Suomalaisväestö soveltuu parhaiten maailmassa kansantautien geenitaustan
selvittämiseen, kertoo kansainvälinen vertailututkimus.
Sairastumisalttiutta lisääviä geenivirheitä on helpompi paikantaa tutkimalla
suomalaisia kuin muita, tähän asti ideaalisina pidettyjä väestöjä, kuten
afrikaaneja, askenaasijuutalaisia, costaricalaisia, hollantilaista
erityisväestöä, kolumbialaisia, newfoundlantilaisia tai sardinialaisia.
Eri väestöjen soveltuvuutta geenitutkimuksiin selvitettiin vertaamalla
yhdessä periytyvien kromosomaalisten DNA-alueiden pituutta. Mitä pidempiä
yhteiseltä esivanhemmalta periytyviä DNA-jaksoja väestössä on, sitä
helpompaa on taudille altistavan geenin paikantaminen.
Kromosomi 22 periytyy tutkimuksen mukaan suomalaisilta vanhemmilta heidän
lapsilleen paljon pidempinä kokonaisuuksia kuin tutkimuksessa mukana
olleilla muilla väestöillä. Näin alttiusgeenien arvioidaan löytyvän
suomalaisväestössä 60 prosenttia pienemmällä geenimerkkien määrällä ja
luotettavammin kuin missään muussa tutkitussa väestössä.
Yhdysvalloissa Kalifornian yliopistossa (UCLA) tehtyyn tutkimukseen
osallistuivat Suomesta akatemiaprofessori Leena Palotie ja dosentti Teppo
Varilo Kansanterveyslaitokselta ja Helsingin yliopistosta sekä professori
Marjo-Riitta Järvelin Oulun yliopistosta. Tutkimus on julkaistu Nature
Genetics-lehden verkkosivuilla.
selvittämiseen, kertoo kansainvälinen vertailututkimus.
Sairastumisalttiutta lisääviä geenivirheitä on helpompi paikantaa tutkimalla
suomalaisia kuin muita, tähän asti ideaalisina pidettyjä väestöjä, kuten
afrikaaneja, askenaasijuutalaisia, costaricalaisia, hollantilaista
erityisväestöä, kolumbialaisia, newfoundlantilaisia tai sardinialaisia.
Eri väestöjen soveltuvuutta geenitutkimuksiin selvitettiin vertaamalla
yhdessä periytyvien kromosomaalisten DNA-alueiden pituutta. Mitä pidempiä
yhteiseltä esivanhemmalta periytyviä DNA-jaksoja väestössä on, sitä
helpompaa on taudille altistavan geenin paikantaminen.
Kromosomi 22 periytyy tutkimuksen mukaan suomalaisilta vanhemmilta heidän
lapsilleen paljon pidempinä kokonaisuuksia kuin tutkimuksessa mukana
olleilla muilla väestöillä. Näin alttiusgeenien arvioidaan löytyvän
suomalaisväestössä 60 prosenttia pienemmällä geenimerkkien määrällä ja
luotettavammin kuin missään muussa tutkitussa väestössä.
Yhdysvalloissa Kalifornian yliopistossa (UCLA) tehtyyn tutkimukseen
osallistuivat Suomesta akatemiaprofessori Leena Palotie ja dosentti Teppo
Varilo Kansanterveyslaitokselta ja Helsingin yliopistosta sekä professori
Marjo-Riitta Järvelin Oulun yliopistosta. Tutkimus on julkaistu Nature
Genetics-lehden verkkosivuilla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomalaiset ovat geeniperimältään lähtöisin hyvin suppeasta DNA:sta että melkein lähes kaikilla suomalaisilla olisi samanlaiset esivanhemmat ja siksi on oletettu että joskus on muinais suomalaisille sattunut joku katastrofi, joukkokuolema joka supisti suomalais heimon vähiin ja henkiinjääneet joutuivat väkisinkin sikiämään sukulaistensa kanssa koska muitakaan ei ollut niin sen vuoksi on Suomalaisten geeniperimä siis DNA ketjua helppo tutkia kun se on samanlaista suurimmalla osalla suomalaisista sillä vieraita geenejä ei ole sekoittunut suomalais DNA perimään kuten esim: keski ja etelä euroopassa jossa on väkisinkin kansat sekoittuneet milloin minkäkin valloittajien kautta.
-Tätä en ole itse keksinyt vaan lukenut jostain olisko ollut tieteen kuvalehti jossa artikkeli Suomalaisten suppeasta geeniperimästä ja siitä että 60% Suomalaisista olisi sukua toisilleen.
Virossa kerran eräs paikallinen kysyi samaa asiaa että onko totta että suomalaiset on sisäsiittoisia ja suomalais naiset haluavat sen vuoksi vieraan maan miehiä jotta geeniperimä paranisi Suomessa.