Suomi pelasti toisen maailmansodan aikana koko oman juutalaisväestönsä, jokaisen 2000 kansalaistaan. Suomi myös pelasti 365 pakolaisina maahan tullutta juutalaista. Heidän nimensä löydät Hannu Rautkallion yli 500 sivuisesta teoksesta. Pelastettuja saattoi olla jopa paljon enemmänkin. Ainoastaan 8 juutalaista luovutettiin ja heidänkään luovutuksensa ei liittynyt ensisijaisesti heidän juutalaisuuteensa. Täytyy myös muistaa, että Saksa kiristi meitä siinä missä Neuvostoliittokin. Suomen pojat kävivät sodan saksalaisia vastaan ja ajoivat heidät aseellisesti maasta.
Useat juutalaiset taistelivat rintamamiehinä armeijassamme Talvi- ja Jatkosodassa.
Kommunistikirjailija Elina Sanan skandaalinkäryinen ja vainoharhainen kirja Suomen juutalaisluovutuksista on kumottu miltei lause lauseelta. Muistuttaisin vielä, että Neuvostoliitto ja kotikommunistimme eivät puhuneet juutalaisista ja heidän joukkotuhostaan ennen 1980-lukua juuri mitään, syystä että toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa olivat aluksi liittolaisia ja Neuvostoliitto tuhosi massoittain omia juutalaisiaan. Samasta syystä sodistamme ei mieluusti haluttu puhua lainkaan koska tuo natsien ja kommunistien salakihlaus olisi tullut esiin kaiken aikaa, jokaisen kiven ja kannon takaa.
Nykyään tiedämme Neuvostoliiton ja Saksan salavuoteudesta kaiken (Saksa lähetti Leninin Sveitsistä sinetöidyssä vaunussa tekemään bolsevikkivallankumouksen, Saksa ja Neuvosto-venäjä tekivät 1922 Rapallon sopimuksen jonka avulla Saksa varustettiin ja koulutettiin salaa, 1939 Saksa ja Neuvostoliitto olivat ylimmät ystävät ja jakoivat Euroopan etupiireihinsä, 1939 yhteinen sotaretki Puolaan, Baltian valtaus, Talvisota Saksan suostumuksella ja tuella, kesään 1941 asti venäläiset vielä kuljettivat saksalaisille omalta nälkäänäkevältä kansalta ryöstettyä viljaa Tukien Hitlerin sotaa Euroopassa...)
Eläköön vapaa itsenäinen Suomi. Emme ole velkaa kenellekään, paitsi sankarivainajillemme ja veteraaneillemme. Olemme velkaa sen ettemme levittele Kremlissä kehiteltyjä valheita isänmaastamme ja sen puolustajista enää tämän päivän nuorisolle (kuten 1960-1990-luvuilla Neuvostoliiton ja kommunistien toimesta jatkuvasti tehtiin).
Useat juutalaiset taistelivat rintamamiehinä armeijassamme Talvi- ja Jatkosodassa.
Kommunistikirjailija Elina Sanan skandaalinkäryinen ja vainoharhainen kirja Suomen juutalaisluovutuksista on kumottu miltei lause lauseelta. Muistuttaisin vielä, että Neuvostoliitto ja kotikommunistimme eivät puhuneet juutalaisista ja heidän joukkotuhostaan ennen 1980-lukua juuri mitään, syystä että toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa olivat aluksi liittolaisia ja Neuvostoliitto tuhosi massoittain omia juutalaisiaan. Samasta syystä sodistamme ei mieluusti haluttu puhua lainkaan koska tuo natsien ja kommunistien salakihlaus olisi tullut esiin kaiken aikaa, jokaisen kiven ja kannon takaa.
Nykyään tiedämme Neuvostoliiton ja Saksan salavuoteudesta kaiken (Saksa lähetti Leninin Sveitsistä sinetöidyssä vaunussa tekemään bolsevikkivallankumouksen, Saksa ja Neuvosto-venäjä tekivät 1922 Rapallon sopimuksen jonka avulla Saksa varustettiin ja koulutettiin salaa, 1939 Saksa ja Neuvostoliitto olivat ylimmät ystävät ja jakoivat Euroopan etupiireihinsä, 1939 yhteinen sotaretki Puolaan, Baltian valtaus, Talvisota Saksan suostumuksella ja tuella, kesään 1941 asti venäläiset vielä kuljettivat saksalaisille omalta nälkäänäkevältä kansalta ryöstettyä viljaa Tukien Hitlerin sotaa Euroopassa...)
Eläköön vapaa itsenäinen Suomi. Emme ole velkaa kenellekään, paitsi sankarivainajillemme ja veteraaneillemme. Olemme velkaa sen ettemme levittele Kremlissä kehiteltyjä valheita isänmaastamme ja sen puolustajista enää tämän päivän nuorisolle (kuten 1960-1990-luvuilla Neuvostoliiton ja kommunistien toimesta jatkuvasti tehtiin).
Vastaukset 11
Vanhimmat
että Sana on kommunisti? Kaikki kriittisiä puolia historiasta kaivamaan uskaltautuvat tuppaavat joidenkin mielestä vaan olemaan...
Elina Sana: Luovutetut. Suomen ihmisluovutuksesta Gestapolle. WSOY 2003.
Elina Sana ei ole turhan vaatimaton, kun hän katsoo, että Suomen historiankirjoitus täytyy muuttaa hänen kirjansa Luovutetut johdosta – "aivan niin kuin se muutettiin sen ensimmäisen kirjani seurauksena". Ensimmäisellä kirjallaan Sana tarkoittaa Elina Suomisena 1979 julkaisemaansa kahdeksan juutalaispakolaisen luovutusta 1942 koskevaa kirjaa Kuolemanlaiva S/S Hohenhörn. Juutalaispakolaisten kohtalo Suomessa.
"Ensimmäinen kirja" ei kylläkään muuttanut Suomen historiankirjoitusta eikä paljon muutakaan. Valitettava asia oli hyvin tiedossa – siitä oli kirjoitettu ja siitä käytiin oikeuttakin – ja presidentti Mannerheimin Itsenäisyyspäivänä 1944 Suomen juutalaiselle seurakunnalle juutalaisten sankarivainajien muistoksi luovuttama laakeriseppele on yhä kunniapaikalla Helsingin synagogassa. Suomen, Saksan myötäsotijan, sodanaikainen juutalaispolitiikka vaikuttaa yhä ystävälliseen kohteluun, jonka suomalainen Israelissa saa. Vanhemmat Suomen juutalaiset muistelevat vieläkin mielihyvällä auliutta, jolla seurakunnan johtomies Abraham Stiller oli valmis todistamaan Väinö Tannerin puolesta sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.
Nähtäväksi jää, mikä vaikutus historiankirjoitukseemme sitten on Elina Sanan toisella kirjalla, joka käsittelee hänen laskelmiensa mukaan noin 3 000 venäläisen sotavangin ja muun ulkomaalaisen tai kansalaisuudettoman luovuttamista saksalaisille jatkosodan alkupuolella. Venäläisten sotavankien joukossa lienee ollut koko joukko juutalaisia, joista muutama kymmen osui luovutettavien joukkoon.
Kirjasta nousseen kansainvälisen hälyn ja Wiesenthal-instituutin presidentille osoittaman kirjeen johdosta presidentti ja hallitus viisaasti päättivät oitis, että asia selvitetään. Selvitysmieheksi kutsuttiin professori Heikki Ylikangas, todellinen ammattimies. Selvitystä odotettaessa kirjasta tuskin on syytä paljon sanoa. Max Jakobson Helsingin Sanomien arvostelussaan ehkä sanoi sen olennaisimman, mitä nyt voi sanoa.
Kaikuja vanhoilta ajoilta
Elina Sanan historiankäsityksessä on kaikuja hänen vanhoilta ajoiltaan. Myöntäneekö hän nytkään, että koko Talvisodan jälkeisen ajan Neuvostoliitto eri tavoin painosti yksin jätettyä Suomea. Suomella ei näyttänyt itsensä lisäksi olevan turvaa missään, kunnes sitten marraskuussa 1940 Saksa antoi selvän kielteisen vastauksen Neuvostoliiton tivaamiseen saada hoitaa loppuun Suomen kysymys aiemmin sovitun mukaisesti. Paremman puutteessa Suomi joutui hyökkäystä Neuvostoliittoon suunnittelevan Saksan vanaveteen. Paasikivikin oli tästä hyvin tyytyväinen, kun hän lopulta tuli informoiduksi.
Ylikankaan selvityksen puitteissa tai yhteydessä epäilemättä tutkitaan noiden 3 000 henkilön luovutuksen laillisuus kansainvälisen oikeuden kannalta. Elina Sanan auktoriteettina tässä suhteessa näyttää olevan punaisen Valpon altis palvelija, SKP:n mies Helge Rontu, jota ei tunneta kansainvälisen oikeuden asiantuntijana.
Euroopassa oli toisen maailmansodan aikana 3–4 miljoonaa sotavankia, jotka saivat kokea kauheita asioita. Sodan aikana ja jälkeen tapahtui miljoonia ihmisiä koskeneita pöyristyttäviä väestönsiirtoja. Neuvostoliiton jatkosodan aikana ottamista suomalaisista sotavangeista menehtyi noin puolet. Ne, jotka vähin erin pääsivät palaamaan, olivat kurjassa kunnossa. Jos neuvostoliittolaisten sotavankien kohtalo Suomessa ei aina ollut häävi (usein se oli hyvinkin siedettävä, esim. töissä maataloissa), hyvää ei ollut odotettavissa kotimaassakaan: Stalinin ohjeet sotavangiksi joutuneiden käsittelystä olivat hyvin selväpiirteiset.
Myötätuntoa ja sääliä tuntee noita 3 000 yleensä ehkä ilman mitään omaa syytä kärsinyttä kohtaan. Jos joitakin heistä vielä on jäljellä, voidaanko ja pitääkö heille jotakin tehdä? Mutta tutkia asia pitää. Elinan Sanan kirja ei todellakaan riitä.
Kirjansa loppusanoissa Elina Sana kertoo isästään, joka oli saksalaisten tulkkina jatkosodassa. Kirja päättyy lauseeseen: "Sota sekoitti isäni pään eikä hän, kuten ei perheemmekään, koskaan toipunut sodasta."
Pekka Harttila
Kirja-arvostelut
Dekkari on juonikas laji
24.03.
Naapurin poliiseilla menee tosi huonosti
20.03.
Liittoudu, lilla gumman
15.03.
Dan Brown -koodi tuottaa tauhkaa
28.02.
Kuin kevyttä pakkaslunta
30.12.
Koko kansan klovni
16.12.
Takaajan selviytymistarina
12.12.
Kyselijän sinunkaupat Jeesuksen kanssa
21.11.
Rakkaus alkaa aina Aasiasta
04.11.
Pelko piinaa pääkaupunkia
04.11.
Ruth Rendell vangitsee lukijan
04.11.
Tavisten kuningatar
19.10.
Oikeasti vain yksi syy, miksi Saksaa voi syyttää kaikesta ja maksattaa heillä aivan mitä vaan.
Eli poliittista loppumatonta peliä!
Saksan tulevat sukupolvet eivät ehkä ole niin halukkaista maksamaan jatkuvasti, jostakin sellaisesta, josta ei syytetty koskaan muita vastaavia valtioita (esin NL tai USA tai UKW YM).
Nämä sodan hävinneet ovat automaattisesti aina niin väärässä.
Ja sen kyllä oikeasti ajatteleva ihminen huomaa ja samalla näkee sen propagandan taakse (nyt esim. USA).
"Korkkarit" olivat juuri tuota propagandaa, jolla II maailmansodan jälkeistä maailmaa ja ihmisiä aivopestiin. Saksalaiset olivat pelkästään hunoja taistelijoita ja väärällä asialla. Kaikki muut pelkästään oikealla asialla, vaikka usa ja englanti tiesivät kyllä holocaustista NL:ssä!
Niin se vaan menee...
Näin kertoo Yad Vashemin Holocaust-info:
http://www.holocaustinfo.org/faq/suomessa/
Taas ovat suomen kommunistit aktivoituneet mustamaalaamaan maataan tälläkin palstalla kun Kimmo Rentolan uusi teos suomalaiskommunistien vallankumoustouhuista 1970-luvulla sai vuoden tiedekirja 2006-palkinnon.
Tämä aktivoituminen toistuu aina kun uutta tietoa vasemmiston ja Neuvostoliiton touhuilusta nousee esiin mediassa. Ja aina suomalaisia yritetään äärivasemmiston toimesta lyödä samalla jo tylsäksi käyneellä aseella, jatkosodalla.
ei valiteta. ja vielä berijankin oli juutalainen kuka huolehti kyydityksistä.
Jos Saksa olisi voittanut, olisi Suomi "suomettunut" holokaustin toteuttajaksi ihan niin kuin nyt suometuttiin Venäjään päin. Eli Venäjän voitto pelasti Suomen maineen.
"Ainoastaan 8 juutalaista luovutettiin ja heidänkään luovutuksensa ei liittynyt ensisijaisesti heidän juutalaisuuteensa. "
No mihin se liittyi?
Nämä kahdeksan olivat;
- Heinrich Huppert ja hänen 10-vuotias poikansa Kurt
- Georg Kollman, hänen vaimonsa Janka ja heidän 2-vuotias poikansa Frans Olof
- Hans Robert Martin Korn
- Hans Edvard Szybiliski
- Elias Kopelovsky
Heistä vain Georg Kollman säilyi hengissä sodan loppuun. Mitähän rikoksia 2- ja 10- vuotiaat pojat olivat tehneet, paitsi olleet juuutalaisia?
Mitähän rikoksia ne sadattuhannet venäläiset ja juutalaiset olivat tehneet, kun Stalin heidät antoi likvidoida? Ai niin, sinähän et tuokaan esiin muuta kuin suomalaisten rikoksia...
"Mitähän rikoksia ne sadattuhannet venäläiset ja juutalaiset olivat tehneet, kun Stalin heidät antoi likvidoida?"
Lueppas nyt mikä tämän ketjun avausviestin otsikko eli keskustelun aihe on. Lukeeko siellä että Stalinin rikoksia pitäisi tänne luetella?
"Ai niin, sinähän et tuokaan esiin muuta kuin suomalaisten rikoksia... "
Ja väittteesi tueksi esität seuraavaksi lainauksen ja linkin sellaiseen kirjoittamaani tekstiin, jossa mainitsen jonkin "rikoksen" johon Suomi on mielestäni syyllistynyt, eikö niin? Löytyykö? Vai jatkuuko pelkkä tyhjän louskutus?
...tietämättöminä lähtivät luovutettujen mukana.
Minulle on kerrottu, että saksalaiset olivat esittäneet luovutusvaatimukselleen perusteluina tosia tai vääristeltyjä rikos-syytteitä, joista normaalioloissa ei olisi seurannut kuin jokunen vuosi linnaa. En tiedä onko totta.
Kysymys ei liene ollut niinkään näistä henkilöistä, kuin että Suomelta haluttiin myönnytys-ele?
Ja Valpon päällikkö Anthoni (maahanmuuttaja-sukua!) teki "väyryset" eli oli esimiehiään ja vastuunalaisia ministereitä myöntyvämpi.
Kun tieto luovutuksista saatiin Tannerille, muita ei luovutettu, mutta nämä 6 2 onnetonta olivat jo käytännössä saksalaisilla. Kun Valpo sanoo että luovutetaan, ei voida enää ilman meteliä muuttaa Suomen kantaa.
Himmler otti lomamatkallaan Suomessa puheeksi juutalaiset, mutta suomalaiset vaihtoivat aina puheenaihetta.
Syvärin kenttäsynagooga, jonka rabbina oli Benjamin Karmi, herätti ihmetystä saksalaisissa. Tosin myös heidän rintamallaan lienee ollut vastaava eräällä joukko-osastolla jolla oli erioikeus harjoittaa juutalaista uskontoa?
Monet venäläiset vangit, jotka olivat juutalaisia saivat ensimmäisen kerran mahdollisuuden harjoittaa avoimesti uskontoaan päädyttyään suomalaisten vangiksi. Sama päti muslimeihin ja kristittyihin.
Tästäkin löytyy tietoa kirjoista.