Pieni galluppi

Miksi rajaat kysymyksen kristinuskoon ?

A) Oletko niiden johdosta pohtinut asioita?

- Joo, olen miettinyt entistä enemmän uskonnon ilmentymisen sosiaalisia syitä.

B) Ovatko ne muuttaneet käsityksiäsi jotenkin?

- Vahvistaneet käsitystä, että kyseessä ihmisen luoma valtarakennelma, joka aikaisemmin on perustunut tuntemattoman selitykseen.

C) Jos verrataan aikaan ennen kuin aloit seurata tätä palstaa, niin onko suhtautumisesi kristinuskoon nykyään myönteisempi vai kielteisempi?

- Kielteisempi.

Moi !

a) Tuttumies esittänyt hyviä argumentteja.
Suurin osa uskovien kirjoittelusta täyttä sontaa.
b) Ei
c) Ei muuttunut, lahkot kyllä näyttävät entistä sekopäisemmiltä.

--

Siis uskovien kirjoitukset tällä palstalla. Hmm...

A) Oletko niiden johdosta pohtinut asioita?
Kyllä. Olen miettinyt erilaisia tapoja joilla ihmiset perustelevat uskoa itselleen ja millä tavoin jotkut yrittävät saada toiset uskomaan suht koht samanlaiseen jumalolentoon.

B) Ovatko ne muuttaneet käsityksiäsi jotenkin?
Hieman. Uskovaiset ovat näyttäytyneet entistä heterogeenisempana joukkona. Osa pitää uskoaan maailmankatsomuksellisena toivona paremmasta, osa alkuvoimaisena 'henkenä', osa yhteytenä ihmisenkaltaiseen olentoon joka tarkkailee heitä ja antaa heille ohjeita.

C) Jos verrataan aikaan ennen kuin aloit seurata tätä palstaa, niin onko suhtautumisesi kristinuskoon nykyään myönteisempi vai kielteisempi?
Ehkä hieman kielteisempi, lähinnä typerien käännyttäjien ansiosta, joiden jankutukseen ja aatteelliseen kypsymättömyyteen olen kyllästynyt. Toisaalta olen oppinut kunnioittamaan henkilökohtaisen uskon elämää koossapitävää voimaa (oli uskontokunta mikä tahansa) ja arvostamaan sitä mytologista perinnettä, josta taide ammentaa riivaanjansa ja autuutensa.

A) Oletko niiden johdosta pohtinut asioita?
En oikeastaan. Muutama kirjoittaja palstalla on sanut minut ymmärtämään paremmin raamattua ja sen viitekyhksiä. Tietoni raamatun ajan historiasta sen sijaan on kehittynyt.

B) Ovatko ne muuttaneet käsityksiäsi jotenkin?
Sen verran että näen uskonnot nykyään vieläkin järjettömimpinä kuin ennen. En edellenkään ymmärrä sitä että miksi pitää uskossa olessaan pitää sulkea aivot jotta voi uskoa jumalaan? Ehkä se on kuitenkin välttämättömyys :)

C) Jos verrataan aikaan ennen kuin aloit seurata tätä palstaa, niin onko suhtautumisesi kristinuskoon nykyään myönteisempi vai kielteisempi?

Osin kielteisempi ja osin myönteisempi. Fundamentalistikiihkoilijat saavat minut näkemään uskonnon negetiiviset puolet todella hyvin ja muutama asiallinen kirjoittaja uskonnon hyvät puolet hieman paremmin.

A. Olen pohtinut asioita, mutta lähinnä siltä kantilta että miten vastaisin johonkin uskisten esittämään uskomattomaan valheeseen. Esim. että maa olisi noin 6000 vuotta vanha - miten löydän itse todisteita siitä että näin ei tosiaan ole.
Ja sitten kun niitä kiistattomia todisteita on niin vaivattoman helppo löytää sadoittain, ei voi kuin ällistyä siitä, miten joku voi väittää että mitään todisteita ei ole! Miten joku voi elää niin kokonaan irrallaan todellisuudesta?

B. Eivät sinänsä koska omat vanhempanikin ovat uskovaisia ja kaikki argumentit ovat minullekin tuttuja jo nuoruusvuosiltani. Tosin tuo uskisten jääräpäinen kyky kieltäytyä hyväksymästä mitään tosiasioita ja todisteita saa minut jatkuvasti ihmettelemään heidän kykyään havainnoida todellisuutta. Miten ihmeessä voisi keskustella rationaalisella tasolla sellaisen ihmisen kanssa, joka käyttää pelkästään irrationaalisia perusteluja eikä hyväksy mitään rationaalisia todisteluja? Jos toinen ihminen elää omassa irrationaalisessa "todellisuudessaan", niin eivät nämä maailmat kyllä koskaan kohtaa...

C. Ehdottomasti jyrkän kielteisempi. Aikaisemmin kykenin sentään näkemään (kristin)uskossa jotain myönteisiäkin puolia, mutta nyt olen entistäkin vakuuttuneempi siitä että se on vain vakava mielisairauden muoto, joka estää ihmiseltä kokonaan kyvyn rationaaliseen ajatteluun. Päästäkseni samalle henkiselle tasolle keskiverto-uskiksen kanssa minun pitäisi ilmeisesti vetää viinaa ja pillereitä sekaisin 10 vuotta ja hankkia pysyvä aivovaurio - mutta kun olen absolutisti ei se onnistu, enkä viitsi enää tässä iässä (46) aloittaakaan...

Voin myöntää että tällä palstalla käyminen on lisännyt epäilyjäni kristinuskon jumalan suhteen.
Tosin olen myös pohtinut uskovien kertomuksia esim. ihmeistä ja muista "todisteista" jumalan olemassaolon puolesta. Loppujen lopuksi mielipiteeni on melkolailla tasapainoinen molempien kannalta.

A) Tarkoitat ilmeisesti uskon asioita? Enpä juuri. Tänne kirjoittavista uskovista suuren osan kirjoitukset ovat niin julistavia, että ne aiheuttavat minussa kielteiden reaktion. En jaksa edes lukea niitä jos en ole sillä tuulella, että viitsisin äimistellä uskonnollisen aivopesun tehokkuutta.

B) Kallistun niiden johdosta entistä enemmän ateismiin.

C) Kielteisempi. Tosin reaalielämä tasoittaa tätä palstaa ;) Jos käsitykseni kristinuskosta ja uskovista olisi pelkästään tämän palstan varassa, olisin takuuvarmasti kiihkomielinen ateisti.

A) Oletko niiden johdosta pohtinut asioita?

Kyllä. Suurin oivallus minkä olen täältä saanut, on se miten suuri kaipuu monilla on saada elämäänsä ehdoton auktoriteetti, joka kertoo heille miten tulee elää; mikä on oikein, mikä on väärin. Ei ole mitään rajaa sille, mitä he ovat valmiit uskomaan tämän itseään suuremman johtohahmon saadakseen. Valtauskontojemme miespuoliset jumalat ilmaisevat primitiivistä alfauroksen kaipuuta, vaikka uskovat eivät tätä varmaankaan itse huomaa.

Toinen täältä saatu viisaus on ihmisen kiihkeä vimma saada muut puolelleen. Miten hirvittävän vaikeaa on hyväksyä, että muut uskovat toisin. Muiden hyväksyntä tekee kai omasta uskosta uskottavamman.

B) Ovatko ne muuttaneet käsityksiäsi jotenkin?

Olen huomannut, miten selvillä vesillä itse olen näissä elämänkatsomusasioissa.

C) Jos verrataan aikaan ennen kuin aloit seurata tätä palstaa, niin onko suhtautumisesi kristinuskoon nykyään myönteisempi vai kielteisempi?

Täytyy myöntää, että täällä esiintyvien fundamentalistikiihkoilijoiden takia kielteisempi. Aiemmat kokemukseni kristityistä olivat lähinnä tasapainoisen tuntuisista perusluterilaisista, mutta täällä on kyllä nähnyt kristinuskon ikävämmän puolen.

Tämä sillä varauksella, että kaikki kiihkoilijoina esiintyvät eivät ole pelkkiä viihdytystä hakevia trolleja, ja mukana on myös aitoja uskovaisia. Sitähän emme voi tietää.

Niin häilyviä kuin määritelmät käsitteille agnostikko ja ateisti ovatkin vastaan silti tähän itseni agnostikkona nähden.


A) Oletko niiden johdosta pohtinut asioita?

En siinä mielessä, että josko niiden kirjotuksisa ja uskomuksisa oiski perää. Sen sijaan oon miettiny mm. sitä, että miten uskonnollisuus vaikuttaa ihmiseen ja sen käyttäytymiseen.

Uskovien kirjotukset ovat siis saattaneet jonkin verran muokata/hioa käsityksiä heistä itsestään ja joukkiona, vaikkakin omat käsitykseni asioista on siis ollu pitkälti tällaset jo ennen ku näille palstoille aloin loka-marraskuusa viime vuonna kirjotteleen ja yleensäkin näillä palstoilla aloin käymään.


B) Ovatko ne muuttaneet käsityksiäsi jotenkin?

Lähinnä sen suhteen, että miten uskonnollisen mielen omaavien kans kannattaa olla tekemisissä mitä tulee näihin uskonasioihin. Ennen lähinnä naureskelin kaikille niien uskomuksille ja toiminnalle tai sitte joskus jopa sain raivareita niistä kun taas nykyään suhtautuminen on hiukan erilainen.


C) Jos verrataan aikaan ennen kuin aloit seurata tätä palstaa, niin onko suhtautumisesi kristinuskoon nykyään myönteisempi vai kielteisempi?

Itse oppirakennelmiin suhtautuminen on sama kuin ennenkin eli kyseessä on mun mielestä yhdet uskonnolliset oppirakennelmat muiden joukosa.

Sen sijaan suhtautumiseni monien kristillisten (ja muidenkin uskonnollisten) ryhmittymien toiminnasa näkemiini epäkohtiin on kielteisempi. Puutun nykyään ehkä herkemmin/otan kantaa, jos epäkohtia nään. Reagointitapa on kuitenkin toisenlainen ku ennen niinku a-kohasa mainittin.



Kysynkin, että mitä itse tarkotat luokittelussasi agnostikolla? Jotenkin kysymyksistäsi saa kuvan, että näät agnostikon uskovaisuuden ja ateismin välimaastosa häilyvänä tyyppinä, joka ei osaa päättää, mitä ajattelee. Käsitinkö oikein?

Tulipahan tähänki vastattua ku ei oo parempaakaan tekemistä...

A) Oletko niiden johdosta pohtinut asioita?

En ole niitä hirveesti lukenut. Lähinnä hämmästellyt täällä käytyä "uskonsotaa" ateistit vastaan uskovaiset.

B) Ovatko ne muuttaneet käsityksiäsi jotenkin?

Siinä mielessä on etten enään todellakaan halua itseäni kutsuttavan ateistiksi! Sillä vaikuttaa että nämä ateistit on uskossaan yhtä kiihkovaisia kuin kiihkouskovaiset. Eli ateismi on uskonto ja vieläpä aika jyrkkä sellainen. Luulisin että taustatekijänä on että monet kokevat itsensä uskonnonuhriksi vaikkeivat voi sitä etes itselleen myöntää.

C) Jos verrataan aikaan ennen kuin aloit seurata tätä palstaa, niin onko suhtautumisesi kristinuskoon nykyään myönteisempi vai kielteisempi?

Se ei kyllä voi muuttua kumpaankaan suuntaan. Se on ollut pitkään niin kielteinen kun voi olla ja se saa siellä pysyä!!!

Lähinnä huumori palstoina pidän näitä "Uskonnot & uskomukset" vaikka välillä näillä palstoilla intetään asioista tosi typerästi.

Mielestäni jokainen saa uskoa vaikka mihin mutta kannattaako siitä ottaa hernettä nenään!

PEACE;)

A) Olen pohtinut ja ottanut tarkemmin asioista selvää monista lähteistä.

B) Tiedon lisääminen on vahvistanut käsityksiä uskosta ja uskonnoista ihmisten omina keksintöinä ja tapoina selviytyä muinoin.

C) Kielteisempi, olen oppinut että kristinusko on yksi helpoimmista uskonnoista uskoa, siksi se onkin suurin uskonto. Ei tarvi kuin tunnustaa jeesuksen olemassaolo niin pääsee taivaaseen. Tällainen absoluuttista totuutta julistava uskonto/usko ei pyri liiemmin pistämään ihmistä etsimään itseään eikä pohtimaan elämän syvimpiä kysymyksiä.

A) Oletko niiden johdosta pohtinut asioita?

Olen pohtinut joitakin asoita.

B) Ovatko ne muuttaneet käsityksiäsi jotenkin?

Aikaisemmin pidin kristittyjä paljon yhtenäisempänä joukkona, mutta täällä käydessä on selvinnyt, että jokaisella kristityllä on oma uskonto. Kristittyjen kanssa keskusteleminen on myös vahvistanut omaa käsitystäni uskonnoista.

C) Jos verrataan aikaan ennen kuin aloit seurata tätä palstaa, niin onko suhtautumisesi kristinuskoon nykyään myönteisempi vai kielteisempi?

Fundamentalisteja kohtaan ehkä vähän kriittisempi, mutta ihan perus kristittyjä kohtaan on suhtautumiseni pysynyt ennallaan. Tosin oletan, että tällä palstalla ei ole paljon perus kristittyjä liikkunut.

Et ole tainnut ottaa sellaista mahdollisuutta huomioon, että agnostisismi saattaisi olla samantyyppinen henkilökohtainen valinta kuin vaikkapa kristillisyys, muhamettilaisuus tai ateismi?

Olenko minä agnostikko? Luulen. Osaan sitä kyllä epäilläkin. Uskallan väittää, että agnostisismi ei ole tehnyt minusta patterit-loppu-sohvaperunaa. Virtaa piisaa. Henkisesti, kuten myös fyysisesti. Otan selvää. Luen, keskustelen, mietin.
Tämä ei ole päähänpisto. Pistos muutenkaan. Olen sinnitellyt tällä sapluunalla jo keski-iän kynnykselle.

En tunne tarvetta sitoutua. Haluan säilyttää hurmoksen ja kyynisyyden mittaisen hajuraon äärimmäisyyksiin. Tasapainoilua? Juuri sitä! Välistä ruoho näyttää toisella puolella aitaa vihreämmältä, välistä toisella puolella.
Jep, ja välistä ruskealtakin. Ja entä, jos lipsuu? Siinä tapauksessa munille vaikka mieluiten...

Tämä on hyvä palsta.
Kun kysymyksessä on ateistin kirjoittama juttu, tietysti alan epäillä. Epäilen kaikkia ateisteja, ateismia kokonaisuudessaan.
Kun kysymyksessä on uskovaisen kirjoittama juttu, tietysti alan epäillä. Epäilen kaikkia uskovaisia, heidän uskontoaan kokonaisuudessaan.

Gallup-kuponkisi jätin täyttämättä. Mitä siihen muuten tulee; se oli hivenen naiivi.