ryhtyä keskustelemaan yleisemmin maailman tilanteesta ja siitä miksi maailma yleisemminkin on jatkuvasti muuttumassa väkivaltaisemmaksi.
Mielestäni turhaa takertua yksittäisiin tapauksiin niin perinpohjaisesti , sen tekevät kyllä viranomaiset puolestamme.
Siis mikä tai mitkä asiat saavat maailman täyttymään yhä pahemmasta vihasta ??
Ps. toivon että ei uskonnollisia kommentteja siis mikä meidän ihmisten kesken on mennyt pieleen ja koska ?
Mielestäni turhaa takertua yksittäisiin tapauksiin niin perinpohjaisesti , sen tekevät kyllä viranomaiset puolestamme.
Siis mikä tai mitkä asiat saavat maailman täyttymään yhä pahemmasta vihasta ??
Ps. toivon että ei uskonnollisia kommentteja siis mikä meidän ihmisten kesken on mennyt pieleen ja koska ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pieni toive, laittakaa aivan jokainen viestini lukija edes lyhyen viestin omasta näkemyksestään, uskon että jokaisella on aiheesta mielipide , olisi hienoa nähdä kuinka yhtenäinen tai erilainen mielipide aiheesta löytyy
Ajattelija, olen samaa mieltä! Hyvältä ei näytä,
jos tällaisetkin kamalat tapaukset vaan lietsovat
ihmisten vihaa, kostonhalua ja katkeruutta. Selvää on, että myötätunto on uhrien puolella, mutta kammottaa nuo viestit, joissa hehkutetaan vihaa ja raivoa esim. Petrin vanhemmille.
Meidän jokaisen pitäisi yrittää aloittaa "maailman parantaminen" omasta itsestämme ja lähipiiristämme. Jos pitäisimme toisistamme vähän enemmän huolta ja kuuntelisimme toisiamme, pikku hiljaa voisi maailmakin muuttua...
Onko menossa pahempaan suuntaan? Annapa vaikka tilastoja henkirikosmäärien kehittymisestä useamman kymmenen vuoden ajalta. Ennen tapettiin puukolla, nyt pommilla ja töllö tuo sen meidän olohuoneeseen. Hulluja on aina ollut mutta eivät ole saaneet niin paljon vahinkoa aikaan ja julkisuutta itelleen.
En tiedä tämän tapahtuman taustoja, siis henkilöstä, mutta noin yleisellä tasolla tulee mieleen mm. että yksinäisyys on lisääntynyt, yhä enemmän on yksinäisyyttä. Siitä tulee kehä, josta on vaikea päästä pois. Niinikään ihmisten välinpitämättömyys on valtavaa.
Muistan omilta opiskeluajoiltani, jolloin opiskelukavereilleni murehdin yksinäisyyttäni uudessa kaupungissa. Sekä väsymystäni lasten kanssa. Kukaan heistä ei auttanut, tukenut, neuvonut, huolinut ystäväkseen. Päinvastoin: minua ei huolittu joukkoon. Opettajat tiesivät tilanteesta, kehoittivat vaihtamaan koulua.
Mielenterveysongelmia, masennus, vähätellään ja siksipä valtaosa masennuksesta on hoitamatta. Jos jalka menee poikki, se kipsataan, Jos mieli murtuu, se vaatii terapiaa. Lausahdus ei ole minun.
Jos mieli murtuu, ei kukaan tule tukemaan, ymmärrä, päinvastoin: kehoitetaan vaan jaksamaan ja olemaan reipas. Sitä myös hävetään, siitä ei rohjeta puhua edes lääkärille. Eikä sitä (masennusta) tunnista aina edes itsekään, saati läheiset!! Ihmettelee vaan omaa outoa oloa, muut ajattelee että no se nyt on tollanen perusluonteeltaan. Siis tarkoitan sellaista masennusta, joka ei tee ihmisitä toimintakyvyttömäksi vaan kykenee käymään töisä/koulussa jne mutta asiantunteva lääkäri esim. huomaisi heti masennuksen oireet.
Olikohan tämä vähän sekava..
aina ollut suurin innoittaja sotiin. Kristinuskoonkin käännytettiin aikanaan miekalla. Kuinka kävikään Lallille ja kumppaneille siellä järven jäällä? Vihaa "vierasta" vastaan on aina ollut.
Mielestäni nykyajan nuoret vieraantuvat yhä pahemmin tosielämästä. Internetin, video- ja tietokonepelien kautta nuoret voivat hakata, lyödä erilaisin asein, ampua ym. ym. tuntematta lainkaan miltä pahoinpitely itseasiassa tuntuu. Media suoltaa tulemaan entistä enemmän tietoa levottomuuksista, pahoinpitelyistä, sodista... Ennen vanhaan oli kunnon "reiluja" tappeluita, joissa ei maassa makaavaa potkittu, vaan odotettiin sen nousevan ylös ja sitten jatkettiin tappelua. Silloin kaikki tiesivät miltä tuntuu saada selkäänsä.
Ennen kaikkea vanhempien on tunnettava ja tiedettävä vastuunsa lasten kasvattamisesta. Mielestäni kaikki lähtee kotioloista. Lapsille on annettava "tervepäinen" kasvatus kurituksineen ja tietysti kehuineen ja kiitoksineen. Kodista kaikki lähtee...