Sähkön tuotantoon ja jakeluun käytetty laitteisto on rakennettu suurelta osin kansalaisilta tasasuhteessa kerätyin maksuin ja verovaroin. Millä oikeudella se on menty myymään yksityisille keinottelijoille?
Kotitalouksille turvatusta sähkönsaannista on tullut yksi elämän perusehdoista. Se ei saa olla yksityisen voitontavoittelun väline.
Energiakaupan vapauttaminen kilpailulle oli pelkkää silmäänsahausta. Näiden harvojen suurten sähköntuottajien ja kauppiaiden välillä on sanaton kartelli; kaikkien yhteinen etu on mahdollisimman korkea hinta.
Valvontaviranomaisen toiminta on hampaatonta. Kilpailua ei tosiasiassa ole. Sen sijaan yksisilmäinen taloudellisen voiton tavoittelu johtaa siihen, että jakeluverkkoa ei hoideta kunnolla, sen annetaan rapistua.
Sähköverkko ja sähkön tuotanto pitää palauttaa yhteiskunnan omistukseen. Vain siten on mahdollisuus tuottaa ja jakaa sähköä kohtuuhintaan. Vain siten voidaan estää joidenkin harvojen rikastuminen ilman minkäänlaisia omia ponnistuksia ja ansioita.
Kunnallisille sähkölaitoksille omavaraisuus sähköntuotannossa oli tärkeä tulolähde. Sormia napsauttamalla omistukset myytiin keinottelijoille kertakorvausta vastaan. Ne rahat on syöty, pantu hallinnon kuluihin ja muuhun ökyilyyn. Onko päässyt apinalauma puikkoihin?
Kotitalouksille turvatusta sähkönsaannista on tullut yksi elämän perusehdoista. Se ei saa olla yksityisen voitontavoittelun väline.
Energiakaupan vapauttaminen kilpailulle oli pelkkää silmäänsahausta. Näiden harvojen suurten sähköntuottajien ja kauppiaiden välillä on sanaton kartelli; kaikkien yhteinen etu on mahdollisimman korkea hinta.
Valvontaviranomaisen toiminta on hampaatonta. Kilpailua ei tosiasiassa ole. Sen sijaan yksisilmäinen taloudellisen voiton tavoittelu johtaa siihen, että jakeluverkkoa ei hoideta kunnolla, sen annetaan rapistua.
Sähköverkko ja sähkön tuotanto pitää palauttaa yhteiskunnan omistukseen. Vain siten on mahdollisuus tuottaa ja jakaa sähköä kohtuuhintaan. Vain siten voidaan estää joidenkin harvojen rikastuminen ilman minkäänlaisia omia ponnistuksia ja ansioita.
Kunnallisille sähkölaitoksille omavaraisuus sähköntuotannossa oli tärkeä tulolähde. Sormia napsauttamalla omistukset myytiin keinottelijoille kertakorvausta vastaan. Ne rahat on syöty, pantu hallinnon kuluihin ja muuhun ökyilyyn. Onko päässyt apinalauma puikkoihin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitä muuta haluaisit kansallistaa?
Neukkula romahti, herää jo!
Toden totta haluan kansallistaa energiahuollon, vakuutustoiminnan ja pankkilaitoksen. Lisäksi haluaisin, ettei terveydenhoitoa, poliisia ja opetusta koskaan yksityistettäisi. Jos tämä on kommunismia, siinä on tulevaisuus. Sellainen peli, jossa jotkut rikastuvat ihmisten hädällä, ei voi kestää.
Olenpa kuule minäkin joskus kuulunut kokoomuksen nuoriin. Sitten aloin ajatella muitakin kuin itseäni. Mietipä hiukan sisälläsi, miten autuasta oli talkoilla pelastaa pankit niiden yksityisille omistajille, jotta voivat jälleen riepotella yksityistä ihmistä miten lystää.
" Lisäksi haluaisin, ettei terveydenhoitoa, poliisia ja opetusta koskaan yksityistettäisi. Jos tämä on kommunismia, siinä on tulevaisuus. Sellainen peli, jossa jotkut rikastuvat ihmisten hädällä, ei voi kestää. "
Terveydenhoidosta vaan sen verran, että jos asiaa minulta kysytään, niin ei sekään ole noin yksinkertaista...
Nimittäin jos asema on valtion virka, niin sitten ei liiemmin tarvitse "asiakkaista" välittää, vaan heitä voi kohdella melkein miten tahtoo, eikä virkamiehillä ole mitään mielenkiintoa virtaviivaistaa hallintoa sellaiseksi että virkamiehiä tarvittaisiin vähemmän, ja että jokaisella virkamiehellä olisi enemmän tekemistä. On kivempaa kun kahvitauoilla on kavereita ja sitäkin kivempaa kun niitä kahvitaukoja ja muuta luppoaikaa on riittävästi.
Ja kun verovirasto maksaa viulut, niin "firma" ei mene koskaan nurin.
Kahvitauoilla voikin sitten rauhassa kavereiden kanssa pohtia uusia titteleitä. Kun titteliin saa vain jotenkin ängettyä taikasanan "johtaja" tai "päällikkö", niin heti tulee isompi palkka.
Kun asiakkaat maksavat palkan, täytyy kohtelun olla vähintäänkin ihmisarvoista, muuten tulee konkurssi vastaan aika äkkiä.
Ja mitä pankkien pelastamiseen tulee, niin ensinnäkään kukaan riepottele ihmisiä miten lystää. Ja toisekseen, jokainen voi tosiaankin pohtia sitä, että eikö olisi parempi ollut pelastaa velalliset?
Jos olisi pelastettu pankkien sijasta yritykset, niin siinä olisivat säästyneet pankkien ohella myös työpaikatkin. Eihän se varmaan mikään taikakeino sentään olisi ollut, ja pakostikin siinä olisi ollut vähintäänkin taloudellinen taantuma edessä, ja ihmisiä olisi potkittu pois joka tapauksessa... Mutta olisivatko vaikutukset olleet sittenkään yhtä jyrkkiä?
Toisaalta voidaan myös kysyä, että voiko valtio lähteä pelastamaan yksittäisiä yrityksiä? Miten pelastettavat yritykset valikoidaan? Ja miten pitkälle avustuksissa halutaan mennä? Siinä on paljon avoimia kysymyksiä, eikä sille tielle lähtelminen olisi varmastikaan ollut ihan ongelmatonta...
Mutta pohtimatta ei kannata jättää sitäkään, mitä olisi seurannut siitä jos pankkeja ei olisi pelastettu mitenkään.
Sanotaan nyt näin: Parempi yksityinen voitontavoittelu kuin massiivinen ja tehoton byrokratia.
Saanen muistuttaa, että myös ajokelpoinen tiestö on nykyään välttämättömyys, ja se on ainakin tähän asti ollut valtion hallinnassa, vaan mikä onkaan tulos?
Jos sähkönjakelu olisi kehittynyt samaan suuntaan tieverkon kanssa, niin sitten olisimme pahassa pulassa.
Mainittakoot, että kun olin lapsi, pidettiin ihan selvänä sitä että sähköt katkeavat kun ukkostaa. Heti piti olla kynttilöitä hakemassa jos vähänkään kuuli jyrinää jostain. Nykyään ei tällaista enää tapahdu. Sähköverkkoon on lisätty monenlaisia ukkosenjohdattimia ja turva- ja suojalaitteita jotka turvaavat sähkönjakelun myös ukkosilla.
Kiitos uuden aurausmenetelmän, maakaapelit yleistyvät kovaa vauhtia myös maaseudulla. Ja todennäköisesti parin vuosikymmenen kuluttua huomattavan suuri osa matala- ja keskijännitteisestä jakeluverkosta on jo kaivettu maan alle. Suurjänniteverkkoa ei varmaan tulla koskaan kaivamaan maan alle, mutta ymmärtääkseni niihin asennetut ukkosenjohdattimet toimivat melko tehokkaasti ja suurjännitelinjat toimivat nykyiselläänkin vakaasti ja häiriöt ovat erittäin harvinaisia.
Ehkäpä suurin sähkönjakelua haittaava tekijä on se, että sähköntuotantoon ei ole panostettu riittävästi, ja siten tuotantokapasiteetistä on ikäänkuin otettu "löysät pois", mikä valitettavasti tarkoittaa sitä että tiukan paikan tullen on varavoimaa suhteellisen niukasti.
Mutta tämäkään ei ole pelkästään sähköntuottajien vika. Poliittiset päättäjät ovat toimillaan ajaneet sähköntuottajat käytännössä seinää vasten. Kun toivotaan yhtäaikaa sekä vakaata hintakehitystä, että alentuvia päästöjä... Eikä ydinvoimaakaan ole saanut rakentaa.
Tämän vuoksi sähköntuotantoa on kehitetty lähinnä tuulivoimalla, mutta eihän siitä mitään tule, vaan saavutukset ovat yhtä heikkoja kuin muuallakin missä on tuulivoimalla näperrelty. Eli tuulivoimasta ei tule merkittävää tuottajaa edes suurilla rahallisilla avustuksilla.
Mainittakoot, että väestön keskittyminen ja muuttoliike luo myös omat paineensa jakeluverkolle, jonko vuoksi verkko onkin jatkuvassa muutoksen tilassa... Mutta kaikesta huolimatta verkon toimintavarmuus on vain kasvanut, ja ainakin minun mielestäni verkon ylläpidossa ja kehittelyssä on onnistuttu kaikista vaikeuksista huolimatta hyvin.