Suomen olisi kannattanut talvisodan aikana vetää kaikki joukot Lapista puolustamaan Karjalan Kannasta
Mannerheim linja Kannaksella olisi saattanut kestää kesään asti ja rauha olisi tehty ilman alueluovutuksia
Ja Ruotsin olisi ollut pakko lähettää armeijansa joukkoja Suomen Lappiin torjumaan venäläisten hyökkäys jo Suomen alueella
Ruotsi ei olisi halunnut puna-armeijaa Tornionjoen itärannalle ja siitä yli valtaamaan Pohjois-Ruotsin malmikentät ennen saksalaisia
Suomen kannattaa nykyäänkin jättää Lappi sotilaalliseksi tyhjiöksi.Se pakottaisi Ruotsin käyttämään enemmän rahaa puolustukseensa tai liittymään Natoon.Ruotsi ei voisi sivuuttaa sitä että venäläiset tankit voisivat muutamassa tunnissa ajaa laukaustakaan ampumatta Suomen Lapin läpi Ruotsin rajalle
Mannerheim linja Kannaksella olisi saattanut kestää kesään asti ja rauha olisi tehty ilman alueluovutuksia
Ja Ruotsin olisi ollut pakko lähettää armeijansa joukkoja Suomen Lappiin torjumaan venäläisten hyökkäys jo Suomen alueella
Ruotsi ei olisi halunnut puna-armeijaa Tornionjoen itärannalle ja siitä yli valtaamaan Pohjois-Ruotsin malmikentät ennen saksalaisia
Suomen kannattaa nykyäänkin jättää Lappi sotilaalliseksi tyhjiöksi.Se pakottaisi Ruotsin käyttämään enemmän rahaa puolustukseensa tai liittymään Natoon.Ruotsi ei voisi sivuuttaa sitä että venäläiset tankit voisivat muutamassa tunnissa ajaa laukaustakaan ampumatta Suomen Lapin läpi Ruotsin rajalle
Vastaukset 11
Vanhimmat
Neuvostoliitto olisi edennyt kenenkään estämättä Etelä-Suomeen pohjoisesta ja iskenyt Kannaksella ja Laatokan Karjalassa sotivan armeijan kimppuun takaapäin.
Ruotsin olisi ollut pakko lähettää niin paljon joukkoja Suomen Lappiin että venäläisten hyökkäys olisi pysäytetty Suomen alueella
Ruotsalaisia vapaaehtoisia oli talvisodassa tuhansia Lapissa ja taistelivat hyvin
Ruotsalaisethan oli Lapissa estämässä venäläisten pääsyä Ruotsin rajalle
Ruotsalaisia vapaaehtoisia tuli Suomeen helmikuun lopulla noin 8000. Vapauttivat yhden suomalaisen pataljoonan kannakselle pariksi viikoksi. Ruotsalaiset taistelivat Sallassa kunniakkaasti. Kärsivät noin 30 kaatuneen 50 haavoittuneen ja jostain ihmeellisestä syystä 140 paleltuneen tappiot.
Vain yksi neljästä Ruotsalaispataljoonasta ehti rintamalle.
Noista tappiosta jotka tuli Sallassa, niin noin puolet tuli yhdessä kahakassa.
Ruotsalaisia oltiin viemässä rintamalle, niillä oli opas paikkakunnalta joka oli Suomalainen.
Opas vei käskyn vastaisesti joukot etulinjaan, ne törmäsi viholliseen ja syntyi sopntaani kahakka.
Molemmat puolet ampuivat täysin paniikissa jonkin aikaa ja sen jälkeen vetäytyivät paikalta.
Jälkikäteen "taistelu" tulkittiin Ruotsalaisen voitoksi ja joutuminen etulinjaan selitettiin eksymiseksi oppaan taholta.
Samalla Ruotsalaisille luvattiin ettei niitä enää laiteta etulinjaan.
Tästä johtuu pienet tappiot, Ruotsalaisille oli luvattu ettei ne joudu etulinjaan.
Mitä hyötyä olisi ollut enemmän ruotsalaisista,
ne olis sitten tullut ilman aseita ja varusteita,
silla totuus on tullut esiin joka sanoo että
ne 8000 vapaehtoiset olivat saanut mukaansa
suurinpiirtein kaikki aseet ja varusteet mitä ruotsissa tällä ajalla oli.
Suomi kyllä veti "kaikki joukot" karjalan kannakselle, siellä ne taisteli Lapin miehetkin itseasiassa molemmissa sodissa.
Lappiin jäi Talvisodassa kaksisuojeluskunta osastoa ilman aseita ja rajavartioston osastot.
Suojeluskunta osastoille osti aseet Ruotsista yksityishenkilö omilla rahoillaan, mies osti pataljoonan aseistuksen.
Ilman näitä aseita ei kokoon kerätyt suojeluskunta osastot olisi pystyneet yhtään mihinkään.
Käytännössä Lapissa oli noin 2000 suojeluskuntalaista ja pari sataa rajavartijaa, sekä muutama eläkkeellä oleva upseeri.
Sallan suunnan puolustushan oli yhden paikallisista reserviläisistä kootun pataljoonan eli ns. Sallan Pataljoonan varassa joulukuun puoliväliin 1939.
Vastassa oli kaksi neuvostodivioonaa. Ne tulivat peräkkäin. Tarkoitus oli, että kärjessä marssinut divisoona olisi edennyt Rovaniemelle, ja siellä reservidivisioona olisi siirtynyt kärkeen.
Onneksi kuitenkin Sallan Pataljoona onnistui sen verran viivyttämään hyökkääjiä, että vahvennukset ehtivät viime hetkellä torjumaan hyökkäykset Pelkosenniemellä ja Mäntyvaarassa.
Jos nämä vahvennukset eivät olisi ehtineet ajoissa apuun, niin venäläiset olisivat päässeet Ruotsin rajalle ja Suomen puolustukseen olisi aiennut vaarallinen rintama suoraan pohjoisesta.
Ruotsi ei taatusti olisi enää tässä vaiheessa tullut apuun, vaan yrittänyt pysyä kaikin tavoin sodan ulkopuolella.
Venäläiset vyöryivät Karjalan kannakselta ja heille olisi auennut pohjoisesta rannikkoa pitkin ja sisämaahan lähes vapaat hyökkäystiet. Suomen puolustus ei olisi kestänyt. Voidaan jopa ajatella, että venäläiset olisivat siirtäneet päärintamansa pohjoiseen ja pysäyttäneet hyökkäyksensä Kannaksella.
Varmastikin suomalaiset olisivat siirtyneet sissisotaan, mutta se olisi ollut toivotonta ja meitä olisi odottanut Baltian kohtalo.
Eli summa summarum: Sallan Pataljoona ja Sallan suuntaan siirretyt vahvennukset tekivät valtavan urotyön, eli oikeastaan pelastivat Suomen.
Samoin voidaan sanoa Suomussalmen puolustajista.
Jooo, näin oli, Sallan pataljoona koostui paikallisista suojeluskunta osastoista Iä-Lapin alueelta.
Rovaniemellä oli koottuna toisen suojeluskunta osasto, jonka oli tarkoitus tukea Sallan pataljoonaa.
Mutta joukkoja ei voitu lähettää liikkeelle ennekuin saatiin aseita jostakin.
Sellainen mies kuin Nordskljien tai jotain sinne päin ...
Osti täyden varustuksen yhdelle pataljoonalla omilla rahoillaan, näillä aseilla sitten käytiin nämä puolustustaistelut.
Rajavartiosto osallistui myös tähän taisteluuun niillä miehillä mitä sillä oli käytössä.
Mutta pääasiassa nämä kaksi suojeluskunta osastoa, tai pataljoonaa olivat ne joukot jotka kävivät taistelut, armeijan yhtymiä ei alueella ollut.
Armeijan yksiköitähän tuli Itä-Lappiin joulukuun puolivälissä. Yksi rykmentti oli tietääkseni koottu Porin seudun miehistä.
tuo oli uutta minulle, että Sallan Pataljoona olisi koottu vain suojeluskuntalaisista ja rajavartiojoukoista.
Käsittääkseni siinä oli myös Koilliskairan reserviläisiä, jotka eivät kuuluneet suojeluskuntaan.
Sallan Pataljoonastahan muodostettiin kesäkuussa 1941 JR 12:n III Pataljoona.
Todennäköisesti sinne on kutsuttu jossakin vaiheessa myös reserviläisiä kun vastustajan voimat selvisivät ...
Mutta kyllä kunnia kuuluu paikallisille suojeluskunnille, ne oli päävastuussa koko Tavisodan ajan.
Puolustusvoimien omat yhtymät ja aseet oli karjalan kannaksella.