Moi.
Minulla ei ole tarkempaa tietoa siitä mikä tekee helluntailaisista helluntailaisia.
Voisitko kertoa mielipiteesi siitä että mitkä ovat keskeisimpiä asioita helluntailaisille?
Missä esim. ev.lut ja helluntailaisen oppi risteävät yms.
Loppupeleissä näilläkään ei liene suurta merkitystä vaan sillä että on elävä usko Jeesukseen, asiat kirkastuu ajanmyötä kun vaan Herran kanssa ja Herrassa kulkee.
Kiitos etukäteen vastauksesta ja siunausta sinulle
Minulla ei ole tarkempaa tietoa siitä mikä tekee helluntailaisista helluntailaisia.
Voisitko kertoa mielipiteesi siitä että mitkä ovat keskeisimpiä asioita helluntailaisille?
Missä esim. ev.lut ja helluntailaisen oppi risteävät yms.
Loppupeleissä näilläkään ei liene suurta merkitystä vaan sillä että on elävä usko Jeesukseen, asiat kirkastuu ajanmyötä kun vaan Herran kanssa ja Herrassa kulkee.
Kiitos etukäteen vastauksesta ja siunausta sinulle
Vastaukset 9
Vanhimmat
on sama Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki. Me uskomme, että jokaisen on henkilökohtaisesti otettava Kristus omaksi Vapahtajakseen ja sen jälkeen astuttava kasteen hautaan. Veri poistaa synnin ja Pyhä Henki ohjaa jokaista henkilökohtaisesti. Jokaisen, vaikka olisi ollut lapsenuskossa, on koettava synnintunto ja kohdattava Kristus omana Vapahtajana. Lapsenuskohan on sama asia kuin omien vanhempien usko ja siksi jokaisen on löydettävä oma henkilökohtainen uskonsa.
Usko on dynaaminen asia eli se menee koko ajan eteenpäin ja silloin uskova kasvaa kohti Kristuksen kaltaisuutta. Armolahjat toimivat nykyisin molemmissa srk:ssa, mutta ovat voimakkaammin esillä hell.srk:ssa. Eroja on, mutta ehkä kuitenkin yhtäläisyyksiä on enemmän.
Kiitoksia vastauksestasi.
Ymmärrinkö siis oikein että on otettava kaste sitten kun on uskossa vai riittääkö mielestänne jo lapsena (=vauvana) saatu kaste?
Tämä kaste asia on kyllä melko ikävä, eikö? Tekee paljon eripuraisuutta ja turhaa väittelyä. Turhaa siksi että asiaa pitäisi yhdessä tutkia eikä vain raakasti haukkua toisia väitellen ja kiivaillen.
Ja hankalaksi tämän tekee se että ev.lut uskovat sanovat että lapsikaste riittää ja uudestikastettaessa voi saada vaikka minkä väärän hengen itseensä jos menee jonkin lahkon luo kastettavaksi. Kun taas aikuiskasteen puolustajat ovat kauhuissaan siitä että lapsikastetut olisivat virheellisessä uskossa ja turvallisuuden tunteessa samalla joutuen kadotukseen.
Virhe lapsikaste ajattelussa:
Jos kerta lapsikaste riittää ja on uskossa Jeesukseen ja turvaa Jeesukseen niin eiköhän Herra suojaa moisilta hengiltä?
Virhe aikuiskaste ajattelussa:
Eihän lapsikastettujen joukossa kaikki ole ulkokullattuja seremonioiden suorittajia tai uskosta osattomia vaan myös lapsikastettuiden joukossa on ihmisiä jotka elävät Herralle palavasti ja joissa Pyhä Henki vaikuttaa monien armolahjojen muodossa. Joten siis eikö Herra ohjaisi Häneen toivonsa pistävät uudelle kasteelle jos lapsikaste ei riitä.
Itse näen asian siten että lapsikaste riittää mutta aikuiskasteesta ei ole haittaakaan.
Tosin ei tarvita kuin yksi kaste mutta jos asia vaivaa niin se on ihmiselle hyväksi, vaikka ei muuten tarpeen olisikaan.
Siunausta ja Herra kirkastakoon tämänkin asian meille
minulle selvinnyt. Pitkän tutkimisen jälkeen menin kasteelle. Syyksi riitti, että usko on otettava henkilökohtaisesti vastaan, jolloin tottesin, että minut oli "pakotettu" ottamaan pienenä kaste, jota en silloin halunnut. Toisaalta, Jeesus ei kastanut lapsia, vaan siunasi heitä. Tosin, Jeesus ei kastanut ketään, vaan opetuslapset, mutta he kastoivat miehiä ja naisia. Mutta, jos jollekin lapsikaste on ok, hän olkoon uskossaan vahva. Kaste ei ole pääasia, vaan usko Kristukseen.
Sepäs se. Usko Jeesukseen pelastaa. Tuosta opetuslasten kastamisesta. Itse olen sen käsittänyt näin että opetuslapset kastoivat Johanneksen kasteella parannukseen ja että Jeesus asetti Hänen yhteyteensä kastamisen vasta lähetyskäskyssä.
Tuosta tulikin mieleen. Mitä mieltä olet siitä että Jeesus kehoitti kastamaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen mutta apostolit kastoivat "vain" Jeesuksen nimeen? Tottahan tosin on että he ovat yksi vaikka omat persoonansa ovatkin mutta kummiski.
Sitten vielä käsitykseni tuosta uskon tarpeellisuudesta ennen kastetta. Itse olen käsittänyt sen siten että Jumala oksastaa viinipuuhunsa(Jeesukseen) kasteessa eikä täten ole ihmisen ymmärryksellä/uskolla niinkään väliä. Ja että pointti olisi sitten semmoisen vihantana oksana pysyminen jos lapsikasteen on saanut.
Noh, uskon että Herra sen vielä minulle ilmoittaa jos minun on tarvetta uudestaan kasteella käydä.
Eihän minullakaan ole kuin omat käsitykseni kun Raamattu ei yksiselitteistä vastausta kysymykseen anna.
Mutta kiitos vastauksistasi ja siunausta sinulle.
Sellainen rukouspyyntö teille kaikille että minulle(ja tietenkin kaikille) kirkastuisi tämä kaste asia. Sillä jos todellakin on tarvetta olla uskossa ennenkuin Herran yhteyteen kastetaan niin se olisi aika tähdellistä tietää. Kiitos
on kuin yöllä ja päivällä. Ev.lut kirkko hyväksyy homo- ja lesboliitot ja helluntailaisuus ei missään nimessä hyväksy, KOSKA RAAMATTU TUOMITSEE TÄLLAISET HAUREELLISUUDET. Ev.lut. kirkko hyväksyy avoliitot, mikä on todellakin vastoin Jumalan lakia!
Ev.lut. kansanlähetys on tullut lähelle vapaita suuntia ja siinä se. Kansanlähetyskään ei toteuta helluntailaisuuden upotuskastetta. Siis ihminen upotetaan synteineen veteen ja "vanha ihminen" on kuollut, uusi sijaan tullut. Ev.lut. kirkolle on iät ja ajat ollut "kantona kaskessa" kasteen merkitys. Raamattu ei sanallakaan mainitse sanaa "lapsikaste", jota ev.lut kirkko toteuttaa. Tässä suurin ero. Toinen on se, että AINOASTAAN JEESUKSEN KAUTTA SAAT IANKAIKKISEN ELÄMÄN JA AINOASTAAN JEESUKSEN KAUTTA ON PÄÄSY ISÄN TYKÖ. Käypä kuuntelemassa leipäpapin saarnaa ev.lut kirkossa ja vertaa sitä esim. helluntaipastorin puheeseen. Em. tuskin pahemmin puhuu synnintunnosta ja ihmisen "valveilla olosta"("valvokaa, ettette joutuisi kiusaukseen"...)1Tim.1:14 Siunausta
samaa asiaa, miksi toisessa kohtaa on Jeesuksen nimeen ja toisessa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen? Luulen, että Kolmiyhteinen Jumalan nimessä meidät kastetaan ja silloin on kaikki yhtä ja samaa. Joskus on selitetty, että Pyhä Henki ei vielä silloin ollut laskeutunut kaikkien uskovien päälle ja siksi siinä kohtaa sanotaan, että "Jeesuksen nimeen". Pitäisi tarkistaa.
En ole kuullut tuollaista selitystä oksastamisesta, mutta noinkin sen voisi ajatella. Olen kuitenkin näin ymmärtänyt, että on Pyhän Hengen työ, että me tulemme uskoon, mutta me voimme kieltäytyä tulemasta uskoon, jos niin haluamme. Aika moni niin haluaa. Kasteessa ei käsittääkseni tulla uskoon, vaan se on itse päätettävä. Entä, jos en halua tulla uskoon ja minut on kastettu kuitenkin? Minä kokisin sen vääryytenä. Usko on vapaaehtoista sitoutumista Kristuksen seuraamiseen ja meidät voidaan vasta sitten oksastaa Kristukseen, kun me seuraamme Häntä. Ja oksanakin me tuotamme hedelmää, jos pysymme hänessä. Jos emme halua, hän karsii meidät pois. Jotenkin näin tämän ajattelen.
Minulle uskovienkasteella käyminen oli vaikea prosessi. Olin saanut opetuksen, että kaikki "uudelleenkastetut" joutuvat helvettiin. Nyt kuitenkin nautin elämästäni Herrassa täysin rinnoin ja olen kokenut vapautusta monista kahleista.
Ole kriittinen. Jumala haluaa, että me kyseenalaistamme kaiken. Niin tein minä. En enää halunnut uskoa mihinkään ja silloin Jumala ilmestyi minulle ja alkoi Henkensä kautta minua ohjaamaan uskontielle, jossa ei menneisyyden opetukset painaneet. Pikku hiljaa Hän rakensi minuun aitoa oikeaa uskoa ja rakentaa yhä. Siksi minulla menee joskus sukset ristiin muiden uskovien kanssa, kun en kaikkea nielaise siltä istumalta. haluan tietää, enkä luulla. Siunausta sinulle ja iloista Jumalan Sanan tutkimista!
Lapsikaste asiassa olen yhä sitä mieltä että se on riittävä. Mutta nuo homo/lesbo liitot tai yleensäkkin niiden hyväksyminen on jo törkeää. En tiedä miksi näin tekevät. Jos ajatellaan että näin saadaan lisää jäseniä eikä niin paljoa vihaa niin eikö silloin koko laitos ole turha. Jos ei pitäydytä siinä oikeassa opissa niin mitä hyötyä on edes saada "jäseniä" koko laitokseen.
Nuista saarnoista en osaa mennä sanomaan mitään koska en ole paljoa saarnoja käynyt kuuntelemassa. Mutta ev.lut kirkosta on jäänyt semmonen "olo" että sieltä puuttuu ilo, rakkaus ja konkreettinen Jumalan ylistys ja Kiittäminen. Pitänee lähtä tekemään pientä tutkimustyötä...
Siunausta ja kiitos vastauksestasi
Onpa todella mukava huomata että juttelussa sellaisen ihmisen kanssa jolla on elävä usko Jeesukseen, näkyy näin selkeästi Hengen Hedelmät.
Ei niinkään turhaa kiistelyä vaan mielipiteiden ja näkemysten jakamista. Kasvamista Herrassa ja Herran teiden tutkista yhdessä:)
Tuossa kohden olen samaa mieltä että kasteessa ei tulla uskoon, se päätös on tehtävä itse myöhemmin (tai tietenkin aiemminkin voi jos aikuisena kasteella käy). Kasteesta ajattelen että siinä Isä yhdistää ihmisen ja Jeesuksen yhdeksi, eli ollaan Jeesuksessa kuin myös Jeesus on meissä. Mutta jos ei ole uskoa, ollaan vain kuin kuivettunut oksa joka myöhemmin leikataan pois. Joh.15
Ymmärrän tosin myös sinun näkemyksesi eikä se vaikuta ollenkaan väärältä. Luulisin että minun uskoni lapsikasteen riittävyyteen perustuu loppujenlopuksi aikapaljon siihen että tunnen ihmisiä jotka ovat lapsena kastetut(eikä siis uudesti aikuisena) ja nyt tekevät Herralle työtä palavasti uskoen. Eivätkä hekään ole Hengen lahjoista ja hedelmistä osattomia vaan monetkin armolahjat ovat käytössään.
Siunausta ja kiitos vastauksistasi, ihanaa jutella sävyisästi jonkun kanssa Herrasta ja Hänen tiestään:)
sinulle! Onneksi et näe minua arkielämässä, kun tahtoo vanha Eeva pistäytyä aina pintaan. Taistelua siinä mielessä kokoelämä, mutta haasteelllista.
Olen itse, edelleen, sitä mieltä, että kasteasia on ensin selkiydyttävä ja sitten tehtävä omantunnon mukaan. Kasteelle ei pidä lähteä, jos ei ole varma asiasta. Jumala käyttää meitä työssään ja vie ilosanomaansa eteenpäin meidän vajavaisuuksistamme huolimatta. Ja se on ihanaa. Niin kuin sanoit, usko näkyy Hengen Hedelmänä jokaisessa uskovassa. Hyvä ei voi tuottaa huonoa, eikä huono hyvää hedelmää. Meidän tulisikin etsiä yhteneväisyyksiä "uskoissamme" ja antaa toisille tilaa elää, koska Pyhä Henki toimii meissä omalla tahdillaan ja se ei ole kaikilla sama tahti. Sinä olet pitemmällä toisessa asiassa ja minä toisessa. Minusta se on rikkautta uskonrintamalla. Ja siihen Raamattukin kehottaa, se paljon parjattu Paavali (muistaakseni), hän kehotti odottamaan, kuinka Pyhä Henki asian tuo julki. Kyllä me ollaan niin tyhmiä joskus, kun emme ano viisautta Häneltä, jolla sitä on. Ole siunattu Herrassa!