Tälläistä monimutkaista asiaa kuin, autoveron poiston vaikutukset talouteen, voidaan arvioida myös käytännön näkökulmasta. On ihan normaalia käytäntöä esimerkiksi sillan suunnittelussa seurata sillan toimintaa myös valmistumisen jälkeen. Tuloksia verrataan laskelmilla ennustettuihin. Näin varmistetaan että laskelmat on tehty oikein.
Autoveron poistamisen arvioinnissa voitaisiin soveltaa samanlaista mallia. Tähän mennessä tapahtunut:
-Autoveron alentamisen yhteydessä valtion tulot liikenteen verokertymistä kasvoivat.
-Ruotsissa kertyy liikenteestä suurempi määrä valtiolle rahnaa suhteessa bkt:n kuin Suomessa. Tämä ilman hankintaveroa ja korkeita käyttömaksuja.
Suomessa liikenteestä kerätään yli kymmentä eri veroa ja maksua. Autoveron poistamisen vaikutusten mallintaminen ei excelinkään avulla ole teoreettisesti helppoa.
Autoveron poistamisen arvioinnissa voitaisiin soveltaa samanlaista mallia. Tähän mennessä tapahtunut:
-Autoveron alentamisen yhteydessä valtion tulot liikenteen verokertymistä kasvoivat.
-Ruotsissa kertyy liikenteestä suurempi määrä valtiolle rahnaa suhteessa bkt:n kuin Suomessa. Tämä ilman hankintaveroa ja korkeita käyttömaksuja.
Suomessa liikenteestä kerätään yli kymmentä eri veroa ja maksua. Autoveron poistamisen vaikutusten mallintaminen ei excelinkään avulla ole teoreettisesti helppoa.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Jossain näkemäni arvion mukaan autoveron poisto toisi alalle jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Jo tämä tuottaisi pelkästään suorana tuloverona 100 miljoonaa euroa jos palkka olisi noin 36 000 euroa vuodessa. Lisäksi työnantajan maksut.
Kasvava autokaupan volyymi tuottaa jälleenmyyjille ja maahantuojille lisää tulosta, mikä näkyy alan investoinneissa ja työntekijämäärässä. Kasvava volyymi piristää myös logistiikkapuolta sekä jälkimarkkinoita. Korkealla hankintaverolla on taas kaupankäyntiä ja taloutta rasittava (=hidastava) vaikutus. Autoja myydään vähemmän mikä tietää koko ketjuun vähemmän tuloja ja pienempää työvoiman tarvetta. Autoveron 1,4mrd euroa ovat suoraan pois talouden dynamiikasta.
Fiskaaliseltakin kannalta hankintavero on järjetön, laman aikaan kertymä on minimissään kun taas verotulojen tarve maksimissaan - Mistä viime laman seurauksena saatiinkin nykyinen ajoneuvovero.
Vuosittain tapahtuu useita kuolonkolareita joissa uudempi, turvalaittein varustettu auto olisi säästänyt ihmishenkiä. Tämä samaan aikaan kun valtio kerää liikenteestä huomattavat verotulot, mutta rahaa ei riitä tieverkoston ylläpitoon ja nopeusrajoituksia alennetaan liikenneturvallisuuden nimissä.
Autovero ei kestä kriittisempää tarkastelua miltään kantilta, puuttumatta edes veronkannon EU-oikeudellisiin ongelmiin. Tuntuukin siltä että ainoa perusteltavissa oleva syy veron olemassaololle onkin kotimaisen autokaupan suojelu kilpailulta, mutta palstalaisista autoveron puollustajat voisivat tässä esittää myös omia näkemyksiään.
>>Autovero ei kestä kriittisempää tarkastelua miltään kantilta, puuttumatta edes veronkannon EU-oikeudellisiin ongelmiin. Tuntuukin siltä että ainoa perusteltavissa oleva syy veron olemassaololle onkin kotimaisen autokaupan suojelu kilpailulta, mutta palstalaisista autoveron puollustajat voisivat tässä esittää myös omia näkemyksiään.
'Suomessakin on 50 vuoden aikana ollut pää- ja valtiovarainministereitä lähes kaikista puolueista ja aatesuunnista. Kukaan heistä ei ole tehnyt mitään autoveron poistamiseksi. Mikäli kyseessä olisi pelkästään kielteinen juttu, olisi siihen joku vuosikymmenten kuluessa puuttunut.'
Voitko luetella ne positiiviset asiat, jotka autovero tuo mukanansa?
LOL
kK:
"Ensinnä tuo, että autovero on totaalisen kielteinen ilmiö. Minkä vuoksi sitä peritään 16:ssa EU:n 25:stä jäsenvaltiosta, eli pääsääntöisesti kaikissa ei-autoteollisuusmaissa. Ovatko näiden kaikkien maiden päättäjät yhtä tyhmiä ? Onko kaikki viisaus tässä asiassa kasautunut suomi24-palstalle ? Itse en tähän usko."
Uuspaavali:
Minä en käy tässä vastailemaan muiden maiden päättäjien tyhmyydestä, mutta kun sinulla on asioista niin paljon tietoa, niin kerropas esimerkiksi vastaus siihen, kuinka paljon esim. jonkun VW Golfin uutena ostava maksaa auton hankintaan ja sen käyttöön liityviä veroja ja käyttömaksuja sen keski-iän aikana näissä 16 maassa.
Autojen keski-ikää en sen tarkemmin tiedä Suomessa kuin muuallakaan, mutta sinulla on ilmeisesti tietoa?
Aloita laskeminen vaikkapa auton hankintaan kohdistuvalla autoverolla.
Lisää sitten tähän autojen keski-ikä kerrottuna vuotuisella Tullin kertomalla ajosuoritteella 18800 km/vuosi kertaa keskikulutus.
Laske myös kuinka paljon veroja tämän VW Golfin omistaja maksaa auton keski-iän aikana käyttömaksujen tai muiden verojen muodossa.
Saat valita VW Golfin mallin aivan vapaasti, voit valita myös jonkun aivan muun auton.
Voisin itsekin laskea nuo, mutta kun ei ole noita lukuja tiedossa.
Kuinka paljon uusia autoja pitäisi myydä lisää, jotta tuloksena olisi 10000 uutta työpaikkaa ?
Kuinka monta uutta autoa yksi automyyjä myy vuodessa ? Minulla ei ole hajuakaan, mutta jos määrä olisi esimerkiksi 50, tarkoittaisi 10000 uutta työpaikkaa puolta miljoonaa myytyä uutta autoa enemmän vuodessa. Jos työpaikoista vain puolet olisi uusia automyyjiä ja myyntimäärä samat 50, pitäisi autoja myydä vuodessa 250 000 enemmän kuin nykyään.
Voisikohan 1000 uutta työpaikkaa olla paremmin hehtaarilla.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä se "jossain näkemäni" arvio löytyy.
Oliko niin, että vuoden 2003-2004 autoveron alennuksen vaikutus autoalan (myynti, huolto jne) työpaikkojen määrän kasvuun oli noin 2000 työpaikkaa? Jotain tämänsuuntaista elinkeinoelämän puolesta on annettu ymmärtää...
Autokauppa työllistää nykyisin n. 25000 henkeä. Varmaankaan kaikki eivät ole varsinaisia automyyjiä, mutta kun tällä lukumäärällä jaetaan noin 150.000 uutta autoa, saadaan 6 kpl/lurjus. Eli siis myisivät auton joka toinen kuukausi. Luulisi siinä olevan tehostamisen varaa.
Tuskinpa se ihan niin menee että 10.000 uutta työntekijää tarvitaan 60.000 kpl:n lisämyyntiin.
Kerro toki miten autovero synnyttaa lisaa tyopaikkoja ja tuottaa hyvinvointia?
Talouden lainalaisuudet tuntuvat olevan sinulle taysin vieraita.
Autoilun kustannusten lasku näkyy kaikkialla missä liikkuvuutta tarvitaan. Työmatkakustannusten lasku mahdollistaa työssä käynnin aiempaa kauempaa kotoa.
Kustannusten lasku näkyy myös kaiken matkatyön veloituksissa. Pienentyneet matkalaskut näkyvät sen seurauksena lisääntyvänä asiakaskysyntänä.
Autoilun kustannukset tuskin tulevat tulevaisuudessa laskemaan. Autoveron alentaminen ei niitä laske, sillä päättäjät keksivät autoveron tilalle jonkun muun maksun.
Pitkällä tähtäimellä öljyn hinta tulee kysynnän kasvun johdosta ja öljyn niukkuuden takia nousemaan. On aikamoista haaveilua kuvitella autoilun olevan tulevaisuudessa edullisempaa kuin nykyään. Jos haluaa nauttia edullisesta autoilusta, se pitää tehdä nyt.
Minkä ihmeen öljyn niukkuuden? Missään tutkimuksessa en ole vielä nähnyt väitettävän, että raaakaöljystä olisi oikeasti pulaa. Hinnankorotuksiin on olemassa kyllä ihan muut mekanismit ja syyt, kuten jalostamokapasiteetin rajallisuus.
Sinänsä biopolttoaineiden markkinoilletulo tuo mielenkiintoisen tilanteen, jossa polttonesteiden hinta saattaa lähteä koventuneen kilpailun takia jopa laskuun. Samalla öljyvaroja voidaan kohdentaa enemmän esimerkiksi muovien raaka-aineiksi.
Raakaöljystä ei varmaan tällä hetkellä ole pulaa. Raakaöljyä kuitenkin riittää nykyisillä tuotantomäärillä vain noin 40 vuodeksi. Osalla tuotantomaista varantoja riittää enää noin 20 vuoden ajaksi. On aika ihmeellistä, jos tämä ei jossain vaiheessa ala näkymään hinnoissa. Tuskin ihan lähivuosina, mutta 10 vuoden aikajänteellä niin voi hyvinkin tapahtua.
Tosin on täysin mahdollista, ja jopa hyvin todennäköistä, että vaihtoehtoisilla energialähteillä toimivat autot yleistyvät ennen öljyn käymistä vähiin. Mikä muiden energiamuotojen hintataso sitten tulee olemaan bensiiniin nähden jää nähtäväksi. Infrastruktuurin rakentaminenkaan ei ole ihan pieni urakka.
Vuoden 2003 toteutettu autoveron alennuksen vaikutukset:
- autojen hintaindeksi putosi arvosta 105 -> 97 (v 2000 = 100)
- työpaikkojen määrä kohosi vuodessa 1300 kpl (+5%)
- h-automyynti kohosi 26%
Lähde: Autoalan tiedotuskeskus
ja tuon indeksin lasku prosentteina tarkoittaa palttiarallaa 6%.
Samat tulokset saatiin Irlannissa kun tutkittiin vaikutuksia Suomessa.
MOT
Myynnin kasvuprosentti riippuu siitä, mihin verrataan. Ison 26 % lukeman saa, jos verrataan vuoden 2003 lukua vuoden 2002 lukuun. Tässä unohtuu se, että vuoden 2002 myyntiluvut olivat alhaiset.
Jos lähtökohdaksi otetaan vuosi 1998 (myynti 125751) ja lasketaan, paljonko myynti on noussut keskimäärin viime vuoteen asti, saadaan kasvuprosentiksi noin 2.3 % vuodessa. Samana aikana autokanta on kasvanut 2.1 % vuodessa.
On todella vaikeaa osoittaa, että myynninkasvu vuonna 2003 johtui autoveron laskusta. Se olisi voinut tehdä sen vaikka autoveroa ei olisikaan laskettu. Vuodet 2001 ja 2002 myynti kävi alhaalla ja vuonna 2003 myynti vain palautui takaisin normaalille kasvukäyrälle. Myynti myös laski vuonna 2004, koska vuoden 2003 lukemissa on mukana vuosien 2001 ja 2002 aikana patoutuneen kysynnän purkautuminen. Tätä myynnin laskua autoalan tiedostuskeskus ei luonnollisesti muista mainita.
Voidaan sanoa, ettei autoveron alennuksella ollut mitään vaikutusta automyyntiin. 80-luvun lopun huipuuvuosina myytiin parhaillaan 180 000 autoa vuodessa ja viime vuosien alhaiset korot ja yritysten ja kuluttajien poikkeuksellisen hyvä taloustilanne olisi edellyttänyt suurempia myyntilukuja. Myyntiä tietenkin kiihdytti autoveroepäselvyyden ratkeaminen 2003 alussa, mutta toisaalta myyntiä jarruttaa veromuutoksesta johtunut käytettyjen hintojen lasku ja sitä kautta välirahojen suureneminen.
Öh, no olisiko nyt sitten taas aika satuilla jotain muuta...
Jos ja jos... jos autoveroa ei olisi alennette niin olisiko 'patoutunut kysyntä' ollenkaan vapautunut vaiko ilmentynyt joskus myöhemmin.
Tosiasia tuo autoveron lasku ja välittömästi sitä seurannut automyynnin kasvu joka tapauksessa ovat!
Turha siinä on taas Jaskan alkaa tekemään omia 'totuuksiaan'... yritä nyt vaan pysyä siinä mitä on tapahtunut!
LOL
Jos autoveroa alennettaisiin edelleen, voisi hyvinkin käydä kuten vuonna 2003. Myyntiin tulisi pieni piikki ja myynti tasoittuisi heti seuraavana vuonna. Välirahat kasvaisivat aivan samalla tavalla, sen takia myynti ei nousisi pysyvästi.
Autoveron laskua seuraa aina myös hyvityshintojen lasku ja välirahojen pysyminen entisellä tasolla niin kauan kuin vaihtoautojen hinnat ovat Suomessa muuta Eurooppaa korkeammat.
Autoveron laskeminen laskisi siis myös vaihtoautojen hintoja. Silloin laskisivat käytännössä myös käytetyistä tuontiautoista perittävien verojen määrät, koska verotusarvot laskisivat. Tämä johtaisi tuonnin kasvuun, mikä omalta osaltaan vaikuttaisi negatiivisesti uusien autojen myynnin kasvumahdollisuuksiin.
Siis ainut oikea tie on ajaa autovero vuosien kuluessa (10-15 vuotta?) asteittain alas ja siirtyä "navigaattoritekniikkaan" perustuviin käyttömaksuihin, jossa voidaan tarpeen mukaan painottaa verotus auton ominaisuuksien, ajomäärien ym. mukaan.
Se on tosiasia, että myynti kasvoi 26 % vuonna 2003, kun autoveroa laskettiin. Sitä ei voi kiistää. Tulee vain hyvin helposti tehtyä vääriä johtopäätöksiä, jos ei tarkastele asioita vähän pidemmällä perspektiivillä.
Aika helposti tulee mieleen, että johtuivatko vuosien 2001 ja 2002 alhaiset myyntimäärät siitä, että odotettiin autoverolle tapahtuvaksi jotain. Jos se jotain olisikin ollut vain selvä ilmaus siitä, että autoverolle ei tehdä mitään, myynti olisi voinut palautua normaaliksi silloinkin.
Jos verrataan vuotta 2003 vuoteen 2000, saadaan kasvuksi 9 %. Tasaisella vuosittaisella kasvulla vuosien 2000 ja 2003 välissä se tekee 3 %. Tätä on aika vaikea perustella autoveron laskulla.
Missään tapauksessa koko 26 % ei johdu autoveron laskusta ja on aivan turhaa odottaa vastaavaa kasvua, jos nyt tehtäisiin sama temppu.
Autoveron lasku vain laukaisi tilanteen, ei mitään muuta.
Ei siihen tarvita mitään navigaattoritekniikkaa. Polttoaineveron määrä mäyräytyy ajomäärän ja auton ympäristövaikutuksien (kulutus) mukaan. Mitä isompi auto ja mitä pahemmat ympäristövaikutukset, sitä suurempi vero.
Miksi TÄMÄ ASIA, siis autoilun verotus, PITÄÄ suomessa TEHDÄ välttämättä HANKALIMMALLA mahdollisella TAVALLA??
"Siis ainut oikea tie on ajaa autovero vuosien kuluessa (10-15 vuotta?) asteittain alas ja siirtyä "navigaattoritekniikkaan" perustuviin käyttömaksuihin,"
Sama tai vielä oikeudenmukaisempi/tasapuolisempi lopputulos on VARMASTI saavutettavissa ilman RASKASTA ja työlästä BYROKRATIAA! Vai halutaanko suomen syyllistävässä autonkäyttökulttuurissa siirtyä ensimmäisenä maana aivan uusiin svääreihin, todelliseen totalitaariseen Orwellilaiseen "iso veli valvoo" systeemiin.
Jos näin käy, niin käyn viimeisillä voimillani (kun olen riittävän vanha ja turvannut jälkeläisten perinnöt) ajamassa romurenkailla lastatun ISON pakettiauton eduskunnan eteen - ja palamaan!!
Mikään ei viittaa, että näin tehtäisiin. Autoilun verotus on EU-alueella painottumassa käyttömaksuihin ja se on mm. EU-komission linja direktiiviehdotuksessa. Yhtenä syynä pidetään sitä, että öljy tulee olemaan tulevina vuosina rajähdysmäisesti kasvavan kulutuksen vuoksi niukkuushyödyke ja hinta tulee rajusti nousemaan. Sen vuoksi hinnan nostamista verotuksella ei vastaisuudessa pidetä suotavana. Koska jo nyt on periaatteessa olemassa tekniikka liikkumisen rekisteröintiin, voidaan ajomääriin sidottu verotus toteuttaa paljon joustavammin.
Varma tieto autoverosta ja sen tulevasta kehityksestä (jos sitä on) on se varmin "laukaisija" reaalimailman oloihin oikein suhteutetusta autojen myynnistä! Sokea Reettakin sen tajuaa, toivottavasti joskus myös kK ja Jaska!
Yritätkö sanoa, että Suomessa on tällä hetkellä uusiin autoihin kohdistunutta patoutunutta kysyntää, joka purkautuisi, jos autoveron tulevasta kehityksestä kerrottaisiin täsmällistä ja luotettavaa tietoa ?
Minä en usko tuollaiseen. Uuden auton saa nyt Suomesta aivan yhtä pienellä välirahalla kuin muualtakin. Ne, jotka välirahan saavat kasaan, ostavat uuden auton jo nyt. Autoveron alennus tai poisto ei muuta oleellisesti tarvittavan välirahan määrää.
Liikenne- ja ympäristövaliokuntien lausunnoissa yhdyttiin pääosin valtioneuvoston näkemykseen direktiiviehdotuksesta U 29/2005 vp annettuun lausuntoon sillä varauksilla, että:
LiVL 15/2005 vp:
'Valiokunta katsoo, että tulee kehittää autojen verotusta hiilidioksidiperusteisen verotuksen suuntaan siten, että järjestelmä hyödyntäen hankintaveron laskua ja käyttöveron ohjausvaikutusta kannustaa siirtymistä uudempiin autohin.'
YmVL 6/2006 vp:
'Suomessa ainoa ohjaava vaikutus on polttoaineen sisältämällä verolla, mutta ero suuri- ja pienikulutuksisen auton välillä ei ole niin suuri, että ohjauksella olisi suuri merkitys. Ohjausvaikutus tehostuisi huomattavasti, jos myös muut verot ja maksut porrastuisivat hiilidioksidipäästötason mukaan. Ohjaus kannustaisi energiatehokkaampien autojen hankintaan myös niitä, joilla vuotuinen ajomäärä jää pieneksi. Suotuisten ympäristövaikutusten edellytyksenä on kuitenkin se, ettei autokannan uusiutuminen samalla johda liikennesuoritteen kasvuun. Lisäksi hiilidioksidiperusteinen verotus tulee ulottaa koko autokantaan. Jos verotuksen piiriin otetaan vain uudet autot, voi ohjausvaikutus jäädä pieneksi ja syntyä jopa kannustimia pitää vanhoja autoja käytössä entistä pidempään.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että veroratkaisun harkinnassa tulee ottaa huomioon myös aluepoliittiset ja sosiaaliset näkökohdat. Huomioon tulee ottaa esimerkiksi se, että auton käyttäminen on välttämätöntä alueilla, joilla joukkoliikennettä ei ole ja kulkuyhteydet ovat hankalat. Vähän ajavilla myös auton vuosittainen kilometrimäärä on teknisesti mahdollista ottaa huomioon yhtenä veroon vaikuttavana tekijänä. Niin ikään tulisi harkita mahdollisuuksia ottaa välttämättömästä auton käyttämisestä aiheutuvat kustannukset huomioon muussa, sosiaaliperusteisessa tukijärjestelmässä, jottei muutos kohtuuttomasti vaikeuttaisi vähävaraisten asemaa. Valiokunta kiirehtii myös biopolttoaineiden osuuden lisäämistä liikennepolttoaineissa.'
summa summarum:
Eli pääsääntöisesti ollaan menossa käyttömaksun piiriin sekä uusien että vanhojen autojen osalta. Myös vanhojen osalta -vaikka niissä onkin täysi autovero- koska muutoin ei saavuteta riittäväksi katsottavaa autokannan ympäristöohjausta.
'Yritätkö sanoa, että Suomessa on tällä hetkellä uusiin autoihin kohdistunutta patoutunutta kysyntää, joka purkautuisi, jos autoveron tulevasta kehityksestä kerrottaisiin täsmällistä ja luotettavaa tietoa ?
Minä en usko tuollaiseen. Uuden auton saa nyt Suomesta aivan yhtä pienellä välirahalla kuin muualtakin. Ne, jotka välirahan saavat kasaan, ostavat uuden auton jo nyt.'
Ja mihin teoriaan tuo nyt taas perustuu?
Muistuu mieleeni Lipposen murahdus vuoden 2002 loppupuolelta, että uusi auto kannattaa ostaa juuri nyt... mitään veroalennuksia ei ole luvassa ;-)
Oikeassa elämässä tuotteen hinnan alennuksella saavutetaan aina myynnin kasvua, oli sitten kysymyksessä asunto, auto, vene tai kahvipaketti.
AINA
Hinnan alennuksella ei välttämättä saavuteta myynnin kasvua, jos kaupanteossa on mukana vaihtotavara, jonka arvo laskee yhtä paljon kuin uuden tavaran hinta.
Kahvipaketin ostamisessa ei anneta vanhaa pakettia vaihdossa.
Asuntojen hintojen laskiessa laskevat entisten asuntojen hinnat samassa suhteessa, jolloin tarvittava väliraha pienenee.
Uusien autojen hintojen laskiessa verotason pudotuksen takia käytettyjen hinnat laskevat suhteessa enemmän kuin uusien hinnat, koska Suomessa suljettujen markkinoiden takia käytettyjen autojen hinnat putoavat hitaammin kuin muualla. Tällöin välirahat eivät pienene.
Uusien autojen verotason laskiessa laskee myös käytetyistä perittävä vero. Silloin käytettyjen hinnat Suomessa lähentyvät muun Euroopan tasoa, koska eurooppalaiset käytetyt kilpailevat suomalaisten käytettyjen kanssa sitä enemmän, mitä alhaisempi autoveron taso Suomessa on. Autoveron poistuessa kokonaan ero käytettyjen autojen hintakehityksissä poistuu kokonaan.
Tämän takia autoveron laskulla ei saavuteta sellaista myynnin kasvua kuin voisi kuvitella.
Toinen samaan peliin vaikuttava seikka ovat tehdashinnat. Korkean autoveron takia ne ovat Suomessa alhaiset. Autoveron poisto toisi paineita tehdashintojen nostoon.
Jos uusien autojen hinnat laskisivat puhtaasti markkinatilanteen takia siten, että sillä ei olisi vaikutusta käytettyjen autojen suhteelliseen hintatasoon, myynti varmaan lisääntyisi.
Verotason lasku ei itsestään selvästi kasvata myyntiä, koska sillä on muitakin vaikutuksia kuin vaikutus uuden auton hintaan.
Niinkuin otsikossa mainitsit, niin todellakin sinulla oli SELITYKSIÄ
:D
80-luvulla autokauppa oli todellakin selkeästi vilkkaampaa kuin kauppa 90-luvun alussa tapahtuneen devalvaation jälkeen. Devalvaatiosta johtanut hintojen nousu oli samaa luokkaa kuin autoveron poistosta seuraava alennus. Kun nykyään kansalaisten ostovoima on aiempaa parempi ja kun rahoitusmarkkinat ovat tehokkaaammat ja korot alemmat, on odottettavissa, että 80-luvun hyvät ajat saataisiin palaamaan juuri autoveron poiston avulla. Lisäetuna olisi vielä Eu-vapaakaupan mukaisesti mahdollisuus ostaa auto sieltä mistä sen halvimmalla saa eli ei Suomalaisilta autokartelleilta.
Kyllä se käytettyjen autojen tuonnin kasvu on aivan yhtä tarpeellista kasvua kuin uusien autojen myynnin kasvukin.
olla KK:lle tiedossa palautetta.
Paikannukseen peustuvan verotuksen projektit oli tarkoitettu sisäpiiri-informaatioksi.
Tiedossa on kovat polttoaineverot ja ajettuihin kilometreihin perustuva verotus.
ja ainoastaan tähän auton ostotapahtumaan.
Liikenne on huomattavasti monimutkaisempi asia.
Esimerkiksi Suomessa kannattaisi käyttää huomattavati enemmän rahaa tieverkon ylläpitoon ja parantamiseen. Nämäkään sadat miljoonat eivät ole pois mistään sairaanhoidosta vaan tulevat takaisin korkojen kanssa.
Kannattavimmat rakennukohteet toisivat 6 kertaisen tulon rakennuskustannuksiin nähden.
Ongelmana on että aina joku "Jaka" tempaisee yksinkertaisen laskelman excelillä ja saa hämättyä kansanedustajat tällä "sumutuksella".
Liikenne on tosiaan paljon monimutkaisempi asia kuin mistä tässä on keskusteltu. Tässä keskustelussa on keskitytty auto ostamiseen, koska aiheena on autovero. Jos haluat keskustella liikenteestä laajemmin, niin aloita toinen keskustelu.
Ihmettelen vaan, mikä tässä on sumutusta. Onko kaikki sellainen sumutusta, missä ei ollakaan sitä mieltä, että autoveron poisto laskee auton hintoja jyrkästi ja saa kaikki ryntäämään uuden auton ostoon ?
Periaatteessa kyllä kunhan käytetyt ovat tarpeeksi uusia. Nykyisin tuodaan aivan liian vanhoja autoja, keski-ikä on reilusti yli 8 vuotta.
Mielenkiintoiseksi öljyn hintakeskustelun tekee opec:n lausunto, jossa ei nähdä mitään dramaattista muutosta useampaan vuosikymmeneen. He jopa näkevät, että nykyinen taso on korkea ja öljyn hinta olisi laskussa lähivuosien aikana.
julistautuneet palstan talousviisaiksi niin miten on työpaikkojen lisäyksen yhteydessä vähenevän työttömyyden vaikutus.
Yksinkertaisesti 10 000 työpaikkaa lisää ja samalla työttömyyskorvaukset vähenevät 10 000 asiakkaalta. Eikö sinne exceliin jakseta edes tämän vertaa lisätä?
Samalla voisit lisätä laskelmaan kaikki ne alat ja vaikutukset mihin autoveron alennus vaikuttaa. Plussat ja miinukset. Helpompi varmaan olisi aloittaa pohtimalla mihin aloihin ei ole vaikutusta...
Kerro, mistä ihmeestä olet saanut luvun 10000 uutta työpaikkaa ?
minkä luvun Sinä siihen saisit? Plussaa vai miinusta?
Minun asiantuntemus ei riitä arvioimaan uusien autojen myynnin kasvusta seuraavaa uusien työpaikkojen tarvetta. Tuskin sinunkaan riittää. Siksi kysyin, mistä luku on peräisin. Pelkkä maalaisjärki riittää ymmärtämään, että 10000 on yläkantissa.
Mistä luku siis on peräisin ja mihin se perustuu ?
omalla luvullasi joka taisi olla että tarvitaan 100 000 työpaikkaa lisää jos autovero poistetaan.
Pointti on se että kun esität niitä exceleitäsi niin voisi vaivautua edes yhtään kunnioittamaan asiaa.
Mitä asiaa pitäisi kunnioittaa ? Eikö autoveron poistamista saa ollenkaan tarkastella kriittisesti ?
Sinulla ei edelleenkään ole mitään perusteluja 10 000 uudelle työpaikalle. Oletko keksinyt luvun itse ?
Kun kerrot, mistä luku on peräisin ja mitkä ovat perustelut, voin sillä edellä mainitulla Excelillä tarkistaa, onko luvuissa mitään järkeä ja onko luku edes hehtaarilla.
Minä en ole väittänyt, että autoveron poistamiseksi tarvitaan 100 000 uutta työpaikkaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1500000000000122&posting=22000000015031349
Eli kommentoit Kallen laskelman oikeaksi.
Tällä hetkellä ala työllistää ao. jutun mukaan 24700 henkeä.
http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/teemat_sivu.asp?sid=2868&pid=92&jid=4926&pohja=&frame=self&links=no&upf=no
Viime veronmuutoksen yhteydessä jutussa mainitaan työllistyneen 1300 henkeä lisää. Siis uusia työpaikkoja.
Jos veron poisto kasvattaisi uusien autojen myynnin esim. 200000kpl/v tasolle, tästä suoraan laskemalla (Kolmannes lisää myyntiä ja henkilöstöä) tuo 10 000 ei ole kovinkaan kaukana.
Ja ihan vihjeenä ettei se väliraha ole ainoa asia mikä merkitsee, veron poistuminen mahdollistaisi osalle ihmisistä sen ensimmäisenkin auton hankkimisen, joillekin toisen ja kolmannen ja niin edelleen.
On hyvin sinisilmäistä väittää ettei hintojen 30% lasku vaikuttaisi myyntimääriin kuin korkeintaan vähän. Edellinen veron alennus osoitti selvästi että hyödykkeen hinta on markkinoiden volyymia rajoittavalla tasolla.
2003 vuodelta näyttikin olevan tuo 24700, 2005 tavoiteltiin jo 27000 työpaikan rajaa.
Ei Kylmiskään väittänyt, että työpaikkoja tarvittaisiin niin paljon, jotta autoveroa voitaisiin laskea. Kylmis vain osoitti kuinka paljon työpaikkoja tarvitaan, jotta tuloverotuloilla katetaan autovero. Puhutaan ihan eri asiasta.
Tässä täytyy muistaa, että ko. luku on peräisin taholta, jolla on oma lehmä ojassa.
Luvuista nähdään, että autoala työllisti viime vuonna noin 27 000 henkilöä. Kun automyynti oli huipussaan 80-luvun lopulla, autoala työllisti korkeimmillaan noin 33 000 henkilöä. Näitä lukuja vasten 10 000 on aika optimistinen arvio. Tehokkuuskin on oletettavasti parantunut niistä ajoista.
Sinun mainitsema 30 % hinnanalennus on aikamoista utopiaa. Sellainen alennus varmasti vaikuttaisi myyntilukuihin. Oikeasti hinnat eivät laskisi niin paljon.
Edellinen veronalennus tapahtui tilanteessa, jossa myynti oli edelliset kaksi vuotta alhaalla. Jos myynnin kasvua tarkastelee muutaman vuoden pidemmällä aikavälillä, nähdään, että veronalennus ei saanut aikaan muuta kuin myyntimäärien palautumisen normaalitasolle.
Jos uusien autojen myynti kasvaisi 200 000 kappaleeseen vuodessa, mitä tapahtuisi käytettyjen autojen myynnille ? Kasvaisiko se vai vähenisikö se ? Jotta sekä uusien että käytettyjen autojen kauppa kasvaisi, täytyisi ihmisten vaihtaa autoa useammin. Kävisikö niin pitkällä aikavälillä ? Vasta silloin syntyisi pysyviä työpaikkoja.
Miten alla olevista luvuista voidaan päätellä, että autoveron alennukset 1993 ja 2003 ovat lisänneet työpaikkoja autoalalla? Kyllä ratkaisevaa ovat talouden suhdanteet, eikä autoveron määrä. Sama koskee automyyntiä.
Laman katsotaan taittuneen -93/-94 ja vuodesta 2003 alkaen on taloustilanne ollut poikkeuksellisen suotuisa mm. huippualhaisten korkojen vuoksi ja sen vuoksi yleinen työllisyystilanne on maassa kohentunut reippaasti.
Autoalan työpaikat
1989 32809
1990 33249 1
1991 28594 -14
1992 20446 -18
1993 20131 -14
1994 19124 -5
1995 19315 1
1996 19701 2
1997 20292 3
1998 21103 4
1999 22158 5
2000 22601 2
2001 23170 2
2002 23400 1
2003 24700 5
2004 25800 4,5
2005 26900 4
Suomessa liikenteestä kerätään yli kymmentä eri veroa ja maksua.
----
...jatkossa lakimuutoksen jälkeen rekisteröidyiltä
0.2 * moottorintilavuus => 1000m3 = 200€/vuosi.
tilavuus lasketaan?
30% hintojen alennus on täysin realistinen. Verotusarvoltaan 30 000 euron auton hinnasta on autoveron ja "elvin" osuus n. 33,4%.
Autojen kuluttajahintaindeksi on v. 2004 ollut Suomessa 129 ja naapurimaassa Ruotsissa 97 - Eroa 33% tai -25% "Suomihinnasta". Jotain tältä väliltä hintojen muutos tulee olemaan, jos jälleenmyyjät yrittävät myydä kalliimmalla ei kestä kauan ennen kuin autoja ostetaan joukolla naapurimaista.
Loppui ketjusta syvyys kesken.
BKT on kasvanut vuonna 2002 n. 2,2%, 2003 n. 2,4% ja 2004 lähes 4%. Autoalan työllisyys on kuitenkin 2003 kehittynyt selvästi ripeän kuin kansantalouden kehitys antaisi ymmärtää. Vertailun vuoksi vuosina 1994-2004 BKT:n kehitys on pyörinyt 4% puolin ja toisin ja autoalan työllisyyskehitys 2-5% luvuissa kun 2003 saavutettiin 5% kasvu. Työllisyys kasvoi 2003 selvästi enemmän kuin BKT:n kasvun perusteella olisi aihetta oletta eikä veromuutoksen vaikutusta voi kiistää.
1992 BKT laski lähes -4%, 1993 n. -1,5% ja lukuja voi kukin yrittää tulkita mielensä mukaan.
>>lukuja voi kukin yrittää tulkita mielensä mukaan.
EK esitti autoveron poistamista, eli siirtymistä eu:n esittämään järjestelmään.
Ruotsin mallin mukaisesti autojen hintataso selvä myös Suomessa.
Dynaamiset vaikutukset myös selkeästi plussaa. Vertaa Ruotsin liikenteen kokonaisverokertymää ja edellistä autoveromuutosta Suomessa.
MOT.
1. Onko Ruotsi mielestäsi hyvinvointivaltiopetturi kun meni poistamaan autoveron?
2. Eikö tieverkon kunnossapidosta ja liikenteen hinnoittelusta huolehtiminen ole aivan vastaavaa kansalaisvastuuta kuin sairaanhoidosta huolehtiminen?
Hoh-hoi... Oli se muutos hinnassa mitä tahansa välillä -10-30% ei kukaan talousopin perusteitakaan tunteva väitä että dynaamiset vaikutukset olisivat 0.
Sitten Reaganin juuri kukaan ei toki ole väittänyt että veroalennukset "maksaisivat" itse itsensä täysimääräisesti, mutta paatuneinkaan sosialisti ei kyllä kokonaan kiistä positiivisia vaikutuksia.
Oleellista on toki kokonaisverorasite, jos nykyisen autoveron kertymä ulosmitataan täysmääräisesti korotettuna ajoneuvoverona ynnä muina rasitteina, onkin lopputulos kaikilla mittareilla korkeintaan nollatasoa, luultavimmin sen allekin. Jos muita verorasitteita tarkistetaan maltillisesti ja hyväksytään alijäämä väliaikaisesti saadaan lopputulos myöhemmin tasapainoitettua maltillisemmalla tulo- tai menopuolen muutoksilla.
>>Oleellista on toki kokonaisverorasite, jos nykyisen autoveron kertymä ulosmitataan täysmääräisesti korotettuna ajoneuvoverona ynnä muina rasitteina, onkin lopputulos kaikilla mittareilla korkeintaan nollatasoa, luultavimmin sen allekin.
> Eli myönnät itsekin, että muut veronalennukset tuottavat paremman "dynamiikan" kuin autoveron alennus.
Mistä sitä tietää? Liikenteen kustannukset heijastuvat suoraan useimpien tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Auton hankintahinta ja pääomakulut ovat monille autoa tarvitseville yksityishenkilöille ja yrityksille huomattava osa näistä kustannuksista.
Suomessa tuotetaan alihankintana osia ainakin Saabin ja Volvon malleihin jos perusteollisuutta haluat. Arvoketjussa Suomeen voittonsa tilittävät useimmilla merkeillä huolinta, maahantuonti, logistiikka ja jälleenmyynti. Yksin näistä kertyy jo suoraa vaikutusta, epäsuoria vaikutuskohteita on helppo keksiä pitkäkin lista.
Kannattaisi ehkä tutustua hieman paremmin liikenteen merkitykseen kansantalouteen. Liikenneministeriöstä löytyisi varmaan lisäinformaatiota asiasta.
hyötyä kuin poistamalla autoveron. Vertaa Ruotsin tapahtumiin ja edelliseen autoveromuutokseen Suomessa. Kaikki tulee takaisin mitä vaan vähennetään.
Voisitko perustella väitteesi: "Kaikki tulee takaisin mitä vaan vähennetään".
Kuinka paljon verotuloja menetetään vuodessa ja miten ne tulevat takaisin ?
Autoveron poistolla (kerralla kaikki pois) saataisiin yhteiskuntaan laajasti vaikuttava dynamiikka.
- Uudemmat turvallisemmat autot vähentäisi selkeesti yhteiskunnan voimavaroja liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden hoidossa. Liikenteessä kuolleiden määrä vähenisi.
- Myöskin pienituloisilla olisi mahdollisuus hankkia auto sitomatta pääomia. Veron poisto olisi myöskin sosialisesti katsottuna oikeudenmukaisempi.
- Varaosien menekki vähenisi ja huoltojen osto lisääntyisi.
- Vanhojen romujen "tee se itse" rakentelu vähenisi ja ihmisten olisi mahdollista tehdä jotain järkevämpää. Säästyneillä euroilla ostaisivat muita palveluita.
- Valtiolla/tullissa säästyisi paljon resursseja muuhun toimintaan kun autoverolappujen täyttö loppuisi.
- Uudempi kalusto vähentäisi saasteita.
- Uuden auton omistajat ovat iloisempia ja jaksavat paiskia töytä kahta kauheemmin.
Uskoisin että valtion ei tarvitsisi edes korvata autoveron poistoa muita veroja korottamalla, koska rahankäytön dynamiikka toisi valtion kassan saman määrän euroja. Mikäli ei tulisi niin homma voitaisiin rukata 1-2% yksikön alvin korotuksella.
Pankkikriisin aikoihin voitiin kyllä hyvinkin nopeilla päätöksillä otta 10000miljoonaa € lainaa pankkien hoitoon. Siitä makselemme edelleen 2500miljoona € pelkästään korkoja vuodessa, eikä lainaa edes vitsitä kovin paljon lyhennellä.
että viiden vuoden päästä maksat nykyistä vastaavalla rassilla autoilusta (ostamisesta, omistamisesta ja ajamisesta) yhteensä huomattavasti enemmän kuin nykyään. On loppujen lopuksi yhdentekevää miten verot jakautuvat näiden kesken. Ei autoilun (tai ylipäänsä minkään muunkaan) verottaminen Suomessa jatkossa ainakaan kevene. Ei ole ennenkään keventynyt.
Liikenteen merkitystä kansantaloudelle voitaisiin myös tutkia ylhäältä alaspäin.
Autottomia valtioita, kuten Tiibet, löytyy vielä muutamia. Yhteistä näille on se että ne ovat maailman köyhimpiä talouksia. Tästä seuraa suoraan looginen johtopäätös että suurelta osin meidänkin varallisuus perustuu näihin neljällä kumipyörillä kulkeviin kulkuneuvoihin.
Toinen ajankohtainen pointti reaalimaailmasta on tällä hetkellä Eu. Arvonlisäveroa on osittain yhtenäistetty eu-maissa mutta seuraavana keskeisenä kohteena on autovero. Taustalla täytyy olla tarkkoja tieteellisiä laskelmia hankkeen vaikutuksista. Osaltaan varmaan autoteollisuus hyötyisi suoraan mutta luulen että ylivoimaisesti tärkein hyöty eu:n taloudelle tulisi liikkumisesta eri muodoissa. Johtopäätös. Koska autoveron yhtenäistäminen on näin merkittävä hanke koko eu:n kilpailukyvylle on se myös yksittäisille maille Suomi mukaan lukien.
Tälläisten tosiseikkojen valossa en uskaltaisi päättäjänä yhtään vähätellä liikenteen merkitystä. Kuristaminen näyttää suorastaan edesvastuuttomalta.
MOT