Josafat, Juudan kuningas, oli ahdistunut. Vihollisjoukot olivat lähestymässä, ja tilanne näytti toivottomalta. "Pelästyneenä Josafat kääntyi Herran puoleen ja julisti sitten koko Juudaan paaston" (2.-Aikak.- 20:-3). Kansaa alkoi virrata Herran temppelin uudelle esipihalle rukoilemaan Jumalalta armoa ja vapautusta.
Kun Josafat johti rukouspalvelusta hän pyysi Jumalaa muuttamaan olosuhteet. Hän rukoili: "Sinä olet Jumala, joka asut taivaassa ja hallitset kaikkia maan valtakuntia. Sinun on kaikki voima ja valta, kukaan ei voi sinua vastustaa" (jae 6). Eikö Jumala ollutkin suojellut omiaan menneisyydessä? Eikö hän ollutkin antanut tätä maata valitulle kansalleen? Niinpä Josafat jatkoi rukoustaan: "Jumalamme, rankaise sinä heitä! Me emme pysty vastustamaan tuota mahtavaa sotajoukkoa, joka käy kimppuumme, emmekä tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä. Sinuun me katsomme" (jae 12).
Koko Juudan kansan seistessä Herran edessä, Herran henki tuli joukon keskellä seisovaan leeviläiseen Jahasieliin. Hänen sanomansa valoi rohkeutta ja antoi opastusta pelokkaalle kansalle. Hän sanoi: "Älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö - - sillä tämä ei ole teidän sotanne vaan Jumalan. - - Teidän ei pidä ryhtyä taisteluun. Jääkää vain paikoillenne ja katselkaa, millaisen avun Herra teille antaa. - - Herra on teidän kanssanne" (jakeet 15 - 17). Aamulla kuningas Josafat sanoi joukoilleen: "Luottakaa Herraan, Jumalaanne, niin kukaan ei teitä voita. Luottakaa hänen profeettojensa sanaan, niin teidän käy hyvin" (jae 20). *1
Niin täysin tämä kuningas luotti Jahasieliin, tuohon vähän tunnettuun profeettaan, että "hän sijoitti aseellisten joukkojen eteen laulajat, jotka pyhä asu yllään lauloivat Herralle ylistystä: - Kiittäkää Herraa, iäti kestää hänen armonsa!" Uskon sävelten täyttäessä ilman Herra aiheutti sekaannuksen Juudaa vastaan liittoutuneissa joukoissa. Juudan viholliset tuhosivat toisensa niin että yksikään vihollisista "ei ollut jäänyt henkiin" (jae 24).
Jahasiel oli Herran sanansaattaja juuri tuota aikaa varten.
Profeetoilla oli tärkeä tehtävä sekä Vanhan että Uuden testamentin aikoina. Mutta lakkasiko profetian lahja toimimasta silloin kun Raamatun pyhien kirjoitusten kokoelma eli kaanon suljettiin? Vastauksen löytääksemme luokaamme katsaus profetian historiaan.
Profeetallinen lahja Raamatun aikoina
Vaikka synti lopetti Jumalan ja ihmisen keskeisen välittömän kanssakäymisen (Jes. 59:2), Jumala ei lopettanut yhteyttään ihmiskuntaan; päinvastoin hän kehitti muita yhteydenpidon muotoja. Hän alkoi lähettää rohkaisun, varoituksen ja nuhteen sanomiaan profeettojen välityksellä. *2
Raamatussa profeetta tarkoittaa "henkilöä, joka vastaanottaa Jumalalta sanomia ja välittää niiden sisällön hänen kansalleen." *3 Profeetat eivät profetoineet omasta aloitteestaan, sillä "yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet" (2.-Piet. -1:-21).
Vanhassa testamentissa sana profeetta on yleensä käännetty heprean sanasta nabi. Sen merkitystä selittää 2.-Moos.- 7:-1,2: "Herra sanoi Moosekselle: 'Minä asetan sinut jumalaksi faraolle, ja veljestäsi Aaronista tulee sinun profeettasi (nabi). Sano sinä Aaronille, mitä minä käsken sinun sanoa, ja veljesi Aaron ilmoittakoon sen faraolle." Mooseksen suhde faraoon oli samanlainen kuin Jumalan suhde kansaansa. Niin kuin Aaron välitti Mooseksen sanat faraolle, samoin profeetta välitti Jumalan sanat kansalle. Nimitys profeetta tarkoittaa siis Jumalan puolestapuhujaa. Kreikan kielessä heprean nabi - sanaa vastaava nimitys on prophetes, josta sana on johdettu moniin mieliin.
"Näkijä" on toinen profetian lahjan omistavista henkilöistä käytetty nimitys. Se on käännetty heprean sanoista roeh (Jes.30:-10) tai chozeh (2.-Sam. -24:-11; 2.-Kun.- 17:-13). Nimitykset profeetta ja näkijä liittyvät läheisesti toisiinsa. Raamattu selittää: "Muinoin israelilaisilla oli näet tapana sanoa: 'Mennään näkijän luo', kun he lähtivät kysymään neuvoa Jumalalta. Siihen aikaan profeettaa sanottiin näkijäksi" (1.-Sam.- 9:9). Nimitys 'näkijä' korosti jumalallisen sanoman vastaanottamista. Jumala avasi profeetan 'silmät' eli mielen vastaanottamaan sitä informaatiota, jota hän tahtoi profeetan välittävän kansalleen.
Kautta vuosien Jumala on antanut kansalleen ilmoituksia tahdostaan sellaisten henkilöiden kautta, joilla on ollut profetian lahja. "Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille" (Aam.- 3:-7; vrt. Hepr.- 1:-1).
Kun Josafat johti rukouspalvelusta hän pyysi Jumalaa muuttamaan olosuhteet. Hän rukoili: "Sinä olet Jumala, joka asut taivaassa ja hallitset kaikkia maan valtakuntia. Sinun on kaikki voima ja valta, kukaan ei voi sinua vastustaa" (jae 6). Eikö Jumala ollutkin suojellut omiaan menneisyydessä? Eikö hän ollutkin antanut tätä maata valitulle kansalleen? Niinpä Josafat jatkoi rukoustaan: "Jumalamme, rankaise sinä heitä! Me emme pysty vastustamaan tuota mahtavaa sotajoukkoa, joka käy kimppuumme, emmekä tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä. Sinuun me katsomme" (jae 12).
Koko Juudan kansan seistessä Herran edessä, Herran henki tuli joukon keskellä seisovaan leeviläiseen Jahasieliin. Hänen sanomansa valoi rohkeutta ja antoi opastusta pelokkaalle kansalle. Hän sanoi: "Älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö - - sillä tämä ei ole teidän sotanne vaan Jumalan. - - Teidän ei pidä ryhtyä taisteluun. Jääkää vain paikoillenne ja katselkaa, millaisen avun Herra teille antaa. - - Herra on teidän kanssanne" (jakeet 15 - 17). Aamulla kuningas Josafat sanoi joukoilleen: "Luottakaa Herraan, Jumalaanne, niin kukaan ei teitä voita. Luottakaa hänen profeettojensa sanaan, niin teidän käy hyvin" (jae 20). *1
Niin täysin tämä kuningas luotti Jahasieliin, tuohon vähän tunnettuun profeettaan, että "hän sijoitti aseellisten joukkojen eteen laulajat, jotka pyhä asu yllään lauloivat Herralle ylistystä: - Kiittäkää Herraa, iäti kestää hänen armonsa!" Uskon sävelten täyttäessä ilman Herra aiheutti sekaannuksen Juudaa vastaan liittoutuneissa joukoissa. Juudan viholliset tuhosivat toisensa niin että yksikään vihollisista "ei ollut jäänyt henkiin" (jae 24).
Jahasiel oli Herran sanansaattaja juuri tuota aikaa varten.
Profeetoilla oli tärkeä tehtävä sekä Vanhan että Uuden testamentin aikoina. Mutta lakkasiko profetian lahja toimimasta silloin kun Raamatun pyhien kirjoitusten kokoelma eli kaanon suljettiin? Vastauksen löytääksemme luokaamme katsaus profetian historiaan.
Profeetallinen lahja Raamatun aikoina
Vaikka synti lopetti Jumalan ja ihmisen keskeisen välittömän kanssakäymisen (Jes. 59:2), Jumala ei lopettanut yhteyttään ihmiskuntaan; päinvastoin hän kehitti muita yhteydenpidon muotoja. Hän alkoi lähettää rohkaisun, varoituksen ja nuhteen sanomiaan profeettojen välityksellä. *2
Raamatussa profeetta tarkoittaa "henkilöä, joka vastaanottaa Jumalalta sanomia ja välittää niiden sisällön hänen kansalleen." *3 Profeetat eivät profetoineet omasta aloitteestaan, sillä "yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet" (2.-Piet. -1:-21).
Vanhassa testamentissa sana profeetta on yleensä käännetty heprean sanasta nabi. Sen merkitystä selittää 2.-Moos.- 7:-1,2: "Herra sanoi Moosekselle: 'Minä asetan sinut jumalaksi faraolle, ja veljestäsi Aaronista tulee sinun profeettasi (nabi). Sano sinä Aaronille, mitä minä käsken sinun sanoa, ja veljesi Aaron ilmoittakoon sen faraolle." Mooseksen suhde faraoon oli samanlainen kuin Jumalan suhde kansaansa. Niin kuin Aaron välitti Mooseksen sanat faraolle, samoin profeetta välitti Jumalan sanat kansalle. Nimitys profeetta tarkoittaa siis Jumalan puolestapuhujaa. Kreikan kielessä heprean nabi - sanaa vastaava nimitys on prophetes, josta sana on johdettu moniin mieliin.
"Näkijä" on toinen profetian lahjan omistavista henkilöistä käytetty nimitys. Se on käännetty heprean sanoista roeh (Jes.30:-10) tai chozeh (2.-Sam. -24:-11; 2.-Kun.- 17:-13). Nimitykset profeetta ja näkijä liittyvät läheisesti toisiinsa. Raamattu selittää: "Muinoin israelilaisilla oli näet tapana sanoa: 'Mennään näkijän luo', kun he lähtivät kysymään neuvoa Jumalalta. Siihen aikaan profeettaa sanottiin näkijäksi" (1.-Sam.- 9:9). Nimitys 'näkijä' korosti jumalallisen sanoman vastaanottamista. Jumala avasi profeetan 'silmät' eli mielen vastaanottamaan sitä informaatiota, jota hän tahtoi profeetan välittävän kansalleen.
Kautta vuosien Jumala on antanut kansalleen ilmoituksia tahdostaan sellaisten henkilöiden kautta, joilla on ollut profetian lahja. "Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille" (Aam.- 3:-7; vrt. Hepr.- 1:-1).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.