sanonut että "älä poika koskaan laita kaikkia munia samaan koriin".
Tämä lause on kuolematon. Tarkoitan tässä nyt sitä, että olemme liian sinisilmäisiä luottaessamme
eu:n talouskasvuun; olen sitä mieltä että seinä on jo tullut vastaan - eri valtiot tuijottavat nyt vain omaan napaansa
ja ne "suuret veturit" alittavat jo rimaa sen brt säännön kanssa. Ja me maksetaan vaan lisää.....
Meidän tulisi ehdottomasti alkaa todellinen kaupankäynti ja yhteistyö VENÄLÄISTEN ja
AMERIKKALAISTEN kanssa.
No nyt kun rajat hämärtyivät, on esim. Kiinan ollut helpo iskeä puukkoa selkään monellakin eri alalla.
Satoja vuosia vanhoja suvun hallussa olleita yrityksiä on kaatunut ja kaatumassa kiinan halpatuonnille.
Tekstiili- ja käsityöalat kuten huonekaluteollisuus. Italia on hyvä esimerkkimaa.
Mutta siellä osataan ovelasti kiertää kilpailutus-sääntöjä, Time lehtikin siitä kirjoitti.
Älkää kysykö mikä numero; tulee kerran viikossa ja olen tilannut sitä jo yli 7 vuotta.
Jankutan tätä samaa, mutta katsokaas vaan vuosi eteenpäin miten kiinalainen myy autoja täällä puoleen hintaan
mitä eurooppalaiset. Jopa mersu ja VW ovat jo vaikeuksissa USA:n, Japanin ja Kiinan vuoksi.
Jo kolme vuotta sitten oli Time lehdessä monen sivun artikkeli ( suosittelen, puolueeton julkaisu ) esim.
siitä miten tiedemiesopiskelijat karkaavat kaikki amerikkaan, koska siellä on tuplapalkka kuin eu:ssa,
viimesen päälle laitteet, ja varma työpaikka tiedossa. Siis älykin jo karkaa eu:sta, mikä ei ole yhtään
pikku juttu. Mistä ne innovaatiot sitten? EU-koneiston olemassaolo perustuu kohta pelkkään
byrokratiaan ja peukaloiden pyöritykseen. EU on kuin sota joka voitettiin ilman yhtään laukausta.
EU kaatuu oman mahdottomuteensa. Mutta mentiinpä soitellen sotahan!
Suomipoika ei vaan opi....... se on olevinaan oikein metropolitaani kun käy neljä kertaa Teneriffellä terassilla ;)
Tämä lause on kuolematon. Tarkoitan tässä nyt sitä, että olemme liian sinisilmäisiä luottaessamme
eu:n talouskasvuun; olen sitä mieltä että seinä on jo tullut vastaan - eri valtiot tuijottavat nyt vain omaan napaansa
ja ne "suuret veturit" alittavat jo rimaa sen brt säännön kanssa. Ja me maksetaan vaan lisää.....
Meidän tulisi ehdottomasti alkaa todellinen kaupankäynti ja yhteistyö VENÄLÄISTEN ja
AMERIKKALAISTEN kanssa.
No nyt kun rajat hämärtyivät, on esim. Kiinan ollut helpo iskeä puukkoa selkään monellakin eri alalla.
Satoja vuosia vanhoja suvun hallussa olleita yrityksiä on kaatunut ja kaatumassa kiinan halpatuonnille.
Tekstiili- ja käsityöalat kuten huonekaluteollisuus. Italia on hyvä esimerkkimaa.
Mutta siellä osataan ovelasti kiertää kilpailutus-sääntöjä, Time lehtikin siitä kirjoitti.
Älkää kysykö mikä numero; tulee kerran viikossa ja olen tilannut sitä jo yli 7 vuotta.
Jankutan tätä samaa, mutta katsokaas vaan vuosi eteenpäin miten kiinalainen myy autoja täällä puoleen hintaan
mitä eurooppalaiset. Jopa mersu ja VW ovat jo vaikeuksissa USA:n, Japanin ja Kiinan vuoksi.
Jo kolme vuotta sitten oli Time lehdessä monen sivun artikkeli ( suosittelen, puolueeton julkaisu ) esim.
siitä miten tiedemiesopiskelijat karkaavat kaikki amerikkaan, koska siellä on tuplapalkka kuin eu:ssa,
viimesen päälle laitteet, ja varma työpaikka tiedossa. Siis älykin jo karkaa eu:sta, mikä ei ole yhtään
pikku juttu. Mistä ne innovaatiot sitten? EU-koneiston olemassaolo perustuu kohta pelkkään
byrokratiaan ja peukaloiden pyöritykseen. EU on kuin sota joka voitettiin ilman yhtään laukausta.
EU kaatuu oman mahdottomuteensa. Mutta mentiinpä soitellen sotahan!
Suomipoika ei vaan opi....... se on olevinaan oikein metropolitaani kun käy neljä kertaa Teneriffellä terassilla ;)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Juuri noin se menee. Olisi liian luova ajatus, että Suomi eurooppalaisena maana muodostaisi kaupallisen saarekkeen, joka voisi käydä tulleitta kauppaa kaukomaiden kanssa samaan aikaan, kun naapurit kärvistelevät ongelmineen.
Metsäteollisuus ja siihen kytkeytyvä matelliteollisuus on Suomen talouden kivijalka. Kun luovutimme vapaaehtoisesti pois mahdollisuuden devalvoida, sai Ruotsi siitä oivan aseen. Jäljet näkyvät. Ruotsissa esimerkiksi sahat investoivat, täällä ovat kaikki hankkeet jäässä.
Suomi on todella hajauttanut kauppansa hyvin moneen koriin: Amerikka, Kiina, Eurooppa ja Venäjä. Venäjä- riippuvuuden en enää soisi lisääntyvän. Rekkoja alkaa olla liikaa teillä. Osa läpikulkumatkalla samoinkuin rahtikin. Mikä mahtaa olla vääristymän osuus kauppaluvuissa? Läpivienti/todellinen vienti?
Viestissäsi oli oikein se, että metsä- ja metalliteollisuus ovat kuin luotuja Suomen maaperälle.
Viestissäsi oli väärin EU-osio. Kyllä Suomen on osallistuttava EU:n talouskehitykseen, tuotti sitten vaikka jäniksenpapanoita.
A.J.Päätoimittaja totesi että noin 60% "venäjän viennistä" onkin silmänlumetta ja rahanpesua.
Suomi toimii kauttakulkumaana varastetun tavaran ja rahanpesun paratiisina. Siinä se suuri venäjän vienti! Ei tuollainen ole tosiaankaan kaupankäyntiä. Ainoastaan rekkakuskit saavat 10 euroa tunti kun istuvat vaalimaalla jonossa.... hyvä bisnes.
Kiitos EU, kiitos Schengen sopimus tästäkin !
Vaikuttaa ylivirkeän teinin höpötykseltä. Lopeta kokiksen kittaus ja käy nukkumaan ajoissa.
kuin kokis ;)
On hienoa, että ainakin yrität pyrkiä universaalin kilpailun periaatteisiin. EU on myös tehnyt niin, mutta talouskasvun periaatteiden soveltaminen saattaa tökkiä silloin tällöin, mm. Suomen vastustelun takia.
huomatkaa miten kiina jyrää ja suomi pitää perää kuin euroviisuissa konsanaan. Se siitä.
Tämä on vuodelta 2004; uskalletaanko edes katsoa viime vuoden lukuja kun ne julkaistaan ?
http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=25221
Investoinnit maassamme vähäisiä
Tuotannollisten investointien kehitys on viime vuosina ollut heikkoa. Huolestuttavaa on, että kone- ja laiteinvestoinnit ovat alle 6 prosenttia BKT:sta, mikä on selvästi alempi kuin euroalueella, puhumattakaan Yhdysvalloista (kuva 7). Investoinnit ovat elintärkeitä pysyvämmälle elintason nousulle. Nykyinen tahti näyttää rapauttavan taloudellisen kasvun pohjan. Monilla aloilla on tarvetta uusia vanhentunutta kapasiteettia. Onkin perusteltua odottaa, että investointien kasvu kiihtyisi. Kone- ja laiteinvestointien osalta olennaista muutosta ei kuitenkaan ole näkyvissä. Itse asiassa Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteiden investointien arvon kasvu putoaa viime vuoden 7 prosentin vauhdista noin 1 prosenttiin tänä vuonna.
Suomen viennissä hintaongelmia
Vientimme vetää maailmankaupan suotuisassa kehityksessä. Suomen ulkomaankaupan rakenteessa on kuitenkin ongelmia. Ensimmäinen on viennin yksipuolisuus. Samaan aikaan, kun tuontiaste nousee trendinomaisesti, viennin monipuolistumisesta ei ole merkkejä.
Toinen ongelma on vientihintojen heikko kehitys (kuva 8). Vienti on yhä enemmän painottunut tuoteryhmiin, joissa kilpailu on erityisen kovaa. Riskinä on, että vientihinnat alenevat kiihtyen eikä tuottavuus kasva riittävästi.
Vienti- ja tuontihintojen keskinäisen suhteen, vaihtosuhteen, heikkeneminen aiheuttaa sen, että tulokertymä Suomessa kehittyy selvästi hitaammin kuin bruttokansantuotteen kasvusta voisi päätellä, eikä kotitalouksien velkaantumisvara ja julkisen talouden veropohja kasva toivotusti.
Myönteisestä yllätyksestä vastaa viennissä Venäjän-kauppa. Maantieteellinen sijaintimme antaa mahdollisuuksia edelleen lisätä mm. kulutustavaroiden vientiä Venäjälle. Venäjä onkin noussut viime aikoina Suomen suurimpien kauppakumppanien joukkoon. Erinomaiset vientiluvut ovat kuitenkin osittain jälleenviennin ansiota. Se koskee ennen kaikkea matkapuhelimia ja muuta elektroniikkaa (kuva 9). Jälleenviennillä tarkoitetaan tavaroiden tuontia ulkomailta ensiksi Suomen tullirajan yli, varastointia täällä ja myöhemmin niiden vientiä edelleen Venäjälle. Nämä tavarat kirjautuvat tilastoissa sekä Suomen tuonniksi että vienniksi ilman, että niitä olisi tuotettu tai erityisemmin jalostettu Suomessa. Siten jälleenvienti on eri asia kuin perinteinen transitovienti eli kauttakulkukauppa, joka ei näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Yhteistä molemmille kauppavirroille on, että niiden vaikutukset kotimaiseen tulonmuodostukseen ja työllisyyteen ovat vähäisiä.
Linkki: http://www.bof.fi/fin/1_suomen_pankki/1.8_puheet/1.8.1_SPpuheet/2006/060314Hakkarainenliikennepaiva.stm