1) Sliipattu pukumies
Näitä esiintyy etenkin pk-seudun isoissa lasipalatseissa merkkimyynnissä. Olemus huoliteltu, puku valkoinen kauluspaita ja sävyyn sovitettu kravatti. Käytös ylimielisen ja ylikohteliaan väliltä riippuen asiakkaan olemuksesta (vaatetus, ryhti, katse jne). Pyrkii kusettamaan. Tekniikan tuntemus puutteellista, korvaa sen itsekeskeisellä päällepuhumisella. Jos kaupat syntyy, ei muisteta edes tarjota kahveja vaan luovutustilaisuudessa jo näplää puhelinta tai kannettavaansa.
2) Perusmerkkimyyjä
Näitä esiintyy enemmän Kehä III:n pohjoispuolella. Asuna suorat housut, kauluspaita, joskus kravatti ja napitettu villatakki. Käytös vaihtelee tympääntyneestä rehellisen ystävälliseen, riippuen päivästä ja asiakkaan olemuksesta. Tekninen tietämys astetta parempi, samoin vaihtoautohyvitys. Kaupantekijäisissä tarjoaa ainakin kahvit ja viinerit, jopa lämpimän ruuan. Tämä tyyppi myy myös käytettyjä autoja merkkiliikkeiden vaihtoautopuolella.
3) Jobbari
Tämä tyyppi on yleinen isoilla teollisuusalueilla vaihtoautohäkki-myymälöissä. Takatukka, viikset, kultakello ja prässihousut, helteellä hawaiji-paita ja jäljiltelmä-Ray Banit. Huijaa aina. Käytös alkutilanteessa yliystävällinen, kovenee asiakkaan empiessä tai potkiessa renkaita, lopulta voi jo haukkua, pyytää painumaan helvettiin tai jopa käy kiinni raiveliin. Ei tarjoa kaupantekijäisiksi kuin korkeintaan seisonutta murukahvia ja kenties edelliseltä joululta jääneitä pipareita. Vierellä notkuu aina muutama "kilpaileva asiakas", ovat käytännössä hänen ilman verokorttia apunaan työskenteleviä entisiä linnakundeja ja pitkäaikaistyöttömiä Reiskoja.
4) Lippismies
Lippismies välittää saksantuontipelejä. Asuna lippis (MB, Audi tai BMW), farkku- tai nahkapusakka, farkut, puhuu koko ajan kännykkään suomisaksaa. Cool pokerinaama, ilmekään ei värähdä hänen kertoessaan että vm-86 diesel on ollut 156-vuotiaalla eläkeläisellä kalareissuautonaan ja ajettu vasta 3 tonnia. Ei tarjoa edes kahveja, vain takavalotakuun.
5) Yksityisjobbari
Jobbareiden pahin muoto. Tekee myyntiä työkseen, mutta ei esiinny reilusti liikkeenharjoittajana vaan yksityisenä myyjänä, ilmoittelee kauppakohteitaan netissä, aiemmin lehdissä. Asuna yleensä rivimiesasu; farkut, teepaita ja pusakka, usein mursuviikset ja viinabassoinen ääni. Käytös ylivakuuttelevaa, auton päällä 20 vahakerrosta ja pakkeli-maalisekoitus. Tästä miehestä et kuule kaupanteon jälkeen. Tuottaa ikävän jälkiyllätyksen viimeistään vuosikatsastuksessa.
Näitä esiintyy etenkin pk-seudun isoissa lasipalatseissa merkkimyynnissä. Olemus huoliteltu, puku valkoinen kauluspaita ja sävyyn sovitettu kravatti. Käytös ylimielisen ja ylikohteliaan väliltä riippuen asiakkaan olemuksesta (vaatetus, ryhti, katse jne). Pyrkii kusettamaan. Tekniikan tuntemus puutteellista, korvaa sen itsekeskeisellä päällepuhumisella. Jos kaupat syntyy, ei muisteta edes tarjota kahveja vaan luovutustilaisuudessa jo näplää puhelinta tai kannettavaansa.
2) Perusmerkkimyyjä
Näitä esiintyy enemmän Kehä III:n pohjoispuolella. Asuna suorat housut, kauluspaita, joskus kravatti ja napitettu villatakki. Käytös vaihtelee tympääntyneestä rehellisen ystävälliseen, riippuen päivästä ja asiakkaan olemuksesta. Tekninen tietämys astetta parempi, samoin vaihtoautohyvitys. Kaupantekijäisissä tarjoaa ainakin kahvit ja viinerit, jopa lämpimän ruuan. Tämä tyyppi myy myös käytettyjä autoja merkkiliikkeiden vaihtoautopuolella.
3) Jobbari
Tämä tyyppi on yleinen isoilla teollisuusalueilla vaihtoautohäkki-myymälöissä. Takatukka, viikset, kultakello ja prässihousut, helteellä hawaiji-paita ja jäljiltelmä-Ray Banit. Huijaa aina. Käytös alkutilanteessa yliystävällinen, kovenee asiakkaan empiessä tai potkiessa renkaita, lopulta voi jo haukkua, pyytää painumaan helvettiin tai jopa käy kiinni raiveliin. Ei tarjoa kaupantekijäisiksi kuin korkeintaan seisonutta murukahvia ja kenties edelliseltä joululta jääneitä pipareita. Vierellä notkuu aina muutama "kilpaileva asiakas", ovat käytännössä hänen ilman verokorttia apunaan työskenteleviä entisiä linnakundeja ja pitkäaikaistyöttömiä Reiskoja.
4) Lippismies
Lippismies välittää saksantuontipelejä. Asuna lippis (MB, Audi tai BMW), farkku- tai nahkapusakka, farkut, puhuu koko ajan kännykkään suomisaksaa. Cool pokerinaama, ilmekään ei värähdä hänen kertoessaan että vm-86 diesel on ollut 156-vuotiaalla eläkeläisellä kalareissuautonaan ja ajettu vasta 3 tonnia. Ei tarjoa edes kahveja, vain takavalotakuun.
5) Yksityisjobbari
Jobbareiden pahin muoto. Tekee myyntiä työkseen, mutta ei esiinny reilusti liikkeenharjoittajana vaan yksityisenä myyjänä, ilmoittelee kauppakohteitaan netissä, aiemmin lehdissä. Asuna yleensä rivimiesasu; farkut, teepaita ja pusakka, usein mursuviikset ja viinabassoinen ääni. Käytös ylivakuuttelevaa, auton päällä 20 vahakerrosta ja pakkeli-maalisekoitus. Tästä miehestä et kuule kaupanteon jälkeen. Tuottaa ikävän jälkiyllätyksen viimeistään vuosikatsastuksessa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sai taas pitkästä aikaa nauraa ihan kunnolla!
Valitettavasti tarinasi oli kyllä totta :|
Lisää näitä juttuja, eikä mitään ikuisia kinasteluita tyyliin "meijän isi on teijän isiä parempi".
ihan miten tykkäät mutta todellisuudessa tuo oli ainutlaatuisen surkea kyhäelmä joka saa hymyn herkeämään ainoastaan siitä syystä kun jokainen voi rivien välistä lukea miten LUULET olevasi vitsikäs, ...omasta mielestäs!
Hohhoijaa... HOHHOIJAAA... SÄÄLITTÄVÄÄ!!!!!!!
hyvä tuotos oli ja hauska. entäs sun omat "mun auto kiihtyy paremmin kun sun" kyhäelmät ? ootko ite saanut aikaan muuta kun tuon valituksesi.
Kaveri oli tehnyt kivan kirjoitelman ja sinun ainoa hengentuotoksesi on haukkua se surkeaksi ja säälittäväksi.
Olisit edes ítse kirjoittanut paremman vastaavan, vaan ei. Taidat olla vain kirjoitustaidoton ja kateellinen lippispää.
Kyllä tuo äpöstys oli minunkin mielestä todella epäonnistunut jos se oli tarkoitettu huvittamaan. Katsokaahan, joillakin on sitä "jotain" jolla saadaan tekstiin se "jokin" mutta tuolla kaverilla joka tuon automyyjä-räpellyksen teki ei tosiaan ole sitä "jotain"! Tuo ei kelpaa edes vitsipalstalle millään muotoa! Se huuhaapalsta on tuolle tekeleelle ainoa oikea paikka koska siellä muutkin "vitsiniekat" pääsevät oikeuksiinsa.
Eikö täällä saa kehua, kun joku on nähnyt vaivaa ja siitä sitten antaa positiivista palautetta?
En todellakaan ole kirjoittanut tuota alkuperäistä juttua... harmi sinänsä.
Mene katsomaan itseäsi peiliin ja katso miten säälittävä tapaus sieltä näkyy!!!
Onneksi täältä löytyy muutamia aikuisiakin keskustelemaan, kun sinunlaisesi pennut eivät tajua autoista eikä huumorista mitään.
PS. Tuolla ulosannilla ja kirjoitusvirheiden määrällä voisin iäksesi arvioida alle 15 vuotta. Tuskin meni arvaus pahasti pieleen!
Jos et itse osaa niin ryhdy kriitikoksi. Suosittelen sitä sinulle ja "itseäs" nimimerkille.
automyyjät hiljaa !
Hauskanen tarina.
Ostin muuten eilen kolme vuotta vanhan auton Vehon myyjältä, joka mielestäni oli tyypillinen Vehon myyjä, sanoisin jopa Mersu-myyjä, mutta lienee tehnyt jonkin virheen, kun joutuu myymään käytettyjä autoja. Eli takatukka, suorat housut, valkoinen paita, kravatti, sininen villatakki, tupakkavehkeet pöydällä, runsas vyötärönympärys ja käytös muodollisen ystävällinen ja jopa keinotekoisen tuttavallinen (sinuttelua, voimasanoja), kuitenkin hyvin omanarvontuntoinen... Noista lähinnä kakkoskategoriaa. Vaan mikäs siinä, hyvä myyjä, kun kaupat tuli. Kahvia ei.
löysivät itsensä tästä kertomuksesta joka oli muuten joka sanalla totta isolla T:llä. !!!
hieno kirjoitus, sai nauraa mutta samalla todeta että juttu on totta ja sille vieläpä hekotaa ihan tosissaan.....
tota itses kirjoittaman säälittävän räpellyksen kehumista millään! SE ON TODELLA SURKEA JA SÄÄLITTÄVÄ EIKÄ SE MUUTU PAREMMAKSI VAIKKA KUINKA KEHUT ITSE SITÄ!!!!! SURKEA SURKEA SURKEA!!!!!