Säädä, sammuta, kierrätä, kävele, tee muutos!
Näin EU alkaa kannustaa meitä kansalaisia, sinua ja minua, mukaan ilmastotalkoisiin maailman ympäristöpäivänä kesäkuun alussa.
Hyvä idea! Täytyy varmaan ensimmäiseksi ryhtyä arvioimaan omia kulutustottumuksia. Voisin aloittaa pyöräilemisestä ja odotan jo fillarikauden alkamista innokkaana... Kai kaksikymmentä kilometriä noin viitenä päivänä viikossa sulan maan aikaan on riittävä ponnistus kaupunkilaiselta?
Mitä vielä! Tuore liikennetutkimus väittää, että pyöräilemäni kilometri kuluttaakin luonnonvaroja yhtä paljon kuin saman matkan taittaminen bussilla tai metrolla, joita käytän työmatkoilla talviaikaan.
Nurinkuriselta tuntuvaa tulosta perustellaan sillä, että osaa pyöräteistä käytetään liian vähän. Totta ihmeessä, koska harva meistä tarkenee tai uskaltaa hypätä talvella pyörän selkään näillä leveysasteilla.
Eli pyöräteitä kannattaa meillä rakentaa ja kunnostaa jatkossakin, samoin kuin kävelykatuja. Sanokoot uusimmat ekotehokkuuslaskelmat mitä sanovat.
Puolet suomalaisten autolla tekemistä matkoista on alle kuuden kilometrin ja yksi neljäsosa alle kolmen kilometrin pituisia matkoja. Jokainen säästetty bensalitra säästää samalla ilmaa ja luontoa.
Entä lentäminen? Pitäisikö EU-kansalaisen harkita vakavasti myös jokavuotisista kaukolomista luopumista? Siihen en taida olla vielä kypsä – ja sanotaanhan sitä paitsi, että matkailu avartaa.
Joku voisi yrittää perustella muutosvastarintaansa myös yllämainitulla tutkimuksella. Lentoliikenne voi nimittäin olla sen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kuluttajana melko edullinen vaihtoehto.
Mutta eivät tutkijatkaan onneksi tuijota tuloksiaan laput silmillä, koska myöntävät pitkien ja nopeiden lentojen yleistymisen voivan vielä kasvattaa roimasti ympäristön kuormitusta.
Yhä harvempi meistä jaksaa kuitenkaan kantaa huonoa omaatuntoa kerosiinin palamisesta, kun lentämisestä on työnkin vuoksi tullut monille jokapäiväinen juttu.
Jos omatunto kuitenkin kolkuttaa, ilmastotalkoisiin voi osallistua vaivattomasti vapaaehtoista ilmastoveroa maksamalla.
Vihreät ottivat tavan käyttöön viime vuonna, varmaan osaksi oman uskottavuutensa vuoksi. Matkustusohjesäännön mukaan puolueen maksamista lentolipuista pitää pulittaa ympäristörahastoon korvausta kymmenen prosenttia. Europarlamentaarikko Satu Hassi puolestaan maksaa jokaisesta Brysselin-lennosta kahdeksan euroa Saksan ympäristöministeriön perustamalle rahastolle.
Näin EU alkaa kannustaa meitä kansalaisia, sinua ja minua, mukaan ilmastotalkoisiin maailman ympäristöpäivänä kesäkuun alussa.
Hyvä idea! Täytyy varmaan ensimmäiseksi ryhtyä arvioimaan omia kulutustottumuksia. Voisin aloittaa pyöräilemisestä ja odotan jo fillarikauden alkamista innokkaana... Kai kaksikymmentä kilometriä noin viitenä päivänä viikossa sulan maan aikaan on riittävä ponnistus kaupunkilaiselta?
Mitä vielä! Tuore liikennetutkimus väittää, että pyöräilemäni kilometri kuluttaakin luonnonvaroja yhtä paljon kuin saman matkan taittaminen bussilla tai metrolla, joita käytän työmatkoilla talviaikaan.
Nurinkuriselta tuntuvaa tulosta perustellaan sillä, että osaa pyöräteistä käytetään liian vähän. Totta ihmeessä, koska harva meistä tarkenee tai uskaltaa hypätä talvella pyörän selkään näillä leveysasteilla.
Eli pyöräteitä kannattaa meillä rakentaa ja kunnostaa jatkossakin, samoin kuin kävelykatuja. Sanokoot uusimmat ekotehokkuuslaskelmat mitä sanovat.
Puolet suomalaisten autolla tekemistä matkoista on alle kuuden kilometrin ja yksi neljäsosa alle kolmen kilometrin pituisia matkoja. Jokainen säästetty bensalitra säästää samalla ilmaa ja luontoa.
Entä lentäminen? Pitäisikö EU-kansalaisen harkita vakavasti myös jokavuotisista kaukolomista luopumista? Siihen en taida olla vielä kypsä – ja sanotaanhan sitä paitsi, että matkailu avartaa.
Joku voisi yrittää perustella muutosvastarintaansa myös yllämainitulla tutkimuksella. Lentoliikenne voi nimittäin olla sen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kuluttajana melko edullinen vaihtoehto.
Mutta eivät tutkijatkaan onneksi tuijota tuloksiaan laput silmillä, koska myöntävät pitkien ja nopeiden lentojen yleistymisen voivan vielä kasvattaa roimasti ympäristön kuormitusta.
Yhä harvempi meistä jaksaa kuitenkaan kantaa huonoa omaatuntoa kerosiinin palamisesta, kun lentämisestä on työnkin vuoksi tullut monille jokapäiväinen juttu.
Jos omatunto kuitenkin kolkuttaa, ilmastotalkoisiin voi osallistua vaivattomasti vapaaehtoista ilmastoveroa maksamalla.
Vihreät ottivat tavan käyttöön viime vuonna, varmaan osaksi oman uskottavuutensa vuoksi. Matkustusohjesäännön mukaan puolueen maksamista lentolipuista pitää pulittaa ympäristörahastoon korvausta kymmenen prosenttia. Europarlamentaarikko Satu Hassi puolestaan maksaa jokaisesta Brysselin-lennosta kahdeksan euroa Saksan ympäristöministeriön perustamalle rahastolle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
esim. Kotkassa alettiin toteuttaa Eu:n toivomusta lisätä roskien kierrätystä erottelemalla roskat poltettaviin ja ei poltettaviin pakkaamalla ne eri värisiin pusseihin muutaman vuoden homma suju hyvin mutta sitten tulikin Eu:lta päätös että roskia ei saa polttaa normaali voimalaitoksessa ja homma palutui entiseen että kaikki menee kaatopaikalle.
? Mitenköhän suuret investoinnit voimalaitokset ja jätefirmat teki tässä turhaan ja kuka ton pelleilyn loppujen lopuksi maksaa.