Olen miettinyt mikä mahtaa olla täällä kävijöitten älykkyysosamäärä?
Eilen juttelin erään henkilön kanssa ja hän kertoi oman älykkysosamääränsä ja se oli tosi korkee.Aina kun juttelemme ei tarvi vääntää rautalangasta,sillä toinen ymmärtää jo heti mitä toinen tarkoittaa.
Mitenhän se on tämän palstan lukijoilla?
Ja mitä arvelette sen olevan noin lukijoiden keskiarvo-älykkyys?
Eilen juttelin erään henkilön kanssa ja hän kertoi oman älykkysosamääränsä ja se oli tosi korkee.Aina kun juttelemme ei tarvi vääntää rautalangasta,sillä toinen ymmärtää jo heti mitä toinen tarkoittaa.
Mitenhän se on tämän palstan lukijoilla?
Ja mitä arvelette sen olevan noin lukijoiden keskiarvo-älykkyys?
Vastaukset 31
Vanhimmat
monet ovat tiukan uskonnollisuuden kahleissa,
jolla ei ole mitään tekemistä todellisen uskon kanssa.
Sinähän olet etuoikeutetussa asemassa kun olet hellarin tytär olet kuullut varmaan paljon hyvää Jumalan sanaa.
Uskonnollisuuden taso ja älykkyyden taso eivät ole suoraan verrannollisia keskenään. Joitakin tutkimuksia asiasta on tehty, mutta en ole niihin tarkemmin perehtynyt, vain vilkaissut.
Uskonnolisuus ja usko ovat hengellisen asian kaksi eri puolta jotka eivät kohtaa toisiaan.
Itse ymmärrän, että korkea älykkyystaso saattaa muodostua kompastukseksi varsinaisia uskonasioita lähestyttäessä. Syyksi näen sen, että ihminen pyrkii järkiperäistämään ajatusmaailmassaan ja/tai aisteillaan Jumalan todellisuuden siinä koskaan onnistumatta.
Voimme katsella valtamerta, nauttia näkymistä ja uidakin meressä, mutta emme voi saada valtamerta mahtumaan päähämme. Yhtä mahdotonta on korkeimmankaan älyn ymmärtää Jumalaa, luodun Luojaansa. Vähä- ja korkeaälyinen voi yhtä lailla kuitenkin tuntea Hänet, sillä "Hän on ilmoittanut itsensä Henkensä kautta, joka meissä asuu". Muuta tietä Hänen Majesteettinsa tuntemiseen ei ihmisellä ole.
..olisimpa vaan kuullutkin:( mutta kun olen kuullut vain rankaisua ja nuhdetta kuinka paha saa palkkansa ym.ym..
..ja siksi olenki alkanut jo pienestä ajatteleen ihan omilla aivoillani:))
..nimittäin-olen varma että uskonnollisuuden lain ja pelottelun ym.tuomion odottelun alla karisee niin tieto kuin taitokin älykkyysosamäärästä puhumattakaan:))
..uskonnollisuus ja usko on myös mielestäni kaksi päinvastaista kuin itä ja länsi.niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.uskonnollisuus on suuri synti jonka Jumalakin tuomitsee.
Kyllä olet oikeassa.Jos on liikaa järkeä päässä niin silloin kaikki tapahtuu vain järjen tasolla.Mutta kun ja jos on jäänyt vähän jälkeen kaikesta niin silloin saa olla sellainen kun on,ei tarvi yrittää mitään.
Esim.kun olen katsellut kehitysvammaisia,he ovat aika onnellisia.He eivät sure,onko kylmä,sataako,tuuleeko idästä vai etelästä he ovat aina onnellisia.
He olisivat meillekin jokaiselle esimerkkinä.he luottavat että heistä pidetään huolta.Liian "älykäs vaan laskee pennejään kuinka paljon saa mistäkin voittoo,ja kuinka paljon on talletuksia.Silläkään ei ole mitään tekemistä itse Elämän kanssa.Näin ajattelen!
Kiitos vastauksestasi. Tahdonpa toivotella hyvää päivää ja alkanutta viikkoa Sinulle. Poistun nyt päätteeltä asioille kaupungille.
uskonnollisuudesta, minulla ei onneksi ole mitään huonoja kokemuksia hellareista pidän niitä ihan hyvinä uskovina.
Minäkin tästä kohta puoliin hiippailen pois,asiioilla pitäis kans lähtee:))
On mullakin ihan hyviä hellari-tuttuja.ja olen uskaltanut olla eri mieltä heidän kanssaan joskin he eivät ole sitä kyllä kestäneet,mutta silti olemme ystäviä.
Ja ystävyyteen kuuluu saada olla eri mieltä ja uskaltaa olla se persoona miksi Jumala on alun alkaen tarkottanut.Ennenkuin muut alkoi muovata mieleisekseen.
Nyt on muovaukset loppu.En ole enää muovailuvahaa:)
Annan Jumalan muovata minut sellaiseksi alkuperäiseksi,en enää ihmisten:)))
vähän yli ja sitä tapahtuu varmaan myös hellareissa
ihmisiä kun ovat.
>Itse ymmärrän, että korkea älykkyystaso saattaa muodostua kompastukseksi varsinaisia uskonasioita lähestyttäessä. Syyksi näen sen, että ihminen pyrkii järkiperäistämään ajatusmaailmassaan ja/tai aisteillaan Jumalan todellisuuden siinä koskaan onnistumatta<
mieleeni nousee rutkasti kysymyksiä tämän johdosta.
miksi jumala olisi luonut joillekin poikkeuksellisen suuret 'älyn lahjat' mikäli niiden tehokas käyttäminen olisi 'kompastuskivenä' uskonasioita lähestyttäessä?
kuka määrittelee sen rajan jota tehokkaammin aivoja ei suositeltaisi käyttämään? mikä olisi tämä mittari jolla raja määriteltäisiin? jos se olisi älykkyysosamäärän jokin lukuarvo niin miten siis esimerkiksi reilusti yli 200 pisteen äo:n omaava kosmologi stephen hawking tietäisi mille tasolle hänen tulisi aivotoimintansa laskea?
mielestäni näkemyksesi on varsin ongelmallinen. jos kerta näkemyksesi mukaan jumala on meille aivot luonut niin tuskin hän halusi meille niin ongelmallista tilannetta eteemme ettemme tiedä kuinka tehokkaasti aivoja saa käyttää.
Älykkyys on sitä, mitä älykkyystestit mittaavat. Älykkyysosamäärällä tarkoitetaan kunkin ikäluokan keskimääräistä suoritusta ja se ilmaistaan ÄO:lla. Kun ÄO = 100, niin silloin henkilön älykkyys on juuri tuon oman ikäluokan keskiarvo, johonka yleensä yksilön älykkyyttä verratan. Jos ÄO = 90, niin silloin henkilön mitattu älykkyys sijoittuu vähän keskiavon alapuolelle ja jos ÄO = 110, niin silloin vähän keskiarvon yläpuolelle.
Lahjakkaan lapsen tuntomerkkeinä voidaan pitää muutamia asioita, joita esittelen tässä lyhyesti. Olen saanut nämä eräästä tieteellisestä artikkelista.
1.Varhaiskypsyys
Varhaiskypsyys näkyy fyysisellä ja älyllisellä alueella. Lapsi oppii varhain kävelemään, puhumaan ja lukemaan.
2. Uteliaisuus
Lapsi esittää paljon kysymyksiä sekä loogisia että syvällisiä. Lapsella on tarkka havaintokyky ja halu oppia.
3. Hyvä muisti
Lapsella näyttä olevan hyvä muisti ja kyky muistaa epätavallisen suuria määriä informaatiota eri aloilta.
4. Kieli
Lapsen kielellinen ilmaisukyky on kehittynyt varhain. Hänellä on hyvä sanojen käyttö, kyky tuottaa kertomuksia ja kuvailla tapahtumia yksityiskohtaisesti.
5. Ajattelutaidot
Lapsella näyttää olevan kyky löytää ja ratkoa ongelmia, ymmärtää monimutkaisia käsitteitä ja tajuta suhteita.
6. Huomio ja keskittyminen
Lapsella on kyky keskittyä ja osoittaa huomiota laajemmin ja pidempään kuin samanikäiset. Hänelle näyttää olevan ominaista päämäärätietoinen käyttäytyminen.
7. Sosiaalinen kypsyys
Lapsi viihtyy vanhempien lasten ja aikuisten seurassa. Hänellä on kyky keskustella älykkäästi vanhempien ja aikuisten kanssa. Lapsen sosiaalinen kypsyys ylittää sen mitä iältä voisi odottaa.
8. Huumorintaju
Lahjakkaan lapsen huumorintaju ylittää oman ikäryhmänsä huumorintajun ja ilmenee terävänä ja syvällisenä.
Tällaisia asioita voidaan löytää lahjakkaasta lapsesta. Löytyykö niitä meistä, jotka olemme jo varttuneimpia! Esitin tässä vain lahjakkaan lapsen tuntomerkkejä. En esittänyt älykkyysteorioita. Tarvittaessa voin esitellä niistä keskeisimpiä lyhyesti.
Kiitos syventävästä vastauksestasi! Sinulla ainakin vaikuttaa olevan äö kohallaan:)
Mun pitää oikein perehtyä tuohon kirjoittamaasi.Olit jaksanut syventyä.
Miten mahtaa sitten olla jos lapsi oppii kaikkea ajallaan mutta ei saa tilaa toteuttaa juuri mitään noista?
Toisin sanoen lapsella ei ole peiliä.Joten silloin hän jää autistiseen tilaan,eikö vaan?
Ja alkaa hiljalleen taantua ja vetäytyä kuoreensa?Ja jos vaikka lasta pilkataan ja nauretaan heti pienestä kun hän alkaa oppiin jotain niin lapsi alkaa hävetä itseään ja kaikkea sitä mitä hän osaa?
Eikä uskalla koko loppuelämässään näyttää kenellekään mitä hän oikeesti osaa ja mihin hän pystyy koska aina häntä on pilkattu.
Niimpä hän vetäytyy hissun kissun pois sosiaalisista tilanteista ym.ym
Ja ei halua että häntä enää lisää satutetaan.
Näin tässä matemaattisesti filosofoin:)
Esim kohta 2:uteliaisuus.
Lapsella on paljon kysymyksiä mutta ei ole ketään antamassa vastauksia.Silti lapsen tallemuistiin jää kaikki asiat joihin hän ei ole saanut vastauksia,koskaan eikä tule saamaan.
Näistä lapsista varmaan kasvaa syvällisiä pohtijoita ja suuria ajattelijoita ja monilahjakkaita.Vaikka osa on aivoissa tuhoutunut-ja jäänyt autismisuuden varjoon.
Yksilö voi joko yli- tai alisuoriutua riippuen ympäristötejöistä. Jos oppilaalla on hyvä ja kannustava opettaja, niin tällainen yksilö voi ylittää sen, mitä älykkyysteisteillä yleensä voidaan ennustaa. Toisaalta voi käydä niin, että yksilö ei saa kotonaan tai koulussa kannustusta vaan pikemminkin hänet torjutaan tai häntä masennetaan ja sen seurauksena hän voi alisuoriutua tehtävissään. Koulukiusaaminen on yksi tällainen haittatekijä. Koululainen pyörii omien tunne-elämän ongelmiensa ympärillä eikä saa irti itsestään sitä, mihin hän todellisuudessa kykenisi. Näin voidaan asioita ymmärtää ja tulkita myös aikuisten tasolla.
Jos henkilö kokee hyväksyntää, rakkautta ja saa positiivista palautetta, niin hän on yleensä iloinen ja myönteinen yksilö. Tästä seuraa se, että hän on töissään ja tehtävissään yhteistyöhaluinen, valmis ylimääräisiin uhrauksiin, kestää vastoinkäymisiä ja saa yleensä paljon työtä aikaan.
Niin terveisiä Kajaanista. Saavuin jo kotipuoleen. Nyt on taas hauska olla kotona ja välillä kurkistaa mitä listalle on ilmestynyt.
Meilä on ns. pitkäkestoinen- eli säilömuisti. Säilömuistiin tallentuvat taidot, tiedot ja yksilön kokemukset. Episodinen muisti sisältää elämäkerrallista muistiainesta. Asioiden muistamista auttavat tunteet (hyvät ja huonot). Epämieluinen asia muistetaan yhtä hyvin kuin mieluinenkin asia. Voi olla, että varhaisessa lapsuudessa koetut asiat häipyvät tietoisen muistin alueelta, mutta sailyvät vielä tiedostamattomalla alueella. Tätä kuvaa seuraava esimerkki. Joskus jokin tilanne saattaa herättää vihaa, pelkoa tai häpeää. Em. tunnekokemuksen ymmärtämiseen ja työstämiseen yksilö saattaa tarvita asiantuntijan apua.
Olen samaa mieltä kanssasi.Henkilö joko latistetaan,lannistetaan tai sitten henkilö saa kasvaa vapaasti ja häntä motivoidaan ja palkitaan suoriutumisesta.Alisuoriutujasta tulee passiivinen ja flegmaattinen.
Ei jaksa muuta kuin odottaa milloin pääsee maallisen matkansa maaliin:))
ja tiesitkö sitä että keho tallentaa kaiken.kehossa on myös muistikammiot.esim.traumat,ym.ym.kaikki on taltioitunut kehoomme.ei ole vain päässä kaikki vaan on paljon myös pään alla:))
ja on totta että lapsi kieltää muistamasta kivoja asioita jos hänen on pakko jaksaa elää häpeällisessä ympäristössä ja olosuhteissa joissa hän ei halua elää.niin silloin muistikin tekee tepposensa.
tulee jo dementikko 0 vuotiaana:))
Älykkyyttä on tutkittu jo yli 100 vuotta. Alussa ei ollut selkeätä käsitystä siitä, mitä älykkyys on. Opettajien subjektiiviset ja ennakkoluuloiset käsitykset antoivat tilaa testien avulla saaduille tuloksille.
Ranskalainen psykologi Alfred Binet (1905) yhdessä Simon'in kanssa laativat ensimmäisen koululaisten älykkyyttä mittaavan testin, jonka avulla löydettiin koululaiset, jotka tarvitsivat erityisopetusta.
Lewis M. Terman ym. Stanfordin yliopistossa sovelsivat Binet'n älykkyyskokeen USA:n koululaisille (The Stanford-Binet Intelligence Scale) joka ensin julkaistiin 1916 ja uusittiin 1937, 1960 ja 1986 ja on edelleenkin eniten käytetty mittari. IQ-käsiten on korvattu Standard Age Score (SAS) käsitteellä.
David Wechsler (1939) julkaisi älykkyyskokeen, joka oli erityisesti tarkoitettu aikuisille (WAIS-R tai Wechsler Adult Intelligence Scale, Revised). Stern (1912) jo aikanaan suhteutti älykkyysosamäärä-käsitteen elinikään. Kunkin ikäluokan keskimääräinen suoritus ilmaistaan ÄO:lla, joka on kriteeri, jolla ÄO ilmaistaan.
Älykkyysteorioita on useita. Charlels Spearman (1927) esitti ns. kahden tekijän mallin: yleistekijä (g-factor) ja erityistekijät (s-factor). L.L.Thurstone (1938) esitteli ns. faktorimallin, jossa älykkyyden oletetaan koostuvan muutamista toisistaan riippumattomista alkeistekijöistä. Älykkyyttä voidaan kuvata profiilina: mitkä tekijät ovat yksilöllä keskimääräistä vahvempia ja mitkä heikompia (alkeistekijöitä: sanansujuvuus, kielellinen päättely, yleinen järkeily, numerinen kyvykkyys, avaruudellinen päättely, havaintojen nopeus ja muisti). Raymond B. Cattell (1971) jakoi älykkyyden kahteen osatekijään: joustava- (fluid intelligence) ja karttuva älykkyys(crystalized intelligence). Joustava älykkyys viittaa ajattelun liikkuvuuteen ja kykyyn järkeillä abstaraktisesti. Tämä ilmenee nopeana ja sujuvana abstraktien käsitysten muodostamisena, suhteiden havaitsemisena, päätelmien tekemisenä ja pohdiskelevana teitoisuutena. Kehityksen painopiste on lapsuudessa ja varhaisnuoruudesa. Myöhemmissä ikävaihtiessa sen taso laskee. Karttuva älykkyys sisältää kielen hallinnan ja muistin. Tiedot ja taidot lisääntyvät elämänkulun myötä. Karttuva älykkyys kehittyy läpi koko elämän. Nuori ratkaisee päättelytehtävät lähinnä joustavan älykkyyden varassa ja keski-ikäinen karttuvan älykkyyden varassa. Kun olin APA:n päivillä Chicagossa, niin panin merkille sen, että Cattellin teoriaa käytetään vielä psykologisessa tutkimuksessa.
H. Gardner (1983) esitteli merkittävän ns. monen älykkyyden mallin (Theory of Multiple Intelligence), johon hän aluksi sisällytti seitsemän älykkyyden osa-aluetta, mutta lisäsi myöhemmin kahdeksannen. Gardnerin älykkyyden osa-alueita ovat: kielellinen-, loogis-matemaattianen-, visuaalis-spatiaalinen-, musiikillinen- ruumiillis-kinesteettinen-, interpersoonallinen eli sosiaalinen- intrapersoonallinen eli intuitiivinen- ja luonnontuntemuksellinen älykkyys. En nyt käy näitä osa-alueita selittämään, jotta teksitistäni ei tulisi aivan liian pitkä. Selitän ne paremmin, jos on tarvetta.
minusta on tullut flegmaattinen sangviinikko, vaikka älykkyyosamääräni on mittausten mukaan huomattavasti keskitason yläpuolella.. yliopistotason ja neron välisellä alueella..
Tukkaa ei ole muuten enää paljon päässä.. ;)
..huomasin kirjoituksistasi että olet aika lahjakas persoonallisuus:) ja huomasin myö ettei sulle tarvi vääntää rautalangasta mittään.Sulla on aivan varmasti älykkyyskorko:) ja eihän tukka ja äly pysykään samassa piässä:)
En kyllä usko että olet flegmaatikko? mutta mitä tarkoittaa sangviinikko:) en ole moista kuullutkaan..mua ei ole edes mitattu,punnituksista puhumattakaan joten en tiedä omasta älystäni juurikaan mitään..mutta vielä sitä on johonkin riittänyt vaikka kuluvaa sorttia se onkin:) pitäsi kyllä alakaa pihistää..
Älykkyystestauksen edut
Testit ennustavat hyvin menestystä tietoaineksen omaksumisessa. Testit sopivat mahdollisesti parhaiten kouluikäisille. Aikuisuudessa älykkyysosamäärää mittaavat testit eivät ota huomioon muita persoonallisuuspiirteitä.
Älykkyystestit auttavat löytämään lahjakkaita yksilöitä. Testit mittaavat tavallisia koulusuorituksia tarkemmin ihmisen älykkyyden eri muotoja, jotka eivät muuten olisi tulleet esiin.
Älykkyystestauksen puutteista
Älykkyystestauksella on kuitenkin rajoituksensa. Testit eivät paljasta kaikkia lahjakkuuden muotoja. Perinteiset paperi ja kynätestit eivät riitä mittaamaan älykkyyttä. Tarvitaan em. testimenetelmien lisäksi havainnointia, keskustelua ja eläytymistä. Tesit eivät ennusta kovinkaan luotettavasti elämässä menestymistä. Yksilö voi vielä aikuisuudessa kiinnostua uusista asioista ja motivoitua uudella tavalla. Älykkyystestit mittaavat tiettyjä älykkyyden osa-alueita, eivät niinkään luovuutta eivätkä sosiaalista lahjakkuutta. Älykkyystestit ovat rajoittuneita. Ne eivät mittaa motivaatiota, sitkeyttä eivätkä vastuuntuntoisuutta.
Miten sinä oletkin noin viisas?
Sulla on selvästi lahjoja.
Miten ajattelet,jos on paljon älyä niin voiko sellainen olla empaattinen?
Kykeneekö ison älykkyysosamäärän omaava ihminen olemaan sydämellinen ja rakastava?
Vai rakastaako hän vain järjen tasolla,mutta sydämen lämpö puuttuu?
Toisin sanoen: voiko järki ja tunteet kulkea samassa päässä:))
Ihan oikeesti olen tätä pohtinut ja uskallan kyseenalaistaa ajatuksen.
Sillä esim.haavoitettu lapsi jonka ei ole annettu kohdata tunteitaan ja siitä on muovattu järki-ihmistä jo 0 vuotiaasta,niin mitä silloin mahtaa pikkuiselle tapahtua,ihan oikeessa elämässä?
Ihminen voi ylisuoriutua ja alisuoriutua kuten aiemmin vaihdoimme ajatuksia. Ihmisen persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat perimä (älykkyys), ympäristö (koti, koulu ym.) ja oma suuntautuneisuus.
Peritty älykkyys on mitä on. Älykäskin yksilö voi elämässään menestyä heikommin, koska ympäristön vaikutus häneen on ollut niin epäsuotuisa. Toisaalta olet varmasti pannut merkille sen, että hyvätkin perintötekijät saanut henkilö ei ole riittävästi motivoitunut hyödyntämään perittyä älykkyyspotentiaaliaan, vaan tyytyy vähempään. Tämä on sitä alisuoriutumista. Ensimmäiset kaksi tekijää saattavat olla yksilön elämälle ja hänen kehitykselleen eduksi eli perimä ja ympäristö, mutta oma suuntautuneisuus ei vie riittävästi yksilöä eteenpäin.
Meille voidaan hahmottaa tietynlainen älykkyyden profiili, joka koostuu älykkyyden osa-alueista. Yksi saattaa olla vahva lähes kaikilla älykkyyden osa-alueilla. Toinen on saanut perimässään mahdollisesti jotakin yhtä tai kahta älykkyyden osa-aluetta enemmän ja muita vain vähän.
Kysyit jotakin sosiaalisesta älykkyydestä. Tätä mittaa H. Gardnerin monen älykkyyden malli. Siinä huomioidaan inter-persoonallisuus eli juuri tuo sosiaalinen älykkyys. Runsaasti sosiaalista älykkyyttä saanut henkilö mielestäni on juuri sellainen, joka soveltuu erinomaisesti palveluammatteihin kuten opettajaksi tai sairaanhoitajaksi.
J. Bowlbyn kehittämä kiintymysteoria (Attachment Theory) selittää kiintymyssuhteen (attachment), joka kehittyy ensimmäisinä elinvuosina äidin ja lapsen välille. Tämä suhde ei suinkaan ole sama kaikkien äitien ja heidän lastensa välillä. Tutkijat ovat havainneet, että kiintymyssuhteita on kolme tai jopa viisi: turvallinen (secure), epävakaa (anxious/ambivalent), torjuva (avoidant)sekä lisäksi suhde, joka on epävakaan ja torjuvan yhdistelmä (disorganized) ja lisäksi kiintymättömät (nonattached). Viimeinen edustaa laitoksissa kasvaneita, jolloin kiintymyssuhdetta ei pääse kehittymään.
Nyt nämä lapset, jotka ovat saaneet kasvaa kodissa, jossa he ovat saaneet hyväksyntää ja rakkautta. Heidän minäkuvansa kehittyy parhaiten. Heidän sisäiset toimintamallinsa (mental models) eli käsitys itsestä ja heitä ympäröivästä maailmasta ovat myönteiset. Heidän on helppo luoda uusia läheisiä suhteita toisiin esim. leikkitovereihin ja koulutovereihin. He ovat empaattisia. He uskovat hyvää itsestään ja toisista.
Nyt näitä kiintymyssuhteita on tutkittu myös aikuisten keskuudessa. P. Shaver ja C. Hazan (1987) tutkivat aikuisiän romanttista rakkaussuhdetta. Heidän tutkimustuloksensa kertovat meille siitä, että ne henkilöt, jotka kykenevät luomaan läheisen tunnesuhteen vastakkaiseen sukupuoleen ja ylläpitämään sitä, yleensä mainitsevat lapsuuden kiintymyssuhteen vanhempiinsa turvalliseksi. Sitävastoin epävarmoista (anxious/ambivalent) kotitaustoista tulleilla on vaikeuksia romanttisessa tunnesuhteessa. Siinä ilmenee jopa mustasukkaisuutta ja epävarmuutta, kun ei voi olla oikein varma rakastaako kumppani minua vai ei. Näillä on useampia kokemuksia eli lennetään helpommin kukasta kukkaan. Torjutuilla on kaikkein vaikeinta luoda kestävä tunnesuhde vastakkaiseen sukupuoleen ja ylläpitää sitä. Heillä on vaikeampaa uskoa, että rakkautta on olemassa. Heidän romanttiset suhteet kestävät yleensä vähemmän aikaa kuin kahden edellisen.
Rakkautta ihminen arvostaa kehdosta hautaan asti. Ne henkilöt, jotka osoittavat empaattisuutta toisia kohtaan ovat varmasti niitä, jotka ovat saaneet itse runsaasti rakkautta osakseen kotona, toveripiirissä, koulussa jne. Kun Jumala saa kirkastua ihmiselle Jumalana, joka hyväksyy ja rakastaa, niin tämä kokemus voi muuttaa ihmisen sisäisiä toimintamalleja eli käsityksen itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Hänessä tapahtuu suuri muutos. Hän on saanut armon tulla Jumalan lapseksi. Näin Jumala poistaa kodin jättämiä puutteita ja yksilöstä tulee Jumalan armosta rakastava ja empaattinen ihminen.
ihan nyt sitten siis varta vasten tuohon kirjoittaa? siis ihan naputtelemalla? vai oliks tuo jostain kirjasta,siinä oli tosi paljon ajateltavaa.
itse olen ollut aina palvelualalla ja sen on ollut elämäni suurin rakkaus.tiedätkö miksi? koska siinä ei tule ihmiset liian läheisiksi he pysyvät etäisyyden päässä.
ja se on turvallisinta.ja tutuinta minulle ollut koko elämäni ajan.pelkään yli kaiken läheisyyttä sillä en kestä sitä. se on liian pelottavaa ja jäätä.on hyvä pysytellä etäisenä niin ei tule niin paljoa haavoja ja niin syviä.
ja minulla on monta hyvää ystävää jotka on opettajia.ja ymmärrämme toisiamme tosi hyvin.sitä en tiedä mistä se johtuu mutta näin se vaan on!
tämä kaikki tietosi olisi hyvä voida tulostaa.saa ihan perehtyä asiaan syvemmin!!
osa minun elämääni. Mikäs ihme tuo nyt on, kun olen näiden asioiden parissa askarrellut vuodet toistensa perään. Olin juuri viime viikon lopulla Kajaanissa Kesäyliopiston koulutustilaisuudessa opettamassa. Opetusta kuuntelivat paikalliset ja lisäksi netin kautta ryhmä Oulun yliopiston tutkijakoulutukseen kuuluvia opiskelijoita sekä yksittäisiä henkilöitä eri puolilla maata. Netissä taitaa olla siellä suoritettu opetus vielä jonkin aikaa. Kiva kun otit aiheen elsille avauksessa. Oli hauska olla mukana.
Olet jälleen kerran saanut poikalapsen murheelliseksi.
Nyt ymmärrän miksi sinuakin kiinnosti aiheeni.
Koska olen aina ollut pohtija,ja tahdon päästä perille ihmisenä olemisen mysteerioista,niin pohdin kaikkea mahdollista ja mahdotonta.
Haluan aina saada vastauksen kysymyksiini.Ja olen aina halunnut.Mutta en vain ole saanut,yleisesti ottaen.Tai olen saanut vastauksia mutta en siltä tasolta jolta olen kaivannut.Ja on hyvä huomata että kuitenkin on olemassa henkilöitä jotka myös ovat kiinnostuneita ihmisenä olemisen mielekkyydestä.
Kun valitin Matti J Kuroselle miksi joku henkilö ei ymmärrä minua ja kysymyksiäni,niin hän vaan vastasi. Yritä nyt jo ymmärtää ku hää ei ymmärrä:)
Hyvää alkanutta päivää!!
Kaikilla ihmisillä ei ole samoja lähtökohtia. Meillä ei ole samantasoisia olosuhteitakaan, joissa kasvaa ja varttua nuoruuteen ja aikuisuuteen. Kuitenkin on niin, että perimästä ja olosuhteista huolimatta jotkut yksilöt yltävät pitkälle elämässään. Tätä selittää osittain heidän oma asennoitumisensa elämään ja toisaalta he onnistuvat kohtaamaan kehitystään tukevia korvaavia kiintymyksen kohdehenkilöitä (sisaria, veljiä, mummoja, opettajia ja Jumala), joiden myötävaikutuksella he jaksavat suuntauatua myönteisesti oman elämänsä kehittämiseen. Tulin juuri kaupungilta. Hyvää jatkoa sinullekin.
ASUU MINUSSA PYHÄN HENKENSÄ KAUTTA JA HÄNESSÄ ON KAIKKI VIISAUS MITÄ MAAILMANKAIKKEUDESSA ON.
se on keskimääräistä alhaisempi.
Vaan miten suhtautuvat helluntailaiset suomalaisiin?
Suomi Hyvä maa. Suomalaisetkin melko hyviä ihmisiä -ainakin ennen ollu.
Nykyjänsä on alkanu rappeutumaan, kun ei o oikeen moraali enää suosiossa
ja sen seurauksena -ei oo enää suomalaiset yleisesti ottaen niin
reilua ja rehtiä kansaa, kuin ennen.
Kunpa osaisivat katsoa suomen lipusta vinkkiä -SININEN RISTI
PUHTAUTTA SYMBOLOIVALLA VALKOISELLA POHJALLA. Ristin juurelle käymällä
Jeesuksen kasvojen eteen, kantaa ja jättää maentavan
syntisäkkinsä sinne, monen suomalaisen elämä palaisi taas järjestykseen.
kuten Nassellakin on keskimääräistä alhaisempi älykkyys.