Kastattavatko ortodoxit itsensä kuolleitten puolesta, olen kuullut tälläista huhua onko se totta.
Kyssäri ortodoksilaisille
epätietoinen-
10936
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mennä ortodoksit ja mormoonit viilisti sekaisin...
ja jos mormoonin kirjoittaa kahdella keski-oolla, molemmissa on kolme oota. Vähemmästäkin menee sekaisin.
"mormoonit viilisti sekaisin... "
Tai hormoonit.
syömme jumalamme lihaa joka palveluksessa. ja verta päälle.
En tiedä mihin poppooseen kuulut.
Mutta meillä ortdoksisessa kirkossa ei toimiteta ehtoollisen sakramenttia jokaisessa palveluksessa. Ainoastaan liturgioissa, ennen pyhitettyjen lahjojen liturgiassa jaetaan aiemmin pyhitetyt ehtoollislahjat.
Liturgiassa tapahtuu leivän ja viinin hengellinen muuttuminen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Siis emme latki verta ja lihaa. Emme ole kannibaaleja.
Siis paino sanalla "hengellinen". Sen, joka ei sitä haluakaan ymmärtää oikein, ei pitäisi mennä kirjoittamaan lihasta ja verestä yhtään mitään.
enemmän kuin hengellinen muuttuminen...
ja viiniä nautitaan myös apostolien muistolle ja muille. Karitsan muotoisen leivän ympärille laitetaan nuo muut leivät.
Mitä niissä tapahtuu? Muuttuuko viini apostolien vereksi??? Valaiskaa asioita ettei tule väärinkäsityksiä!
Ehtoollista valmistettaessa tosin rukoillaan kaikkien ihmisten, pyhien, elossa olevien ja edesmenneitten puolesta eli siinä mielessä muistellaan heitä rukouksissa.
Karitsa (ehtoollisleivästä leikattu osa) ja ehtoollisviini pyhitetään vain ja ainoastaan meidän Herrmme Jeesuksen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Ortodoksisessa ehtoollisessa nykyisin konsekroidun ehtoollisleivän palaset pannaan pyhiteyn viinin sekaan ja ehtoollinen jaetaan kansalle pitkävartisella ehtoollislusikalla. Vain tämä on ehtoollinen.
Ne leivänpalaset, joita on käytetty muistelemiseen tarjotaan sitten jälkiviinin kanssa ehtoollisen jälkeen. Niitä ei ole pyhitetty miksikään. Jälkiviinin ja leivän nauttiminen on muisto ns agapesta eli rakkaudenateriasta, joka apostolien aikana seurasi ehtoollista.
Minä olen saanut liturgiakirjaa lukiessa pieneen mieleeni sellaisen käsityksen, että ne ovat koko ajan diskoksella (eli myös anaforan ja epikleesin ajan), mutta ne lisätään maljaan vasta sen jälkeen, kun kansa on osallistunut ehtoollisesta, ja diakoni nauttii ehtoollisen sen jälkeen loppuun.
En muista mitään selitystä noiden muistelupalojen merkityksestä, mutta samoin olen pienessä mielessäni miettinyt, että kun niitä otetaan eri ihmisten muistoksi, niin siinä tulee hienolla tavalla esiin se, että Kristus on koko ihmiskunnan Vapahtaja alkaen Jumalansynnyttäjästä aina Matti Meikäläiseen asti.
tai ehkä veli Johannes teologina voisi vastata tähän kysymykseen, siis täällä palstalla.
Kuulostaa kyllä meikäläisestä vähän ihmeelliseltä. Muistelupalathan eivät ole ehtoollista. Ehtoollinen pyhitetään vain karitsasta.