Petrin perimmäisistä ajatuksista ja aikeista emme osaa sanoa mitään varmaa. Sen tiedämme että hän oli hyvin yksinäinen ihminen, ehkä hänellä ei ollut ainoatakaan oikeaa ystävää. Hän eli internetissä, ja häntä kiinnostivat räjähteet, sillä ne ehkä saivat hänet kokemaan itsensä "paljon haltijaksi", määrätyllä tavalla vallankäyttäjäksi, tärkeäksi. Kun elävät ystävät puuttuivat, pommeista tuli hänen ystäviään. Iässä jolloin normaalisti otetaan etäisyyttä lapsuudenkotiin ja suunnataan ammattiin ja omaan elämään, Petri ei vastannut elämän haasteeseen vaan kiinnittyi yhä tiiviimmin harrasteeseensa. Ehkäpä haaksirikko jossain aloittelevassa seurustelusuhteessa tms. on ollut se viimeinen epäonnistuminen joka on mustannut pojan mielen. Kyvyttömyyttä, häpeää, vihaa - mutta olivathan hänellä läsnä hänen ystävänsä - räjähteet. Hän valmisti pommin, jolla tuho ja itsetuho toteutuisivat. Kuten poliisi on kertonut, räjäytys ei ollut vahinko, eivätkä sen paikka ja aika olleet sattumalta valittuja. Kun tapaukseen ei liity yhteiskunnallista tai poliittista manifestointia, mitä jää jäljelle? Yksityiselämän tragedia?
Jos tällainen motiivi varmistuu, sitä ei mielestäni pidä ylikorostaa niin, että teon todelliset syyt olisivat ne jotka ovat sen välittömästi aiheuttaneet. Mahdollisella ex-tyttöystävällä tms. ei todellakaan tällaisessa kokonaiskuvassa ole mitään ratkaisevaa merkitystä. Ongelmat ovat alkaneet jo kauan, kauan sitten, ja ennen pitkää ne olisivat joka tapauksessa tulleet jollain vastaavalla tavalla ilmi. Petrin tie oli valmiiksi aidattu. Psykoanaalyytikkojen työksi jää selvittää mikä meni pieleen ja missä.
Jos tällainen motiivi varmistuu, sitä ei mielestäni pidä ylikorostaa niin, että teon todelliset syyt olisivat ne jotka ovat sen välittömästi aiheuttaneet. Mahdollisella ex-tyttöystävällä tms. ei todellakaan tällaisessa kokonaiskuvassa ole mitään ratkaisevaa merkitystä. Ongelmat ovat alkaneet jo kauan, kauan sitten, ja ennen pitkää ne olisivat joka tapauksessa tulleet jollain vastaavalla tavalla ilmi. Petrin tie oli valmiiksi aidattu. Psykoanaalyytikkojen työksi jää selvittää mikä meni pieleen ja missä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mun käy Petriä sääliksi. Sillä on täytynyt olla äärettömän paha olo. Ties mistä kaikista syistä. Sitä on kohdeltu väärin varmasti monissa asioissa ja kaikki se kuona on kertynyt aikojen kuluessa yhdeksi puristavaksi möykyksi joka sitten lopulta purkautui näin väkivaltaisella tavalla. Ei tuollainen vinksahdus hetkessä tapahdu.
Mun paras ystävä on ollut aikoinaan koulukiusattu ja se on osaltaan pilannut mun ystäväni elämän. Nyt vasta, monen vuoden jälkeen hän on avullani pääsemässä eteenpäin. Voin vaan kuvitella, missä ystäväni olisi tällä hetkellä, jolleivät tiemme olisi kohdanneet.
jos Petri vielä eläisi haluaisin olla hänen ystävänsä, tiedän itse, mitä on olla ilman ystävää, lisäksi hän oli oikeastaan aika söpö nuorukainen, ehkä koko kamaluutta ei ois edes tapahtunut, jos hänellä olisi ollut ystäviä. Miettikää, jos ympärillänne on yksinäisiä ihmisiä, hekin saattavat hajota/seota ja tehdä jotain typerää ja lopullista, elleivät he saa ystäviä, yksinäisyys on kirre, josta ei pääse itse pois omin avuin, jostain ulkopuolelta pitää tulla auttaja, niin mullekin kävi ja nyt mulla on ystävä ja uskallan taas elää...vaikka olenkin vielä toistaiseksi veitsenterällä