Adventistien ruokamääräykset

Terveelliseen Ruokavalioon. Ei Määräyksiä. Pitää tuntea suosituksen ja määräyksen välinen ero.

Minä en näe mitään pahaa siinä, jos meillä on meneillään terveellinen valistus ohjelma, Pysyäksemme terveenä. Onhan terve mieli terveessä Kropassa hyvä edellytys. Jumala on antanut meille ihmisille Järjen, jota meidän tulisi käyttää omaksi parhaaksemme. Terveellisen Ruokavalion ansiosta me voimme säilyä kauvemmin terveenä. Muistakaa tämä ei ole määräys. Tämä on suositus!!!

Lisäksi Asian esille tuojaa kiusaa erittäin kovasti Sapatti. Todennäköisesti hän tuntee
omantunnon tuskia Jumalan suosituksen hylkäämisen takia. Eihän Sapatissa mitään pahaa
eikä vahingoittavaa ole, Onhan se ollut Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksenkin suositus
meille. Hän Jeesus ei luopunut Sapatista koskaan

Eikä hän antanut edes mitään suosituksia poistaa
Sapatti pois Kristittyjen Hengellisenravinnon
ruokapöydästä. Vieläpä uuteenliittoonsa hän
antoi Ehtoollisen muistoateriansa. Eikä hän
siirtänyt Sapattiaankaan hänelle vieraan hengellisen pöydän antimiin. Hän Taivahan
Majesteetti pysyi itseantamassaan suosituksessa,
Koskaan muuttamatta muuta, kuin Fariseusten Ja kirjan oppineiden kuorman. Kuitenkaan Kristityt
eivät hyväksy tätäkään.

He lähtevät etsimään lamppuihinsa vierasta tulta
Jota Jeesus ei suositellut. Toden näköisesti
nämä uuskristilliset lapset eivät liene kaikkein kilteimpiä. Olkoon kuitenkin Herra armollinen heillekin Totelemattomuudestaan huolimatta.

Maran ata

ADVENTISTIT EI....Ellen vei oman sairautensa kautta kaikki seuraajansa fanaattiseen terveysruokaohjelmaan, jonka kautta luuli itsekin pyhittyvänsä täydelliseksi....omavanhurskausoppi tässäkin suhteessa on selvä....vaikka sitä ei virallisesti tietenkään tunnusteta!?

Valitettavasti...?

Ruoka - ja sapattikäskyt sekä niiden valvonta ja kaksinaismoralismi on johtanut moniin synteihin ja rappioon ...jopa Jumalan pilkkaan!?

Ottaako "opettajansa" ..pastorit ja sananjulistajat vastuun ihmisten harhaoppiin johdattamisesta....ainakin viimeisellä tuomiolla ilman heidän suostumistaan asiaan!?

Ikävää todeta, mutta kirjoituksen aloittaja on täysin oikeassa Paavalia siteeratessaan! :)

Rauhaa

Pyydän lukemaan, ja myös niitä mihin kirjoitukseni alla viittaan.
Löydät halutesasi oikea ymmärryksen asioista mistä syytät.

Siunausta
jari laurila

SYÖMISET, JUOMISET, SAPATIN- JA UUDENKUUN PÄIVÄT (Kol 2:16-23)

“Kukaan ei saa tuomita teitä mitä syötte tai juotte, ja miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.” (Kol 2:16)

Mooseksen laissa oli runsaasti erilaisia ruokamääräyksiä jotka kuuluivat juutalaiseen kulttuuriin. Juutalaisilla oli erilaisia tulkintoja Mooseksen laeista. Myös kreikkalaisroomalaisessa kulttuurissa oli omia sääntöjä. (Kol 2:20) VT:n juhlat olivat vain varjo tulevasta. (Kol 2:17)

Uudenkuun päivä on mainittu 4 Moos 10:10.
“Sapateiksi” kutsuttiin kaikkia juhlia, erityisesti pääsiäistä ja helluntaita.
Missään tapauksessa kyse ei ole siveyslakiin kuuluvasta sapatista. (Luuk 16:17, Jaak 2:10-12)

Kysymyksessä tässä on kuitenkin erityisesti erilaiset paastomääräykset juomineen ja ruokineen. (Kol 2:23)

“Älä tartu, älä maista, älä kosketa” (Kol 2:21)
Paastomääräykset olivat niin ankaria, ettei saanut edes koskettaa kiellettyä ruokaa määrättyinä päivinä.

Jeesus kävi ankaraa taistelua ihmisen käskyjä vastaan. (Matt 15:8-9, Mark 7:7-9) Myös Paavali matkoillaan joutui alituisesti opettamaan Kristuksen vanhurskautta ja uhria vanhan liiton lakien sijaan, jotka olivat lakanneet ristillä. (Kol 2:8, Tiit 1:14) Opetuksia ei muuteta hetkessä kansan asenteisiin.

Kuitenkin on ymmärretty aina ettei Jumalan terveysneuvot ravinnon suhteen ole mitenkään koskaan vanhentuneita. (3 Moos 11, 1 Moos 1:29, 3:18)
Saastaiset eläimet ovat lihan ja -raadonsyöjiä, ja puhtaat kasvissyöjiä.
Näin ne keräävät vähemmän saastejäämiä ja syöpäsoluja itseensä kun ovat ravintoketjun alkupäässä. Teuraseläin syö suuren määrän rehua, ja kasvit ovat keränneet ilmansaasteita. Myös trikiinit, loiset, bakteerit, virukset lepraa myöten levisivät helposti raadonsyöjien ja kaatopaikkojen tonkijoiden kautta.
Jäämiä kertyy lihaan paljon jo rehusta. Jos eläin syö toisen eläimen, saasteita lihaan kertyy vieläkin enemmän.

Paavali kehotti syömään ja juomaan Jumalan kunniaksi. (1 Kor 10:31)
Jumalalle ei tuota kunniaa Pyhän Hengen temppelin turmeleminen.
Ruokatottumukset ovat ehkä suurin syy sairauksiin. Syömällä (pelkällä ruokavaliolla) on moni parantanut itsensä sairauksistaan terveeksi. Kasvisravinto sisältää vitaaliaineita, jota edistävät terveyttä. (1 Moos 1:29)

Paavali ei varmastikaan ohjannut ihmisiä epäterveellisen ravinnon käyttöön.
Hätätilanteissa, jos on niukkuutta hyvästä ravinnosta on käytettävä ymmärrystä.
Ravinto on muutenkin omantunnon kysymys. (Luuk 12:47-48) Ruoka sinänsä ei tee ihmistä Jumalalle kelpaamattomaksi. (Mark 7:14-23)
Liha on ihmisen ruokaa, mutta jatkuvasti liian usein nautittuna liha on vakava terveysriski. Jumalan kansa tavallisesti söi lihaa vain juhlapäivinä ja pidoissa.

Adventtikirkossa on aina tehty terveyskasvatusta, mutta ei koskaan annettu ruokamääräyksiä. Ravinto on omantunnon kysymys, miten ihminen huolehtii Pyhän Hengen temppelistään. Asia on kuitenkin vakava. Kenelläkään ei ole oikeutta olla huolimaton terveydestään. (1 Kor 3:16-17)
Syy, miksi kasvisvoittoista ruokaa on suositeltu, on lopun ajan yleistyvät eläinsairaudet. Kokonaisen kansan ravintotottumuksiin ei vaikuteta hetkessä.

Adventtikirkossa suositeltu ruokalautanen on sama ollut 1800 luvulla kuin tänään terveystohtorit suosittavat! Tutkimuksissa onkin voitu todeta, että terveyskasvatus on aiheuttanut noin 7 vuotta pidemmän eliniän muuhun väestöön verrattuna. Ellen G White oli terveyskasvatuksen uranuurtaja. Hänen neuvot tiede ja tutkimus on vahvistanut oikeiksi ja hyviksi. EGW oli lakto-ovo-vegetaristi, (Myös munat ja maitotuotteet) tai semivegetaristi. (joskus hiukan valkoista lihaa) Vegaanit ovat harvinaisuuksia Adventtikirkossa. Adventistit ovat myös sekaravinnon käyttäjiä.

Ihminen oppii pitämään terveellisestä ruuasta, jos haluaa huolehtia terveydestään hyvin. “Ruokaremontti” kuitenkin tehdään yleensä vähitellen keventäen. Paasto on valtavan hyvä apukeino raitistumisessa, ja tapojen- ja tottumuksien muuttamisessa kaikessa.

Pesemättömin käsin syöminen oli juutalaisilla ruoan syömisen este. (Mark 7:1-23) Eihän ruoka voi saastuttaa samoin kuin epäpuhtaat pahat ajatukset. On kuitenkin huomioitava ettei juutalaisessa ruokapöydässä ollut koskaan mitään saastaiseksi luokiteltua ruokaa, (3 Moos 11) jota he eivät missään tapauksessa kelpuuttaneet ravinnokseen. Kysymys Mark 7:14-23, on kyse siis pesemättömistä käsistä. Ei mikä ruoka on sopivaa ravinnoksi.

Puhtaaksi luokiteltu liha annettiin ihmisen ravinnoksi vasta vedenpaisumuksen jälkeen. (1 Moos 7:2, 8:20, 9:3, 3 Moos 11:2-30) Kasvikunnan tuotteita oli niukasti saatavissa vedenpaisumuksen jälkeen.

Lisää aiheesta:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli

- “Terveys” Osasto 16.
- “Paasto” Os. 16.
- “Alkoholi, tupakka ja huumeet” Os 16.
- “Raamatun ongelmakohdat ravintokysymyksessä.” Os 16.
- “Miksi suosittelemme terveysneuvoina kasvisravintoa” Os. 16.
- “Raittius. Mitä raittiudella tarkoitetaan?” Os.16
- “Juhla-ajat” Os. 7.
- “Pelastus, uskon armon vai tekojen kautta?” Os. 3.
- “Kristityn kilvoittelu ja itsekieltäymys” Os. 5.
- “Pyhitys maailmassa” Os. 5.
- “Ovatko Jumalan käskyt voimassa uudenkin liiton aikana?” Os.4.
- “Lain vai armon alla?” Os.4.
- “Paavali ja laki. Onko Kristus siveyslain loppu?” Os.4
- “Sapatti käytännössä. Luomisesta tähän päivään.” Os. 8.
- “Sapatin vietto historiassa ja nyt. Vieton vähenemisen syyt.” Os. 8.
- “Evankeliumin oikea opetus” Os. 7.

MIKSI LEPOPÄIVÄN (SAPATIN) VIETTO ON TÄRKEÄTÄ?
Lepopäivän vietto perustuu luomiseen ja on siten luomisen muisto. (1 Moos 2:1-3, 2 Moos 20:8-11) Sapatti on myös "merkki" ihmisen ja Jumalan välillä ikuisesti. (2 Moos 31:13-17) Sapattia onkin vietetty kaikkina maailmanaikoina. Käsitys että sapatti oli vain "juutalaisten juhla" ei siten pidä paikkaansa. Sapattia vietettiin jo vuosisatoja ennen kuin oli ensimmäistäkään juutalaista olemassa.

Ihminen tarvitsee lepopäivän. Levättyään seitsemäntenä päivänä Jumala erotti ja pyhitti lepopäivän ihmiselle jolloin ihmisen lepäisi ja mietiskelisi luomistekoja ja luodut näkisivät Luojan hyvyyden ja rakkaus Luojaan vahvistuisi. Lepopäivä annettiin koko ihmiskunnalle. Jumalan tarkoitus on että ihminen panisi sivuun kaikki omat harrastuksensa, työnsä ja pyrkimyksensä voidakseen vapaammin ajatella ja palvella Jumalaa.

Lepopäivää ei pidä sekoittaa fariseusten arvottomiin ihmiskäskyihin. Jumala on antanut ohjeensa sapatin viettoon: "Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta." (Jes 58:13-14) VKR: "Etkä puhu joutavia", tarkoittaa ettei sapattiin sopimattomista asioista edes puhuta. Ajatuksia ei sapattina tule pitää maallisissa asioissa.

Sapatti on sopiva päivä tavata omaisia ja tehdä evankeliumin työssä hyvää. Vaikka kristitty vaeltaakin Hengessä päivittäin ovat monet työn ja perheiden vuoksi kiireisiä. Ihminen tarvitsee sapatin virkistyäkseen henkisesti, hengellisesti ja ruumiillisesti. Sapattia vietetään koska se on Jumalan käsky: "Muista pyhittää lepopäiväsi." (2 Moos 20:8-11, 5 Moos 5:12-15) Sapatti vahvistettiin Siinailla, mutta sitä ei silloin tehty tunnetuksi. Sapatti oli Israelin kansalle myös synnistä vapautumisen muisto kun Jumala vapautti kansansa Egyptin orjuudesta.

Luomisessa säädetty päivä on edelleen voimassa koska Jumalan lakikin on voimassa.(Jes 66:23, Luuk 16:17) Joka yhtäkin käskyä rikkoo, rikkoo koko lain. Sapatti koetteleekin kuuliaisuutta ja rakkautta (Jaak 2:10-12, 1 Joh 5:3, 1 Joh 2:4) Sapatti viittaa Jumalaan Luojana ja siksi sapatti erottaa oikean Jumalan epäjumalista. Kaikki seitsemännen päivän viettäjät osoittavat sapatin vietollaan olevansa taivaan ja maan Luojan palvelijoita. Näin sapatti pysyy merkkinä ihmisen kuuliaisuudesta ja liitosta Luojansa kanssa ikuisesti. Lepopäiväkäskystä selviää Lain- antajan nimi ja arvo.

Jeesuksen Kristuksen omat sanat kertovat ettei Hän muuttanut sapattia. (Matt 5:17-19) Hän puhui Jerusalemin hävityksestä joka tapahtui vuonna 70 jkr "Rukoilkaa että ette joutuisi pakomatkalle sapattina." (Matt 24:20) Apostoli Johanneskin vietti sapattia (Ilm 1:10)

Raamatullinen viikon seitsemäs päivä (jonka Jumala itse sääti luomisessa ja laissaan) on lauantai. Suomessa muutettiin viikon päiväjärjestystä 1.1.1973 siten että ensimmäisestä päivästä (sunnuntai) tehtiin seitsemäs päivä ihmisasetuksella lainsäädännön keinoin. Monissa maissa lauantai on edelleen viikon seitsemäs päivä.Sapatin muuttamiselle ei ole Raamatullisia perusteita. Siksi sapatin viettäjiä Herralle uskollisia on ollut kaikkina maailman aikoina. Sapattia vietetään uudessa maassakin. (Jes 66:22-23)


SAPATIN HERRA? KUMOSIKO JEESUS LEPOPÄIVÄN?
Jeesus julisti olevansa "sapatin Herra" ja kaiken ihmisten epäilyn ja lakien yläpuolella. (Matt 12:1-8)

Jeesuksen ajan uskonnolliset opettajat olivat tehneet sapattimääräyksiä jotka olivat ihmiskäskyjä. Sapatti oli niin vääristelty että se ei kuvannut enää Jumalan luonnetta. Erilaisia sapattimääräyksiä oli noin 660 kpl. Nämä rabbiinit etsivät jatkuvasti syitä mistä voisivat Jeesusta syyttää. Kun sitten Jeesuksen opetuslapset poimivat viljanjyviä, oli se heidän mielestään sadonkorjuuta ja kun opetuslapset hieroivat kuoria irti jyvistä kämmenissään, oli se sitten puimista uskonnollisten opettajien mielestä.

Jeesus puolustautui selittämällä että Hän oli Jumalan Poika ja sapatinkin Herra. Jeesus kertoi miten Daavid nälissään söi näkyleivät jotka olivat tarkoitettuja pyhään käyttöön. Jeesus opetti että sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten. Papit myös "rikkoivat" sapatin tekemällä työtään temppelissä, mutta olivat silti syyttömät. (Mark 2: 27-28, Luuk 6:3-5) Tottakai opetuslapset olivat oikeutettuja syömään nälkäänsä kun Daavidkin oli syytön syötyään näkyleivät.

Jumalan palveleminen on aina ensimmäinen asia. Jumalan työn tarkoitus maailmassa on ihmisten lunastaminen, siksi kaikki työ mikä on välttämätöntä tehdä sapattina tämän työn suorittamiseksi on sopusoinnussa lepopäiväkäskyn kanssa. Opetuslasten ja pappien työ oli Jumalan palvelemista. Jeesus julisti "armahtavaisuutta minä tahdon, enkä uhria, niin te ette tuomitsisi syyttömiä." (jae7) Heidän muotomenonsa ilman rakkautta eivät olleet oikeaa palvelusta.

Jeesus opetti että uhrit itsessään olivat arvottomia. Ne olivat vain palveluksen välikappale, eivät tarkoitus. Uhrien tarkoitus oli johtaa ihmiset Jumalan luo. Jumalan ja ihmisen välinen rakkaus- sekä ihmisestä ulospäin lähimmäisiin suuntautuva rakkaus oli ja on kaiken palveluksen päätarkoitus. Arvoa on vain rakkaudessa tehdyllä palveluksella. Pelkkä muotomenojen noudattaminen on väärin ja niin on sapatinkin laita.

Lepopäivän tarkoitus on johtaa ihmiset Jumalan luo yhteyteen rakkaudessa. Silloin ihminen panee syrjään työn sekä omat arkiset asiansa ja harrastuksensa. Hän ei käy kauppaa eikä puhu joutavia. (asioista joiden suorittaminen ei ole sapattina sopivaa) Lepopäivänä käydään kirkossa ja mahdollisesti muistetaan omaisiakin ja sairaita evankeliumin tarkoituksessa. Sapatti on Jumalan itselleen varaama päivä. Kaikkina maailman aikoina on ollut niitä jotka tahtovat noudattaa Jumalan itsensä antamaa käskyä. (Apt 5:29) Sapattia vietetään uudessa maassakin. (Jes 66:22-23)

Kristitylle sapatti on ilon päivä Herrassa, vaikka hän toki elää Herran yhteydessä viikon jokaisena päivänä. (Jes 58:13-14) ("Minun pyhänä päivänäni.") Ihminen tarvitsee lepoa. Jumala teki sapatin ihmisen levoksi ja luomistyönsä muistoksi. Sapattina tehdään hyvää. (Matt 12:12)

Kaikki Jumalan antamat säädökset ovat tarkoitettuja ihmiskunnan siunaukseksi. Jumala antoi 10 käskyn lain josta sapatti on yksi osa. Sapatti on Herran päivä koska se tehtiin ihmistä varten ja kaikki kuuluu Kristukselle. (Joh 1:3) Herran päivä on liiton merkki Jumalan, Kristuksen ja ihmisen välillä kaikille jotka vastaanottavat Kristuksen ja liittyvät Jumalan Israeliin. (Hes 20:12)

Raamatullinen viikon seitsemäs päivä, Herran oma päivä, on meidän lauantai. Sunnuntaimme muutettiin maassamme lainsäädännöllä viikon seitsemänneksi päiväksi 1973. Tämä on ihmisen asettama seitsemäs päivä, ei Jumalan asettama. Alunperin Keisari Konstantinus Suuri ja paavi muuttivat viikkojärjestystä kun liittivät Herran päivän auringonjumalan päivään 7.3.321 ja tekivät sapatista pakanallisen juhlan. Taustalla oli Konstantinuksen kristillisyys ja hän halusi tehdä kädenojennuksen pakanoille muuttamalla Jumalan lakia. (Dan 7:25)

Jeesus ei siis purkanut sapattia, koska ei muuttanut lakiakaan. Omilla sanoillaan Jeesus vahvisti lain olemaan voimassa kaikkina maailman aikoina. (Matt 5:17-18, Luuk 16:17, Jaak 2:10-12) Lainmuutoksen teki aivan toinen valta ihmiskäskyin. Raamattu ei valtuuta sapatin muuttamiseen missään yhdelläkään sanalla.

Monet ovat kuitenkin tahtoneet kumota sapatin vetoamalla "Jeesus on sapatin Herra." Tässä Jeesus kuitenkin tahtoi opettaa oikeata sapatin viettoa, -ei kumota sapattia.

Kukaan adventisti, joka toimii raamatullisesti, ei tuomitse toista ihmistä sen paremmin syömisestä, juomisesta kuin mistään muustakaan.

Kysymys näiden ravitsemukseen liittyvien asioiden suhteesta kirkkomme oppirakennelmassa on se, että ne ovat kuitenkin todellisuudessa ja tämän päivän adventismissa erillään hengellisestä sanomasta ja edustavat terveyteen liittyviä suosituksia.

Ja uskoisin, että ihminen, joka Raamatusta tulee tuntemaan Jumalan luonnetta, ymmärtää, että Jumala välittää meidän terveydestämme. Hän haluaisi pitää ne - jotka hän on saanut uudestisynnyttää palvelijoikseen ja työnsä eteenpäin viejiksi - mahdollisimman terveinä, että heidän sairautensa eivät olisi esteenä evankeliumin levittämiselle.

Tästä syystä uskon Jumalan antaneen profeetallista tietoa, jolla voimme ennalta ehkäistä tarpeettomia sairauksia ja heikkouksia. Tässä kysymys on siis aivan puhtaasti terveysasiasta!

Näkisin taas sitten Ellen Whiten persoonalliselle ilmaisutavalle ominaiseksi sen, että hän on paikoin painottanut näiden terveystekijöiden merkitystä niin, että on vienyt ne jopa hengellisen elämämme esteiksi.
Sekin voidaan ymmärtää sitä taustaa vasten, että ihmisyksilö on kokonaisuus, jossa kaikki (tekomme, sanamme, ajatuksemme, valintamme, jopa ravintomme) vaikuttaa/heijastuu kaikkiin ihmisen osa-alueisiin, kuten fyysinen puoli vaikuttaa henkiseen ja miksei lopulta myös hengelliseenkin.

Lepopäiväasiaa taas on täällä tuotu esiin lähinnä vastauksena siinä kohdin meitä vastaan tehtyihin vääriin syytöksiin.
Tosin sitä on aloitusten osalta monesti tuotu esiin väärälläkin tavalla joidenkin osalta.

Minä näen kuitenkin, että on oikein todistaa Raamatun totuuksien puolesta, eikä se ole vielä syyllistämistä tai tuomitsemista, kun se todistaminen oikein ja rakkauden hengessä toteutetaan.
Se taas, miten todistuksen kuulija reagoi kuulemaansa, on täysin hänen ja Jumalan välinen asia, jolle alueelle meillä ei enää ole mitään asiaa.

Tässä lepopäiväkysymyksessä on vain kysymys siitä yhdestä, jo keskiajalta alkaneeseen uskonpuhdistukseen liittyvästä osasta.
Suurin ja merkittävin sekä ensimmäinen uskonpuhdistuksen löytöhän oli se Lutherin löytö, että yksin Kristus on meidän vanhurskautemme ja pelastuksemme uskon kautta. Tähän evankeliumin peruslöytöön mekin tahdomme uskomme perustaa.

Tästä uskomme perustasta ja sitä seuraavasta kiitollisuudesta ja rakkaudesta Vapahtajaamme kohtaan sitten haluamme palata muissakin kohdin alkuperäiseen apostoliseen uskoon (josta taas luonnollisesti on eri piireissä erilaisia tulkintoja).

....sana kieltää tuomitsemasta syömisen,tai sapatinkaan johdosta.Miksi tuomitsette adventisteja,sapatin ja syömisen johdosta?Sillä jokainen,joka syö,syö Herran tähden,ja jokainen joka on syömättä ,on syömättä Herran tähden.Jokainen,joka pitää sapatin pyhänä,tekee sen Herransa tähden,ja jokainen ,joka on sen pyhittämättä,on sen pyhittämättä Herransa tähden.Missä siis on kerskaus?Se on suljettu pois Herran tähden.Älkäämme siis tuomitko toinen toistamme,vaan jättäkäämme tuomio sille ainoalle joka voi antaa oikeudenmukaisen tuomion!

...kuitenkin adventistit on nostettu siinäkin teidän valheellisten syytöstenne kohteeksi.Vai onko teillä yleensäkin sellainen tapa,että haluatte juoruta ja pahaa puhua selän takana,silloin,kun asianomainen ei voi itseään puolustaa?Aika raukkamaista,sanon minä!Opetelkkaa ihmisyyttä.Tehän tuossa itse olette medän tapoja tuomitsemassa.Ette tekään saa tuomita meitä,aivan samasta syystä!