Hei! Vapaaksi uskosta johon ei itse usko johon esim. vanhemmat pakottavat kun olet lapsi tai alle 18v. Minua ei kukaan pystynyt lapsena auttamaan. En tiennyt paikkaa mistä hakea apua. Minua vietiin pakolla kokouksiin. Ihmettelin jo silloin mistä nämä aikuiset puhuvat? Nykyään on mahdollista hakeutua turva kotiin tai soittaa kriisi puhelimiin ja pyytä apua niistä. Itse alkoholisoiduin ja revin itseni ns. väärällä tavalla irti kodistani. Ei ollut ketään aikuista jolle olisin voinut sanoa etten usko niin kuin minua opetetaan. Tarvitsin hyvät näytteliän lahjat. Ahdistus oli kova. Käsitätte varmaan, kun ei ymmärtänyt opista mitää. Lapselle se on henkisesti rankkaa. Hakekaa apua lasten kodeista ja lastensuojelu virastoista jos olette all 18v. Aikuisia jos olette kannattaa hakeutua vertaistuki ryhmiin, että jos menettää uskonto seuran kautta kaikki ihmiset läheltä, niinkuin minulle kävi jo 15v.. niin sieltä saa uusia ystäviä. Minulla on nyt uudet ystävät ja parempi elämä, joskus törmään näihin henkisen väkivallan käyttäjiin, mutta olen oppinut paljon elämässä. Nyt olen jo mummo. Matkani ja iloni ovat arkinen kahvi hetki ja hyvät suhteet lapsiini ja lapsen lapsiin. Ystävät saavat minut nauramaan. Monilla hyvillä sanoilla. Rakkaus parantaa. Lähimmäisen rakkaus. Toivon todella että löydätte arvokkaan elämänne elämisen ilon ja ainutkertaisuuden ilman henkistä väkivaltaa. Nyrkkikään ei tunnu niin pahaltai kuin isku aivoihin!! Mikään väkivalta ei kuitenkaan kanna mihinkään. Hyvää matkaa. Kohti vapautta.
Vapaaksi uskosta johon ei itse usko
Raitis Nainen
3563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vanhempani erosivat kirkosta 50 luvulla, ja matkanvarrella liittyivät vapaa-ajattelijoihin.
Omassa elämässäni nuorena janosin aivan omaehtoisesti uskoa Jumalaan. Sanoisinko, että elämäni kotona tämän vapaa-ajatteluaatteen vuoksi ei ollut mikään mielekäs, jos on jotain muuta mieltä.
Henkilökohtainen kasvatus oli sähköjohtokasvatus jolla todella piestiin. Kerran jo naapuri puuttui tähän, koska kaverini puhuivat niistä mustelmalenkeistä minkä johto aiheutti selkääni tämän kurituksen jälkeen. Olen aikuisena joutunut turvautumaan ulkopuoliseen apuun tästä väkivaltaisen kasvatusmuodon takia. Ei rakkaus sillälailla vaikuttanut "äidin" sydämessä.
Jos sekin, että halasin uskoa, oli se ongelma.
Aikuisena, sain valintojeni jälkeen elää uskossa ja saan pitää uskovan puolison rinnallani. Olemme eläneet onnellista elämää jo 32 vuotta ja myös isovanhempia olemme. Väkisin ei lapset ole menneet kokouksiin ja elävät onnellista elämää tänään.
Voisin jatkaa tätä paljon, mutta hieman painottamaan tekstejäsi laitoin tämän tähän.
Kyllä tänään lapsilla on tarjontaa niin paljon, että hengellinen ilmapiiri on varmasti rakentavampi kuin joku muu, josta olemme nähneet elämässä riittävät hedelmät monessa perheessä.
Kun vielä vanhemmat käyvät kirkoissaan, niin parempi, että lapset on mukana kuin yksin kotona.
Työelämän takia jo joutuvat elämään yksin, niin hyvä kun yhteistä hetkeä on edes näin.
Kyllä nuoret elävät tietysti elämää nuorten ajassa ja varmasti voi tuntua kahlitsevalta lähteä johonkin, mutta eiköhän perustapaikka ole kuitenkin elämään antamassa parempia palikoita kuin vaihtoehtona aivan villi maa, mitä nykyään eletään.
Olisi helppo löytää yhteystietosi kirkon henkilökunnan puhelinluettelosta!
....ei itselläni ole henkilökohtaista kokemusta asiasta mutta jonkin verran juttuja olen kuullut ja olen sitä mieltä että väkisin ei ketään pitäisi pakottaa uskomaan mihinkään. useimmiten vaikutus juuri päinvastainen ja tekee enemmän haittaa kuin mitä siitä on hyötyä(siis mitä hyötyä?).