Kun kuuntelee uskonnollista puhetta kirkosta ,radiosta jne niin olen miettinyt miksi ne puhuu niin hartaasti,väsyttävästi? Jotenkin kuulijana tulee sellainen vähämielisen olo,aivan kuin puhuja ajattelisi kuulijan olevan todella yksinkertaisen.
Jeesushan jopa suuttui,ilotsi ja varaankin nauroi - tunteet olivat laidasta laitaan.Miksi ihmisille jäi tällainen latteus?
Jeesushan jopa suuttui,ilotsi ja varaankin nauroi - tunteet olivat laidasta laitaan.Miksi ihmisille jäi tällainen latteus?
Vastaukset 7
Vanhimmat
>>miksi ne puhuu niin hartaasti, väsyttävästi?
saada erityisesti kohdeyleisönsä, kuolemaa pelkäävät vanhukset koukkuun, heihin vetoaa juuri tuo rautalangasta vääntelevä monotominen saarnaaminen.
Sitä olen itsekin joskus ihmetellyt, varsinkin Luterilaisissa kirkoissa, ei sellaisia saarnoja viitsi pitkään kuunnella.
yksitoikkoinen saarnanuotti vaivuttaa hypnoosille alttiit kuulijat tilaan, jossa heihin voidaan syöttää uskonnollista ohjeistusta.
En tiedä, mistä olet saanut sen käsityksen, että kaikki uskis puhe olisi tylsää ja monotonista. Myönnettäköön, että seurakuntamme nuorisopappi (itse olen siis 18-vuotias)omaa ns saarnanuotin eli kun hän puhuu tai opettaa hänen äänensä on harras tms, mutta muuten hän on tosi rento ja hauska.
Mutta mitä siihen tulee että KAIKKI uskonnollinen puhe olisi tylsää, niin missä sinä oikein olet käynyt? Itse käyn paljon eriölaisissa tapahtumissa ja niissä puhuja ovat kyllä laidasta laitaan, useimmiten he ovat tosi innostuneita, painottavat jotain kohtua erityisesti ja puhuvat innokkaasti. Joukossa on myös toki niitä, jotka ovat ujoja ja alussa heidän äänensä värisee ja on hauska seurata, kun he pikkuhiljaa saavat rohkeutta puheeseensa. onpa sekin nähty että eräs amerikkalainen pappi eläytyi niin vahvasti että hyppi ja pomppi pitkin lavaa ja välillä oli maassa makaamassa ja kiemurteli naurusta -ja tulkki teki kaiken perässä!
Eli suosittelen eri tapahtumissa poikkeamista jos haluat kuulla erilaisia puheita ja puhujia.
Puheet on suunnattu niin usealle ihmiselle ja samanaikaisesti on monella mielellä olevia kuuntelijoita. Hyvin monet kuuntelijat hakevat apua ja lohdutusta ja ovat silloin kuin ensimmäistä kertaa sanan kuulossa.
On hyvä että silloin kuulee lohduttavalla äänellä lausutut sanat.
Tässä on ikäänkuin marssivauhti sovitettu hitaimman mukaan.
Kristuksen mukaan, nämä hupihauskat teeskentelijät ja uskonnolliset näyttelijät vain maanittelevat ja mielistelevät ihmisiä oman etunsa vuoksi ja siksi he käyttäytyvät ulkoisesti kuin määkivät lampaat vaikka ovatkin sisältäpäin raatelevia susia. Suoraan sanottuna siis, siinä on silloin kyse vain "vallasta ja pehmeästä leivästä" sekä omasta yhteiskunnallisesta asemasta, ns. statuksesta.
Kristus oli esimerkillinen ihminen kaikenpuolin, siksi hän ei koskaan näytellyt vaan eli eläytyen ja mukautuen aina ihmisten murheisiin ja sen hetkisiin tarpeisiin nähden itsensä suhteuttaen.
Hän siis kelpaa hyväksi esimerkiksi vieläkin.