa, niin rajan takana häntä Raamatun mukaan odottaa
    vielä tuomiopäivän "toinen kuolema", josta Ilmestyskirja
    puhuu.

    Tämä kohtaa häntä, ellei hän täällä ajassa käänny tietoisesti
    Herramme Jeesuksen Kristuksen puoleen. Jos hän kääntyy, Herralla
    on varattuna hänelle syntien anteeksi anto, sekä perintöosa
    pyhitettyjen joukossa iankaikkisessa elämässä.

    Ainoaa oikeaa kristillisyyttä on siis täällä ajassa saatu
    tietoinen osallisuus Jumalan Hengestä (Room.14:17).

    Mutta Uusi testamentti on monessa kohtaa ennustanut ja
    varoittanut siitä `nimikristillisyydestä´ joka on ominaista
    nimenomaan meidän ajallemme.

    Viimeisten päivien ihmisistä sanotaan, että "heissä on
    jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman"
    (2 Tim.3:5).

    Tämä ilmeisesti tarkoittaa samaa mitä Juudan kirjeen puhe
    (jae 19) "sielullisista, Henkeä vailla olevista" tunnustajista.

    Jeesus itsekin ennusti lihassa vaelluksensa päivinä
    ihmisryhmistä jotka `oven sulkemisen jälkeen´ alkavat
    vedota Jeesuksen kanssa syömisiinsä ja juomisiinsa,
    sekä hänen opetuksiensa kuuntelemiseen (Luuk.13: 23-27).

    Mutta vakavin varoitus sisältyy mielestäni Matteuksen 25
    luvun alussa kerrottuun (1-13):

    Tässä Jeesus itse ennustaa toista tulemistaan edeltävästä
    ajasta, kuinka "silloin on taivasten valtakunta oleva
    kymmenen neitsyen kaltainen." Tunnemme useimmat jatkon
    vertauspuheen viidestä tyhmästä ja viidestä viisaasta
    neitsyestä, jotka (yljän tulohuudon kuultuansa) lähtivät
    ylkää vastaan.

    Tyhmillä oli vain lamppunsa, muttei öljyä astiassaan, ja
    heidän lamppunsa sammuivat sillä seurauksella, että he
    jäivät hääsalin ulkopuolelle. Lamppu kuvaa Herran sanaa
    (Ps.119:105), saviastia taas ruumista (2 Kor.4-7), ja
    öljy Pyhän Hengen osallisuutta (Sak.4:1-6).

    Öljyn omaaminen astiassa kuvaa Pyhän Hengen osallisuutta.
    Öljyn puuttuminen johtaa hylkäystuomioon, jonka Herra
    lausuu julki: "En tunne teitä."

    Lopuksi: Olet oikea kristitty jos uskot ja tunnustaudut
    evankeliumin sanoman sisältöön, ja omaat myös sisäisen
    varmuuden `uudesti syntymisestäsi´ ja Pyhän Hengen
    osallisuudestasi.

    Tunnustautumisesi Kristukseen kuulevat ja näkevät muutkin,
    mutta mahdollisen Hengestä osallisuutesi tai osattomuutesi
    tiedät vain sinä itse ja Herra. Kukin kristitty tietää
    kyllä itse sisäisesti, mitä on saanut ja kokenut.

    Jeesuksen todistus on "profetian Henki" (Ilm. 19:10), jonka
    jokainen aito kristitty omaa sisäisesti ja tietoisesti,
    muttei aina ulkonaisesti ilmenevästi.

    Paavali painotti, etteivät "väärät" (adikoi) saa periä
    Jumalan valtakuntaa (1 Kor. 6:9-11). Hän luettelee jatkossa
    kymmenkunta syntialuetta näiden "väärien" esimerkeiksi.
    Sitten hän toteaa tunnustaviksi kristityiksi kääntyneistä
    korinttilaisista:

    "...ja tuollaisia te olitte, jotkut teistä. Mutta te
    olette pesettäneet itsenne, te olette pyhitetyt, te
    olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen
    Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä."


    Tosiasia on tänäkin päivänä se, etteivät kaikki muka
    kristittyinä tosikristittyjen keskuudessa häärivät
    kristityiksi väärin perustein tekeytyvät, ole todellisia
    kristittyjä.

    Jos näet ihminen ei ole todella sisäpuolella, eli jos
    hän ei ole päässyt todellisen pelastuskokemuksen kautta
    siihen tilaan, jossa palvellaan Jumalaa `Hengen synnyt-
    tämässä uudessa olotilassa´, on olemassa tällöin vain
    yksi vaihtoehto.

    Kaikista sakramenteistaan, opinkappaleistaan ja hengel-
    lisistä kirkoistaan ja järjestöistään huolimatta ihminen,
    jolla ei ole Pyhän Hengen antamaa sisäistä todistusta
    lapsioikeudestaan, on tosiasiassa Herramme seurakunnalle
    ulkopuolinen yksilö.

    Tällaiselta ulkopuoliselta yksilöltä puuttuu myös
    tietysti oikea vanhurskaus, sillä jollei ihminen ole
    pelastuskokemuksen yhteydessä `vanhurskautettu hänen
    armonsa kautta´, hän ei ole silloin vanhurskautettu
    ollenkaan, vaan tällöin hän kuuluu niiden joukkoon
    joita `vääríksi´ kutsutaan.

    Jos taas ihminen on `vanhurskautettu hänen armonsa
    kautta´ (Tiit. 3:7) tällöin hän myös todellisen
    kokemuksensa perusteella tietää, mitä merkitsee se
    `Pyhän Hengen uudistus´ (Tiit.3:5-6) jonka hän sai
    kokea silloin kun Jeesus hänen pelasti. (Tiit. 3:4-7).

    Jos ihmisiltä edellä kertomani puuttuu, silloin he
    tulevat olemaan niitä, jotka oven mentyä kiinni
    pyytelevät Herralta tuloksettomasti sisäänpääsyä,
    jos ei hengellinen tila pääse heidän kohdallaan
    ennen sitä muuttumaan.

    He tulevat olemaan samalla niitä ´tyhmiä neitsyitä´
    jotka eivät ajoissa hankkineet öljyä astioihinsa,
    ja siksi heidän lamppunsa tulevat sammumaan, ja
    häihin pääsy estyy.

    Ei siis ole samantekevää, keitä ja millaisia
    eksyttäjiä ja totuuden vastustajia keskuudessamme
    suvaitsemme.

    Paavali kirjoitti:

    "Tutkikaa itseänne oletteko uskossa, vai ettekö
    tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? `"

    Paavali jatkoi, selittäen, että jollei Jeesus
    Kristus ole teissä "...te ette kestä koetusta".

    Miten sitten Jeesus Kristus voi olla uskossa
    olevassa?

    Paavali vastaa:

    "Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, hän ei ole
    Hänen omansa, mutta jos Kristus on teissä,
    niin Henki yhdessä meidän henkemme kanssa
    todistaa, että me olemme Jumalan lapsia."

    Ja jottei kukaan alkaisi etsiä mainittua
    hengen todistusta vääristä paikoista, sopinee
    vielä lainata Johannesta:

    "Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus
    itsessänsä, joka ei usko Jumalaa, tekee hänet
    valehtelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta
    jonka Jumala on todistanut Pojastansa."

    Ilmeisen selvää myös on, että juuri noitten
    mainittujen valhekristittyjen omista opeista
    on selvästi nähtävissä ja pääteltävissä,
    etteivät he itse ole oikeita kristittyjä.

    Kukaan todellinen uudestisyntynyt Jumalan lapsi
    ei näet voi kynsin hampain vastustaa Raamatun
    ja todellisten kristittyjen yhteistä todistusta
    kokemuksellisesta uudestisyntymisestä, ja samaan
    syssyyn itse pitäytyä järjettömiin oppeihin
    sylilapsia kastettaessa hokkus- pokkus- tyyliin
    muka tapahtuvasta sylilapsien uudestisyntymisestä.

    Tällaiseen oppiin pitäytyvä henkilö todistaa
    samalla, ettei hänellä ole mitään oikeaa käsitystä
    todellisten uudestisyntyneitten Jumalan lasten
    hengellisestä elämästä, sillä vain sielulliselle
    tasolle jäänyt uskonnollismielinen ihminen ei
    kykene ymmärtämään mitään todellisesta Jumalan
    Hengen tosikristityille antamasta elämästä.

    Häärätessään tosikristittyjen keskuudessa omia
    perättömiä höpötyksiään tyrkyttäen, hän siis
    tosiasiassa on sielunvihollisen asialla, koska
    hän vastustaa ja sotii totuutta vastaan, vieläpä
    törkeästi rienaten ja herjaten Herran todellisia
    opetuslapsia.

    Muista en tiedä, mutta ainakin yhden tällaisen
    `perkeleen sikiön´ olen näittenkin palstojen
    Jumalan lasten joukosta varmuudella tunnistanut,
    ja hän kehuskelee kirjoittavansa täälläkin pää-
    asiassa omalla nimellään.

    Kova tulee olemaan kerran tämän kyseisen herjaajan
    herääminen, jos hän jatkaa matkaansa nykyisillä
    asenteillaan.

    Hän joutuu havaitsemaan, että sekin henkilö, jota
    hän jatkuvasti herjasi ja rienasi, onkin aivan
    pesunkestävä Jumalan lapsi, mutta saman tien hän
    joutuu havaitsemaan itsensä hyljätyksi ja ulko-
    puoliseksi.

    Poutiainen ei osaa vastata esitettyihin kysymyksiin vaan yrittää kääntää juttunsa muualle.

    Köykäiseksi on Poutiasen jutut siis havaittu- eipä järjenpäätelmillä toki muuhun pystykään, sillä; "hengelliset pitää tutkiskella hengellisesti"

    "Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu."

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Ei osaa Potiainen vastata , mikä on se "lihan ruumis" joka pisriisutaan ja tilalle syntyy Jumalasta uusi,- vaan kääntää juttunsa muualle.

    Se mitä jttkut yksittäiset ihmsien kertovat ilmaisun "kristitty " tarkoittavan ei merkitse mitään.

    Poutiainen KIELTÄESSÄÄN KOLMINAISUUDEN JA JEESUKSEN JUMALUUDEN ja kristikunnan yleisesti hyväksymät uskontunnustukset ei ole kristitty, eli ei ole Jeesuksen opetuslapsi kun kieltää kristinuskon peruskysymykset.

    "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas."


    Havaitaan myöskin, että järjenpäätelmillään Poutiainen ei pysty vastaamaan uskon peruskysymyksiin- no, se onkin pelkällä lihan mielellä mahdotonta, sillä "hengelliset pitää tutkiskella hengellisesti" -eikä järjenpäätelmillä.

    Järjenpäätelmillään Poutiainen on laatinut itselleen opin joka ei ole hänen oman ilmoituksenkaan mukaan "minkään tunnustuskunnan opin mukainen" ja jota hän ilmoittaa päivittävänsä "sitä mukaan kun koen mietteitteni edistyvät"-


    Joskus se oppi on "päivitetty" aika tiuhaan tahtiin, kuten parin kysymyksen kohdalla Poutiainen "päivitti" oppiaan peräti neljä kertaa yhden ja saman keskustelun aikana.

    Tuollaista ne järjenpäätelmät teettää.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001325&posting=22000000014610606

    Äänestä



  • kolmekonetta kirjoitti:

    Kuka on kristitty?

    Jouduin äskettäin aivan sattumalta kuulemaan osan erään nuoren miehen
    ja herätyskokouksessa avustavan työntekijän välisestä keskustelusta.
    En kuullut kysymystä, joka nuorelle miehelle kohdistettiin, kuulin vain
    hänen vastauksensa:

    — Kun asuu kristityssä maassa, on kastettu, käynyt rippikoulun ja kuuluu
    kristilliseen kirkkoon, eikö silloin ole kristitty? Ei kai sitä mikään
    pakanakaan ole?

    Varmasti nuori mies oli tosissaan. Siltä hän ainakin näytti. Tuhansilla
    aikamme ihmisillä on aivan sama käsitys, merkillistä kyllä.

    Sillä, mitä ihmiset ajattelevat tai luulevat, ei todellisuudessa ole
    paljonkaan merkitystä. Enemmistön käsitys ei vaikuta asiaan yhtään mitään.
    Kaikki riippuu siitä, mitä mieltä taivaan Jumala on ja mitä hän ajattelee.
    Hänellä on ratkaiseva sana tässä kysymyksessä niin kuin kaikissa muissakin.

    Sen vuoksi meidän täytyy perustaa käsityksemme hengellisistä asioista vain
    Jumalan sanaan. Mielipiteemme tulee olla täydessä sopusoinnussa Jumalan
    sanan kanssa. Jos käsityksemme poikkeaa jumalallisesta ilmoituksesta, on
    meidän hylättävä se, vaikka joutuisimmekin jyrkkään ristiriitaan kotitekoisen
    teologiamme kanssa.

    Kuka on kristitty?

    Muuttakaamme kysymystä: Kuka oli kristitty? Kuka sai ensimmäisenä tämän
    ihmeellisen nimen, tämän pyhän arvonimen: kristitty?

    Löydämme vastauksen Apostolien tekojen yhdennestätoista luvusta:

    »Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi.»

    Toiset ihmiset antoivat heille tämän nimen. Se oli varmasti alussa pilkkanimi.
    Mutta siitä tuli ajan ja iankaikkisuuden suurin kunnia- ja arvonimi.

    ^Kristittyjä!» Keitä olivat nuo, jotka ensiksi saivat tämän nimen?

    Luimme: Opetuslapset — Kristuksen opetuslapset. Kukaan muu ei sitä saanut,
    eikä kukaan muu sitä halunnut.

    Tässä ei ole kysymys Jeesuksen kahdestatoista apostolista, vaan
    yksinkertaisesti kaikista Antiokian asukkaista, jotka olivat
    tehneet Nasaretin Jeesuksen Vapahtajakseen ja Kuninkaakseen,
    Herrakseen ja Mestarikseen. Vain heitä kutsuttiin kristityiksi,
    ei ketään muita.

    Huomaat varmasti, miten valtava ero on Raamatun kristitty- määritelmän
    ja tuon herätyskokouksessa olleen nuoren miehen vastauksen välillä.

    Raamattu sanoo, että kristityiksi kutsuttiin Kristuksen seuraajia.

    Meidän päivinämme sanotaan: — Kun asun kristityssä maassa ja kuulun
    kristilliseen kirkkoon, olen kristitty.

    Kumpi on oikeassa? Taivaan Jumala vai ymmärtämättömät ihmiset?

    Tiedät hyvin, että niin sanotuissa kristityissä maissa on koko joukko
    jumalattomia ihmisiä: varkaita ja murhamiehiä, valehtelijoita ja pettu-
    reita, kiroilijoita ja avionrikkojia. Muutamat hieistä istuvat vankilan
    muurien sisäpuolella, ja monen muunkin paikka olisi siellä.

    Toiset uskovat, että Jumala on olemassa, ja toiset kieltävät hänet
    julkeasti. Heidät on kastettu, he ovat käyneet rippikoulun, ja heidän
    nimensä on kirkonkirjoissa. Mutta eivät he ole kristittyjä. Jeesuksen
    opetuslapsia ei Antiokiassa tunnistettu näistä merkeistä; Jeesuksen
    opetuslapsia ei nykyisinkään määritellä näiden tunnusten mukaan.

    Anna näille ihmisille mikä nimi tahansa, mutta älä milloinkaan nimitä
    heitä kristityiksi. Sillä sitä he eivät ole.

    Älä nyt erehdy luulemaan, että kirjoitan tätä käydäkseni käsiksi
    valtiokirkkoon. Siihen minulla ei ole minkäänlaista halua.
    Kirjoitan näin vain murtaakseni eksytysten vallan ja saadakseni
    ihmiset ajattelemaan.

    Eräänä iltana ojensin kokouksessa käteni keski-iän ylittäneelle miehelle
    ja kysyin, onko hän kristitty.

    — Minä kuulun seurakuntaan, kuului vastaus.

    Hänelle seurakunnan jäsenyys oli samaa kuin elävä kristillisyys.

    Mutta merkillisintä oli, että ei edes hänen oman seurakuntansa pastori
    uskonut hänen hengellisen elämänsä todellisuuteen. Hänessä ei ollut
    mitään elämän merkkejä. Hän oli vain seurakunnanjäsen.

    Me uskomme, että kristittyjen paikallisseurakunta on jumalallinen yhteisö.
    Se merkitsee, että se on jumalallinen sikäli kuin se on Jeesuksen elämän
    kyllästämä ja pysyy Pyhän Hengen työn työvälineenä. Kun Herra Jeesus seisoo
    seurakunnan ulkopuolella — kuten hän teki Laodikeassa — on seurakunta vajonnut
    inhimillisen järjestelmän matalalle tasolle. Herra ei voi sitä enää käyttää,
    ja siksi hän sanoo: »Minä oksennan sinut suustani.»

    Jumalan suunnitelma on, että jokainen kristitty on seurakunnan jäsen, ja
    että seurakunnan jokaisen jäsenen tulee olla elävä kristitty.

    Uudestisyntymättömillä ihmisillä ja luopioilla on yhä vähän kotipaikkaoikeutta
    Jumalan seurakunnassa kuin vainajilla on meidän asunnoissamme.

    Tästä jumalallisesta suunnitelmasta huolimatta on useimmissa meidän aikamme
    seurakunnissa. kahdenlaisia jäseniä: elävät Jumalan lapset ja uskonnolliset
    maailmanihmiset, todelliset morsiussielut ja tyhmät neitseet, vehnä ja akanat,
    pelastuneet ja pelastumattomat.

    Toiset ovat tulleet mukaan syntymättä Jumalasta, toiset ovat kadottaneet sen
    elämän, jonka kerran omasivat.

    Tämän toteaminen ei ilahduta; vielä vähemmän iloa on sen kirjoittamisesta.
    Se herättää suuttumusta niissä kirkon pelastumattomissa jäsenissä, jotka
    mieluimmin haluavat nukkua rauhassa. Mutta mielestäni on aina parasta olla
    rehellinen sekä Jumalan että ihmisten edessä.

    — Suurimpana huolena, mitä minulla on seurakunnan esimiehenä, sanoi eräs
    Jumalan valtaama saarnaaja jokin aika sitten, ovat ne seurakuntani jäsenet,
    jotka eivät ole pelastettuja.

    Me emme saa unohtaa, että Jumalan seurakuntaan kuuluvat maailman parhaimmat
    ihmiset. He sekä elävät että kuolevat Herralleen ja Jumalalleen. Mutta
    älkäämme kieltäkö, että joukossamme on hengettömiä tunnustajia. Vielä
    tänäänkin totuuden Pyhä Henki huutaa: »Sinulla on se nimi, että elät, mutta
    oletkin kuollut.»

    Eivät nämä kaikki ole teeskentelijöitä. Moni heistä tekee parhaansa ja
    luulee kaiken olevan hyvin. Mutta tyhmien neitseitten tavoin he ovat
    lähteneet kohtaamaan ylkää ilman öljyä; heillä on lamput, mutta ei öljyä,
    ja Herran tulemus kohtaa heitä kauheana yllätyksenä.

    Jos Jumala äärettömässä laupeudessaan saisi näiden rivien kautta pysäyttää
    edes yhden ainoan ajattelemaan ja pyrkimään henkilökohtaiseen tapaamiseen
    Jeesuksen kanssa, ylistäisimme siitä ikuisesti Jumalaa.

    Olet lukenut, mitä Paavali kirjoitti aikansa uskovaisille: »Tutkikaa itseänne,
    oletteko uskossa, koetelkaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus
    Kristus on teissä? Ellei niin ole, ette kestä koetusta.»

    Ajattele mitä Paavali tarkoitti: meidän tulee tietää ja kokea se, että olemme
    uskossa. Hän oli sitä mieltä, että seurakunnan jäsenet voisivat koetuksessa
    joutua jopa tappiolle. Ei riitä, että nimi on seurakunnan jäsenluettelossa.
    Kysymys on siitä, onko nimemme kirjoitettu Elämän kirjaan taivaassa.

    — Oletko sinä kristitty?

    — Kyllä, minä uskon Jumalaan.

    — Mitä sinä sitten uskot?

    — Minä uskon, että Jumala on olemassa.

    — Avaa Raamattusi ja lue Jaakobin kirjeen toisen luvun 19. jae:

    »Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat
    ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja
    on voimaton?»

    Tällainen usko ei riitä.

    — Niin, mutta minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan poika. Toki silloin
    olen kristitty?

    Jeesuksen aikana pahat henget uskoivat saman asian.

    Näin luemme:

    »Kun pahat henget näkivät hänet, lankesivat he maahan hänen eteensä
    ja huusivat ja sanoivat: 'Sinä olet Jumalan poika'.»

    Pahat henget uskoivat silloin enemmän kuin meidän aikamme liberaaliteologit,
    mutta siitä huolimatta ne pysyivät pahoina henkinä.

    Herran sana tekee eron dogmaattisen uskon ja elävän uskon, pään uskon ja
    sydämen uskon, teorian Jumalasta ja häneen luotettavan uskon välillä.
    Herran sana sanoo, että usko ilman tekoja on kuollut. Sillä ei ole mitään
    yhteyttä elävän Jumalan kanssa, eikä se milloinkaan tule nostamaan sinua
    taivaaseen.

    Kuka on kristitty?

    —Ihminen, joka ei tule toimeen ilman Jumalaa, on kristitty,
    sanoi eräs mies julkisessa esitelmässä.

    Tämä väite ei pidä paikkansa. Todellisuudessa on hyvin harvoja ihmisiä,
    jotka tulevat toimeen .ilman Jumalaa.

    Kaikkein jumalattomin kiroilija, mitä koko elämässäni olen tuntenut, oli
    eräänä yönä kodissaan polvillaan ja huusi ääneen Jumalaa. Hänen ainoa
    lapsensa oli kuollut muutamia tunteja aikaisemmin. Nyt hänen vaimonsa
    makasi sairaana ja kamppaili kuoleman kanssa.

    Hädän hetkenä mies tarvitsi Jumalaa.

    —Niin, sehän on luonnollista, sanot sinä, että hän hädässään rukoili,
    vaikka siihen saakka oli tullutkin toimeen ilman Jumalaa.

    Olkoon niin. Mutta mitä sanot tästä: Kaksi viikkoa sitten tapasin miehen,
    joka sanoi: — Minä en voi rukoilla. Minä en voi puhua olennolle, jonka en
    usko olevan olemassakaan.

    Olin juuri vastaamaisillani hänelle, kun miehen pelastumaton vaimo puuttui
    keskusteluun ja sanoi: — Kyllähän sinä Jumalaan uskot. Sinähän luet lasten
    kanssa joka ilta iltarukouksen. Ja ellet voi itse rukoilla, kehotat minua
    muistamaan iltarukouksen.

    Hän ei tullut toimeen ilman Jumalaa edes kasvattaessaan lapsia. Mutta hän
    ei ollut kristitty.

    Ihminen tuntee vaistomaisesti tarvitsevansa Jumalaa. Mutta on aivan eri asia
    huutaa Jumalan puoleen, kun lapset sairastuvat ja kuolema irvistää ovenraosta —
    kuin antautua Jumalalle ollakseen sekä terveenä että sairaana hänen omansa
    hengen, sielun ja ruumiin puolesta. On eri asia tuntea tarvitsevansa Jumalan
    apua kuin kruunata hänet Herraksi ja kuninkaaksi elämässään. Sinä et ole vielä
    kristitty, vaikka tunnet ja tunnustat tarvitsevasi Jumalaa.

    Kuka on kristitty?

    — Niin, sanoi joku, kristitty on ihminen, joka on ottanut Nasaretin Jeesuksen
    esikuvakseen ja joka elämässään ja vaelluksessaan yrittää toteuttaa Vuorisaarnan
    julistusta.

    Tämä on osa totuutta, mutta se ei ole koko totuus.

    On totta, että Jeesuksen julistus on läpeensä käytännöllistä. Vuorisaarnan
    sanoman tavoin se käy ennen muuta sydämen salattuihin nurkkauksiin ja komeroihin.
    Se tuomitsee ja puhdistaa, vapauttaa ja sytyttää. Sitten se koskettaa kotielämää
    ja liike-elämää, seuraelämää ja yhteiskunnallista elämää. Se ulottuu kaikkialle.

    Mutta oletko pannut merkille, miten Vuorisaarna alkaa? Se alkaa:

    »Autuaita ovat hengessään köyhät.»

    Se alkaa siitä, mistä Jumala aina alkaa — sisältäpäin. Sinä olet vieras
    Vuorisaarnan hengelle ja sen sisimmälle olemukselle siihen asti, kunnes
    olet käynyt hengellisen köyhyyden ahtaasta portista sisälle ja avuttomana
    syntisenä maistanut pelastusta sulasta armosta.

    Elävä kristillisyys ei ole Jeesuksen maallisen elämän ulkonaista jäljittelyä,
    vaan sisäistä yhteyttä hänen kanssaan. Olet lukenut, mitä Paavali kirjoittaa:

    »Jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan enää tunne.»

    Me olemme oppineet tuntemaan hänet hengellisellä tasolla ja tulleet hengelliseen
    elämänyhteyteen hänen kanssaan.

    »Sillä Jumala on - - - yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja - - -
    asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa.»

    Elävä kristillisyys ei ole inhimillinen yritys tulla hyväksi ja jumaliseksi
    ja vanhurskaaksi, vaan se on yliluonnollisen Jumalan yliluonnollinen teko.
    Sillä »pelastus tulee Jumalalta ja Karitsalta».

    Kuka on kristitty?

    Kristitty on ihminen, joka on kohdannut Kristuksen ja tullut tuntemaan hänet:
    hän on kokenut Kristuksen todellisuuden.

    Galatalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa Paavali puhuu siitä, miten hänestä
    tuli kristitty... Hän kirjoittaa näin:

    »Hän — Jumala — näki hyväksi ilmaista minussa poikansa.»

    Huomaa sanonta: »minussa».

    Jumalan poika ilmestyi Paavalille Damaskon tiellä. Silloin Paavali heräsi.
    Hän sai nähdä itsensä uudessa valossa; niin käy aina, kun ihminen herää.
    Hän sai nähdä myös kaiken muun uudessa valossa, sillä hän joutui Jeesuksen
    hengen voimakkaan vaikutuksen alaiseksi. Hänen vanha teologiansa meni
    pirstaleiksi. Koko hänen elämänsä mahtava rakennelma luhistui. Hänestä tuli
    syntinen.

    Kolme päivää myöhemmin Paavali joutui murrokseen ja aivan uusiin kokemuksiin:
    Pyhä Henki tuli hänen päälleen. Jumalan poika ilmestyi hänelle. Hänestä tuli
    kristitty.

    Uskonnollinen hän oli ollut jo kauan ennen tätä kokemusta. Mutta Kristus-kokemus
    antoi hänelle jotakin enemmän kuin uskonnon. Se antoi hänelle enemmän kuin oppeja
    ja teorioita. Se antoi hänelle uuden elämän. Tämän Pyhä Henki tekee aina, jatkuvasti.

    Kuule! Sinä voit olla Jeesuksen elämän, opin ja hengen innoittama, vaikka et ole
    kokenut häntä todellisuutena. Saatat ihailla ja ylistää häntä opettajana ja mestarina,
    mutta et ole tullut osalliseksi hänen Pyhästä Hengestään.

    Ymmärrät mihin pyrin. On kokonaan toista, Jos aisteillasi koet ulkoapäin hänen
    vaikutustaan, tai kun sinun henkesi ja hänen Henkensä ovat kohdanneet toisensa
    ja tulleet yhdeksi.

    »Meidän Jumalamme on kuluttava tuli.»

    Toista on kokea tulen lämmittävän ja toista saada tuli itseensä. Niin kauan kuin
    Kristus seisoo ulkopuolellasi, sinä olet penseä. Kun hän tulee sisimpääsi ja saa
    sen paikan, jonka hän haluaa, tulet sinä palavaksi hengessä.

    Pysähdy hetkeksi ja ajattele! Sano, asuuko Kristus sinussa, vai oletko sinä vain
    hänen vaikutuksensa alainen?

    Kristus-kokemus on enemmän kuin kääntymys. Se on Jumalan vastaus ihmisen
    kääntymykseen.

    Kääntymys on ihmisen työtä; ymmärrä asia oikein. Älä loukkaannu tähän sanontaan.
    Kääntymys on ihmisen kuuliaisuutta sanan saarnalle ja Hengen kehotukselle.
    Ihminen kääntyy pois siitä, mikä on ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa.

    Hän kääntää selkänsä vanhalle syntielämälleen ja vanhoille teilleen. Hän kääntyy
    Jumalan puoleen tullakseen hänen omakseen.

    Kun ihminen kääntyy tosissaan. Jumala vastaa, Hän vastaa omalla ihmeellisellä,
    yliluonnollisella tavallaan. Hän vastaa antamalla ihmiselle sellaista, joka on
    paljon suuremman arvoista kuin kaikki se, josta hän kääntyi.

    Hän vastaa antamalla Kristuksen hengen ottaa asuntonsa Jumalalle antautuneessa
    sielussa. Ihminen kokee Kristuksen todellisuuden.

    Kristus-kokemus on siis enemmän kuin elämänmuutos.

    On totta, että elämä muuttuu. Se muuttuu jyrkästi. Juomarista tulee raitis,
    varkaasta rehellinen, valehtelijasta totuudellinen ja moraaliton luopuu
    paheestaan.

    Mutta tässä ei ole kaikki. Sillä tätä kaikkea voi tapahtua toisinaan, vaikka
    ihminen ei tule kristityksi. Ihminen voi tehdä paljon parantaakseen itseään,
    kun hän todella tahtoo.

    Mutta Kristuskokemus ei tee meitä ainoastaan paremmiksi ihmisiksi, vaan meistä
    tulee uusia ihmisiä. Sen vuoksi pelastumiseen ei milloinkaan riitä vähäisempi
    kuin se, että Jumala tarttuu asiaan. Pelastus on taivaan ja maan Herran luomistyö.
    »Jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; vanha on kadonnut, katso, jotakin
    uutta on tullut.» (ruots. käännös) »Kaikki on uudeksi tullut», luimme vanhassa
    raamatunkäännöksessä.

    Sen tähden Raamatun antama nimitys tästä kokemuksesta on uusisyntyminen. Eikä
    Uusi testamentti tunne mitään muuta uutta syntymistä kuin sen, minkä ihminen
    kokee, kun hän tietoisesti ja henkilökohtaisesti kokee Kristuksen.

    Tämä kokemus on välttämätön. Herra Jeesus sanoi näin:
    »Teidän tulee syntyä uudesti.» —
    »Sillä ellei ihminen synny uudesti,
    ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa.»

    Sinun täytyy syntyä uudesti tullaksesi Kristuksen hengellisen valtakunnan
    kansalaiseksi nyt maan päällä.

    Sinä olet vieras sen valtakunnan laeille ja rikkauksille — voimille ja
    kansalaisille — kauneudella ja ihanuudelle — ilolle ja tuskalle siksi,
    kunnes olet syntynyt uudesti.

    Turhaan sinä puhut hengellisestä kasvatuksesta, uudistuksesta ja kasvamisesta,
    niin kauan kuin sinulla ei ole elämää Jumalassa.

    Sinun uskonnollasi, kirkossakäynnilläsi ja rukouksillasi on tietysti suuri
    tehtävänsä »sielunvoimisteluna», mutta nämä asiat eivät milloinkaan voi
    korvata Ikuisen yhteyttä elämässäsi.

    Sinun täytyy syntyä uudesti päästäksesi kotiin Jumalan luo. Turhaan sinä
    tähyilet pyhien ikuista kotimaata kohti, niin kauan kuin et ole syntynyt
    uudesti. Turhaan unelmoit taivaasta ja kirkkaudesta, jos et ole uudesti
    syntynyt.

    Jeesus, Jumalan poika, tarkoitti sitä, mitä hän sanoi, kun hän asettui
    ihmiskunnan suurelle valtaväylälle ja huusi:

    »Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin
    kuin minun kauttani.»

    »Teidän täytyy syntyä uudesti.»

    Näin siis aikoinaan Frank Mags kirjassa: ”Oletko kristitty?”

    Turhaan siis sinäkin ramu höriset näillä
    palstoilla noita perättömiä horinöitäsi
    muka sylilapsikasteessa tapahtuvasta
    uudestisyntymisestä. Onhan näet selvää,
    ettet sinä ole todella uudestisyntynyt.
    Jos olisit, tietäisit varmuudella nykyisen
    oppisi harhaksi.

    Ota nyt vakavasti nämä Frang Mangsin yllä
    olevan tekstin sanat jotka vielä toistan,
    ja ala etsimään itsellesi elämää Jumalassa:

    "Mutta Kristuskokemus ei tee meitä ainoastaan paremmiksi ihmisiksi, vaan meistä
    tulee uusia ihmisiä. Sen vuoksi pelastumiseen ei milloinkaan riitä vähäisempi
    kuin se, että Jumala tarttuu asiaan. Pelastus on taivaan ja maan Herran luomistyö.
    »Jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; vanha on kadonnut, katso, jotakin
    uutta on tullut.» (ruots. käännös) »Kaikki on uudeksi tullut», luimme vanhassa
    raamatunkäännöksessä.

    Sen tähden Raamatun antama nimitys tästä kokemuksesta on uusisyntyminen. Eikä
    Uusi testamentti tunne mitään muuta uutta syntymistä kuin sen, minkä ihminen
    kokee, kun hän tietoisesti ja henkilökohtaisesti kokee Kristuksen.

    Tämä kokemus on välttämätön. Herra Jeesus sanoi näin:
    »Teidän tulee syntyä uudesti.» —
    »Sillä ellei ihminen synny uudesti,
    ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa.»

    Sinun täytyy syntyä uudesti tullaksesi Kristuksen hengellisen valtakunnan
    kansalaiseksi nyt maan päällä.

    Sinä olet vieras sen valtakunnan laeille ja rikkauksille — voimille ja
    kansalaisille — kauneudella ja ihanuudelle — ilolle ja tuskalle siksi,
    kunnes olet syntynyt uudesti.

    Turhaan sinä puhut hengellisestä kasvatuksesta, uudistuksesta ja kasvamisesta,
    niin kauan kuin sinulla ei ole elämää Jumalassa.

    Sinun uskonnollasi, kirkossakäynnilläsi ja rukouksillasi on tietysti suuri
    tehtävänsä »sielunvoimisteluna», mutta nämä asiat eivät milloinkaan voi
    korvata Ikuisen yhteyttä elämässäsi.

    Sinun täytyy syntyä uudesti päästäksesi kotiin Jumalan luo. Turhaan sinä
    tähyilet pyhien ikuista kotimaata kohti, niin kauan kuin et ole syntynyt
    uudesti. Turhaan unelmoit taivaasta ja kirkkaudesta, jos et ole uudesti
    syntynyt.

    Jeesus, Jumalan poika, tarkoitti sitä, mitä hän sanoi, kun hän asettui
    ihmiskunnan suurelle valtaväylälle ja huusi:

    »Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin
    kuin minun kauttani.»

    »Teidän täytyy syntyä uudesti.»

    Kyse on siitä, että Ramu kirjoitti, että lihasta syntynyt ihmisen henki kuolee ja haudataan kasteessa ja tilalle syntyy Jumalasta ihmiseen uusi henki.

    Poutiainen ilmoitti, että se on "lihanruumis" joka kasteessa poisriitutaan.

    Kun kysyin Poutiaiselta, että mikä se muka hänen mielestään tuo "lihanruumis" on niin mies ei osaa muuta kuin naureskella, että Ramun kirjoittama on väärä. mutta Poutiainen ei pysty sanomaan mikä se sitten on se "lihanruumis" ,hänellä ei ole siis asiasta mitään käsitystä.

    NYT järjenpäätemiinsä turvaava Poutiainen kovasti yrittää vaan kääntää keskustelun ihan muuhun asiaan peittääkseen tietämättömyytensä käsiteltävästä asiasta.

    Tämä on Poutiaiselle tyypillinen tapa jotta hänen avuton kykynsä käsitellä ei paljastuisi.


    Tapaus on kuvaava siitä miten järjenpäätelmillä ei hengellisiä asioita pysty käsittelemään vaikka Poutiainen kovasti yrittääkin, mutta sormi menee lopulta ukolta suuhun.
    No- kun ei Henkeä ole, niin tulos on toki tuollainen

    Äänestä

  • kolmekonetta kirjoitti:

    Kuka on kristitty?

    Jouduin äskettäin aivan sattumalta kuulemaan osan erään nuoren miehen
    ja herätyskokouksessa avustavan työntekijän välisestä keskustelusta.
    En kuullut kysymystä, joka nuorelle miehelle kohdistettiin, kuulin vain
    hänen vastauksensa:

    — Kun asuu kristityssä maassa, on kastettu, käynyt rippikoulun ja kuuluu
    kristilliseen kirkkoon, eikö silloin ole kristitty? Ei kai sitä mikään
    pakanakaan ole?

    Varmasti nuori mies oli tosissaan. Siltä hän ainakin näytti. Tuhansilla
    aikamme ihmisillä on aivan sama käsitys, merkillistä kyllä.

    Sillä, mitä ihmiset ajattelevat tai luulevat, ei todellisuudessa ole
    paljonkaan merkitystä. Enemmistön käsitys ei vaikuta asiaan yhtään mitään.
    Kaikki riippuu siitä, mitä mieltä taivaan Jumala on ja mitä hän ajattelee.
    Hänellä on ratkaiseva sana tässä kysymyksessä niin kuin kaikissa muissakin.

    Sen vuoksi meidän täytyy perustaa käsityksemme hengellisistä asioista vain
    Jumalan sanaan. Mielipiteemme tulee olla täydessä sopusoinnussa Jumalan
    sanan kanssa. Jos käsityksemme poikkeaa jumalallisesta ilmoituksesta, on
    meidän hylättävä se, vaikka joutuisimmekin jyrkkään ristiriitaan kotitekoisen
    teologiamme kanssa.

    Kuka on kristitty?

    Muuttakaamme kysymystä: Kuka oli kristitty? Kuka sai ensimmäisenä tämän
    ihmeellisen nimen, tämän pyhän arvonimen: kristitty?

    Löydämme vastauksen Apostolien tekojen yhdennestätoista luvusta:

    »Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi.»

    Toiset ihmiset antoivat heille tämän nimen. Se oli varmasti alussa pilkkanimi.
    Mutta siitä tuli ajan ja iankaikkisuuden suurin kunnia- ja arvonimi.

    ^Kristittyjä!» Keitä olivat nuo, jotka ensiksi saivat tämän nimen?

    Luimme: Opetuslapset — Kristuksen opetuslapset. Kukaan muu ei sitä saanut,
    eikä kukaan muu sitä halunnut.

    Tässä ei ole kysymys Jeesuksen kahdestatoista apostolista, vaan
    yksinkertaisesti kaikista Antiokian asukkaista, jotka olivat
    tehneet Nasaretin Jeesuksen Vapahtajakseen ja Kuninkaakseen,
    Herrakseen ja Mestarikseen. Vain heitä kutsuttiin kristityiksi,
    ei ketään muita.

    Huomaat varmasti, miten valtava ero on Raamatun kristitty- määritelmän
    ja tuon herätyskokouksessa olleen nuoren miehen vastauksen välillä.

    Raamattu sanoo, että kristityiksi kutsuttiin Kristuksen seuraajia.

    Meidän päivinämme sanotaan: — Kun asun kristityssä maassa ja kuulun
    kristilliseen kirkkoon, olen kristitty.

    Kumpi on oikeassa? Taivaan Jumala vai ymmärtämättömät ihmiset?

    Tiedät hyvin, että niin sanotuissa kristityissä maissa on koko joukko
    jumalattomia ihmisiä: varkaita ja murhamiehiä, valehtelijoita ja pettu-
    reita, kiroilijoita ja avionrikkojia. Muutamat hieistä istuvat vankilan
    muurien sisäpuolella, ja monen muunkin paikka olisi siellä.

    Toiset uskovat, että Jumala on olemassa, ja toiset kieltävät hänet
    julkeasti. Heidät on kastettu, he ovat käyneet rippikoulun, ja heidän
    nimensä on kirkonkirjoissa. Mutta eivät he ole kristittyjä. Jeesuksen
    opetuslapsia ei Antiokiassa tunnistettu näistä merkeistä; Jeesuksen
    opetuslapsia ei nykyisinkään määritellä näiden tunnusten mukaan.

    Anna näille ihmisille mikä nimi tahansa, mutta älä milloinkaan nimitä
    heitä kristityiksi. Sillä sitä he eivät ole.

    Älä nyt erehdy luulemaan, että kirjoitan tätä käydäkseni käsiksi
    valtiokirkkoon. Siihen minulla ei ole minkäänlaista halua.
    Kirjoitan näin vain murtaakseni eksytysten vallan ja saadakseni
    ihmiset ajattelemaan.

    Eräänä iltana ojensin kokouksessa käteni keski-iän ylittäneelle miehelle
    ja kysyin, onko hän kristitty.

    — Minä kuulun seurakuntaan, kuului vastaus.

    Hänelle seurakunnan jäsenyys oli samaa kuin elävä kristillisyys.

    Mutta merkillisintä oli, että ei edes hänen oman seurakuntansa pastori
    uskonut hänen hengellisen elämänsä todellisuuteen. Hänessä ei ollut
    mitään elämän merkkejä. Hän oli vain seurakunnanjäsen.

    Me uskomme, että kristittyjen paikallisseurakunta on jumalallinen yhteisö.
    Se merkitsee, että se on jumalallinen sikäli kuin se on Jeesuksen elämän
    kyllästämä ja pysyy Pyhän Hengen työn työvälineenä. Kun Herra Jeesus seisoo
    seurakunnan ulkopuolella — kuten hän teki Laodikeassa — on seurakunta vajonnut
    inhimillisen järjestelmän matalalle tasolle. Herra ei voi sitä enää käyttää,
    ja siksi hän sanoo: »Minä oksennan sinut suustani.»

    Jumalan suunnitelma on, että jokainen kristitty on seurakunnan jäsen, ja
    että seurakunnan jokaisen jäsenen tulee olla elävä kristitty.

    Uudestisyntymättömillä ihmisillä ja luopioilla on yhä vähän kotipaikkaoikeutta
    Jumalan seurakunnassa kuin vainajilla on meidän asunnoissamme.

    Tästä jumalallisesta suunnitelmasta huolimatta on useimmissa meidän aikamme
    seurakunnissa. kahdenlaisia jäseniä: elävät Jumalan lapset ja uskonnolliset
    maailmanihmiset, todelliset morsiussielut ja tyhmät neitseet, vehnä ja akanat,
    pelastuneet ja pelastumattomat.

    Toiset ovat tulleet mukaan syntymättä Jumalasta, toiset ovat kadottaneet sen
    elämän, jonka kerran omasivat.

    Tämän toteaminen ei ilahduta; vielä vähemmän iloa on sen kirjoittamisesta.
    Se herättää suuttumusta niissä kirkon pelastumattomissa jäsenissä, jotka
    mieluimmin haluavat nukkua rauhassa. Mutta mielestäni on aina parasta olla
    rehellinen sekä Jumalan että ihmisten edessä.

    — Suurimpana huolena, mitä minulla on seurakunnan esimiehenä, sanoi eräs
    Jumalan valtaama saarnaaja jokin aika sitten, ovat ne seurakuntani jäsenet,
    jotka eivät ole pelastettuja.

    Me emme saa unohtaa, että Jumalan seurakuntaan kuuluvat maailman parhaimmat
    ihmiset. He sekä elävät että kuolevat Herralleen ja Jumalalleen. Mutta
    älkäämme kieltäkö, että joukossamme on hengettömiä tunnustajia. Vielä
    tänäänkin totuuden Pyhä Henki huutaa: »Sinulla on se nimi, että elät, mutta
    oletkin kuollut.»

    Eivät nämä kaikki ole teeskentelijöitä. Moni heistä tekee parhaansa ja
    luulee kaiken olevan hyvin. Mutta tyhmien neitseitten tavoin he ovat
    lähteneet kohtaamaan ylkää ilman öljyä; heillä on lamput, mutta ei öljyä,
    ja Herran tulemus kohtaa heitä kauheana yllätyksenä.

    Jos Jumala äärettömässä laupeudessaan saisi näiden rivien kautta pysäyttää
    edes yhden ainoan ajattelemaan ja pyrkimään henkilökohtaiseen tapaamiseen
    Jeesuksen kanssa, ylistäisimme siitä ikuisesti Jumalaa.

    Olet lukenut, mitä Paavali kirjoitti aikansa uskovaisille: »Tutkikaa itseänne,
    oletteko uskossa, koetelkaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus
    Kristus on teissä? Ellei niin ole, ette kestä koetusta.»

    Ajattele mitä Paavali tarkoitti: meidän tulee tietää ja kokea se, että olemme
    uskossa. Hän oli sitä mieltä, että seurakunnan jäsenet voisivat koetuksessa
    joutua jopa tappiolle. Ei riitä, että nimi on seurakunnan jäsenluettelossa.
    Kysymys on siitä, onko nimemme kirjoitettu Elämän kirjaan taivaassa.

    — Oletko sinä kristitty?

    — Kyllä, minä uskon Jumalaan.

    — Mitä sinä sitten uskot?

    — Minä uskon, että Jumala on olemassa.

    — Avaa Raamattusi ja lue Jaakobin kirjeen toisen luvun 19. jae:

    »Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat
    ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja
    on voimaton?»

    Tällainen usko ei riitä.

    — Niin, mutta minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan poika. Toki silloin
    olen kristitty?

    Jeesuksen aikana pahat henget uskoivat saman asian.

    Näin luemme:

    »Kun pahat henget näkivät hänet, lankesivat he maahan hänen eteensä
    ja huusivat ja sanoivat: 'Sinä olet Jumalan poika'.»

    Pahat henget uskoivat silloin enemmän kuin meidän aikamme liberaaliteologit,
    mutta siitä huolimatta ne pysyivät pahoina henkinä.

    Herran sana tekee eron dogmaattisen uskon ja elävän uskon, pään uskon ja
    sydämen uskon, teorian Jumalasta ja häneen luotettavan uskon välillä.
    Herran sana sanoo, että usko ilman tekoja on kuollut. Sillä ei ole mitään
    yhteyttä elävän Jumalan kanssa, eikä se milloinkaan tule nostamaan sinua
    taivaaseen.

    Kuka on kristitty?

    —Ihminen, joka ei tule toimeen ilman Jumalaa, on kristitty,
    sanoi eräs mies julkisessa esitelmässä.

    Tämä väite ei pidä paikkansa. Todellisuudessa on hyvin harvoja ihmisiä,
    jotka tulevat toimeen .ilman Jumalaa.

    Kaikkein jumalattomin kiroilija, mitä koko elämässäni olen tuntenut, oli
    eräänä yönä kodissaan polvillaan ja huusi ääneen Jumalaa. Hänen ainoa
    lapsensa oli kuollut muutamia tunteja aikaisemmin. Nyt hänen vaimonsa
    makasi sairaana ja kamppaili kuoleman kanssa.

    Hädän hetkenä mies tarvitsi Jumalaa.

    —Niin, sehän on luonnollista, sanot sinä, että hän hädässään rukoili,
    vaikka siihen saakka oli tullutkin toimeen ilman Jumalaa.

    Olkoon niin. Mutta mitä sanot tästä: Kaksi viikkoa sitten tapasin miehen,
    joka sanoi: — Minä en voi rukoilla. Minä en voi puhua olennolle, jonka en
    usko olevan olemassakaan.

    Olin juuri vastaamaisillani hänelle, kun miehen pelastumaton vaimo puuttui
    keskusteluun ja sanoi: — Kyllähän sinä Jumalaan uskot. Sinähän luet lasten
    kanssa joka ilta iltarukouksen. Ja ellet voi itse rukoilla, kehotat minua
    muistamaan iltarukouksen.

    Hän ei tullut toimeen ilman Jumalaa edes kasvattaessaan lapsia. Mutta hän
    ei ollut kristitty.

    Ihminen tuntee vaistomaisesti tarvitsevansa Jumalaa. Mutta on aivan eri asia
    huutaa Jumalan puoleen, kun lapset sairastuvat ja kuolema irvistää ovenraosta —
    kuin antautua Jumalalle ollakseen sekä terveenä että sairaana hänen omansa
    hengen, sielun ja ruumiin puolesta. On eri asia tuntea tarvitsevansa Jumalan
    apua kuin kruunata hänet Herraksi ja kuninkaaksi elämässään. Sinä et ole vielä
    kristitty, vaikka tunnet ja tunnustat tarvitsevasi Jumalaa.

    Kuka on kristitty?

    — Niin, sanoi joku, kristitty on ihminen, joka on ottanut Nasaretin Jeesuksen
    esikuvakseen ja joka elämässään ja vaelluksessaan yrittää toteuttaa Vuorisaarnan
    julistusta.

    Tämä on osa totuutta, mutta se ei ole koko totuus.

    On totta, että Jeesuksen julistus on läpeensä käytännöllistä. Vuorisaarnan
    sanoman tavoin se käy ennen muuta sydämen salattuihin nurkkauksiin ja komeroihin.
    Se tuomitsee ja puhdistaa, vapauttaa ja sytyttää. Sitten se koskettaa kotielämää
    ja liike-elämää, seuraelämää ja yhteiskunnallista elämää. Se ulottuu kaikkialle.

    Mutta oletko pannut merkille, miten Vuorisaarna alkaa? Se alkaa:

    »Autuaita ovat hengessään köyhät.»

    Se alkaa siitä, mistä Jumala aina alkaa — sisältäpäin. Sinä olet vieras
    Vuorisaarnan hengelle ja sen sisimmälle olemukselle siihen asti, kunnes
    olet käynyt hengellisen köyhyyden ahtaasta portista sisälle ja avuttomana
    syntisenä maistanut pelastusta sulasta armosta.

    Elävä kristillisyys ei ole Jeesuksen maallisen elämän ulkonaista jäljittelyä,
    vaan sisäistä yhteyttä hänen kanssaan. Olet lukenut, mitä Paavali kirjoittaa:

    »Jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan enää tunne.»

    Me olemme oppineet tuntemaan hänet hengellisellä tasolla ja tulleet hengelliseen
    elämänyhteyteen hänen kanssaan.

    »Sillä Jumala on - - - yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja - - -
    asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa.»

    Elävä kristillisyys ei ole inhimillinen yritys tulla hyväksi ja jumaliseksi
    ja vanhurskaaksi, vaan se on yliluonnollisen Jumalan yliluonnollinen teko.
    Sillä »pelastus tulee Jumalalta ja Karitsalta».

    Kuka on kristitty?

    Kristitty on ihminen, joka on kohdannut Kristuksen ja tullut tuntemaan hänet:
    hän on kokenut Kristuksen todellisuuden.

    Galatalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa Paavali puhuu siitä, miten hänestä
    tuli kristitty... Hän kirjoittaa näin:

    »Hän — Jumala — näki hyväksi ilmaista minussa poikansa.»

    Huomaa sanonta: »minussa».

    Jumalan poika ilmestyi Paavalille Damaskon tiellä. Silloin Paavali heräsi.
    Hän sai nähdä itsensä uudessa valossa; niin käy aina, kun ihminen herää.
    Hän sai nähdä myös kaiken muun uudessa valossa, sillä hän joutui Jeesuksen
    hengen voimakkaan vaikutuksen alaiseksi. Hänen vanha teologiansa meni
    pirstaleiksi. Koko hänen elämänsä mahtava rakennelma luhistui. Hänestä tuli
    syntinen.

    Kolme päivää myöhemmin Paavali joutui murrokseen ja aivan uusiin kokemuksiin:
    Pyhä Henki tuli hänen päälleen. Jumalan poika ilmestyi hänelle. Hänestä tuli
    kristitty.

    Uskonnollinen hän oli ollut jo kauan ennen tätä kokemusta. Mutta Kristus-kokemus
    antoi hänelle jotakin enemmän kuin uskonnon. Se antoi hänelle enemmän kuin oppeja
    ja teorioita. Se antoi hänelle uuden elämän. Tämän Pyhä Henki tekee aina, jatkuvasti.

    Kuule! Sinä voit olla Jeesuksen elämän, opin ja hengen innoittama, vaikka et ole
    kokenut häntä todellisuutena. Saatat ihailla ja ylistää häntä opettajana ja mestarina,
    mutta et ole tullut osalliseksi hänen Pyhästä Hengestään.

    Ymmärrät mihin pyrin. On kokonaan toista, Jos aisteillasi koet ulkoapäin hänen
    vaikutustaan, tai kun sinun henkesi ja hänen Henkensä ovat kohdanneet toisensa
    ja tulleet yhdeksi.

    »Meidän Jumalamme on kuluttava tuli.»

    Toista on kokea tulen lämmittävän ja toista saada tuli itseensä. Niin kauan kuin
    Kristus seisoo ulkopuolellasi, sinä olet penseä. Kun hän tulee sisimpääsi ja saa
    sen paikan, jonka hän haluaa, tulet sinä palavaksi hengessä.

    Pysähdy hetkeksi ja ajattele! Sano, asuuko Kristus sinussa, vai oletko sinä vain
    hänen vaikutuksensa alainen?

    Kristus-kokemus on enemmän kuin kääntymys. Se on Jumalan vastaus ihmisen
    kääntymykseen.

    Kääntymys on ihmisen työtä; ymmärrä asia oikein. Älä loukkaannu tähän sanontaan.
    Kääntymys on ihmisen kuuliaisuutta sanan saarnalle ja Hengen kehotukselle.
    Ihminen kääntyy pois siitä, mikä on ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa.

    Hän kääntää selkänsä vanhalle syntielämälleen ja vanhoille teilleen. Hän kääntyy
    Jumalan puoleen tullakseen hänen omakseen.

    Kun ihminen kääntyy tosissaan. Jumala vastaa, Hän vastaa omalla ihmeellisellä,
    yliluonnollisella tavallaan. Hän vastaa antamalla ihmiselle sellaista, joka on
    paljon suuremman arvoista kuin kaikki se, josta hän kääntyi.

    Hän vastaa antamalla Kristuksen hengen ottaa asuntonsa Jumalalle antautuneessa
    sielussa. Ihminen kokee Kristuksen todellisuuden.

    Kristus-kokemus on siis enemmän kuin elämänmuutos.

    On totta, että elämä muuttuu. Se muuttuu jyrkästi. Juomarista tulee raitis,
    varkaasta rehellinen, valehtelijasta totuudellinen ja moraaliton luopuu
    paheestaan.

    Mutta tässä ei ole kaikki. Sillä tätä kaikkea voi tapahtua toisinaan, vaikka
    ihminen ei tule kristityksi. Ihminen voi tehdä paljon parantaakseen itseään,
    kun hän todella tahtoo.

    Mutta Kristuskokemus ei tee meitä ainoastaan paremmiksi ihmisiksi, vaan meistä
    tulee uusia ihmisiä. Sen vuoksi pelastumiseen ei milloinkaan riitä vähäisempi
    kuin se, että Jumala tarttuu asiaan. Pelastus on taivaan ja maan Herran luomistyö.
    »Jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; vanha on kadonnut, katso, jotakin
    uutta on tullut.» (ruots. käännös) »Kaikki on uudeksi tullut», luimme vanhassa
    raamatunkäännöksessä.

    Sen tähden Raamatun antama nimitys tästä kokemuksesta on uusisyntyminen. Eikä
    Uusi testamentti tunne mitään muuta uutta syntymistä kuin sen, minkä ihminen
    kokee, kun hän tietoisesti ja henkilökohtaisesti kokee Kristuksen.

    Tämä kokemus on välttämätön. Herra Jeesus sanoi näin:
    »Teidän tulee syntyä uudesti.» —
    »Sillä ellei ihminen synny uudesti,
    ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa.»

    Sinun täytyy syntyä uudesti tullaksesi Kristuksen hengellisen valtakunnan
    kansalaiseksi nyt maan päällä.

    Sinä olet vieras sen valtakunnan laeille ja rikkauksille — voimille ja
    kansalaisille — kauneudella ja ihanuudelle — ilolle ja tuskalle siksi,
    kunnes olet syntynyt uudesti.

    Turhaan sinä puhut hengellisestä kasvatuksesta, uudistuksesta ja kasvamisesta,
    niin kauan kuin sinulla ei ole elämää Jumalassa.

    Sinun uskonnollasi, kirkossakäynnilläsi ja rukouksillasi on tietysti suuri
    tehtävänsä »sielunvoimisteluna», mutta nämä asiat eivät milloinkaan voi
    korvata Ikuisen yhteyttä elämässäsi.

    Sinun täytyy syntyä uudesti päästäksesi kotiin Jumalan luo. Turhaan sinä
    tähyilet pyhien ikuista kotimaata kohti, niin kauan kuin et ole syntynyt
    uudesti. Turhaan unelmoit taivaasta ja kirkkaudesta, jos et ole uudesti
    syntynyt.

    Jeesus, Jumalan poika, tarkoitti sitä, mitä hän sanoi, kun hän asettui
    ihmiskunnan suurelle valtaväylälle ja huusi:

    »Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin
    kuin minun kauttani.»

    »Teidän täytyy syntyä uudesti.»

    Näin siis aikoinaan Frank Mags kirjassa: ”Oletko kristitty?”

    Turhaan siis sinäkin ramu höriset näillä
    palstoilla noita perättömiä horinöitäsi
    muka sylilapsikasteessa tapahtuvasta
    uudestisyntymisestä. Onhan näet selvää,
    ettet sinä ole todella uudestisyntynyt.
    Jos olisit, tietäisit varmuudella nykyisen
    oppisi harhaksi.

    Ota nyt vakavasti nämä Frang Mangsin yllä
    olevan tekstin sanat jotka vielä toistan,
    ja ala etsimään itsellesi elämää Jumalassa:

    "Mutta Kristuskokemus ei tee meitä ainoastaan paremmiksi ihmisiksi, vaan meistä
    tulee uusia ihmisiä. Sen vuoksi pelastumiseen ei milloinkaan riitä vähäisempi
    kuin se, että Jumala tarttuu asiaan. Pelastus on taivaan ja maan Herran luomistyö.
    »Jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; vanha on kadonnut, katso, jotakin
    uutta on tullut.» (ruots. käännös) »Kaikki on uudeksi tullut», luimme vanhassa
    raamatunkäännöksessä.

    Sen tähden Raamatun antama nimitys tästä kokemuksesta on uusisyntyminen. Eikä
    Uusi testamentti tunne mitään muuta uutta syntymistä kuin sen, minkä ihminen
    kokee, kun hän tietoisesti ja henkilökohtaisesti kokee Kristuksen.

    Tämä kokemus on välttämätön. Herra Jeesus sanoi näin:
    »Teidän tulee syntyä uudesti.» —
    »Sillä ellei ihminen synny uudesti,
    ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa.»

    Sinun täytyy syntyä uudesti tullaksesi Kristuksen hengellisen valtakunnan
    kansalaiseksi nyt maan päällä.

    Sinä olet vieras sen valtakunnan laeille ja rikkauksille — voimille ja
    kansalaisille — kauneudella ja ihanuudelle — ilolle ja tuskalle siksi,
    kunnes olet syntynyt uudesti.

    Turhaan sinä puhut hengellisestä kasvatuksesta, uudistuksesta ja kasvamisesta,
    niin kauan kuin sinulla ei ole elämää Jumalassa.

    Sinun uskonnollasi, kirkossakäynnilläsi ja rukouksillasi on tietysti suuri
    tehtävänsä »sielunvoimisteluna», mutta nämä asiat eivät milloinkaan voi
    korvata Ikuisen yhteyttä elämässäsi.

    Sinun täytyy syntyä uudesti päästäksesi kotiin Jumalan luo. Turhaan sinä
    tähyilet pyhien ikuista kotimaata kohti, niin kauan kuin et ole syntynyt
    uudesti. Turhaan unelmoit taivaasta ja kirkkaudesta, jos et ole uudesti
    syntynyt.

    Jeesus, Jumalan poika, tarkoitti sitä, mitä hän sanoi, kun hän asettui
    ihmiskunnan suurelle valtaväylälle ja huusi:

    »Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin
    kuin minun kauttani.»

    »Teidän täytyy syntyä uudesti.»

    Kirjoitat omia oppejasi joilla ei ole Raamtun ilmoittaman opin kanssa tekemistä.

    Erään tutkimuksen mukaan 1/3 niin vapaisiin kuin lut.kirkkoonkin kuuluvista AKTIIVISISTA Jeesuksen uskovista ilmoitti, että he eivät pysty määrittelemään sitä millon tulivat uskoon, he kun ovat uskoneet Jeesukseen pienestä pitäen. Heillä ei ole myöskään minkäänlaista KOKEMUSTA uudestisyntymisestä, mielenmuutoksesta. kääntymykssestä ym , millä nimellä sitten niitä nimitetäänkään.


    Poutiaisen opin mukaan (joka oppi ei ole hänen oman ilmoituksensa mukaan minkään tunnsusskunnan opin mukainen) nuo 1/3 seurakuntien aktiiveista jäsenistä eivät ole koskaan uudestisyntyneet ja tulleet uskoon, vaan ovat helvetiin menossa, koska heiltä puuttuu KOKEMUS uskoontulosta ja uudestisyntymisestä.

    Poutiaisen oppi on siis järjenpäätelmillä koottu ja hiekalle rakennettu järkeisoppi.

    Äänestä

  • kolmekonetta kirjoitti:

    Hehheh, ja kuten arvata saattoi, sitten alkoi tämän
    hörhön taholta taas noitten herjamantrojen pyöritys.

    Voi mies ressukkaa.

    Noin se Poutiainen aina menettelee kun ei osaa vastata - järjenpäätelmät kun loppuu niin mitään ei jää jäljelle Poutiaisen opista.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Kirjoitat omia oppejasi joilla ei ole Raamtun ilmoittaman opin kanssa tekemistä.

    Erään tutkimuksen mukaan 1/3 niin vapaisiin kuin lut.kirkkoonkin kuuluvista AKTIIVISISTA Jeesuksen uskovista ilmoitti, että he eivät pysty määrittelemään sitä millon tulivat uskoon, he kun ovat uskoneet Jeesukseen pienestä pitäen. Heillä ei ole myöskään minkäänlaista KOKEMUSTA uudestisyntymisestä, mielenmuutoksesta. kääntymykssestä ym , millä nimellä sitten niitä nimitetäänkään.


    Poutiaisen opin mukaan (joka oppi ei ole hänen oman ilmoituksensa mukaan minkään tunnsusskunnan opin mukainen) nuo 1/3 seurakuntien aktiiveista jäsenistä eivät ole koskaan uudestisyntyneet ja tulleet uskoon, vaan ovat helvetiin menossa, koska heiltä puuttuu KOKEMUS uskoontulosta ja uudestisyntymisestä.

    Poutiaisen oppi on siis järjenpäätelmillä koottu ja hiekalle rakennettu järkeisoppi.

    Poutiainen selailee tällä hetkellä paniikissa toisten kirjoja löytääkseen vastauksen siihen mikä se "lihanruumis" onkaan ,joka kasteessa poirriisutaan - itse kun ei pysty asiaan vastaaman.

    Saattepa nähdä, että jostain hän laittaa tänne asiasta lainakirjoiutksen- taitaapi olla taas sen Kreikan evankeelisen seuran kreikankielinen "löydös",

    tai sitten Poutiainen tekee taas omaa raamatunkäänöstään asiasta.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Poutiainen selailee tällä hetkellä paniikissa toisten kirjoja löytääkseen vastauksen siihen mikä se "lihanruumis" onkaan ,joka kasteessa poirriisutaan - itse kun ei pysty asiaan vastaaman.

    Saattepa nähdä, että jostain hän laittaa tänne asiasta lainakirjoiutksen- taitaapi olla taas sen Kreikan evankeelisen seuran kreikankielinen "löydös",

    tai sitten Poutiainen tekee taas omaa raamatunkäänöstään asiasta.

    Poutiainen kin ei pysty ITSE Raamatusta määrittämään oppia vaan hän koostaa oppinsa ottamalla toisten kirjoituksista sellaisen , niinkuin hän itse asiaan ilmaisee; otan sieltä sellaisen joka minua miellyttää".

    Ottaa sieltä toinen tulolta jne. Tulosena on sellaine salaatti jota hän ei näytä itsekään hallisevan ja muutaa oppiaan aina tilanteen muakan, milloin hänen järjenpäätelmät milloinkin mitäkin vaatii. Mutta nyt hänellä meni jauhot suuhun totaalisesti kun ei pysty kertomaan ja järjellään ymmärtämään mikä se "lihanruumis" onkaan joka kasteessa poisriisutaan, puhumattakaan mikä on se joka syntyy Jumalasta tilalle.

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Poutiainen kin ei pysty ITSE Raamatusta määrittämään oppia vaan hän koostaa oppinsa ottamalla toisten kirjoituksista sellaisen , niinkuin hän itse asiaan ilmaisee; otan sieltä sellaisen joka minua miellyttää".

    Ottaa sieltä toinen tulolta jne. Tulosena on sellaine salaatti jota hän ei näytä itsekään hallisevan ja muutaa oppiaan aina tilanteen muakan, milloin hänen järjenpäätelmät milloinkin mitäkin vaatii. Mutta nyt hänellä meni jauhot suuhun totaalisesti kun ei pysty kertomaan ja järjellään ymmärtämään mikä se "lihanruumis" onkaan joka kasteessa poisriisutaan, puhumattakaan mikä on se joka syntyy Jumalasta tilalle.

    A sie oot nii ramu!

    ylleine merkitys ramul ol Kannaksel 'väsyny' ,
    mut toisil paikoil Kannaksel ramu meinas
    'vanhaa ja huonokuntoist'!

    Ka usko asjois hää onkii huono kuntone

    A most myö tutkitaankii lissää häne kieron
    kirjuutelun.

    Hää sotkee asia yhteyvet sekasii jotta kaik
    näytäis uskottavalt.

    Mieki vikasi vähä mit hää kirjuutel. Pätkän
    siel ja toise toisest kohtaa. site hää saatto
    asjan iha kieroo valloo. Jos et uso kato ite.

    Ota kirja ja vilkase mittee kieroo asjaa tehää.
    Asja ois olt toise laine jos se ois kirjuutetu
    niiko se ol kirjas. Jote sanan väärää vääntäjä
    on asjal.

    Hää ei kuulema puhu millokaa totta. siks hänest
    narri kavet pittää hyvän.

    A sie oot nii ramu!

    Äänestä

  • kolmekonetta kirjoitti:

    Ramun mieletöntä harhaopetusta:

    "On siis välttämätöntä että pienen lapsenkin lihasta syntynyt
    taivaskelvoton turmeltunut henki poisriisutaan ja tilalle pitää
    syntyä taivaskelpoinen uusi henki.

    KAIKEN TUON TEKEE KASTEESSA JUMALA- mitään- ei
    pientäkään ihmisen omaa suoritusta Raamattu ei tuohon
    vaadi."

    Vastaan: Höpö höpö, ja jälleen, höpö höpö.

    Mitään tuollaista ei Jumala sinun kasteeksi nimittämässäsi
    pikkupilttien otsatukan kasteluaktissa suinkaan tee.

    Raamattu puhuu kasteessa tapahtuvan, ei suinkaan mitään
    taivaskelvottoman `hengen´ pois riisumista, vaan poisriisutun
    `lihan ruumiin´ hautaamisen, jolla tarkoitetaan kristityksi
    kääntyneen ja parannuksen tehneen henkilön lopullista synti-
    elämälle ja lihan mukaiselle vaellukselle hyvästit jättämistä.

    Mitä `henkeen´ tulee, niin todellisessa uudestisyntymisessä
    ihmiseen tulee Jumalan Henki asumaan, mutta hänestä ei
    suinkaan poistu mitään hänen omaa henkeään.

    Sen sijaan juuri ihmisen omalle hengelle Jumalan Henki antaa
    todistuksen siitä, että hän on nyt tullut Jumalan lapseksi.

    Näinhän Paavali kirjoitti: "(Jumalan) Henki todistaa yhdessä
    meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia".

    Ei tuo sinun oppisi ole tosiasiassa mitään luterilaista oppia,
    vaan herra `ramun´ aivan omaa oppia. Samanlaista saattaa
    kyllä jollakin pienellä luterilaisella marginaaliryhmällä esiintyä,
    mutta mikään luterilaisten vallalla oleva oppi ei tuollainen
    suinkaan ole.

    Jos muuta väität, niin tuoppa tositteeksi `mustaa valkoisella´
    jonkun luterilaisen ryhmän opetusta esille, joka muka olisi
    samanlaista kuin tämä sinun oppisi. Eli siis sellaista jonka
    mukaan "sylilapsen lihasta syntynyt taivaskelvoton turmeltunut
    henki poisriisutaan kasteessa ja tilalle syntyy kasteessa taivas-
    kelpoinen uusi henki".

    Raimo Poutiainen kirjoitti seuraavaa:

    "Jos muuta väität, niin tuoppa tositteeksi `mustaa valkoisella´
    jonkun luterilaisen ryhmän opetusta esille, joka muka olisi
    samanlaista kuin tämä sinun oppisi. Eli siis sellaista jonka
    mukaan "sylilapsen lihasta syntynyt taivaskelvoton turmeltunut
    HENKI poisriisutaan kasteessa ja tilalle syntyy kasteessa taivas-
    kelpoinen UUSI HENKI".



    ---RAMU VASTAA:

    Ei minun tarvitse tuoda perusteluksi muuta kuin Jumalan Sana, JOKA SANOO:

    "Joka Hengestä on syntynyt on HENKI"

    Luetun ymmärtämisen koe Poutiaiselle:

    Mikä syntyy uudestisyntymisessä Jumalan Hengestä?


    Heiman vaikeampi kysymys vielä Poutiaiselle:

    Mikä kasteessa poisriisutaan ja haudataan ja mikä syntyy tilalle ?

    Äänestä

  • Voitto Ramu kirjoitti:

    Raimo Poutiainen kirjoitti seuraavaa:

    "Jos muuta väität, niin tuoppa tositteeksi `mustaa valkoisella´
    jonkun luterilaisen ryhmän opetusta esille, joka muka olisi
    samanlaista kuin tämä sinun oppisi. Eli siis sellaista jonka
    mukaan "sylilapsen lihasta syntynyt taivaskelvoton turmeltunut
    HENKI poisriisutaan kasteessa ja tilalle syntyy kasteessa taivas-
    kelpoinen UUSI HENKI".



    ---RAMU VASTAA:

    Ei minun tarvitse tuoda perusteluksi muuta kuin Jumalan Sana, JOKA SANOO:

    "Joka Hengestä on syntynyt on HENKI"

    Luetun ymmärtämisen koe Poutiaiselle:

    Mikä syntyy uudestisyntymisessä Jumalan Hengestä?


    Heiman vaikeampi kysymys vielä Poutiaiselle:

    Mikä kasteessa poisriisutaan ja haudataan ja mikä syntyy tilalle ?

    Voitto on taas vauhdissa!

    Muista, että vihulainen riemuitsee, kun sie nuin sohit kumpaisellakii kintaalla...

    Äänestä

Eikö kukaan muu saa sanoa mitään kuin Ramu?
Olen kyllästynyt hänen itseriittoiseen omaan tietäväisyyteensä.
Pilalle meni tämäkin hyvä aihe.
Olisin tosiaankin halunut tietää tästä aiheesta todellisilta Pyhän Hengen kasteen saaneilta?
Tirlittan.

Äänestä
  • HENKIKASTE JA PYHÄN HENGEN SAAMINEN ON SAMA ASIA.
    Kyse on vain samasta asiasta käytetyistä erilaisista nimistä.


    Monella tuntuu olevan se käsitys, että Pyhän Hengen saaminen ja Pyhän Hengen kaste on eri asia. Kaiken lisäksi nämä oikopäätä ilmoittaa, että Raamatussa mainitut Pyhän Hengen saamistapaukset ovat Pyhän Hengen kaste tapauksia. Milloin he sitten saivat Pyhän Hengen jos he oikopäätä saivat Pyhän Hengen kasteen? Onko siis kahdenlaisia tapauksia:
    1.   Ensin saadaan Pyhä Henki ja sitten myöhemmin erityisen kokemuksen mukaan saadaan Pyhän Hengen kaste.
    2.   Heti alussa saadaan Pyhän Hengen kaste ja erillistä Pyhä Henki saamista ei olekaan.

    Esim kun Korneliuksen kodissa puheen kuulijoiden päälle tuli Pyhä Henki, niin monet käyttää tästä tapauksesta ( ja muistakin) ilmaisua ”Pyhän Hengen kaste”, vaikka Raamattu ei tuota ilmaisua tuosta tapauksesta käytä. Samaista ”Pyhän Hengen kaste” ilmaisua tietyt tahot käyttävät muistakin kerrotuista Pyhä Henki saamistilanteista, vaikka Raamattu itse EI KERTAAKAAN käytä tuota ilmaisua kertoessaan TAPAHTUNEESTA Pyhän Hengen saamisesta.

    Ilmaisua ”kastaa Pyhällä Hengellä” Raamattu käyttää Johanneksen ilmaisuna ja Jeesuksen ilmaisuna; ”teidät kastetaan Pyhällä Hengellä ” kun he kertovat luvatusta ja TULEVASTA kristillisestä kasteesta, jossa kastajana ja Pyhän Hengen antajana toimii Jeesus.
    Kun sitten Raamattu kertoo noista TOTEUTUNEISTA tapahtumista, ei missään tuosta tapauksesta käytetä ilmaisua ”Pyhän Hengen kaste”, vaan Raamattu käyttää ilmaisua:
    - ”tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi” ( Pyhän Hengen tulo helluntaina Apt 2:4)
    - ”tuli Pyhä Henki heidän päällensä” ( tapaus Korneliuksen kodissa Apt 11.15)
    - ”tuli heidän päällensä Pyhä Henki ” (tapaus Efesossa Apt 19:6)

    Eka helluntain PHn vuodattamista lukuun ottamatta Pyhän Hengen saaminen liittyi kristilliseen kasteeseen myöskin eka helluntyain kastetilanteeseen. Kristilliseen vesikasteeseen liittyy aina yhdessä vesi SANA ja Pyhän Hengen saaminen. Johanneksen vesikasteessa oli yksistään vesi, mutta ei Pyhää Henkeä. Johanneksen kastetta ei siis voinut täydentää kristilliseksi kasteeksi siten, että myöhemmin olisi saatu Pyhä Henki ja siten ko kaste olisi ollut oikea kaste. EI, vaan koko kaste piti uusia, eli myöskin vesi piti tulla mukaan uudelleen, eli koko kasteen suorittajana tuli olla Jeesus. Vesi , sana ja Pyhä Henki yhdessä tekivät vasta oikean kristillisen kasteen. Aikaisemmin Johanneksen kasteessa saatu vesikaste ei siis riittänyt.
    (muuten tapaus Efesossa ei kerro, että kaste ja kätten päällepanemisen olisi eri tapahtuma, vaan yksinkertaisesti Paavali kastaessaan nuo efesolaiset, hän tuon KASTE TAPAHTUMAN AIKANA toki pani kätensä heidän päälleen, eli Pyhä Henki saatiin tuossakin kastetapahtuman aikana, eikä kasteen jälkeen ERILLISENÄ kätten päällepanemis -tapahtumana)

    Kun Pietari eka helluntaina puhui hän ilmoitti, että kasteessa saatte Pyhän Hengen. Pietari ”niputti” syntien anteeksisaamisen, kasteen ja Pyhän Hengen saamisen yhteen ja samaan tapahtumaan: ” ottakoon kukin teistä KASTEEN Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIENNE ANTEEKSISAAMISEKSI, niin te SAATTE PYHÄN HENGEN lahjan.”. Ei siis mainita, että saatte ”Pyhän Hengen kasteen”.

    Ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä ” on käytetty ilmaisu Pyhän Hengen saamisesta kristillisessä kasteessa. Ei siis kyse ole Pyhän Hengen saamisen JÄLKEEN tapahtuvasta ”toisesta” taikka erillisestä ”Pyhän Hengen kasteesta”, vaan kyse on kristillisestä vesikasteesta, jossa saadaan Pyhä Henki, jota ei Johanneksen kasteessa saatu.

    Raamatussa on paljon erilaisia ilmaisuja ja kuvakieltä jostakin nimenomaisesta asiasta tai tapahtumasta.
    Esim kun Matteus mainitsee Johanneksen sanoneen: ”hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella”, niin seuraavassa jakeessa kerrotaan; ”Hänellä on VISKIMENSÄ kädessään, ja hän puhdistaa PUIMATANTERENSA ja kokoaa NISUNSA AITTAAN, mutta RUUMENET hän polttaa sammumattomassa tulessa.”

    Käytetään siis ilmaisuja; “kastaa ...tulella”, ”viskimensä”, ”puimatanterensa”, ”nisunsa”, ”aitaan” ja ”ruumenet” jotka ovat Raamatun käyttämää kuvakieltä. Näin ollen ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä” on ilmaisu jota käytettiin vesikasteesta, ja se tarkoittaa vesikastetta ja siinä saatavaa Pyhää Henkeä, eli Jeesuksen suorittamaa kristillistä kastetta jossa Jeesus antaa Pyhän Hengen, eli ”kastaa Pyhällä Hengellä”.

    On huomattava, että Raamattu käyttää vertauskuvallisia ilmaisuja tosi paljon puhuessaan erilaisista asioista ja tapahtumista. Myöskin samasta asiata käytetään monia eri ilmaisuja. Pyhästä Hengestäkin Raamattu käyttää mitä erilaisempia nimiä, eikö sitten myöskin Pyhän Hengen saamisesta.
    Monesti asioita käytetään vertauskuvallisia nimiä. Näinhän nykyäänkin tehdään. Puhutaan esim, että joku ihminen on ”tulta ja tappuraa”. Missä ihmeessä se tuli ja tappura tuossa ihmisessä on? Toki meille aikalaisille on selvää mitä tuolla ilmaisulla tarkoitetaan.

    Näin on myöskin on ymmärrettävä Raamatun käyttämä ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä” tarkoittavan Pyhän Hengen saamista kasteessa, eli Jeesuksen suorittama kaste antaa Pyhän Hengen, jota Johanneksen kaste ei antanut. Samalla asialla on vain monta nimeä.

    On muuten huomattava, että Johannes käyttää Pyhän Hengen saamisesta myöskin ilmaisua ” kastaa Pyhällä Hengellä ja TULELLA”.
    Jos siis haluTAAN väkisin ymmärtää ilmaisun ”KASTAA Pyhällä Hengellä” joksikin erilliseksi tapahtumaksi, niin jää yksi ongelma. Mitä tarkoittaa tuo Johanneksen käyttämä ilmaisu; ”kastaa TULELLA”? Kun selitetään ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä ”, niin jää selittämättä tuo ”kastaa TULELLA”.
    Monet toki selittävät sen ja tekevät siten vielä kolmannenkin kasteen; ”tulikasteen”, vedoten tuohon Johanneksen käyttämään ilmaisuun. Raamatun mukaan on olemassa kuitenkin vain YKSI kaste ja se on vesikaste. Muita kasteita Raamatun kokonaisilmoitus ei opeta. Eli erillistä Pyhän Hengen kastetta ei ole, on vain YKSI kaste ja se on kristillinen kaste, jossa kastajana toimii Jeesus.

    Pyhän Hengen saaminen ja ”Pyhän Hengen kaste” irrotetaan esim. helluntaipiireissä kasteesta käyttämällä esimerkkinä tapausta Korneliuksen kodissa jossa Pyhä Henki tuli ilmeisesti vain muutama minuutti ennen kastetta. (mikä on muuten ”säädetty” minuuttimäärä jonka ylitettyä kyseessä on kaksi eri asiaa ja tapahtumaa. Käytännössä moni hyvinkin pitkän aikaa jatkunut tapahtumaprosessi on yhtä ja samaa tapahtumaa.)
    On virhe yrittää pakottaa Jumala toimimaan samalla tavalla kuin silloin kun evankeliumi ja kaste eka kertaa vietiin pakana-alueille. Eka helluntainakin Pyhä Henki tuli poikkeuksellisella tavalla, koska kyse oli eka kerrasta, joka ei siis ole tarkoitus toistua sellaisenaan. Eihän siis nyt enää edellytetä, että pitää näkyä tulisia kieliä kun Pyhä Henki saadaan.

    Tapaus Korneeliuksen kodissa on tapaus joissa evankeliumi ja KASTE vietiin vastoin apostolien ja juutalaisten omaksumaa kantaa pakanoille. Kyse oli ensimmäisestä kerrasta. Pietari teki sitä mikä oli apostolien ja juutalaisten mielestä kiellettyä. Noilla erityistapauksilla Jumala muutti apostolien käsityksen ja väkevällä tavalla osoitti, että evankeliumi ja kaste ja Pyhä Henki kuuluvat myöskin pakanoille.
    Jos vähänkin eläydytään Pietarin asemaan, niin jo pakanoiden tykö menemiseen Jumalan piti erityisellä tavalla osoittaa, että se on Jumalan tahto (vaikka se olikin vastoin Pietarin ja juutalaisten omaksumaa asennetta).
    Jumala antoi Pyhän Hengen Korneliuksen kodissa tuolla tavalla ennen kastetta PIETARIN TÄHDEN, jotta tämä rohkenisi kastaa nuo pakanat, eikä tapauksesta tullut myöhemminkin Jumalan noudattamaa käytäntöä.
    Pietari ei olisi millään rohjennut kastaa pakanoita ellei Jumala olisi taas erityisellä tavalla osoittanut Pietarille, että pakanatkin tulee kastaa. Merkiksi tästä Jumala antoi Pyhän Hengen heille ennen kastetta. Tuon nähtyään Pietari ei rohjennut vastustaa Jumalaa vaan kastoi nuo pakanat.
    Ajatelkaa mikä vastarinta olisi syntynyt apostolien kokouksessa Jerusalemissa jos Pietari olisi omalla päätöksellään kastanut pakanoita. Pietari olisi varmasti julisteltu kerettiläiseksi ja pakanoiden kastaminen olisi jyrkästi kielletty. Siksi Jumalan piti osoittaa Pietarille ja apostoleille tuolla erityistavalla pakanoiden kastaminen Hänen tahtonsa mukaiseksi asiaksi, antamalla pakanoille tuossa tapauksessa Pyhä Henki ennen kastetta. Jumala siis tuossa tapauksessa osoitti, että Pietarin ei tule vastustaa Jumalaa vallalla olevilla opeilla ja asenteilla.

    Jos tapaus Korneliuksen kodissa otetaan esimerkiksi ja ”sapluunaksi” sellaisenaan, niin pakanoita ei saisi kastaa ennen kuin he ovat saaneet Pyhän Hengen ja puhuvat kielillä.

    On siis väärin rajoittaa Jumala toimimaan oppiin soveltuvalla, sapluunanomaisella tavalla.
    Jumalan vain piti yksinkertaisesti laittaa pakanoiden evankeliointi ja kastaminen jollakin tavalla käyntiin ja osoittaa apostoleille, että evankeliumi ja kaste ja Pyhä Hneki kuului pakanoillekin.
    Raamattu kertoo alussa tapahtuneista erityistapauksista Pyhän Hengen saamisenkin suhteen. Jos noita erityistapauksia otetaan sapluunaksi Pyhän Hengen saamisesta, niin silloin tulisi ottaa sapluunaksi Johanneksen täyttyminen Pyhällä Hengellä äitinsä kohdussa, ja tuliset kielet merkkinä Pyhän Hengen saamisesta, Pyhän Hengen saaminen kasteen jälkeen kätten päällepanemisella.

    On ihmeellistä, että Efeson tapausta käytetään esimerkkinä siitä, että Pyhää Henkeä ei saada kasteessa. Olisi syytä kerta kaikkiaan ymmärtää, että Johanneksen kaste ei ole enää voimassa, eikä siinä sen voimassa ollessakaan saatu Pyhää Henkeä.
    Tämän Johannes itse selvästi ilmoitta, että hänen kasteessaan ei Pyhää Henkeä saada, vaan vasta silloin kun Jeesus kastaa, niin silloin saadaan Pyhä Henki.
    ”Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.”
    Tuo tarkoittaa juuri sitä, että kristillisessä kasteessa KASTAJANA toimii Jeesus ja että siinä kasteessa ihminen saa Pyhän Hengen JEESUKSELTA, eli hänet ”kastetaan Pyhällä Hengellä” jos tuota ilmaisua halutaan välttämättä käyttää. Johanneksen kastetta ei siis voinut täydentää antamalla Pyhä Henki saadun vesikasteen lisäksi jälkeenpäin. EI, vaan koko kaste piti uusia, eli koko toimitu tulee olla Jeesuksen suorittama. Kristillisen kasteeseen kuuluu erottamattomana osana vesi ja Pyhän Hengen saaminen, ja vasta silloin on kysessä oikea kristillinen kaste jossa Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä.

    Myöskin Pietari yhdistää Pyhän Hengen saamisen kasteeseen opettaessaan eka helluntaina: ”ottakoon kukin teistä KASTEEN Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIENNE ANTEEKSISAAMISEKSI, niin te SAATTE PYHÄN HENGEN lahjan.” Siis myöskin syntien anteeksisaamisen Pietari liittää kasteen yhteyteen.

    Pyhän Hengen kaste ja Pyhän Hengen saaminen ja kristillinen kaste on siis sama asia josta tosin käytetään erilaisia nimiä. Pyhä Henki saadaan siis kasteessa, jossa kastajana ja Pyhän Hengen antajana toimii Jeesus.

    Kaikkiaankin on turhaa yrittää rajoittaa Jumalaa ja Hänen tekojaan ja mahdollisuuksia meidän ymmärryksemme mittoihin mahtuvaksi ” pikkujumalaksi”. Tuollaisia pikkujumalia monet vaan tuntuvat sitkeästi itselleen tekevän ja niitä kumartava.

    On syytä lopettaa itsepintainen Raamatun vääristäminen kun ympätään kaikkiin Raamatun kertomiin Pyhän Hengen saamistilanteisiin erillinen ”Pyhän Hengen kaste” ilmaisu. Eihän Raamattukaan tuota ilmaisua käytä noista tapahtumista kertoessaan.
    Kertaakaan Raamattu ei käytä tapahtuneesta Pyhän Hengen saamisesta ilmaisua: ”heidät kastettiin Pyhällä Hengellä”, tai ”tulivat kastetuiksi Pyhällä Hengellä”.
    Vaan käytettyjä ilmaisuja ovat mm:
    - ”tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi” ( Pyhän Hengen tulo helluntaina Apt 2:4)
    - ”tuli Pyhä Henki heidän päällensä” ( tapaus Korneliuksen kodissa Apt 11.15)
    - ”tuli heidän päällensä Pyhä Henki ” (tapaus Efesossa Apt 19:4)

    Se, että muka ”Pyhän Hengen kaste” olisi erityinen tehtävään tarvittava voiman anto on väärä tulkinta.
    Jeesus käyttää ilmaisua; ”vaan, kun Pyhä Henki TULEE TEIHIN, ( ei siis; kun teidät ”kastetaan Pyhällä Hengellä ”) niin te saatte VOIMAN, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”.(Apt 2:8)
    Jeesus ilmoittaa tuossa, että Pyhän Hengen saamisen myötä yhtenä Pyhän Hengen ominaisuutena on VOIMA. Tuo ”voiman” saaminen ei siis ole erillinen tapahtuma. Eli Pyhä Henki ja ”voima” ei ole ERI asia ja eri kerralla saatava asia.

    Lk 24:49. ”Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan VOIMA korkeudesta.”

    Tuossa Jeesus lupaa opetuslapsille Pyhän Hengen ja käyttää Pyhästä Hengestä nimitystä ” voima”.

    Eli vielä toisella tavalla sanottuna; Pyhä Henki ei ensin tule voimattomana Henkenä ja voima saataisiin sitten erikseen erityisenä Pyhän Hengen kasteena. (toki Pyhä Henki ei monestikaan käytä voimaansa heti ihmiseen tullessaan, vaan toimii kulloisenkin tilanteen mukaan)

    Ei voida sanoa, että Pyhä Henki olisi eri asia ja VOIMA olisi eri asia. Ei edes voida sanoa, että Pyhä Henki ja Jeesus olisi eri asia.
    Siellä missä ( ja kenessä) on Pyhä Henki siellä on AINA myös Jeesus. Jeesuksesta erillään toimivat henget ovat pimeyden henkiä (vaikkakin niitä useasti luullaan Pyhäksi Hengeksi ja ne sellaiseksi tekeytyy).

    Jumalan täytyi alussa erityismerkeillä osoittaa apostoleille, että niin evankeliumi, kaste kuin Pyhä Henkikin kuului myöskin pakanoille. Nyt kun tuon tiedämme, niin Jumalan ei enää tarvitse erityistoimenpitein jokaisessa tapauksessa erikseen tuota osoittaa.

    Monilla on tullut ongelmaksi se, että toimintamalliksi on otettu tuo eka sukupolven tilanne ja nuo erityismerkit ja -tapaukset, eikä ymmärretä sitä, että ne ovat sitä varten, että evankeliumi ja kaste saattoi lähteä valloittamaan maailmaa.

    Tietyt tahot ottavat tapauksen Korneeliuksen kodissa esimerkiksi siitä, että vesikaste ja Pyhän Hengen kaste olisivat eri tapahtuma.
    Raamattu ei ensinnäkään mainitse, että Korneliuksen kodissa kuulijat olisi KASTETTU Pyhällä Hengellä. Mainitaan, että Pyhä Henki tuli heidän päällensä, eli että kuulijat saivat Pyhän Hengen ja heidät kastettiin.
    ” Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki KAIKKIEN päälle, jotka puheen kuulivat.” Ja kun pakanat olivat saaneet Pyhän Hengen, niin silloin vasta Pietari rohkeni kastaa heidät.


    Muuten, lapsia ei varmasti oltu Korneliuksen kodissa tilaisuuden alettua viety pois paikalta vaan ne olivat myöskin paikalla ja saivat Pyhän Hengen ja KAIKKI joiden päälle Pyhä Henki tuli kastettiin.
    Turha yrittää siis rajoittaa Jumalaa ja Hänen kykyään antaa Pyhä Henki myöskin lapsille. Antoihan Hän Pyhän Hengen Johannekselle jo äitinsä kohdussa.

    Muuten työelämässä mukana olevan Korneliuksen perhekunta oli varmasti melko suuri, ehkä satapäinen. Kuuluihan tuohon aikaan perhekuntaan myöskin palvelijat ja heidän perheensä kuin myöskin porteissa asuva muukalainenkin, kuin myöskin perheenpään lastenkin perheet.

    Voitto Ramu

    Äänestä

  • Pyhä Henki toimii niin monin tavoin, että voi olla vaikeaa sanoa mitään yleispätevää siitä miten häneen tutustuminen käy. Oleellista huomioida että hän on persoona, joka kaipaa olla läheinen ystävämme. Jeesuksen sanan mukaan Jumala antaa Hengen jokaiselle pyytävälle, Paavali taas kehottaa täyttymään Hengellä jatkuvasti. Apt 2 jälkeenkin kuvataan miten opetuslapset uudelleen täyttyivät Hengellä. Pyydät siis hyvältä Isältä joka ei anna ruoan sijaan myrkkyä. Kerrot Hengelle miten tarvitset ja rakastat häntä. Käsittelet kysymykset joita hän nosta esiin elämästäsi. Upeaa jatkoa!

    Äänestä

  • ransom kirjoitti:

    Pyhä Henki toimii niin monin tavoin, että voi olla vaikeaa sanoa mitään yleispätevää siitä miten häneen tutustuminen käy. Oleellista huomioida että hän on persoona, joka kaipaa olla läheinen ystävämme. Jeesuksen sanan mukaan Jumala antaa Hengen jokaiselle pyytävälle, Paavali taas kehottaa täyttymään Hengellä jatkuvasti. Apt 2 jälkeenkin kuvataan miten opetuslapset uudelleen täyttyivät Hengellä. Pyydät siis hyvältä Isältä joka ei anna ruoan sijaan myrkkyä. Kerrot Hengelle miten tarvitset ja rakastat häntä. Käsittelet kysymykset joita hän nosta esiin elämästäsi. Upeaa jatkoa!

    PYHÄ HENKI RAAMATUSSA.

    1. MIKÄ PYHÄ HENKI ON ?

    1. Pyhällä Hengellä on Raamatussa moninaiset nimet.
    - Puolustaja; Jh 14:16, 14:26,15:26, 16:7
    - Totuuden Henki; Jh 14:17, 15:26, 16:13, 1Jh 4:6
    - lapseuden henki; Rm 8:15
    - armon ja rukouksen Henki; Sk 12:10
    - Pyhän Hengen sinetti; Ef 1:13, Ef 4:30, 2Kr 1:22,
    - viisauden ja ilmestyksen Henki; Ef 1:17
    - voiman, rakkauden ja raittiuden Henki; 2Tim 1:7
    - voima; voiman tulla Jumalan lapseksi; Jh 1:12
    - lahja; Apt 11:17
    - Hyvä Henki; Nh 9:20
    - elämän vesi; Jh 4:10,14, 7:38,39
    - Suunsa Henki; Ps 33:6 , 2Ts 2:8
    - Hengen miekka; Ef 6:17
    - Iankaikkinen Henki; Hb 9:14
    - viisauden, ymmärryksen, neuvon, voiman, tiedon, Herran pelon
    Henki Js 11:2


    - Herran käsi;,
    - Lk 1:66, Jh 12:38, Apt 11:21, 13:11, 2 Ms 9:3,
    - 4Ms 11:23, 5Ms 2:15, Joos 4:24, Js 59:1, Tm 2:15,
    - Ruut 1:13, - 1Sm 5:6,9, 1 Sm 7:13, 1Sm 12:15,
    - 1Kn 18:46, 2Kn 3:15, Esra 7:6, 9, Jb 12:9, Js 25:10,
    - Js 41:20, Js 51:9, Js 59:1, Js 66:14, Hs 1:3, Hs 3:14,
    - Hs 3:22, Hs 8:1,3, Hs 33:22, Hs 37:1, Hs 40:1


    - Jumalani hyvä käsi;
    - Nh 2:8,18

    - Herran Henki;
    - Lk 4:18, Apt 5:9, Apt 8:39, 2 Kr 3:17
    - Tm 3:10, Tm 6:34, Tm 11:29, Tm 13:25
    - Tm 14:6,19, Tm 15:14, 1Sm 10:6,
    - 1Sm 16:13,14
    - 2Sm 23:2, 1Kn 18:12, 1Kn 22:24, 2Kn 2:16
    - 2Ak 18:23, 2Ak 20:14, Js 11:2, Js 30:33, Js 40:7
    - Js 40:13, Js 59:19, Js 61:1, Js 63:14, Hs 11:5, Mk 3:8

    - Henki;
    - Mt 4:1, Mk 1:12, Lk 4:1, Jh 4:24, Jh 6:63, Jh 7:39
    - Apt 2:4, Apt 8:18, Apt 10:19, Rm 8:16,26,27
    - 1Kr 2:10, 1Kr 12:4,11, 1 Kr 15:45, 2Kr 3:6,18
    - 2Kr 4:13, Gl 5:17, Ef 4:4, 1Tm 4:1, 1Jh 5:6,8
    - Ilm 2:7,11,17,29, Ilm 3:6,13,22, Ilm 14.13
    - 4Ms 11:25,26, 4Ms 27:18, Js 32:15,
    - Hs 1:12,20,21, Hs 2:2, Hs 3:12,14,24, Hs 8:3,
    - Hs 10:17, Hs 11:1,24, ym

    - Isän Henki
    - Mt 10:20
    - Jumalan sormi
    - Lk 11:20, 2Ms 8:19, 31:18, 5Ms 9:10
    - Jumalan Henki (katso seuraava)
    - Jeesuksen Henki ( katso seuraava)

    2. Pyhä Henki on Jumalan Henki.
    - Rm 8:9,11,14, 1Kr 2:10,11,14, 1Kr 3:16, 1Kr 6:11, 1Kr 7:40
    - 1Kr 12:3, 2Kr 3:3, Fil 3:3, 2Tm 3:16, 1Pt 4:14, 1Jh 4:2,
    - Mt 3:16, Mt 12:28- Ilm 4:5- Ilm 5:6- 1Ms 1:2
    - 1Ms 41:38, 2Ms 31:3, 2Ms 35:31, 4Ms 24:2, 1Sm 10:10,
    - 1Sm 11:6, 1Sm 19:20,23, 2Ak 15:1, 2Ak 24:20, Jb 4:9, Jb 27:3,
    - Jb 33:4, Jb 37:10, Ps 106:33, Hs 11:24




    3. Pyhä Henki on Jeesuksen Henki.
    - Rm 8:9 jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta joilla ei ole
    Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa
    - Gl 4:6 Jumala on lähettänyt sydämeemme Poikansa Hengen
    - Fil 1:19 Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla
    - 1Pt 1:11 Kristuksen Henki viittasi

    4. Pyhä Henki lähtee Isästä.
    - Jh 14:16,26, Jh 15:26, 1Kr 2:12, 1Pt 1:12

    5. Pyhä Henki lähtee Pojasta
    - Apt 2:33, Rm 8:9-10, Gl 4:6, 2Ts 2:8




    II PYHÄ HENKI ON JUMALISUUDESSA ISÄN JA POJAN RINNALLA TOTINEN JUMALA.
    - 1Kr 12:4-6 Pyhä Henki jakaa lahjoja
    - 2Kr 3:17,18 Pyhä Henki luo vapauden
    - Apt 5:3 häntä on koetettu pettää
    - 1Jh 5:7-8 Pyhä Henki todistaa, pitää yhtä
    - 2Sm 23:2 Herran Henki on puhunut minulle

    1. Se ilmenee jumalallisista ominaisuuksista.
    - Hb 9:14 Kristus uhrasi Hengen kautta itsensä
    - 1Kr 2:10 Henki tutkii, Hengen kautta ilmoitetaan
    - 1Kr 12:11 jakaa tahtonsa mukaan
    - Nh 9:20 Henki opetti israelilaisia erämaassa
    - Ps 139:7 Henki on kaikkialla







    2. Se ilmenee jumalallisista teoista.
    - 1Ms 1:2 Jumalan Henki liikkui vetten päällä
    - Jb 33:4 Jumalan Henki on minut luonut
    - Ps 33:6 taivaat ja sen joukot on tehty hänen suunsa henkäyksellä
    - Jh 3:5 joka ei synny vedestä ja Hengestä
    - Jh 3:6 Hengestä syntynyt on henki
    - Jh 3:8 joka on Hengestä syntynyt
    - Apt 8:39 Pyhä Henki tempasi Filippuksen
    - 2Ts 2:13 valittu pelastukseen Hengen pyhityksessä
    - Tit 3:5 Pyhä Henki uudistaa




    III PYHÄ HENKI ON JUMALAN KOLMAS PERSOONA.
    - Mt 28:19 kaste Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
    - Lk 3:22 Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen päälle ruumiillisessa
    muodossa
    - 2Kr 13:13 toivotus kolmiyhteisen Jumalan nimeen
    - 1Ms 1:26 tehkäämme ihminen kuvaksemme
    - 1Ms 11:7 astukaamme alas ja sekoittakaamme

    Tämä ilmenee:
    1. Hänen persoonallisista nimistään:
    - Jh 14:16 Puolustaja
    - Jh 14:17 Totuuden Henki
    - 1Jh 5:7-8 nämä todistavat; Henki, vesi ja veri

    2. Hänen persoonallisista teoistansa
    - luomisesta
    - Jb 33:4 Henki on minut luonut
    - Ps 33:6 taivaat ja sen joukot tehty suunsa henkäyksellä
    - Ps 104:30 lähetä henkesi ja ne luodaan
    - Js 34:16 hänen Henkensä on ne yhteen koonnut

    - synnyttää
    - Jh 3:5,8 joka on Hengestä syntynyt
    - seurakunnan hallitsemisesta
    - Apt 15:28 Pyhä Henki ja me olemme hyväksi nähneet
    - Apt 9:31 seurakunta lisääntyi Pyhän Hengen virvoittavasta
    vaikutuksesta
    - Apt 28:25-27 Pyhä Henki on puhunut profeettojen kautta
    - 1Kr 14:12 jakaa henkilahjoja seurakunnan rakentumiseksi
    - Ilm 2:7 Henki puhuu seurakunnalle

    - Messiaan lähettämisestä ja voitelemisesta
    - Lk 1:35 Pyhä Henki tulee sinun päällesi
    - Lk 4:18 Herran Henki on voidellut ja lähettänyt
    - Js 61:1 voidellut ja lähettänyt julistamaan

    - lahjain jakamisesta
    - 1Kr 12:7-11 Pyhä Henki jakaa tahtonsa mukaan

    - Jumalan syvyyksien tutkimisesta
    - 1Kr 2:10-11 Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin

    - hänen jumalallisesta opetuksesta, puheesta ja ilmoituksesta
    - Lk 2:26 Pyhä Henki on ilmoittanut
    - Lk 12:12 Pyhä Henki opettaa teille
    - Jh 14:26 Pyhä Henki opettaa ja muistuttaa
    - Jh 16:13 Pyhä Henki puhuu mitä kuulee ja julistaa
    tulevaiset
    - Apt 1:16 Pyhä Henki on puhunut Daavidin suun kautta

    - meidän puolesta tapahtuvasta rukoilemisesta
    - Rm 8:26

    3.    Persoonallisista ilmestyksistä ja näyistä
    - Mt 3:16, Lk 3:21-22, Jh 1:32 Pyhä Henki laskeutui
    Jeesuksen päälle kyyhkysen muodossa
    - Apt 2:3-4 näkivät ikäänkuin tulisia kieliä



    4. Persoonallisista tapahtumista
    - Mt 12:31 Pyhän Hengen pilkka
    - Mt 28:19 kastaminen kolmiyhteisen Jumalan nimeen
    - Apt 5:9 Pyhää Henkeä on yritetty kiusata
    - Apt 7:51 Pyhää Henkeä on vastustettu
    - Apt 20:28 Pyhä Henki on pantu kaitsijaksi ja paimentamaan
    seurakuntaa
    - 2Kr 3:17 Pyhä Henki luo vapauden
    - Ef 4:30 Pyhää Henkeä varoitetaan murehduttamasta
    - Js 63:10 Pyhä Henki on tehty murheelliseksi


    IV MITEN PYHÄ HENKI ILMENEE JA VAIKUTTAA.

    1. Pyhä Henki ilmenee myös voimana.
    -Apt 1:8 kun Pyhä Henki tulee teihin te saatte voiman olla
    Jeesuksen todistajia
    - Apt 6:8 Stefanus täynnä armoa ja voimaa teki ihmeitä
    - Jh 1:12 kaikille jotka ottivat hänet vastaan hän antoi voiman
    tulla Jumalan lapsiksi
    - Lk 24:49 kunnes päällenne puetaan voima korkeudesta
    - Rm 15:13 runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta
    - Rm 15:19 tunnustekojen ja ihmeiden voimalla, Pyhän
    Hengen voimalla
    - 1Kr 2:4 Hengen ja voiman osoittamista
    - 1Kr 4:20 ei sanoissa, vaan voima
    - 1Kr 5:4 Jeesuksen voima tulleet yhteen
    - 2Kr 12:9 että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan
    - Ef 1:19 hänen voimansa ylenpalttinen,—voiman vaikutuksen
    mukaan
    - Ef 3:20 sen voiman mukaan joka meissä vaikuttaa
    - Ef 4:16 sen voiman määrän mukaan mikä kullakin osalla on
    - Kl 1:29 vaikutuksen mukaan joka minussa voimallisesti
    vaikuttaa
    - 1Ts 1:5 myös voimana ja Pyhässä hengessä ja suurella
    varmuudella
    - 2Tm 1:8 sen mukaan kuin Jumala antaa voimaa
    - 2Tm 3:5 mutta kieltävät sen voiman
    - Miika 3:8 ollen täynnä voimaa, Herran Henkeä

    2. Pyhä Henki ilmenee myös yhteytenä.
    - Fil 1:27 pysytte samassa Hengessä ja yksimielisesti taistelette
    - Fil 2:1 jos jotakin Hengen yhteyttä
    - 1Kr 12:4 Henki on sama
    - 1Kr 12:7 Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi
    - 1Kr 12:11 vaikuttaa yksi ja sama Henki
    - 1Kr 12:13 juoda samaa Henkeä
    - 2Kr 4:13 sama uskon Henki
    - Ef 2:18 pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö
    - Ef 2:22 yhdessä rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä
    - Ef 4:2-3 pyrkien säilyttämään Hengen yhteyden


    V MITEN PYHÄ HENKI TULI JA VAIKUTTI IHMISISSÄ.

    1. Miten ja miksi Pyhä Henki tuli ihmisiin Vanhan Testamentin aikana ?
    - 2Ms 31:2,3 taidoksi ja viisaudeksi Besalelille
    - 4Ms 11:17-29 Herra otti Henkeä joka Mooseksessa oli
    - 4Ms 24:2-6 Bileamin siunatessa Israelia
    - Tm 3:9-10 Israelilaiset huusivat Herraa, Herra antoi Otnielin
    johon tuli Herran Henki
    - Tm 6:34 Gideon kutsuttiin Israelin vapauttajaksi
    - Tm 11:29 Jeftan pyytäessä Herraa tuomariksi
    - Tm 13:25 Herran Henki alkoi vaikuttaa Simsonissa
    - Tm 14:6 voimaksi Simsonille. Pyhä Henki tuli useasti
    Simsoniin
    - Tm 14:19 voimaksi Simsonille
    - 1Sm 10:1,6,9-11 Saul voidellaan
    - 1Sm 11:6 viisaudeksi Sauliin saattaakseen kansan liikkeelle
    - 1Sm 16:13 Samuel voiteli Daavidin
    - 1Sm 19:20 Samuelin luona Saulin miehet, heihin tuli Jumalan
    Henki

    - 2Kn 2:9,15 Elian henki Elisalle
    - 1Ak 12:18 viisauden sanoiksi Amasainille
    - 2Ak 15:1 Asarja sai Pyhän Hengen viedäkseen sanan
    kuninkaalle
    - 2Ak 20:14 Herran Henki tuli Jahasieliin
    - 2Ak 24:20 profeetalle varoittaakseen kansaa
    - Js 63:11 Jumala pani Mooseksen sydämeen Pyhän Hengen
    - Hs 2:2 profeetan kutsuminen
    - Ruut 1:13 Herran käsi on sattunut minuun


    2. Miten Pyhä Henki on vaikuttanut ja puhunut profeettojen ja apostolien kautta.
    - Mt 10:20 ette te puhu vaan Pyhä Henki
    - Mk 12:36 Daavid on sanonut Pyhässä Hengessä
    - Apt 1:16 Pyhä Henki on Daavidin suun kautta puhunut
    Juudaasta
    - Apt 4:25 Pyhä Henki puhui Daavidin suun kautta
    - Apt 21:11 Agapus profetoi; Näin sanoo Pyhä Henki
    - Apt 28:25 Pyhä Henki on puhunut Esaiaan kautta
    - Ef 3:5 Hengessä ilmoitettu apostoleille ja profeetoille
    - 2Tm 3:16 kirjoitus syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta
    - Hb 3:7 Pyhä Henki sanoo
    - 1Pt 1:10 profeetat ennustaneet
    - 1Pt 1:11 heissä asuva Kristuksen Henki viittasi
    - 1Pt 1:12 Pyhässä Hengessä evankeliumia julistaneet
    - 2Pt 1:21 Pyhän Hengen johtamina ihmiset puhuneet
    - Sak 7:12 sanat lähetetty Hengessä profeettojen kautta


    4. Johannes Kastajalle tullut ilmoitus Pyhän Hengen laskeutumisesta
    Jeesukseen.
    - Jh 1:33 Hengen laskeutuvan Jeesuksen ylle




    5. Jeesuksen lupaukset Pyhästä Hengestä .
    - Lk 24:49 Jeesus käski odottaa lupauksen täyttymistä
    - Jh 7:39 Jeesus puhui Hengestä jonka saavat ne jotka uskovat
    - Jh 14:16-17 Isä antaa toisen Puolustajan
    - Jh 14:26 Isä lähettää Jeesuksen nimessä
    - Jh 16:7-8 minä lähetän Puolustajan
    - Jh 16:14 kirkastaa minut, ottaa minun omastani ja julistaa

    VI MITÄ JEESUKSEN KOHDALLA SANOTAAN PYHÄSTÄ HENGESTÄ?
    - Mt 1:18 olevan raskaana Pyhästä Hengestä
    - Mt 1:20 sillä se mikä hänessä on siinnyt on Pyhästä Hengestä
    - Mt 3:16, Mk 1:10, Lk 3:22, Jh 1:32 Jumalan Hengen tulevan
    alas niinkuin kyyhkysen
    - Mt 4:1, Mk 1:12 sitten Henki vei Jeesuksen erämaahan
    - Mt 12:18 minä panen Henkeni häneen
    - Mk 2:8 Jeesus tunsi Hengessänsä ,että he niin ajattelivat
    - Lk 4:1, Lk 4:14 Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi
    Jordanilta
    - Lk 4:18 Herran Henki on minun päälläni
    - Apt 1:2 niinkuin hän Pyhän Hengen kautta oli antanut käskyn
    - Apt 2:33 Jeesus on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen
    - Apt 10:38 Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut
    Jeesuksen
    - 1 Tim 3:16 Hän joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut
    Hengessä
    - Hb 9:14 Jeesus uhrasi Hengen kautta itsensä
    - 1Piet 3:18 tehtiin eläväksi Hengessä
    - Js 11:2 hänen päällänsä lepää Herran Henki
    - Js 42:1 Minä olen pannut Henkeni häneen
    - Js 48:16 Herra on lähettänyt minut ynnä oman Henkensä
    - Js 61:1 Herran Henki on minun päälläni, hän on voidellut
    minut





    VII. PYHÄ HENKI RAAMATUN HENKILÖISSÄ. HENGELLÄ TÄYTTYMINEN.

    - Lk 1:15 hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta
    äitinsä kohdusta
    - Lk 1:35 Pyhä Henki tulee sinun päällesi ja Korkeimman voima
    varjoaa sinut
    - Lk 1:41 Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä
    - Lk 1:67 Sakarias, hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä
    - Lk 1:80 lapsi (Johannes) kasvoi ja vahvistui Hengessä
    - Lk 2:25 Pyhä Henki oli hänen (Simeonin) päällänsä
    - Lk 2:26 Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut
    - Lk 2:27 hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön
    - Apt 2:4 tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi
    - Apt 4:8 silloin Pietari täynnä Pyhää Henkeä
    - Apt 4:31 he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi
    - Apt 6:5 Stefanus täynnä Pyhää Henkeä
    - Apt 7:55 täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen
    - Apt 9:17 että tulisit (Saul) täytetyksi Pyhällä Hengellä
    - Apt 11:15 Pietari rupesi puhumaan, Pyhä Henki tuli heidän
    päällensä (Korneliuksen kodissa)
    - Apt 11:24 Bardamas oli hyvä mies ja täynnä Pyhää Henkeä
    - Apt 11:21 Herran käsi oli heidän kanssansa
    - Apt 13:9 Paavali täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa häneen
    - Apt 13:52 opetuslapset tulivat täytetyksi Pyhällä Hengellä
    - Apt 19:6 Paavali pani kätensä heidän päälle ja tuli heidän
    päälle Pyhä Henki (Efesossa)
    - 1Kor 7:40 minä luulen, että minullakin on Pyhä Henki
    - Ef 5:18 vaan täyttykää Pyhällä Hengellä
    - 1Ms 41:38 jossa on Jumalan Henki niinkuin tässä (Joosefissa)
    - 4Ms 27:18 ota Joosua jossa on Henki
    - Tm 6:34 Herran Henki täytti Gideonin
    - Tm 11:29 Herran Henki tuli Jeftaan
    - Tm 13:25 Herran Henki alkoi vaikuttaa Simsonissa
    - Tm 14:6 Herran Henki tuli Simsoniin
    - Miika 3:8 olen täynnä voimaa Herran Henkeä

    VIII KENELLE PYHÄ HENKI ANNETAAN ?

    1. Pyhä Henki on uskoville luvattu.
    - Js 32:15 päällenne vuodatetaan Henki korkeudesta
    - Js 44:3 vedet janoavaisten päälle
    - Js 57:15-16 en iankaikkisesti riitele, muutoin henki nääntyy
    - Js 59:21 liittoni heidän kanssa. Henkeni —eivät väisty
    - Hs 36:26-27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne
    - Hs 36:29 vapahdan teidät kaikesta saastaisuuksistanne
    - Hs 37:14 minä annan teille Henkeni
    - Jooel 2:28 vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle
    - Sak 12:10 Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen
    hengen
    - Lk 24:49 päällenne puetaan voima korkeudesta
    - Jh 7:39 Hengestä joka niiden piti saaman jotka uskovat
    - Jh 14:17 Totuuden Hengen— pysyy tykönänne
    -Apt 5:32 Pyhä Henki niille jotka häntä tottelevat
    - Apt 11:15 Pyhä Henki tuli heidän päällensä
    - Apt 11:16 Herran lupaus Pyhästä Hengestä
    - Gl 3:5 antaa Hengen teille
    - Gl 3:14 uskon kautta saisimme luvatun Hengen
    - 1Ts 4:8 antaa Pyhän Henkensä teihin
    - 1Jh 4:13 hän on antanut meille henkensä
    - Hb 6:4 Pyhästä Hengestä osalliseksi tulleet


    2. Onko Pyhän Hengen saamiselle ehtoja ?
    - usko
    - Apt 11:17 Henki annettiin kun uskoimme
    - Jh 7:39 sanoi Hengestä, jonka niiden piti saaman jotka
    uskoivat häneen
    - 2Kr 4:13 sama uskon Henki
    - Gl 3:2 vai uskosta kuulemisesta
    - Gl 3:14 uskon kautta saisimme luvatun Hengen




    - parannus ja kaste
    - Apt 2:38 tehkää parannus ottakaa kaste niin saatte Pyhän
    Hengen

    - rukous
    - Lk 11:13 Pyhä Henki niille jotka sitä anovat

    - totteleminen
    - Apt 5:32 Pyhä Henki niille jotka tottelevat


    3. Mitä ja milloin Pyhä Henki saatiin ensimmäisen kerran ja miten se vaikutti?

    - Jh 20:22 Jeesus puhalsi heidän päällensä ja sanoi: ”Ottakaa
    Pyhä Henki”
    - Lk 24:45 avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset

    - helluntaina
    - Apt 1:2,5
    - Apt 2:4 kielet

    - Samariassa
    - Apt 8:4-24

    - Korneliuksen kodissa
    - Apt 10:44-48 kielet ja ylistys

    - Efesossa
    - Apt 19:1-7 kielet ja ennustivat

    - Jeesuksen lupaus
    - Jh 16:12-15 ette voi sitä nyt kantaa




    4. Miksi ja minkä tähden Pyhä Henki annetaan ?
    - Mk 13:11 älkää huolehtiko puhumisesta
    - Jh 16:13 johdattaa kaikkeen totuuteen
    - Rm 8:14 merkiksi Jumalan lapseudesta
    - 2Kr 1:22 , Ef 1:13, 4:30 sinetiksi
    - 2Kr 1:22, 2Kr 5:5 vakuudeksi
    - Fil 2:1 yhteydeksi
    - Gl 5:16 vaeltakaa Hengessä niin ette lihan himoa täytä
    - Gl 5:17 Henki himoitsee lihaa vastaan
    - Gl 5:18 jos olette Hengen kuljetettavina
    - Gl 5:22 Hengen hedelmät
    - Gl 5:23 sellaista vastaan ei ole laki
    - Ef 5:18 täyttymisestä Jumalan käsky
    - Ps 51:12-14 alttiuden hengeksi
    - Ps 143:10 johdatukseksi
    - 1Jh 2:20,27 voiteluksi
    - 1Jh 3:24 tiedämme pysyvämme Jumalassa


    5. Mitä merkkejä Pyhän Hengen saamisesta oli Vanhan Testamentin aikana
    - 4Ms 11:16-30 hurmos
    - 1Sm 10:6 muutut toiseksi mieheksi
    - 1Sm 10:9 sydän muuttuu
    - 1Sm 10:10 hurmos
    - 1Sm 19:23-24 Saul kaatui Samuelin edessä
    (huom PH häpäisi Saulin laittamalla tämän makaamaan häpy
    paljaana. Huomaa myöskin, että Saulin elämä ei muuttunut)







    IX PYHÄ HENKI MEISSÄ.

    1. Pyhä Henki asuu uskovissa.
    - Jh 14:16 Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti
    - Jh 14:17 on teissä oleva
    - Apt 15:8 antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin
    - Rm 8:9-11 jos Jumalan Henki asuu teissä
    - 1Kr 2:12 olemme saaneet sen Hengen, joka on Jumalasta
    - 1Kr 3:16 Jumalan Henki asuu teissä
    - 2Kr 6:16 minä olen heissä asuva
    - 1Ts 4:8 antaa Pyhän Henkensä teihin
    - 1Jh 3:24 Hengestä jonka hän on meille antanut
    - 1Jh 4:13 hän on antanut meille Henkensä
    - 2Tm 1:14 Pyhän Hengen kautta joka meissä asuu
    - Ef 1:13 uskoviksi tultuamme pantu Pyhän Hengen sinetti
    - 1Pt 4:14 Jumalan Henki lepää teidän päällänne
    - Jk 4:5 kateuteen asti halajaa Henkeä jonka on pannut meihin
    asumaan
    - Hag 2:5 minun Henkeni pysyy teidän keskellänne

    2. Olemme Pyhän Hengen temppeli.
    - 1Kr 3:16 , 2Kr 6:16 olemme Jumalan temppeli
    - 1Kr 6:19 ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli
    - Ef 2:22 rakennumme Jumalan asumukseksi Hengessä

    3. Millaisena Pyhä Henki ilmenee ja vaikuttaa meissä ?
    - Rm 5:5 Jumalan rakkaus vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen
    kautta
    - Rm 8:11 on eläväksitekevä ruumiimme Henkensä kautta
    - Rm 8:13 Hengellä kuoletetaan ruumiin teot
    - Rm 8:14 Henki kuljettaa
    - Rm 8:15 poistaa pelon
    - Rm 8:15-16 todistaa henkemme kanssa Jumalan lapseudesta
    - Rm 8:26 auttaa meidän heikkouksissamme ja rukoilee
    puolestamme
    - Rm 8:27 Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan
    - Rm 14:17 rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä
    - 2Kr 3:3 tekee Kristuksen kirjeiksi
    - 2Kr 3:17 antaa vapauden
    - Gl 3:5 tekee voimallisia tekoja
    - Gl 5:16 vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä
    - Gl 5:17 Henki himoitsee lihaa vastaan
    - Gl 5:22 synnyttää Hengen hedelmän
    - Ef 3:16 voimassa vahvistumme Henkensä kautta
    - Fil 2:1 luo yhteyden uskovien kanssa
    - 2Tm 1:7 antaa voiman, rakkauden ja raittiuden Hengen
    - 1Jh 3:24 tiedämme pysyvämme Jumalassa
    - Ef 5:18 älkää juopuko viinistä vaan täyttykää Pyhästä Hengestä
    - 2Kr 3:6 Henki tekee eläväksi


    X PYHÄN HENGEN ARMOTEOT.
    - uudestisynnyttää
    - Jh 3:5-8 synnyttävä vedestä ja Hengestä
    - Rm 7:6 palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa
    - Tiit 3:5 pelasti uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen
    uudistuksen kautta
    - tulee meihin asumaan
    - Rm 8:9 Jumalan Henki asuu teissä
    - sinetöi
    - Ef 1:13-14, Ef 4:30
    - 2.Kr 1:22 meihin on pantu Pyhän Hengen sinetti
    - kastaa Hengellä
    - Mt 3:11, Lk 3:16 hän kastaa Pyhällä Hengellä
    - Mk 1:8 minä kastan vedellä, hän kastaa Pyhällä Hengellä
    - luo ilon, rauhan, elämän ja vapauden
    - Rm 8:5 on Hengen mieli
    - Rm 8:6 Hengen mieli on elämä ja rauha
    - Rm 14:17 rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä
    - 2Kr 3:17 missä Herran Henki on siellä on vapaus
    - 1Ts 1:6 iloa Pyhässä Hengessä


    - istuttaa meihin elämän ja tuloksena on uusi ihminen
    - Ef 4:22-24uudistua hengeltä, pukea päällemme uusi ihminen
    -1Sm 10:6,9 muutut toiseksi ihmiseksi
    - antaa viisauden ja ilmestyksen hengen
    - Ef 1:17 antaisi meille viisauden ja ilmestyksen hengen
    - puhdistaa ja uudistaa meidät
    - Fil 2:1 jos jotakin Hengen yhteyttä
    -Tiit 3:5 uudestisynnytti Pyhän Hengen uudistuksen kautta
    - luo toivon
    - Rm 15:13 runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta
    - antaa kaltaisensa luonnon
    - Jh 3:6 mikä Hengestä on syntynyt on henki
    - 2Pt 1:4 tulisimme jumalisesta luonnosta osalliseksi
    - on pääsy Isän tykö
    - Ef 2:18 pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö
    - jakaa lahjoja
    - 1Kr 12:7-8, 1Kr 14:12
    - vanhurskauttaa
    - Gl 5:5 uskosta vanhurskauden toivoa Hengen kautta
    - 1Kr 6:11 olette vanhurskautetut meidän Herramme nimessä
    - luo hedelmää
    - Gl 5:22 Hengen hedelmä
    - Fil 1:11 täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus saa
    aikaan
    - Kl 1:8, 10 hedelmää kantaen
    - hallitsee seurakuntaa
    - Apt 15:28 Pyhä Henki ja me olemme päättäneet
    - Apt 9:31 seurakunta lisääntyi Pyhän Hengen
    virvoittavasta vaikutuksesta
    - 1Kr 14:12 Pyhä Henki jakaa lahjoja seurakunnan
    rakentumiseksi
    - Ilm 2:7 Henki puhuu seurakunnalle





    XI PYHÄN HENGEN TEHTÄVÄT.

    Näitä Pyhä Henki tekee Raamatun mukaan.
    - puolustaa
    - Jh 16:7 Puolustaja tulee teidän tykönne
    - tahtoo
    - 1Kr 12:11 jakaen tahtonsa mukaan
    - tietää
    - 1Kr 2:11 tietää mikä Jumalan tahto on
    - tutkii
    -1Kr 2:10 Henki tutkii kaikki
    - julistaa
    - Jh 16:13,15 julistaa teille
    - kirkastaa Jeesusta
    - Jh 16:14
    - opettaa
    - Lk 12:12 Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä
    - Jh 14:26 hän opettaa teille kaikki
    - 1Kr 2:13 Hengen opettamilla
    -1Ts 4:9 Jumalalta oppineet rakastamaan toisianne
    - 1Jh 2:27 hänen voitelunsa opettaa teille
    - Nh 9:20 Pyhän Hengen annoit heille opettamaan
    - muistuttaa
    - Jh 14:26 muistuttaa teille kaikesta
    - luo voiman
    - Apt 10:38, 1Kr 2:4, 4:20, 1Ts 1:5
    - auttaa
    - Fil 1:19 antaa pelastuksen Hengen avulla
    - todistaa
    - Jh 15:26 on todistava minusta
    - Apt 20:23 Pyhä Henki todistaa jokaisessa kaupungissa
    - 1Jh 5:6-8 Henki on se joka todistaa
    - Hb 10:15 todistaahan sen meille Pyhä Henki
    - johtaa kaikkeen totuuteen
    - Jh 16:13
    - näyttää todeksi syyllisyyden ja synnin
    - Jh 16:8
    - puhuu, sanoo
    - Mt 10:20 teidän Isänne Henki puhuu teissä
    - Mk 13:11 vaan Pyhä Henki puhuu
    - Apt 8:29 Henki sanoi Filippukselle
    - Apt 10:19 sanoi Henki hänelle
    - Apt 13:2 Pyhä Henki sanoi
    - Apt 21:11 näin sanoo Pyhä Henki
    - 1Tim 4:1 Henki sanoo selvästi
    - Hb 3:7 niinkuin Pyhä Henki sanoo
    - Ilm 2:7, 11, 17, 29, Ilm 3:6, 13, 22, 14:13 Henki sanoo
    -Ilm 22:17 Henki ja morsian sanovat
    - 2Sm 23:2 Herran Henki on puhunut sinulle
    - kuljettaa
    - Mt 4:1 Henki vei Jeesuksen
    - Mk 1:12 Henki ajoi hänet erämaahan
    - Rm 8:14 joita Jumalan Henki kuljettaa
    - Gl 5:18 te olette Hengen kuljetettavana
    - tekee eläväksi, elävöittää
    - Jh 6:63 ovat Henki ja elämä
    - Rm 8:11 on eläväksi tehnyt teidän kuolevaiset ruumiinne
    - Jb 33:4 Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut
    - Hs 37:14 antaa Henkensä teihin…. tulette eläviksi
    - antaa ymmärrystä
    - Jb 32:8 Kaikkivaltiaan henkäys antaa ymmärryksen
    - luo
    - Ps 104:30 lähetät Henkesi ja ne luodaan
    - rukoilee
    - Jh 4:23,24 rukoilevat Isää hengessä
    - Rm 8:26,27 Henki itse rukoilee
    - johdattaa, johtaa, ohjaa
    - Apt 15:28 Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi
    - Apt 19:21 Paavali Hengessä päätti kulkea ohi
    - 2Pt 1:21 Pyhän Hengen johtamina puhuneet
    - Ps 143:10 sinun hyvä Henkesi johdattakoon minua
    - luo yhteyden
    -   Fil 2:1

    - estää, ei salli
    -Apt 16:6 Pyhä Henki esti meitä julistamasta sanaa
    Aasiassa
    - osoittaa
    - Hb 9:8 Pyhä Henki osoittaa
    - lähettää
    - Apt 13:4 Pyhän Hengen lähettäminä
    - voitelee
    - Lk 4:18, Apt 10:38, Hb 1:9, 1 Jh 2:20,27, Jes 61:1
    - vuodattaa
    - Apt 10:45 Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihin
    - varoittaa
    - Nh 9:30 varoitit heitä Hengelläsi
    - antaa ymmärryksen
    - Jb 32:8 kaikkivaltiaan Henki antaa heille ymmärryksen
    - pukee
    - Lk 24:49 puetaan voima korkeuksista
    - käskee
    - Apt 11:12 Henki käski
    - kuolettaa ruumiin teot
    - Rm 8:13 Hengellä kuoletatte ruumiin teot
    - auttaa heikkoudessa
    - Rm 8:26 Henki auttaa meidän heikkouttamme
    - antaa palavuuden Hengessä
    - Rm 21:11 olkaa hengessä palavat
    - vaikuttaa
    - Lk 2:27, Apt 9:31, 11:28, 12:4,2Tm3:16
    - tempaa, tekee yliluonnollisia
    - Apt 8:39 tempasi Herran Henki Filippuksen
    - mahdollistaa Hengessä elämisen ja vaeltamisen
    - Gl 5:25 Hengessä vaeltakaamme
    - vallitsee
    - 1Ms 6:3 Minun Henkeni ei ole vallitseva ihmisessä
    iankaikkisesti
    - muuttaa
    - 2Kr 3:18 muutumme saman kuvan kaltaiseksi, niinkuin
    muuttaa Herra joka on Henki

    - antaa tehtäviä
    - Apt 20:28 ottakaa vaari laumasta johon Pyhä Henki on
    teidät pannut kaitsijoiksi
    - vie lepoon
    - Js 63:14

    2. Mitä muuta tehtiin Raamatussa Hengen voimasta ja vaikutuksesta ?
    - Mt 12:28 Jeesus ajoi ulos riivaajia
    - Apt 18:25 Apollos puhui palavana Hengessä
    - Apt 19:21 päätti Hengessä kulkea
    - Apt 21:4 Agapus Hengen vaikutuksesta varoitti Pietaria
    - Rm 1:11 voidaksemme antaa teille jonkun hengellisen lahjan
    - Rm 8:4,5 emme vaella lihan mukaan vaan Hengen
    - 1Ts 1:6 ottivat vastaan ilolla Pyhässä Hengessä
    - 1Pt 1:2 Hengen pyhityksen kautta valitut
    - 1Pt 1:12 Pyhässä Hengessä ovat evankeliumia julistaneet
    - 2Pt 1:21 Hengen johtamina


    XII VAROITUKSIA JA HENKIEN KOETTELEMINEN.

    1. Varoituksen sanoja väärästä suhtautumisesta Pyhään Henkeen.
    - Mt 12:31,32 Hengen pilkkaamista ei anneta anteeksi
    - Mk 3:29,30 Joka pilkkaa Pyhää Henkeä
    - Lk 12:10 joka pilkkaa Pyhää Henkeä
    - Apt 5:3 koetitte pettää Pyhää Henkeä
    - Apt 5:9 kiusaamaan Pyhää Henkeä
    - Apt 7:51 te vastustatte Pyhää Henkeä
    - Apt 8:18-20 ei voi ostaa
    - Ef 4:30 älkää saattako murheelliseksi Pyhää Henkeä
    - 1Ts 5:19 Henkeä älkää sammuttako
    - Hb 10:26-29 jos tahallamme teemme syntiä, ei ole uhria
    - 1Jh 5:16 on syntiä joka ei ole kuolemaksi
    - Js 30:1 hieroivat liittoa ilman minun Henkeäni
    - Js 40:13 Kuka on Herran henkeä ohjannut, ollut neuvonantajana
    - Js 63:10 saattoivat murheelliseksi hänen Pyhän Hengen
    2. Henkien koetteleminen
    - 1Jh 4:1 älkää jokaista henkeä uskoko
    - 1Jh 4:2 Tästä te tunne Pyhän Hengen
    - 1Jh 4:3 tästä tunnette henget
    - 1Jh 4:6 Siitä me tunnemme totuuden Hengen
    - 1Jh 5:1 uskoo, että Jeesus on Kristus
    - 2Jh:7 eivät tunnusta Kristusta
    - 1Ts 5:21 koetelkaa kaikki
    - Apt 17:11 tutkivat joka päivä kirjoituksista oliko niin
    - 2Kr 11:4 jos te saatte toisen hengen
    - 1Ts 2:5 ei liehakoivin sanoin
    - Juud 1:19 he ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole
    - 2Kn 22:21-22 menen valheen hengeksi profeettojen suuhun
    - 2Kr 2:14-15 tuo ilmi Kristuksen tuoksun joka paikassa
    - 1Ak 21:1 saatana nousi Israelia vastaan ja yllytti
    - Jb 26:4 kenen henki on sinusta käynyt
    - Ps 77:7 minun henkeni tutki
    - Js 29:10 Herra on vuodattanut päällenne unen hengen
    - Js 37:7 annan mennä häneen sellaisen hengen
    - Jr 51:1 asukkaita vastaan hävittäjän hengen
    - Hoos 4:12 haureuden henki eksyttää
    - Hoos 5:4 haureuden henki on heidän sisimmässään


    XIII HENGEN TÄYTEYS, TÄYTTYMINEN, JA VOITELU.

    1. Pyhän Hengen saaminen, täyteys, täyttyminen.
    - Lk 1:67 Sakarias täytettiin Pyhällä Hengellä
    - Lk 24:49 päällenne puetaan voima korkeudesta
    - Apt 6:3,5 ovat täynnä Henkeä
    - Apt 7:55 täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa taivaaseen
    - Apt 9:17 kädet päälle, tulivat täytetyksi Pyhällä Hengellä
    - Apt 13:52 ja opetuslapset tulivat täytetyksi Pyhällä Hengellä
    - Apt 15:8 Jumala todisti antamalla heille Pyhän Hengen
    - Apt 2:4 tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi
    - Ef 2:4-6 tehnyt eläviksi Kristuksessa
    - Ef 5:18 älkää juopuku viinistä vaan täyttykää

    2. Kastaa Pyhällä Hengellä
    - Mt 3:11 hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella
    - Mk 1:8 minä kastan vedellä, hän Pyhällä Hengellä
    - Lk 3:16 hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä
    - Jh 1:33 hän kastaa Pyhällä Hengellä
    - Apt 1:5 teidät kastetaan Pyhällä Hengellä
    - Apt 11:16 mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä
    - 1Kr 12:13 yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi

    3. Pyhän Hengen voitelusta.
    - Lk 4:18 Pyhä Henki on voidellut minut julistamaan evankeliumia
    - Apt 10:38 Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen
    - 1Jh 2:20 teillä on voitelu Pyhältä
    - 1Jh 2:27 hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa
    - Hb 1:9 voidellut sinut iloöljyllä
    - Ps 45:8 ”
    - Js 61:1 voidellut minut
    - Lk 4:18 ”

    4. Voiko Pyhällä Hengellä täyttyä useasti ?
    - Jh 20:22 puhalsi heidän päällensä, ottakaa Pyhä Henki
    - Apt 2:2-4 he tulivat kaikki täytetyiksi Pyhällä Hengellä
    - Apt 4:31 tulivat kaikki täytetyiksi Pyhällä Hengellä
    - Apt 13:52 opetuslapset tulivat täytetyiksi Pyhällä Hengellä

    5. Miten Jumala jakaa Pyhää Henkeä ?
    - Hb 2:4 jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan
    - Jh 3:34 ei Jumala jaa Henkeä mitalla
    - 1Ts 4:8 Jumala joka myös antaa Pyhän Hengen teihin







    XIV MITÄ MUUTA RAAMATTU SANOO PYHÄSTÄ HENGESTÄ ?
    - Rm 8:23 Hengen esikoislahja
    - Rm 15:16 Pyhässä Hengessä pyhitetty uhri
    - Rm 15:30 Hengen rakkauden kautta
    - 1Kr 2:11 ei kukaan tiedä mitä Jumalassa on paitsi Jumalan Henki
    - 1Kr 2:14 luonnollinen ihminen ei ota sitä mikä Jumalan hengen on
    - 1Kr 14:2 puhuu salaisuuksia Hengessä
    - 1Kr 14:15 rukoilee Hengessä
    - 2Kr 3:8 hengen virka
    - 2Kr 4:13 uskon Henki
    - 2Kr 6:6 ystävällisyydessä, Pyhässä Hengessä
    - Gl 3:2 lain teoistako saitte Hengen vai uskosta kuulemisesta
    - Gl 3:3 aloittivat Hengessä
    - Gl 6:8 Henkeen kylvää
    - Ef 6:17 Hengen miekka
    - 1Ts 1:5 evankeliumi tuli voimana ja Pyhässä Hengessä

    2. Mitä kehotetaan tekemään Pyhässä Hengessä ?
    - Rm 12:11 olkaa Hengessä palavat
    - Gl 5:16-18 vaeltakaa Hengessä
    - Gl 5:25,26 vaeltaa, elää
    - Gl 5:18 Hengen kuljetettavana
    - Ef 6:18 rukoilla joka aika Hengessä
    - 2Ts 2:13 Hengen pyhityksessä
    - 1Kr 12:3 puhua Pyhässä Hengessä
    - 1Kr 14:15,16 ylistää Hengessä
    - Kl 1:8 rakkaudestanne Hengessä
    - 1Pt 1:12 Pyhässä Hengessä julistaneet
    - Juud :20 rukoilkaa Pyhässä Hengessä









    3. Mitä muuta Pyhästä Hengestä ?

    - Rm 2:29 sydämen ympärileikkaus Hengessä
    - Rm 5:5 rakkaus vuodatettu Pyhän Hengen kautta
    - 1Kr 12:13 juoda samaa Henkeä
    - Jaak 4:5 kateuteen asti halajaa Henkeä
    - Js 40:13 Henkeä ei voi ohjata, opettaa
    - Js 59:19 tulee kuin padottu virta jota Henki ajaa eteenpäin
    - Js 63:14 Pyhä Henki vei lepoon
    - Sak 4:6 ei sotaväellä ja voimala, vaan minun Hengelläni
    - Mal 2:15 jäännöskään Hengestä



    kokosi Voitto Ramu

    tuon saa multa myöskin vihkosena ja tarvittaessa powerpoint esityksenä

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Totuutta peliin! kirjoitti:

http://koti.phnet.fi/elohim/Pyhan Hengen kaste.html


Seuraavilla riveillä aiomme tutkia opetusta Pyhän Hengen kasteesta, johon viittaavat mm. allaolevat kirjoitusten jakeet. Tällä kokemuksella on Raamatussa toki muitakin nimiä kuten Pyhällä Hengellä täyttyminen, Pyhän Hengen lahja, Isän lupaus, voima korkeudesta jne., mutta pitäydymme seuraavassa pääosin nimitykseen Pyhän Hengen kaste.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu