Katsoin eilen otsikossa mainitun Pirjo Honkasalon dokumentin. Katsoiko joku teistä?
Minulle tuli sen johdosta ahdistava olo. Dokumentti antoi paljon mietittävää.
Puhumme globalisaatiosta ja maapallostamme pienenä kylänä, jossa kaikki olemme eri tavoin kytketyt toisiimme. Ohjelmaa katsellessa ajattelin, miten kaukana loppujen lopuksi olemme monien lähellä olevienkin ahdistuksesta. Heidän elämänsä pieniä palasia mainittu ohjelma käsitteli realistisella, mutta hienovaraisella tavalla. Inhorealismia siinä ei ollut.
En tahdo arvostella palstalla kirjoittelevien tyyliä, motiiveja tai yleensä täältä lukemaani.
Tuntuu vain kovin turhauttavalta ajatella, miten paljon pulinaa tyhjästä ja turhanpäivaisestä täältä löytyy. Ongelmamme, oppiriitamme, pilkun viilaamiset ja toisten töniminen ominaisuuksien tai erilaisen mielipiteen vuoksi kutistuivat ohjelmaa katsellessa mitättömiksi sivuseikoiksi.
Ja miten paljon aikaa ja vaivaa uhraammekaan tähän.
Millaisia ajatuksia sinulle tulee tästä?
Minulle tuli sen johdosta ahdistava olo. Dokumentti antoi paljon mietittävää.
Puhumme globalisaatiosta ja maapallostamme pienenä kylänä, jossa kaikki olemme eri tavoin kytketyt toisiimme. Ohjelmaa katsellessa ajattelin, miten kaukana loppujen lopuksi olemme monien lähellä olevienkin ahdistuksesta. Heidän elämänsä pieniä palasia mainittu ohjelma käsitteli realistisella, mutta hienovaraisella tavalla. Inhorealismia siinä ei ollut.
En tahdo arvostella palstalla kirjoittelevien tyyliä, motiiveja tai yleensä täältä lukemaani.
Tuntuu vain kovin turhauttavalta ajatella, miten paljon pulinaa tyhjästä ja turhanpäivaisestä täältä löytyy. Ongelmamme, oppiriitamme, pilkun viilaamiset ja toisten töniminen ominaisuuksien tai erilaisen mielipiteen vuoksi kutistuivat ohjelmaa katsellessa mitättömiksi sivuseikoiksi.
Ja miten paljon aikaa ja vaivaa uhraammekaan tähän.
Millaisia ajatuksia sinulle tulee tästä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksi et kirjoittanut aloitusta omalla nikilläsi?
muistatko rukouksin, meille tulee vkl wuf
SIUNAUSTA!
ps. en katsonut ohjelmaa
mutta katsomatta kysyn:
mikä on se raja, mikä toisesta tuntuu
sivuseikaksi tai ajan ja vaivan vaivaamaksi
kuka voi toiselle sanoa, onko näin tai noin?
Ahdistusta on tämä maailma pullollaan
ja tulee aina olemaan
siihen asti, ennenkuin pieni ihminen
ymmärtää palata takaisin synnin vallasta
Jumalan Armahtavaan Laupeuteen.
Minulla ei ole täällä omaa nikkiä.
Olet tainnut erehtyä henkilöstä.
>>mikä on se raja, mikä toisesta tuntuu
sivuseikaksi tai ajan ja vaivan vaivaamaksi
kuka voi toiselle sanoa, onko näin tai noin?
ehkä erehdyin, ehkä en
Herra tietää.
Jumalan yhteys ei poista kaikkea ahdistusta
mutta Jeesuksen kanssa myös ahdistuksista
voi tulla voimavara auttaa muita siinä olevia.
kun lapsista on kyse ja he ovat vielä
viattomia, aikuisten pahoinvointi
näkyy tulevaisuudessa
just näissä lapsissa
jotka aikuisena kärsivät
sitten lapsuutensa ahdistuksista
ja kärsimyksistä.
Maailma on vielä pahan vallassa
mutta ei pitkään, sillä
Jeesus tulee ja vapauttaa kaikki ahdistetut.
Odotatko sinä Jeeuksen tulemusta
rakkaus sydämessäsi?
vai murehditko miten "pahoja" ihmiset on toisilleen... nyt on AIKA
kertoa Ilosanomaa TOSISSAAN
sillä Suomi on nyt etsikkoajassa
ja Jumala sanoo: älä kulje etsikkoaikasi ohi!
Minä en lapsia kivitä
enkä myöskään aikuisia
sillä ihan jokainen ihminen
on Jumalalle arvokas
Hän rakastaa ihmistä AINA
mutta vihaa syntiä.
Kyselit minulta, miksi en käytä omaa nikkiäni ja vastasin rehellisesti, ettei minulla ole omaa nikkiä. Vastaan nyt kuitenkin tällä, minkä aluksi valitsin.
Sinä sen sijaan vaihdoit nikkisi, jos nuo pisteet ylipäänsä ovat tulkittavissa nikiksi. Ensin niitä oli kahdeksan, nyt neljätoista. Aika suuri muutos.
Samanlainen muutos leppäpirkon pisteissä tekisi siitä eri yksilön, ellei peräti toisen lajin. Mutta se on jo toinen tarina.
Itse asiaan:
Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi ihmisten pahoinvoinnista ja muusta kirjoittamastasi. Ahdistus ei ehkä kuitenkaan lopu Jeesuksen tulemukseen. Se taitaa ennemminkin lisääntyä mikäli helluntailaista opetusta on uskominen. Ja miksi emme uskoisi.
Jumala lohduttaa meitä ahdistuksisssamme, että me sillä lohdutuksella, jolla hän meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisissa ahdistuksissa ovat. Tämä on selvää Jumalan sanaa. Olen sen myös omalla kohdallani kokenut. Olen saanut lohdutusta sekä Jumalalta että ihmisiltä. Toivottavasti pystyn joskus edes vähän lohduttamaan muita.
Kysymykseesi, odotanko Jeesuksen tulemusta, vastaan, että ehkä enemmän kuin mitään muuta. Rakkauden määrää en voi mennä vannomaan. Sitä minulla on sydämessäni juuri sen verran kuin Hän itse on armossaan nähnyt hyväksi antaa. Jeesus sanoi tietävänsä, ettei meillä ihmisillä ole rakkautta itsessämme. Alan pikkuhiljaa uskoa Hänen sanansa tästä.
Kaikki mitä on, on ylhäältä. Kaikki hyvä anti ja täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta eikä vaihteen varjoa.
Murehdinko ihmisten pahuutta? Kyllä murehdin. Sekä omaani että muiden. Sinä tiedät varmaankin, mitä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan.
Ilosanoma on siinä, että Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille (meille) heidän pahoja tekojansa.
Olen ihan TOSISSANI.
Uskon, ettet halua kivittää ketään. En minäkään.
Siis Siunausta sinulle!
Vastasit kauniisti ja rehellisesti.
Olet mukava ihminen ja Pyhä Henki on varmaan
saanut puhdistaa syvimpiä haavojasi
mitä tämä maailma jo syntymästä asti
meihin tekee, sillä silloin kun lapsi
tulee äidinsä kohdusta, uskon että jo siinä
on ihmiselämän ensimmäinen hylkääminen
se kylmyys, minkä myös Herramme koki
ristillä häväistynä ja täysin hylättynä.
Ainoa ero ihmisen syntymään
ja Jeesuksen kuolemaan on siinä
että Jeesus oli täysin synnitön
koska Hän oli / on Jumala
mutta ihmislapsi on myös perisynnin oma.
Lämpimästä kohdusta
kipujen kautta
tähän kylmään maailmaan
missä rakkaudesta on tehty
kauppatavaraa
ja ihmisarvo on halvalla myyty
onneksi on iankaikkinen toivo
ja se toivo on ainoastaan usko
Jumalan armahtavaan laupeuteen.
ps. vaihdoin taas nikkipisteitäni
sillä pidän leppäpirkoista **