neuvostoliittolaisen sotilaan tai Neuvostoliiton kannalta sodan aikana oli, oliko Suomi ja Natsi-Saksa aseveljiä vai liittolaisia? Oiskohan aina pitänyt huutaa ja kysyä ootko aseveli vai liittolainen..:o
Mikä käytännön ero
pohtija
12554
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Neuvostoliiton kannalta tusikin sillä oli merkitystä, mikä oli Suomen ja Saksan suhde sodan aikana. Suomen kannalta sillä sen sijaan oli. Pitämällä jonkinlaista etäisyyttä saksalaisiin, Suomi onnistui säilyttämää diplomaattiset suhteet USA:han ja aikanaan irtautumaan sodasta.
Olisi muuten ollut naivia sitoutua liikaa saksalaisiin. Nämä kun eivät olisi pitäneet kuitenkaan Suomea tasavertaisena liittolaisena, jolle sopii kertoa kaikki. Kun sodalla ei ollut virallisestikaan yhteisiä päämääriä, ei Suomen tarvinnut mennä mukaan kaikkiin saksalaisten hankkeisiin.
Kyllähän siinä molempien päämäärä oli että sota voitetaan, siinähän sitä jo onkin.
Oli Suomella ja NL:lla sitte sama sodan päämäärä. Kai nekin yritti voittaa...?
mutta ei samalla puolella
Oliko sulla joku pointti, vai hakkaatko näppistä kesäajan kunniaksi?
miettiä, vaikka näin kellojen siirtoa odotellessa...
kysyä sitä täsmälleen hankalaa asiaa..
Et sitten viitsinyt sanoa mitään.
N-liitto hyökkäsi Suomeen talvisodassa, se miten Suomi itse itsensä määritteli jatkosodassa ei merkinnyt N-liitolla yhtään mitään.
Sota jäi kesken Talvisodassa, koska N-liitto ei ollut saavuttanut sodalle asettamiaan päämääriä.
Se ei saavuttanut niitä myöskään jatkosodassa, syy oli Suomen viisaan sodanjohdon ja sotimisen.
Saksan panoksella ollut mitään merkitystä?
Keskustelun aiheena ei ollut aseapu tai Saksan panos ...
Wikipedia: Jatkosota:
Sota alkoi: 25. kesäkuuta 1941
Sota loppui: 4. syyskuuta 1944
Paikka: Suomi, Pohjois-Venäjä
Tulos: Suomen tappio