Miksi välittää asioista, jotka eivät vaikuta Ihmisen itsensä loppuun?
Ihmisen maallisen vaelluksen loppu on kuolema, joten miksi vaivata mieltään homouksilla tai murhilla tai aviorikoksilla?
Helpompi on elää pyrkien rauhaan kaikkien kanssa, sekä lakata korostamasta omaa "puhtauttaan" ja "hurskauttaan", sillä jokainen Ihminen on "syntiä" tehnyt, kun katsotaan taivaallista tai maallista lakia; sillä jokainen liike on rikkomus jotakin lakia vastaan, mutta jokainen rikos on rikos vain niille, joilla laki tämän kieltää. Mutta jos ei ole muuta kuin Vapauden Laki, niin kuka voi silloin enää syyttää?
Vapauden Laissa Ihminen on tekemissä ainoastaan Vapauttajan tuomion kanssa; ja Vapauttaja on Jashua, joka ei KETÄÄN tuomitse lihan mukaan. Lihan mukaan tuomitseminen tarkoittaa katsomista Ihmisten tekoihin. Ja onko ketään, joka ei tuomitse lihan mukaan, paitsi Jashua HaMassaiah, Kaikkeuden Herra?
Eikö se lopulta ole Ihmiselle sama miten hänen ympärillään elävät Ihmiset vaeltavat, sillä ei näiden turmio vaikuta heidän loppuunsa millään tavoin. Vaan jokainen Ihminen valitsee omin harkinnoin mitä hän tekee ja mitä ei.
Vaikuttavatko nämä "syntiset Ihmiset" Ihmisten vaellukseen, vai miksi heillä on selvää vihamielisyyttä näitä kohtaan?
Itsekin ennen vihasin homoja ja muita "syntisiä" ja tahdoin heille tuomiota ja rangaistusta, mutta kun olen saanut kasvaa Uskossa tällaisena, edelleen vajavaisena Ihmisenä, niin olen tullut näkemään sen tosiasian, että jos tuomitsen toisen, niin tuomitsen itseni; sillä itse olen syntinen Ihminen -erona vain se, että en harjoita välttämättä samaa syntiä, mitä "vastapuoli"-, ja jos tuomitsen toisen, vaikka itse olen anteeksi saanut, niin minulle tulee käymään samalla tavalla loppujen lopuksi, jos siis tästä katkeruudesta pidän kiinni, enkä kitke sitä pois.
SIllä meidän tulee ensin saada KAIKKI katkeruuden ja vihamielisyyden juuri pois kitketyksi, ennen kuin me olemme edes lähellä Mestarin kaltaisuutta, joka on jokaisen Opetuslapsen päämäärä.
Sen takia tällainen katkeramielinen tuomitseminen on rasistista tietystä näkökulmasta katsottuna, ja varsinkin Jumalan joka sietää pahimmista pahinta pahuudentekijää ja rakastaa tätä Suurella Rakkaudella, sillä tämäkin Ihminen on Hänen luomuksensa ja yhtä arvokas kuin kuka tahansa.
Näin siis minä tunnen sydämessäni; mutta monet ajattelevat tämänkin "väärämieliseksi" ja "valheelliseksi" ja "petolliseksi" ja "harhaanjohtavaksi".
Rauhaa
Ihmisen maallisen vaelluksen loppu on kuolema, joten miksi vaivata mieltään homouksilla tai murhilla tai aviorikoksilla?
Helpompi on elää pyrkien rauhaan kaikkien kanssa, sekä lakata korostamasta omaa "puhtauttaan" ja "hurskauttaan", sillä jokainen Ihminen on "syntiä" tehnyt, kun katsotaan taivaallista tai maallista lakia; sillä jokainen liike on rikkomus jotakin lakia vastaan, mutta jokainen rikos on rikos vain niille, joilla laki tämän kieltää. Mutta jos ei ole muuta kuin Vapauden Laki, niin kuka voi silloin enää syyttää?
Vapauden Laissa Ihminen on tekemissä ainoastaan Vapauttajan tuomion kanssa; ja Vapauttaja on Jashua, joka ei KETÄÄN tuomitse lihan mukaan. Lihan mukaan tuomitseminen tarkoittaa katsomista Ihmisten tekoihin. Ja onko ketään, joka ei tuomitse lihan mukaan, paitsi Jashua HaMassaiah, Kaikkeuden Herra?
Eikö se lopulta ole Ihmiselle sama miten hänen ympärillään elävät Ihmiset vaeltavat, sillä ei näiden turmio vaikuta heidän loppuunsa millään tavoin. Vaan jokainen Ihminen valitsee omin harkinnoin mitä hän tekee ja mitä ei.
Vaikuttavatko nämä "syntiset Ihmiset" Ihmisten vaellukseen, vai miksi heillä on selvää vihamielisyyttä näitä kohtaan?
Itsekin ennen vihasin homoja ja muita "syntisiä" ja tahdoin heille tuomiota ja rangaistusta, mutta kun olen saanut kasvaa Uskossa tällaisena, edelleen vajavaisena Ihmisenä, niin olen tullut näkemään sen tosiasian, että jos tuomitsen toisen, niin tuomitsen itseni; sillä itse olen syntinen Ihminen -erona vain se, että en harjoita välttämättä samaa syntiä, mitä "vastapuoli"-, ja jos tuomitsen toisen, vaikka itse olen anteeksi saanut, niin minulle tulee käymään samalla tavalla loppujen lopuksi, jos siis tästä katkeruudesta pidän kiinni, enkä kitke sitä pois.
SIllä meidän tulee ensin saada KAIKKI katkeruuden ja vihamielisyyden juuri pois kitketyksi, ennen kuin me olemme edes lähellä Mestarin kaltaisuutta, joka on jokaisen Opetuslapsen päämäärä.
Sen takia tällainen katkeramielinen tuomitseminen on rasistista tietystä näkökulmasta katsottuna, ja varsinkin Jumalan joka sietää pahimmista pahinta pahuudentekijää ja rakastaa tätä Suurella Rakkaudella, sillä tämäkin Ihminen on Hänen luomuksensa ja yhtä arvokas kuin kuka tahansa.
Näin siis minä tunnen sydämessäni; mutta monet ajattelevat tämänkin "väärämieliseksi" ja "valheelliseksi" ja "petolliseksi" ja "harhaanjohtavaksi".
Rauhaa
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tällä foorumilla vallitsee usein melkoisen vihainen ilmapiiri. En jaksa aina ymmärtää että mistä se kumpuaa. Yksi selitys sille voi olla liika keskittyminen vihamielisiin aiheisiin ja ajatuksiin. Myös oman egon puolustaminen on melkoista myrkkyä.
Kuten sinä asian hyvin ilmaisit,miksi keskittyä vääryyksiin ym pahuuteen kun voi aivan hyvin keskittyä hyvään ja rakkauteen.
>>miksi keskittyä vääryyksiin ym pahuuteen kun voi aivan hyvin keskittyä hyvään ja rakkauteen.
haastamaan?
>>> Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessän. > Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.
Se on Rakkaus joka ei tee kenellekään vääryyttä tai pahaa. Sen takia Rakkaus on Lain Täydellistyminen, sillä Rakkaus ei ketään tai mitään tuomitse. Sillä ei ole Ykseyttä ilman Rakkautta, eikä Ykseydessä ole vihaa, vihamielisyyttä, katkeruutta, mustasukkaisuutta, pahanilkisyyttä, eikä mitään väärämielistä; sen takia Rakkaus on Täydellinen Laki: Vapauden Laki.
Sillä Rakkaudessa Ihminen ei syytä itseänsä, eikä toisia, vaan on todellakin vapaa kaikesta ja näin ollen löytänyt onnellisuuden ja autuuden.
Ihan mukava seurata sinun muuttumistasi.
Meissä itsessämme voi olla meidän vihollisemme, mikäli me olemme tuomiohenkisiä ihmisiä kohtaan.
Silti meidän tulee pitää omasta elämästämme vaarin entistä tarkemmin ja kasvaa uskossa.
Jokainen maksaa jo tässä elämässä suurta hintaa erehdyksistään, joita tekee.
Herra antakoon sinulle kasvua uskossa ja Hänen armonsa lisääntyvässä tuntemisessa.