Lähdeviite keskellä kappaletta?

Meillä lähdetiedot laitetaan nimen perään, eli

Ei näin: Järvinen kirjoittaa, että hauki on kala (2000: 20).

Vaan näin: Järvinen (2000, 20) kirjoittaa, että hauki on kala.

Ja lähdetietojen perään myös piste. Ja pisteen paikalla myös erotetaan viitataanko koko edelliseen asiaan vai vain edelliseen lauseeseen.

vähän toisella tavalla kirjoitti:

Meillä lähdetiedot laitetaan nimen perään, eli

Ei näin: Järvinen kirjoittaa, että hauki on kala (2000: 20).

Vaan näin: Järvinen (2000, 20) kirjoittaa, että hauki on kala.

Ja lähdetietojen perään myös piste. Ja pisteen paikalla myös erotetaan viitataanko koko edelliseen asiaan vai vain edelliseen lauseeseen.

Lue lisää

Olet siinä mielessä oikeassa, että pisteen paikalla on merkitystä. Eli " ... hauki on kala (Järvinen 2000, 20)." tarkoittaa, että viittaa omassa lauseessaan tiettyyn asiaan Järvisen kirjasta sivulla 20. Taas " ... hauki on kala. (Järvinen 2000, 20.)" tarkoittaa, että on koko edellisessä omassa kappaleessaan yleisemmällä ja väljemmällä tasolla viitannut Järvisen kirjan sivuun 20.

Muuten ymmärtääkseni voidaan tekstiviitteissä kyllä käyttää kumpaakin muotoa. Eli voidaan sanoa " ... Järvinen (2000, 20) toteaa, että... " tai " ... kuten Järvinenkin toteaa, että hauki on kala (Järvinen 2000, 20)."

vähän toisella tavalla kirjoitti:

Meillä lähdetiedot laitetaan nimen perään, eli

Ei näin: Järvinen kirjoittaa, että hauki on kala (2000: 20).

Vaan näin: Järvinen (2000, 20) kirjoittaa, että hauki on kala.

Ja lähdetietojen perään myös piste. Ja pisteen paikalla myös erotetaan viitataanko koko edelliseen asiaan vai vain edelliseen lauseeseen.

Lue lisää

Juu, pisteen paikalla on merkitystä - olet oikeassa.

Tuossa esimerkissä oli vain yksi lause molemmilta kirjoittajilta, jolloin piste tulee sulkeiden/viitetiedon jälkeen, toisin kuin taas esim. tässä:

Järvisen mielestä hauki on kala. Kalan tuntomerkit täyttyvät, koska hauella on sekä kidukset että evät. (Järvinen 2000: 20.) Virtanen taas on sitä mieltä, että kalan tuntomerkeiksi riittävä pelkät evät. Esimerkiksi särjellä, joka yleisesti luokitellaan kalaksi, ei ole lainkaan kiduksia. (Virtanen 2000: 15.)

Mutta, tokihan näissä on eroja. Esim. ns. MLAn ohjeiden mukaan humanistisissa tieteissä viitteissä ei yleensä käytetä lainkaan vuosilukua, vain siis pelkkä kirjoittajan nimi ja sivunumero.

Ava kirjoitti:

Olet siinä mielessä oikeassa, että pisteen paikalla on merkitystä. Eli " ... hauki on kala (Järvinen 2000, 20)." tarkoittaa, että viittaa omassa lauseessaan tiettyyn asiaan Järvisen kirjasta sivulla 20. Taas " ... hauki on kala. (Järvinen 2000, 20.)" tarkoittaa, että on koko edellisessä omassa kappaleessaan yleisemmällä ja väljemmällä tasolla viitannut Järvisen kirjan sivuun 20.

Muuten ymmärtääkseni voidaan tekstiviitteissä kyllä käyttää kumpaakin muotoa. Eli voidaan sanoa " ... Järvinen (2000, 20) toteaa, että... " tai " ... kuten Järvinenkin toteaa, että hauki on kala (Järvinen 2000, 20)."

Lue lisää

"Taas " ... hauki on kala. (Järvinen 2000, 20.)" tarkoittaa, että on koko edellisessä omassa kappaleessaan yleisemmällä ja väljemmällä tasolla viitannut Järvisen kirjan sivuun 20."

Tämä oli minulle uusi tieto. Minä olen ymmärtänyt asian niin, että pisteen paikka määrittä sitä, mihin kohtaan kappaletta viitemerkintä ikään kuin kohdistuu: eli suoraan viitemerkintää edeltävään lauseeseen, jolloin piste on sulkeiden perässä, vaiko useampaan lauseeseen, jolloin pistte on sulkeiden sisällä.

... kirjoitti:

"Taas " ... hauki on kala. (Järvinen 2000, 20.)" tarkoittaa, että on koko edellisessä omassa kappaleessaan yleisemmällä ja väljemmällä tasolla viitannut Järvisen kirjan sivuun 20."

Tämä oli minulle uusi tieto. Minä olen ymmärtänyt asian niin, että pisteen paikka määrittä sitä, mihin kohtaan kappaletta viitemerkintä ikään kuin kohdistuu: eli suoraan viitemerkintää edeltävään lauseeseen, jolloin piste on sulkeiden perässä, vaiko useampaan lauseeseen, jolloin pistte on sulkeiden sisällä.

Lue lisää

Tässä on nyt tietenkin se ongelma, että lähdemerkinnät vaihtelevat tiedekunnittain eli minä puhun omista lähtökohdistani. En tiedä, ymmärsinkö muutenkaan, mitä tarkoita; sillä minusta me puhumme kutakuinkin samasta asiasta.

Sitten on vielä sellainenkin tilanne, että jos Järvinen on kertonut hauen olevan kala monessa kohtaa teostaan ja sinä haluat ilmoittaa lukijalle, että olet näitä kaikkia Järvisen hauki -ajatuksia käyttänyt edellisessä kappaleessasi, voit merkitä " ... hauki on kala. (Järvinen 2000, 7, 12, 20.)"

Ava kirjoitti:

Tässä on nyt tietenkin se ongelma, että lähdemerkinnät vaihtelevat tiedekunnittain eli minä puhun omista lähtökohdistani. En tiedä, ymmärsinkö muutenkaan, mitä tarkoita; sillä minusta me puhumme kutakuinkin samasta asiasta.

Sitten on vielä sellainenkin tilanne, että jos Järvinen on kertonut hauen olevan kala monessa kohtaa teostaan ja sinä haluat ilmoittaa lukijalle, että olet näitä kaikkia Järvisen hauki -ajatuksia käyttänyt edellisessä kappaleessasi, voit merkitä " ... hauki on kala. (Järvinen 2000, 7, 12, 20.)"

Lue lisää

"Tässä on nyt tietenkin se ongelma, että lähdemerkinnät vaihtelevat tiedekunnittain eli minä puhun omista lähtökohdistani."

Kyllä, tämä on täyttä totta. Ja sitten vielä esim. erilaisilla journaleilla yms. tieteellisillä lehdillä voi olla ihan omat vaatimuksensa lähteiden merkitsemisen suhteen ja ne pitää aina tarkistaa ko. lehtien antamista kirjoitusohjeista.

Mutta okei, yritän tarkentaa vielä sitä missä kohtaa meillä on mielestäni erilainen käsitys asioista. :)

Eli kirjoitit tuossa edellä näin: "tarkoittaa, että viittaa omassa lauseessaan tiettyyn asiaan Järvisen kirjasta sivulla 20. Taas " ... hauki on kala. (Järvinen 2000, 20.)" tarkoittaa, että on koko edellisessä omassa kappaleessaan yleisemmällä ja väljemmällä tasolla viitannut Järvisen kirjan sivuun 20."

Minua taitaa hämätä etupäässä tuo ilmauksesi "yleisemmällä ja väljemmällä tasolla."

Minusta pisteen paikka ratkaisee sen, mihin kohtaan tekstiä lähdeviite tarkentuu gradua kirjoittavan omassa tekstissä/gradussa/työssä. Eli jos piste on sulkeiden sisällä tarkoittaa tämä sitä, että gradun kirjoittaja tarkoittaa, että viite kattaa useamman virkkeen ja jos piste taas on sulkeiden ulkopuolella kattaa viite vain juuri ko. virkkeen. Siis esim. kirjoittaja A kirjoittaa gradussaan näin:

Virtanen kirjoittaa, että hauki on kala (Virtanen 2000: 15). => viittaus kohdistuu vain ko. virkkeeseen.

On väitetty, että hauki on kala. Hauki on kala siksi, että sillä on suomuja, kidukset ja evät. (Virtanen 2000: 15). => Viittaus kohdistuu molempiin virkkeisiin.

No joo, onpahan tässä hieman luppoaikaa niin voi tällaisestakin aiheesta vääntää asiaa. :)

... kirjoitti:

"Tässä on nyt tietenkin se ongelma, että lähdemerkinnät vaihtelevat tiedekunnittain eli minä puhun omista lähtökohdistani."

Kyllä, tämä on täyttä totta. Ja sitten vielä esim. erilaisilla journaleilla yms. tieteellisillä lehdillä voi olla ihan omat vaatimuksensa lähteiden merkitsemisen suhteen ja ne pitää aina tarkistaa ko. lehtien antamista kirjoitusohjeista.

Mutta okei, yritän tarkentaa vielä sitä missä kohtaa meillä on mielestäni erilainen käsitys asioista. :)

Eli kirjoitit tuossa edellä näin: "tarkoittaa, että viittaa omassa lauseessaan tiettyyn asiaan Järvisen kirjasta sivulla 20. Taas " ... hauki on kala. (Järvinen 2000, 20.)" tarkoittaa, että on koko edellisessä omassa kappaleessaan yleisemmällä ja väljemmällä tasolla viitannut Järvisen kirjan sivuun 20."

Minua taitaa hämätä etupäässä tuo ilmauksesi "yleisemmällä ja väljemmällä tasolla."

Minusta pisteen paikka ratkaisee sen, mihin kohtaan tekstiä lähdeviite tarkentuu gradua kirjoittavan omassa tekstissä/gradussa/työssä. Eli jos piste on sulkeiden sisällä tarkoittaa tämä sitä, että gradun kirjoittaja tarkoittaa, että viite kattaa useamman virkkeen ja jos piste taas on sulkeiden ulkopuolella kattaa viite vain juuri ko. virkkeen. Siis esim. kirjoittaja A kirjoittaa gradussaan näin:

Virtanen kirjoittaa, että hauki on kala (Virtanen 2000: 15). => viittaus kohdistuu vain ko. virkkeeseen.

On väitetty, että hauki on kala. Hauki on kala siksi, että sillä on suomuja, kidukset ja evät. (Virtanen 2000: 15). => Viittaus kohdistuu molempiin virkkeisiin.

No joo, onpahan tässä hieman luppoaikaa niin voi tällaisestakin aiheesta vääntää asiaa. :)

Lue lisää

Minun kohdallani vaikeus on tietysti siinä, että varsinaisen gradun vääntämisestä on aikaa. Mutta näillä edellä mainitsemillani (ja onhan niitä sitten vielä lisääkin... ) lähdeviittauksilla olen pärjännyt hyvin gradun jälkeenkin. Nykyinen tilanteeni on siis hieman erilainen, koska olen viimeiset kuusi (no, oikei seitsemän) vuotta vääntänyt väitöskäsikirjoitusta, jossa jo liuskojen määrä (yleinen luettavuus) tekee sen, että on pakko harrastaa erilaisia merkintätapoja, jotta lukija ei tule hulluksi!

Hyvää jatkoa sinulle, mitä sitten teetkin.

Ava kirjoitti:

Minun kohdallani vaikeus on tietysti siinä, että varsinaisen gradun vääntämisestä on aikaa. Mutta näillä edellä mainitsemillani (ja onhan niitä sitten vielä lisääkin... ) lähdeviittauksilla olen pärjännyt hyvin gradun jälkeenkin. Nykyinen tilanteeni on siis hieman erilainen, koska olen viimeiset kuusi (no, oikei seitsemän) vuotta vääntänyt väitöskäsikirjoitusta, jossa jo liuskojen määrä (yleinen luettavuus) tekee sen, että on pakko harrastaa erilaisia merkintätapoja, jotta lukija ei tule hulluksi!

Hyvää jatkoa sinulle, mitä sitten teetkin.

Lue lisää

"Hyvää jatkoa sinulle, mitä sitten teetkin."

Gradua kirjoittelen. Mutta kiitos samoin sinulle, mukavaa jatkoa väikkärin pariin. :)

Ava kirjoitti:

Olet siinä mielessä oikeassa, että pisteen paikalla on merkitystä. Eli " ... hauki on kala (Järvinen 2000, 20)." tarkoittaa, että viittaa omassa lauseessaan tiettyyn asiaan Järvisen kirjasta sivulla 20. Taas " ... hauki on kala. (Järvinen 2000, 20.)" tarkoittaa, että on koko edellisessä omassa kappaleessaan yleisemmällä ja väljemmällä tasolla viitannut Järvisen kirjan sivuun 20.

Muuten ymmärtääkseni voidaan tekstiviitteissä kyllä käyttää kumpaakin muotoa. Eli voidaan sanoa " ... Järvinen (2000, 20) toteaa, että... " tai " ... kuten Järvinenkin toteaa, että hauki on kala (Järvinen 2000, 20)."

Lue lisää

Tuo mallisi oli eri tavalla kun äskeinen, jossa se oli laitettu tähän tyyliin

"..kuten Järvinenkin toteaa, että hauki on kala (2000, 20)."

Tuollaista tyyliä en ole nähnyt.

äskeinen kirjoitti:

Tuo mallisi oli eri tavalla kun äskeinen, jossa se oli laitettu tähän tyyliin

"..kuten Järvinenkin toteaa, että hauki on kala (2000, 20)."

Tuollaista tyyliä en ole nähnyt.

Lue lisää

Nythän minä sekoitan teidät lopullisesti. Viestini toisessa kappaleessa on kyse eri asiasta kuin ensimmäisessä. Ei siis enää niistä pisteistä. Vaan siitä, että tekstissä saman lähdeviitteen voi kirjoittaa eri kohdissa vähän eri tavalla, jos haluaa välttää liian yksitoikkoista esitystapaa. Eli saman lähdeviitteen voi tekstissä ikään kuin aukirjoittaa eri tavoin. Tälläinen vaihtelu ei ole gradussa kuitenkaan erityisen tärkeää, koska liuskojen määrä ei kohoa kovin korkeaksi. Gradussa on tärkeintä, että hallitsee yhden tai kaksi tapaa käyttää lähdeviitteitä. Ja käyttää hallitsemiaan tapoja johdonmukaisesti.

Kiitos vinkistä, kävin lainaamassa opuksen ja sieltähän löytyi monenlaista tietoa.

Alaviitteiden käyttö on yleinen merkintätapa esim. esseekirjoittamisessa, joka sekin on tietysti akateemisen kirjoittamisen eräs tyyli. Myös etenkin (vanhemissa) humanistisissa teksteissä tulee usein vastaan alaviitteiden käyttöä. Mutta graduissa ei kyllä tietääkseni suositella käyttämään alaviitteitä lähteiden merkkaamisessa - vaikka voihan tässäkin tietysti taas olla eronsa eri paikkojen välillä.