Soraa E.colin evon rattaisiin

Tiesitkö, että tuostakin bakteerimoottorista on löytynyt yksinkertaisempia, toimivia, muotoja?

http://www.talkorigins.org/indexcc/CB/CB200_1.html

Ovatko tietämättömyys evoluution prosesseista ja syvällisen biokemiallisen tiedon puute syitä uskoa, että esim. bakteerin flagella on jonkun yliluonnollisen, älyllisen olennon kehittämä? Kyllä minun mielestäni biokemian oppikirjojen esittämä teoria flagellan synnystä on uskottavampi ja todennäköisempi kuin joku hatusta vedetty, 2000 vuotta sitten eläneiden punaniskaisten paimentolaisten keksimän satukirjan mukainen sepitys.

Eivät olleet ymmärtäneet sitä argumentaatiota,jota RC:seen on kohdistettu:

Jutut kumoaa Behen väitettä -ei suinkaan (pelkästään)osoita,että on palautuva.
Lähden määrittelystä ja jatkan perusteluilla

"An irreducibly complex system cannot be produced directly by numerous, successive, slight modifications of a precursor system, because any precursor to an irreducibly complex system that is missing a part is by definition nonfunctional. Since natural selection can only choose systems that are already working, then if a biological system cannot be produced gradually it would have to arise as an integrated unit, in one fell swoop, for natural selection to have anything to act on."
(Behe "Evidence for Intelligent Design from Biochemistry", 1996)

Behen kritiikki siis nojaa ajatukseen,että luonnonvalinta voi toimia vain, jos osa on toimiva. Ja jos osan poisto kokonaisuudesta johtaa siihen,että toiminta lakkaa, ei toimintaa ole. "Redusoimattomasti kompleksinen" rakenne voisi toki syntyä pienin muutoksin, mutta prosessi joutuisi pohjaamaan sattumaan, jolloin olisi vaikea kuvitella mitään perustetta, miksi päädyttäisiin toimivaan lopputulokseen. Ja jos peruste tälle olisi, ei luonnonvalintaa tarvittaisi selittämiseen myöskään muissa komplekseissa rakenteissa.


Behen väite ei ota huomioon sitä,että osat voivat muuttua myös interaktiossa keskenään: osan poisto ja toimimattomuus ei tarkoita,että osia muuntelemalla ja sen jälkeen osa poistamalla lopputulos olisi sama. Evidenssinä väitteelle: Robinson, Kropatkin & Aggeler paljastivat jo vuonna 1969 että valailta puuttuu hyytymisjärjestelmästään Hagemannin factori(factor XII) - siis osa hyytymisjärjestelmästä. Usein tilanne tulkitaan siten, että osa on poistettu ja hyytymisjärjestelmä olisi osoitettu redusoituvaksi -osahan voitiin poistaa. Tästä kreationistit vetävät eteenpäin johtopäätöksiä siitä, että valaiden verenhyytyminen olisi palautumattomasti kompleksinen. Tälläiseen tulkintaan ei ole mitään syytä: Valaiden hyytymisjärjestelmähavainto kumoaa itse "palautumattomuuden mahdottomuuden" argumenttia, ei suinkaan pyri osoittamaan järjestelmiä "palautuvasti kompleksiseksi".

Tämä onkin tehokkain lähestymistapa: Jatkossa yksittäistapauksia ei tarvitse ryhtyä todistelemaan erikseen, kun vika on itse argumentissa.

Ihmisenkin verenhyytymisjärjestelmästä minkä tahansa nykyosan poisto aikaansaa sen, että veri ei hyydy: Samoin on varmasti valaiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole mitään syytä olettaa, että valaiden hyytymisjärjestelmä olisi jotenkin poikkeava verrattuna ihmisen hyytymisjärjestelmän: paitsi että ihmisen tapauksessa yksinkertaisempi rakenne on jo löydetty. On muistettava,että Behe piti ihmisen hyytymisjörjestelmää samoilla kriteereillä palautumattomana, kuin millä hän väittää yksinkertaisempia hyytymisjärjestelmiä palautumattomina nykyään. Kuten ihmisen hyytymisjärjestelmä osoitti vähittäisesti munnettuja valaiden hyytymisjärjestelmän osia yhdistämällä voidaan hyvinkin aikaansaada yksinkertaisempi toimiva hyytymisjärjestelmä. Tai itse asiassa mikään ei edes pakota edes siihen, että muunnettujen osien ja osan poiston jälkeen solukoneen solukoneen funktion tulisi olla sama. Tähän ajatukseen nojaa Millerin "Answering the Biochemical Argument from Design", jossa palautumattomasti kompleksinen rakenne ei kasaudu kerralla, vaan pienemmistä toimivista solukoneista. Osat kehittyvät, osa osista yhdistyy ja ne kehittyvät yhdessä ja lopulta yhdistyvät monimutkaisiksi kokonaisuuksiksi. Pienempien koneiden toiminnan ei tarvitse välttämättä olla sama-riittää että toiminta on. Koska välivaiheet ovat toimivia, malli sisältää valintaa jokaisessa välissä. Pelkkä Behen osanpoistotestaus ei siis ole riittävä mittaamaan onko kehittyminen evolutiivisesti mahdollista.

Todisteena tämän vasta-argumentin toimivuudesta on Behen oma suosikkiesimerkki -Escherichia colin flagella eli siimamoottori. Gram-negatiivisten bakteereiden 3-tyypin eritysjärjestelmä(TTSS), joka siirtää vahingollisia molekyylejä pois solusta, sisältää paljon samoja osia,kuin flagella. 10:n flagellan proteiinia TTSS:n yhteensä 14:sta rakenneosasta ovat homologisia. Osat voivat vaihtaa toimintaansa pienestä muutoksesta.

Toisaalta:
Jyrki Heinon ja Matti Vuenton "solubiologia" kertoo flagellasta sivuilla 72 ja 184. Flagellan uintisiima on kemiallisesti värekarva eli pilus. Värekarvoilla bakteerit kykenevät tarttumaan muiden solujen pintaan. "solubiologia" kirja kertoo myös,että värekarvat ja väresiimat muodostuvat kehään asettuneista mikrotubuluksista, ja niitä liikuttaa dyneiini -tyyppinen moottoriproteiini. Mikrotubullukset taas toimivat "solubiologiaa" -kirjan sivun 183 mukaan solun kuljetusverkostona.
Mikrotubullukset koostuvat osista -päädeytään ongelmaan "Miten redusoimattomasti kompleksisen systeemin sisältä voisi löytyä toinen redusoimattomasti kompleksinen systeemi?"

Antievo ja samanmielettömät kaverinsa ovat saaneet nimenkin toilailujensa ansiosta. Englanniksi se on "Church of the Butt Propellor", eli suomeksi vaikkapa Pers-rupelin kirkko.

Siinä kun palvotaan tuommoista pikkubakteerin persuuksissa olevaa propellia :-)

PPT