JUMALAN LAKI
Jumalan lain suuret periaatteet on ilmaistu kymmenessä käskyssä, ja niiden noudattamisesta Kristus antoi elämässään esimerkin. Niissä ilmenee Jumalan rakkaus sekä se, mikä ihmisen käyttäytymisessä ja ihmissuhteissa on Jumalan tahdon ja tarkoituksen mukaista, ja ne velvoittavat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. Nämä käskyt muodostavat perustan liitolle, jonka Jumala on tehnyt kansansa kanssa, ja mittapuun Jumalan tuomiolla. Pyhän Hengen vaikutuksen kautta ne osoittavat synnin ja herättävät ihmisen tajuamaan Vapahtajan tarpeensa. Pelastus on kokonaan armosta eikä teoista, mutta sen hedelmänä on kuuliaisuus Jumalan käskyille. Tämä kuuliaisuus kehittää kristillistä luonnetta ja edistää hyvinvointiamme. Se on osoituksena rakkaudestamme Herraan ja huolenpidostamme lähimmäisiämme kohtaan. Uskon kuuliaisuus osoittaa Kristuksen voiman muuttaa ihmiselämää, ja siten se vahvistaa kristillistä todistusta.
Kaikki silmät olivat kohdistuneet vuoreen. Sen huippua peitti paksu pilvi, joka kävi yhä synkemmäksi ja laskeutui alaspäin kunnes koko vuori oli salaperäisen verhon peitossa. Salamat leimahtelivat pimeydessä ja ukkosen jylinä kiiri kallioiden välissä. "Siinainvuori oli kauttaaltaan savun peitossa, koska Herra laskeutui vuorelle tulessa. Vuori savusi kuin tulinen uuni ja vavahteli ankarasti. Torven ääni kasvoi kasvamistaan" (2.Moos. -19:-18,19). Niin väkevä oli tämä Jumalan läsnäolon majesteettinen ilmestyminen, että koko Israel vapisi pelosta.
Äkkiä jylinä ja torven ääni vaikeni, ja tilalle tuli pelottava hiljaisuus. Sitten Jumala puhui häntä ympäröivästä pimeydestä hänen seistessään vuoren huipulla. Syvästä rakkaudesta kansaansa kohtaan Jumala julisti Kymmenen käskyn lain.
Antaessaan Siinailla lakinsa Jumala ei ainoastaan ilmoittanut itseään koko maailmankaikkeuden korkeimpana valtiaana. Hän ilmaisi itsensä myös kansansa vapauttajana (2.Moos. 20:-2). Koska hän on Vapahtaja, hän kutsui Israelin lisäksi kaikkia ihmisiä (Saarn.- 12:-13) tottelemaan noita kymmentä lyhyttä mutta kaiken kattavaa ja arvovaltaista säädöstä, joihin sisältyy ihmisolentojen velvollisuus Jumalaa ja toisia ihmisiä kohtaan.
Niin Jumala sanoi:
"Sinulla ei saa olla muita jumalia.
"Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. Mutta polvesta polven minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.
"Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään.
"Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
"Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
"Älä tapa.
"Älä te aviorikosta.
"Älä varasta.
"Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan.
"Älä tavoittele toisen taloa. Älä tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen" (2.Moos. -20:-3 - 17).
Lain luonne
Jumalan luonteen heijastuksena Kymmenen käskyn laki on moraalinen, hengellinen ja kaiken kattava, sen sisältämät periaatteet ovat yleismaailmalliset.
Heijastus lainantajan luonteesta. Raamattu osoittaa, että Jumalan laissa ilmenee hänen luonteensa. Jumala on täydellinen, siksi hän on antanut myös "täydellisen lain" (Ps. 19:8). "Käsky on pyhä, oikea ja hyvä" (Room.- 7:-12). "Sinun käskyissäsi on totuus. Jo kauan olen tiennyt, millainen liittosi on: sinä olet säätänyt sen ikiajoiksi" (Ps. 119:-151,-152). "Käskysi ovat hyvät ja oikeat" (Ps. 119:-172).
Moraalinen laki. Kymmenen käskyä sisältävät Jumalan antaman mallin inhimilliselle käyttäytymiselle. Ne määrittelevät suhteemme Luojaamme ja Lunastajaamme sekä velvollisuutemme lähimmäisiämme kohtaan. Raamattu nimittää Jumalan lain rikkomista synniksi (1.-Joh. -3:4).
Hengellinen laki. "Laki on hengellinen" (Room.- 7:14). Sen vuoksi vain ne, jotka ovat hengellisiä ja jotka omistavat Hengen tuottamaa hedelmää, voivat totella sitä (Joh.- 15:4; Gal. -5:-22,23). Jumalan Henki antaa meille voimaa hänen tahtonsa tekemiseen (Ap.t. 1:8; Ps. -51:12 - 14). Pysymällä Kristuksessa saamme tarvitsemamme voiman tuottaaksemme hedelmää hänen kunniakseen (Joh. 15:5).
Inhimilliset lait koskevat vain tekoja. Mutta Jumalan käskyt ovat "ylen avarat" (Ps. 119:-96, VKR), ne koskevat salaisimpiakin ajatuksiamme, halujamme ja tunteitamme. Vuorisaarnassa Jeesus korosti tätä lain hengellistä ulottuvuutta ja osoitti, että rikkomus saa alkunsa sydämessä (Matt.- 5:-21,22-,-27,28;- Mark. 7:-21 - 23).
Myönteinen laki. Dekalogi on enemmän kuin vain lyhyt sarja kieltoja; se sisältää kauaskantoisia periaatteita. Se ei koske vain tekoja, joita meidän ei tule tehdä, vaan myös sitä, mitä meidän tulisi tehdä. Meidän ei tule vain pidättyä pahoista teoista ja ajatuksista; meidän on opittava käyttämään Jumalalta saamiamme kykyjä ja lahjoja hyvään. Näin jokaisella kiellolla on myönteinen ulottuvuutensa.
Esimerkiksi käskyllä "Älä tapa" on myönteinen merkityksensä: "Edistä elämää." "Jumalan tahto on se, että hänen seuraajansa pyrkivät edistämään jokaisen heidän vaikutuspiiriinsä tulevan henkilön hyvinvointia ja onnea. Syvällisessä merkityksessä evankeliumin levittäminen - hyvä uutinen pelastuksesta ja ikuisesta elämästä Jeesuksen Kristuksen yhteydessä - perustuu sille myönteiselle periaatteelle, joka on ilmaistuna käskyssä 'Älä tapa'." *1
Kymmenen käskyn lakia ei tulisi nähdä "niinkään kieltona kuin siunauksena. Sen kiellot ovat varmana takeena kuuliaisuuteen liittyvästä onnesta. Kun se vastaanotetaan Kristuksessa, se vaikuttaa meissä luonnetta puhdistavasti ja tuottaa meille iloa kautta ikuisten aikojen. Kuuliaiselle se on suojaavana muurina. Näemme siinä Jumalan hyvyyttä; ilmaisemalla ihmisille vanhurskauden muuttumattomat periaatteet Jumala pyrkii suojelemaan heitä rikkomuksen pahoilta seurauksilta." *2
Yksinkertainen laki. Kymmenen käskyä ovat yksinkertaisessa laaja - alaisuudessaan hyvin syvälliset. Ne ovat niin lyhyet, että lapsikin voi nopeasti oppia ne ulkoa; kuitenkin ne ovat samalla niin kauaskantoiset, että niiden piiriin kuuluvat kaikki mahdolliset synnit. "Jumalan laissa ei ole mitään salaperäisyyttä. Kaikki voivat ymmärtää sen sisältämät suuret totuudet. Heikoinkin äly voi tajuta näiden sääntöjen merkityksen; tietämättöminkin voi säännellä elämäänsä ja muodostaa luonnettaan tämän jumalallisen ihanteen mukaisesti." *3
Periaatteellinen laki. Kymmenen käskyä muodostavat yhteenvedon kaikista oikeista periaatteista - ne soveltuvat koko ihmiskuntaan kaikkina aikoina. Raamattu sanoo: "Tässä on lopputulos kaikesta, mitä nyt on kuultu: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä" (Saarn. 12:13).
Dekalogi - kymmenen sanaa tai kymmenen käskyä (2.Moos. 34:28) - muodostuu kahdesta osasta, mikä ilmenee siitäkin, että Jumala kirjoitti ne kahteen kivitauluun (5.Moos. 4:13). Ensimmäiset neljä käskyä (alkuperäisen käskyjaotuksen mukaan) koskevat velvollisuuttamme Luojaamme ja Lunastajaamme kohtaan, ja loput kuusi käskyä säätävät velvollisuuksiamme muita ihmisiä kohtaan. *4
Tämä kaksiosaisuus perustuu niihin kahteen suureen rakkauden perusperiaatteeseen, jotka ovat Jumalan valtakunnan toiminnan perustana: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" (Luuk. 10:27; vrt. 5.-Moos. -6:-4,5; 3.-Moos.- 19:18). Ne, jotka elävät näiden periaatteiden mukaan, ovat täysin sopusoinnussa kymmenen käskyn kanssa, sillä nuo käskyt ilmaisevat yksityiskohtaisemmin näiden periaatteiden sisällön.
Ensimmäinen käsky ohjaa palvomaan ainoaa tosi Jumalaa. Toinen kieltää epäjumalankuvien tekemisen ja palvonnan. *5 Kolmas kieltää Jumalan nimen turhan, halventavan ja väärän käytön. Neljäs kutsuu viettämään sapattia ja muistuttaa siitä, että tosi Jumala on taivaan ja maan Luoja.
Viides käsky vaatii lapsia olemaan alamaisia vanhemmilleen, jotka Jumala on asettanut välittämään hänen ilmoitettua tahtoaan tuleville sukupolville (ks. 5.-Moos. -4:-6 - 9; -6:-1 - 7). Kuudes suojelee ihmisen henkeä, koska elämä on pyhä. Seitsemäs vaalii puhtautta ja suojelee aviosuhdetta. Kahdeksas suojaa omaisuutta. Yhdeksäs vartioi totuutta ja kieltää väärän valan. Kymmenes koskee kaikkien ihmissuhteiden juuria kieltämällä himoitsemasta ja tavoittelemasta sitä, mikä kuuluu toisille. *6
Ainutlaatuinen laki. Kymmenen käskyä muodostavat ainoat sanat, jotka Jumala on koskaan lausunut ääneen kokonaisen kansan kuullen (5.-Moos. 5:-22). Jumala ei kuitenkaan jättänyt tätä lakia vain ihmisten heikon muistin varaan, vaan hän kaiversi sen sitten omalla sormellaan kahteen kivitauluun, joita oli säilytettävä ilmestysmajassa olevan arkun sisällä (2.Moos.- 31:-18; 5.Moos. -10:-2).
Auttaakseen Israelia käskyjen soveltamisessa Jumala antoi israelilaisille lisäksi muita lakeja, joissa annettiin yksityiskohtaisia määräyksiä heidän suhteistaan Jumalaan ja toisiinsa. Jotkut näistä laeista koskivat Israelin yhteiskunnallisia asioita (siviilioikeudelliset lait), toiset taas sisälsivät määräyksiä pyhäkköpalveluksesta (seremonialait). Jumala antoi nämä lait kansalle välittäjänä toimineen Mooseksen kautta. Mooses kirjoitti ne "lain kirjaan", joka asetettiin "liitonarkun viereen" (5.Moos. 31:-25,-26) - ei itse arkkuun, jonne oli sijoitettu dekalogi, Jumalan tahdon ylin ilmoitus. Tuosta lain kirjasta käytettiin myös nimitystä "Mooseksen lain kirja" (Joos.-8:-31; Neh.-8:-1) tai yksinkertaisesti "Mooseksen laki" (2.-Kun. 23:-25; 2.-Aik. 23:-18; 25:-4). *7
Iloa tuottava laki. Jumalan laki on sielun innoittaja. Psalmista sanoi: "Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Kaiken päivää minä sitä tutkin." "Minä rakastan sinun käskyjäsi, ne ovat minulle kalliimmat kuin puhtain kulta." "Minä olen joutunut ahdinkoon ja hätään, mutta sinun käskyistäsi saan ilon" (Ps.-119:-97,-127,-143). Ne, jotka rakastavat Jumalaa, pitävät hänen käskynsä, "eivätkä ne ole raskaita noudattaa" (1.-Joh.- 5:-3). Lainrikkojat pitävät lakia raskaana ikeenä, sillä lihan pyrkimykset "eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua" (Room.- 8:-7).
Lain tarkoitus
Jumala antoi lakinsa antamaan ihmisille runsaita siunauksia ja johtamaan heitä pelastavaan suhteeseen itsensä kanssa. Pane merkille seuraavat lain erityiset tehtävät:
Se ilmoittaa ihmiselle Jumalan tahdon. Kymmenen käskyä ilmentävät Jumalan luonnetta ja rakkautta, ja ne ilmoittavat hänen tahtonsa ja tarkoituksensa ihmiskuntaa kohtaan. Ne vaativat täydellistä kuuliaisuutta, "sillä se, joka muuten kaikessa noudattaa lakia mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, on syypää kaikilta kohdin" (Jaak. -2:-10). Laki on elämän sääntö, ja siksi kuuliaisuus laille on elintärkeätä pelastuksellemme. Kristus itse sanoi: "Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä" (Matt.- 19:-17). Tämä kuuliaisuus on mahdollista ainoastaan sen voiman avulla, minkä uskovassa asuva Pyhä Henki antaa.
Se on Jumalan liiton perusta. Mooses kirjoitti kymmenen käskyä sekä muita lakeja kirjaan, jota nimitettiin liiton kirjaksi (2.-Moos. -20:1 - 24:-8). *8 Myöhemmin kymmenen käskyä sisältäviä kivitauluja nimitettiin "liiton tauluiksi", mikä osoitti niiden tärkeyttä ikuisen liiton perustana (5.Moos. -9:-9; vrt. 4:-13. Enemmän liitoista tämän kirjan luvussa 7).
Se toimii arvosteluperusteena tuomiolla. Kaikki Jumalan käskyt ovat oikeat, vanhurskaat (Ps. 119:-172). Siksi laki asettaa vanhurskauden normit. Jokainen ihminen tuomitaan näiden vanhurskaiden periaatteiden mukaan, ei omantunnon mukaan. Raamattu sanoo: "Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä. Jumala vaatii tuomiolle kaikista salatuistakin teoista, niin hyvistä kuin pahoista" (Saarn. -12:-13,14; vrt. Jaak. 2:-12).
Ihmisten omatunto vaihtelee. Joidenkin omatunto on "heikko", toisten taas "likaantunut","paha" tai siinä on "polttomerkki" (1.Kor. -8:-7,12; Titus 1:-15; Hepr. 10:-22; 1.Tim.- 4:-2). Omatunto on kellon kaltainen: toimipa se muuten miten hyvin tahansa, se on ensin asetettava oikeaan aikaan ennen kuin siitä on hyötyä. Omatuntomme sanoo meille, että meidän tulee tehdä oikein, mutta se ei kerro, mikä on oikein. Vain Jumalan suuren normin - hänen lakinsa - mukaan säädetty omatunto voi pitää meitä erossa synnistä. *9
Se osoittaa, mikä on syntiä. Ilman kymmenen käskyn lakia ihminen ei voi nähdä Jumalan pyhyyttä, omaa syyllisyyttään eikä tarvettaan kääntyä.
Kun ihminen ei tiedä rikkovansa Jumalan lakia, hän ei myöskään tajua kadotettua tilaansa eikä ymmärrä tarvitsevansa Kristuksen sovittavaa verta.
Jotta ihmiset näkisivät todellisen tilansa, laki toimii kuin peilinä (ks. Jaak. 1:-23 - 25). Ne, jotka katsovat siihen, näkevät oman luonteensa puutteet Jumalan vanhurskaan luonteen taustaa vasten. Näin moraalilaki osoittaa, että koko maailma on syyllinen Jumalan edessä (Room. 3:19) ja joutuu vastaamaan hänelle.
"Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on" (Room. 3:20), sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista (1.Joh.-3:-4). Paavali sanoikin: "Vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin" (Room. 7:7). Laki saa syntisen vakuuttuneeksi synnistään. Se auttaa syntistä tajuamaan, että hän on Jumalan vihan tuomitsema ja että hänen rangaistuksensa on ikuinen kuolema. Laki saattaa hänet tuntemaan äärimmäisen avuttomuutensa.
Se on välikappale kääntymisessä. Pyhä Henki käyttää Jumalan lakia johtamaan meitä kääntymykseen. Kun nähtyämme oman luonteemme tajuamme olevamme syntisiä, kuolemaan tuomittuja ja ilman toivoa, tunnemme tarvitsevamme Vapahtajaa. Silloin evankeliumin hyvä uutinen tulee meille todella merkitykselliseksi. Siten laki ohjaa meitä kohti Kristusta. Hän on ainoa, joka voi auttaa meitä tässä epätoivoisessa tilanteessamme. *10 Tätä taustaa vasten Paavali viittasi sekä moraalilakiin että seremonialakiin, kun hän kirjoitti: "Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme" (Gal.- 3:24, VKR). *11
Mutta vaikka laki paljastaa meille syntimme, se ei voi pelastaa meitä. Niin kuin vesi on väline, jolla voimme puhdistaa likaiset kasvot, samoin nähtyämme Jumalan moraalilain peilistä likaisuutemme me käymme sille lähteelle, "joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta" (Sak. 13:-1) ja pesemme itsemme "Karitsan veressä" (Ilm. -7:14). Meidän on katsottava Kristukseen, "ja kun Kristus paljastetaan meille Golgatan ristillä kuolemassa koko maailman syntien alla, Pyhä Henki näyttää meile - - miten Jumala suhtautuu kaikkiin niihin, jotka katuvat rikkomuksiaan." *12 Silloin toivo täyttää sydämemme ja uskossa käännymme Vapahtajamme puoleen, joka antaa meille ikuisen elämän lahjan (Joh. -3:-16).
Se antaa todellisen vapauden. Kristus sanoi, että "jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja" (Joh. 8:34). Kun rikomme Jumalan lakia, emme ole vapaita, mutta kuuliaisuus kymmenelle käskylle takaa meille todellisen vapauden. Jumalan lain mukainen elämä merkitsee vapautta synnistä. Se merkitsee myös vapautta synnin seurauksista - jatkuvista loukatun omantunnon vaivoista ja lisääntyvästä syyllisyydestä, mikä kuluttaa elinvoimia. Psalmista sanoi: "Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää, ja siksi voin kulkea kevein mielin" (Ps. 119:45). Jaakob nimitti dekalogia "vapauden täydelliseksi laiksi" (Jaak.- 1:25).
Voidaksemme vastaanottaa tämän vapauden, Jeesus kutsuu meitä tulemaan hänen tykönsä syntitaakkoinemme. Hän tarjoaa meille niiden sijaan oman ikeensä, joka on kevyt ja hyvä kantaa (Matt. 11:29,30). Ies on palveluksen apuväline. Ies jakaa kuorman painon ja tekee tehtävän suorittamisen helpommaksi. Kristus tarjoutuu jakamaan ikeen kanssamme. "Ies, joka sitoo meidät palvelukseen, on Jumalan laki. Tuo suuri rakkauden laki, joka ilmoitettiin Eedenissä, julistettiin Siinailla, ja uudessa liitossa kirjoitetaan sydämeen, on se, mikä sitoo inhimillisen työntekijän Jumalan tahtoon." *13 Kun olemme ottaneet Kristuksen ikeen harteillemme, hän kantaa raskaan kuorman ja tekee kuuliaisuudesta ilon. Hän tekee meidät kykeneviksi onnistumaan siinä, mikä aikaisemmin oli mahdotonta. Näin laista, joka on kirjoitettu sydämeemme, tulee riemun ja ilon lähde. Olemme vapaita, sillä me haluamme noudattaa hänen käskyjään.
Jos lakia opetetaan ilman Kristuksen pelastavaa voimaa, ei koeta vapautta synnistä. Mutta Jumalan pelastava armo, joka ei tee lakia tyhjäksi, tuo mukanaan synnistä vapauttavan voiman, sillä "missä Herran Henki on, siellä on vapaus" (2.-Kor.- 3:-17).
Se ehkäisee pahuutta ja tuo siunauksia. Lisääntyvä rikollisuus, väkivalta, siveettömyys ja jumalattomuus, mikä tulvan tavoin leviää maailmassa, on dekalogin väheksymisen seurausta. Kun tätä lakia kunnioitetaan, se ehkäisee syntiä, edistää oikeita tekoja ja ylläpitää oikeutta. Ne kansakunnat, jotka ovat sisällyttäneet sen periaatteita lakeihinsa, ovat kokeneet suurta siunausta. Toisaalta sen periaatteiden hylkääminen johtaa jatkuvaan rappeutumiseen.
Vanhan testamentin aikoina Jumala usein siunasi kansoja ja yksilöitä sen mukaan, miten kuuliaisia he olivat hänen lailleen. "Vanhurskaus on kansalle kunniaksi," sanoo Raamattu, ja "ilman oikeutta ei valtaistuin kestä" (Sananl.- 14:-34; 16:-12). Ne, jotka kieltäytyivät tottelemasta Jumalan käskyjä, kohtasivat onnettomuuksia (Ps. 89:-31 - 33). "Jumalattoman kodissa on Herran kirous, mutta oikeamielisten asuinsijan hän siunaa" (Sananl. 3:33; vrt. 3.Moos.- 26; 5.-Moos. -28). Sama yleinen periaate pitää paikkansa tänäänkin.
Jumalan lain suuret periaatteet on ilmaistu kymmenessä käskyssä, ja niiden noudattamisesta Kristus antoi elämässään esimerkin. Niissä ilmenee Jumalan rakkaus sekä se, mikä ihmisen käyttäytymisessä ja ihmissuhteissa on Jumalan tahdon ja tarkoituksen mukaista, ja ne velvoittavat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. Nämä käskyt muodostavat perustan liitolle, jonka Jumala on tehnyt kansansa kanssa, ja mittapuun Jumalan tuomiolla. Pyhän Hengen vaikutuksen kautta ne osoittavat synnin ja herättävät ihmisen tajuamaan Vapahtajan tarpeensa. Pelastus on kokonaan armosta eikä teoista, mutta sen hedelmänä on kuuliaisuus Jumalan käskyille. Tämä kuuliaisuus kehittää kristillistä luonnetta ja edistää hyvinvointiamme. Se on osoituksena rakkaudestamme Herraan ja huolenpidostamme lähimmäisiämme kohtaan. Uskon kuuliaisuus osoittaa Kristuksen voiman muuttaa ihmiselämää, ja siten se vahvistaa kristillistä todistusta.
Kaikki silmät olivat kohdistuneet vuoreen. Sen huippua peitti paksu pilvi, joka kävi yhä synkemmäksi ja laskeutui alaspäin kunnes koko vuori oli salaperäisen verhon peitossa. Salamat leimahtelivat pimeydessä ja ukkosen jylinä kiiri kallioiden välissä. "Siinainvuori oli kauttaaltaan savun peitossa, koska Herra laskeutui vuorelle tulessa. Vuori savusi kuin tulinen uuni ja vavahteli ankarasti. Torven ääni kasvoi kasvamistaan" (2.Moos. -19:-18,19). Niin väkevä oli tämä Jumalan läsnäolon majesteettinen ilmestyminen, että koko Israel vapisi pelosta.
Äkkiä jylinä ja torven ääni vaikeni, ja tilalle tuli pelottava hiljaisuus. Sitten Jumala puhui häntä ympäröivästä pimeydestä hänen seistessään vuoren huipulla. Syvästä rakkaudesta kansaansa kohtaan Jumala julisti Kymmenen käskyn lain.
Antaessaan Siinailla lakinsa Jumala ei ainoastaan ilmoittanut itseään koko maailmankaikkeuden korkeimpana valtiaana. Hän ilmaisi itsensä myös kansansa vapauttajana (2.Moos. 20:-2). Koska hän on Vapahtaja, hän kutsui Israelin lisäksi kaikkia ihmisiä (Saarn.- 12:-13) tottelemaan noita kymmentä lyhyttä mutta kaiken kattavaa ja arvovaltaista säädöstä, joihin sisältyy ihmisolentojen velvollisuus Jumalaa ja toisia ihmisiä kohtaan.
Niin Jumala sanoi:
"Sinulla ei saa olla muita jumalia.
"Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. Mutta polvesta polven minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.
"Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään.
"Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
"Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
"Älä tapa.
"Älä te aviorikosta.
"Älä varasta.
"Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan.
"Älä tavoittele toisen taloa. Älä tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen" (2.Moos. -20:-3 - 17).
Lain luonne
Jumalan luonteen heijastuksena Kymmenen käskyn laki on moraalinen, hengellinen ja kaiken kattava, sen sisältämät periaatteet ovat yleismaailmalliset.
Heijastus lainantajan luonteesta. Raamattu osoittaa, että Jumalan laissa ilmenee hänen luonteensa. Jumala on täydellinen, siksi hän on antanut myös "täydellisen lain" (Ps. 19:8). "Käsky on pyhä, oikea ja hyvä" (Room.- 7:-12). "Sinun käskyissäsi on totuus. Jo kauan olen tiennyt, millainen liittosi on: sinä olet säätänyt sen ikiajoiksi" (Ps. 119:-151,-152). "Käskysi ovat hyvät ja oikeat" (Ps. 119:-172).
Moraalinen laki. Kymmenen käskyä sisältävät Jumalan antaman mallin inhimilliselle käyttäytymiselle. Ne määrittelevät suhteemme Luojaamme ja Lunastajaamme sekä velvollisuutemme lähimmäisiämme kohtaan. Raamattu nimittää Jumalan lain rikkomista synniksi (1.-Joh. -3:4).
Hengellinen laki. "Laki on hengellinen" (Room.- 7:14). Sen vuoksi vain ne, jotka ovat hengellisiä ja jotka omistavat Hengen tuottamaa hedelmää, voivat totella sitä (Joh.- 15:4; Gal. -5:-22,23). Jumalan Henki antaa meille voimaa hänen tahtonsa tekemiseen (Ap.t. 1:8; Ps. -51:12 - 14). Pysymällä Kristuksessa saamme tarvitsemamme voiman tuottaaksemme hedelmää hänen kunniakseen (Joh. 15:5).
Inhimilliset lait koskevat vain tekoja. Mutta Jumalan käskyt ovat "ylen avarat" (Ps. 119:-96, VKR), ne koskevat salaisimpiakin ajatuksiamme, halujamme ja tunteitamme. Vuorisaarnassa Jeesus korosti tätä lain hengellistä ulottuvuutta ja osoitti, että rikkomus saa alkunsa sydämessä (Matt.- 5:-21,22-,-27,28;- Mark. 7:-21 - 23).
Myönteinen laki. Dekalogi on enemmän kuin vain lyhyt sarja kieltoja; se sisältää kauaskantoisia periaatteita. Se ei koske vain tekoja, joita meidän ei tule tehdä, vaan myös sitä, mitä meidän tulisi tehdä. Meidän ei tule vain pidättyä pahoista teoista ja ajatuksista; meidän on opittava käyttämään Jumalalta saamiamme kykyjä ja lahjoja hyvään. Näin jokaisella kiellolla on myönteinen ulottuvuutensa.
Esimerkiksi käskyllä "Älä tapa" on myönteinen merkityksensä: "Edistä elämää." "Jumalan tahto on se, että hänen seuraajansa pyrkivät edistämään jokaisen heidän vaikutuspiiriinsä tulevan henkilön hyvinvointia ja onnea. Syvällisessä merkityksessä evankeliumin levittäminen - hyvä uutinen pelastuksesta ja ikuisesta elämästä Jeesuksen Kristuksen yhteydessä - perustuu sille myönteiselle periaatteelle, joka on ilmaistuna käskyssä 'Älä tapa'." *1
Kymmenen käskyn lakia ei tulisi nähdä "niinkään kieltona kuin siunauksena. Sen kiellot ovat varmana takeena kuuliaisuuteen liittyvästä onnesta. Kun se vastaanotetaan Kristuksessa, se vaikuttaa meissä luonnetta puhdistavasti ja tuottaa meille iloa kautta ikuisten aikojen. Kuuliaiselle se on suojaavana muurina. Näemme siinä Jumalan hyvyyttä; ilmaisemalla ihmisille vanhurskauden muuttumattomat periaatteet Jumala pyrkii suojelemaan heitä rikkomuksen pahoilta seurauksilta." *2
Yksinkertainen laki. Kymmenen käskyä ovat yksinkertaisessa laaja - alaisuudessaan hyvin syvälliset. Ne ovat niin lyhyet, että lapsikin voi nopeasti oppia ne ulkoa; kuitenkin ne ovat samalla niin kauaskantoiset, että niiden piiriin kuuluvat kaikki mahdolliset synnit. "Jumalan laissa ei ole mitään salaperäisyyttä. Kaikki voivat ymmärtää sen sisältämät suuret totuudet. Heikoinkin äly voi tajuta näiden sääntöjen merkityksen; tietämättöminkin voi säännellä elämäänsä ja muodostaa luonnettaan tämän jumalallisen ihanteen mukaisesti." *3
Periaatteellinen laki. Kymmenen käskyä muodostavat yhteenvedon kaikista oikeista periaatteista - ne soveltuvat koko ihmiskuntaan kaikkina aikoina. Raamattu sanoo: "Tässä on lopputulos kaikesta, mitä nyt on kuultu: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä" (Saarn. 12:13).
Dekalogi - kymmenen sanaa tai kymmenen käskyä (2.Moos. 34:28) - muodostuu kahdesta osasta, mikä ilmenee siitäkin, että Jumala kirjoitti ne kahteen kivitauluun (5.Moos. 4:13). Ensimmäiset neljä käskyä (alkuperäisen käskyjaotuksen mukaan) koskevat velvollisuuttamme Luojaamme ja Lunastajaamme kohtaan, ja loput kuusi käskyä säätävät velvollisuuksiamme muita ihmisiä kohtaan. *4
Tämä kaksiosaisuus perustuu niihin kahteen suureen rakkauden perusperiaatteeseen, jotka ovat Jumalan valtakunnan toiminnan perustana: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" (Luuk. 10:27; vrt. 5.-Moos. -6:-4,5; 3.-Moos.- 19:18). Ne, jotka elävät näiden periaatteiden mukaan, ovat täysin sopusoinnussa kymmenen käskyn kanssa, sillä nuo käskyt ilmaisevat yksityiskohtaisemmin näiden periaatteiden sisällön.
Ensimmäinen käsky ohjaa palvomaan ainoaa tosi Jumalaa. Toinen kieltää epäjumalankuvien tekemisen ja palvonnan. *5 Kolmas kieltää Jumalan nimen turhan, halventavan ja väärän käytön. Neljäs kutsuu viettämään sapattia ja muistuttaa siitä, että tosi Jumala on taivaan ja maan Luoja.
Viides käsky vaatii lapsia olemaan alamaisia vanhemmilleen, jotka Jumala on asettanut välittämään hänen ilmoitettua tahtoaan tuleville sukupolville (ks. 5.-Moos. -4:-6 - 9; -6:-1 - 7). Kuudes suojelee ihmisen henkeä, koska elämä on pyhä. Seitsemäs vaalii puhtautta ja suojelee aviosuhdetta. Kahdeksas suojaa omaisuutta. Yhdeksäs vartioi totuutta ja kieltää väärän valan. Kymmenes koskee kaikkien ihmissuhteiden juuria kieltämällä himoitsemasta ja tavoittelemasta sitä, mikä kuuluu toisille. *6
Ainutlaatuinen laki. Kymmenen käskyä muodostavat ainoat sanat, jotka Jumala on koskaan lausunut ääneen kokonaisen kansan kuullen (5.-Moos. 5:-22). Jumala ei kuitenkaan jättänyt tätä lakia vain ihmisten heikon muistin varaan, vaan hän kaiversi sen sitten omalla sormellaan kahteen kivitauluun, joita oli säilytettävä ilmestysmajassa olevan arkun sisällä (2.Moos.- 31:-18; 5.Moos. -10:-2).
Auttaakseen Israelia käskyjen soveltamisessa Jumala antoi israelilaisille lisäksi muita lakeja, joissa annettiin yksityiskohtaisia määräyksiä heidän suhteistaan Jumalaan ja toisiinsa. Jotkut näistä laeista koskivat Israelin yhteiskunnallisia asioita (siviilioikeudelliset lait), toiset taas sisälsivät määräyksiä pyhäkköpalveluksesta (seremonialait). Jumala antoi nämä lait kansalle välittäjänä toimineen Mooseksen kautta. Mooses kirjoitti ne "lain kirjaan", joka asetettiin "liitonarkun viereen" (5.Moos. 31:-25,-26) - ei itse arkkuun, jonne oli sijoitettu dekalogi, Jumalan tahdon ylin ilmoitus. Tuosta lain kirjasta käytettiin myös nimitystä "Mooseksen lain kirja" (Joos.-8:-31; Neh.-8:-1) tai yksinkertaisesti "Mooseksen laki" (2.-Kun. 23:-25; 2.-Aik. 23:-18; 25:-4). *7
Iloa tuottava laki. Jumalan laki on sielun innoittaja. Psalmista sanoi: "Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Kaiken päivää minä sitä tutkin." "Minä rakastan sinun käskyjäsi, ne ovat minulle kalliimmat kuin puhtain kulta." "Minä olen joutunut ahdinkoon ja hätään, mutta sinun käskyistäsi saan ilon" (Ps.-119:-97,-127,-143). Ne, jotka rakastavat Jumalaa, pitävät hänen käskynsä, "eivätkä ne ole raskaita noudattaa" (1.-Joh.- 5:-3). Lainrikkojat pitävät lakia raskaana ikeenä, sillä lihan pyrkimykset "eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua" (Room.- 8:-7).
Lain tarkoitus
Jumala antoi lakinsa antamaan ihmisille runsaita siunauksia ja johtamaan heitä pelastavaan suhteeseen itsensä kanssa. Pane merkille seuraavat lain erityiset tehtävät:
Se ilmoittaa ihmiselle Jumalan tahdon. Kymmenen käskyä ilmentävät Jumalan luonnetta ja rakkautta, ja ne ilmoittavat hänen tahtonsa ja tarkoituksensa ihmiskuntaa kohtaan. Ne vaativat täydellistä kuuliaisuutta, "sillä se, joka muuten kaikessa noudattaa lakia mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, on syypää kaikilta kohdin" (Jaak. -2:-10). Laki on elämän sääntö, ja siksi kuuliaisuus laille on elintärkeätä pelastuksellemme. Kristus itse sanoi: "Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä" (Matt.- 19:-17). Tämä kuuliaisuus on mahdollista ainoastaan sen voiman avulla, minkä uskovassa asuva Pyhä Henki antaa.
Se on Jumalan liiton perusta. Mooses kirjoitti kymmenen käskyä sekä muita lakeja kirjaan, jota nimitettiin liiton kirjaksi (2.-Moos. -20:1 - 24:-8). *8 Myöhemmin kymmenen käskyä sisältäviä kivitauluja nimitettiin "liiton tauluiksi", mikä osoitti niiden tärkeyttä ikuisen liiton perustana (5.Moos. -9:-9; vrt. 4:-13. Enemmän liitoista tämän kirjan luvussa 7).
Se toimii arvosteluperusteena tuomiolla. Kaikki Jumalan käskyt ovat oikeat, vanhurskaat (Ps. 119:-172). Siksi laki asettaa vanhurskauden normit. Jokainen ihminen tuomitaan näiden vanhurskaiden periaatteiden mukaan, ei omantunnon mukaan. Raamattu sanoo: "Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä. Jumala vaatii tuomiolle kaikista salatuistakin teoista, niin hyvistä kuin pahoista" (Saarn. -12:-13,14; vrt. Jaak. 2:-12).
Ihmisten omatunto vaihtelee. Joidenkin omatunto on "heikko", toisten taas "likaantunut","paha" tai siinä on "polttomerkki" (1.Kor. -8:-7,12; Titus 1:-15; Hepr. 10:-22; 1.Tim.- 4:-2). Omatunto on kellon kaltainen: toimipa se muuten miten hyvin tahansa, se on ensin asetettava oikeaan aikaan ennen kuin siitä on hyötyä. Omatuntomme sanoo meille, että meidän tulee tehdä oikein, mutta se ei kerro, mikä on oikein. Vain Jumalan suuren normin - hänen lakinsa - mukaan säädetty omatunto voi pitää meitä erossa synnistä. *9
Se osoittaa, mikä on syntiä. Ilman kymmenen käskyn lakia ihminen ei voi nähdä Jumalan pyhyyttä, omaa syyllisyyttään eikä tarvettaan kääntyä.
Kun ihminen ei tiedä rikkovansa Jumalan lakia, hän ei myöskään tajua kadotettua tilaansa eikä ymmärrä tarvitsevansa Kristuksen sovittavaa verta.
Jotta ihmiset näkisivät todellisen tilansa, laki toimii kuin peilinä (ks. Jaak. 1:-23 - 25). Ne, jotka katsovat siihen, näkevät oman luonteensa puutteet Jumalan vanhurskaan luonteen taustaa vasten. Näin moraalilaki osoittaa, että koko maailma on syyllinen Jumalan edessä (Room. 3:19) ja joutuu vastaamaan hänelle.
"Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on" (Room. 3:20), sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista (1.Joh.-3:-4). Paavali sanoikin: "Vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin" (Room. 7:7). Laki saa syntisen vakuuttuneeksi synnistään. Se auttaa syntistä tajuamaan, että hän on Jumalan vihan tuomitsema ja että hänen rangaistuksensa on ikuinen kuolema. Laki saattaa hänet tuntemaan äärimmäisen avuttomuutensa.
Se on välikappale kääntymisessä. Pyhä Henki käyttää Jumalan lakia johtamaan meitä kääntymykseen. Kun nähtyämme oman luonteemme tajuamme olevamme syntisiä, kuolemaan tuomittuja ja ilman toivoa, tunnemme tarvitsevamme Vapahtajaa. Silloin evankeliumin hyvä uutinen tulee meille todella merkitykselliseksi. Siten laki ohjaa meitä kohti Kristusta. Hän on ainoa, joka voi auttaa meitä tässä epätoivoisessa tilanteessamme. *10 Tätä taustaa vasten Paavali viittasi sekä moraalilakiin että seremonialakiin, kun hän kirjoitti: "Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme" (Gal.- 3:24, VKR). *11
Mutta vaikka laki paljastaa meille syntimme, se ei voi pelastaa meitä. Niin kuin vesi on väline, jolla voimme puhdistaa likaiset kasvot, samoin nähtyämme Jumalan moraalilain peilistä likaisuutemme me käymme sille lähteelle, "joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta" (Sak. 13:-1) ja pesemme itsemme "Karitsan veressä" (Ilm. -7:14). Meidän on katsottava Kristukseen, "ja kun Kristus paljastetaan meille Golgatan ristillä kuolemassa koko maailman syntien alla, Pyhä Henki näyttää meile - - miten Jumala suhtautuu kaikkiin niihin, jotka katuvat rikkomuksiaan." *12 Silloin toivo täyttää sydämemme ja uskossa käännymme Vapahtajamme puoleen, joka antaa meille ikuisen elämän lahjan (Joh. -3:-16).
Se antaa todellisen vapauden. Kristus sanoi, että "jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja" (Joh. 8:34). Kun rikomme Jumalan lakia, emme ole vapaita, mutta kuuliaisuus kymmenelle käskylle takaa meille todellisen vapauden. Jumalan lain mukainen elämä merkitsee vapautta synnistä. Se merkitsee myös vapautta synnin seurauksista - jatkuvista loukatun omantunnon vaivoista ja lisääntyvästä syyllisyydestä, mikä kuluttaa elinvoimia. Psalmista sanoi: "Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää, ja siksi voin kulkea kevein mielin" (Ps. 119:45). Jaakob nimitti dekalogia "vapauden täydelliseksi laiksi" (Jaak.- 1:25).
Voidaksemme vastaanottaa tämän vapauden, Jeesus kutsuu meitä tulemaan hänen tykönsä syntitaakkoinemme. Hän tarjoaa meille niiden sijaan oman ikeensä, joka on kevyt ja hyvä kantaa (Matt. 11:29,30). Ies on palveluksen apuväline. Ies jakaa kuorman painon ja tekee tehtävän suorittamisen helpommaksi. Kristus tarjoutuu jakamaan ikeen kanssamme. "Ies, joka sitoo meidät palvelukseen, on Jumalan laki. Tuo suuri rakkauden laki, joka ilmoitettiin Eedenissä, julistettiin Siinailla, ja uudessa liitossa kirjoitetaan sydämeen, on se, mikä sitoo inhimillisen työntekijän Jumalan tahtoon." *13 Kun olemme ottaneet Kristuksen ikeen harteillemme, hän kantaa raskaan kuorman ja tekee kuuliaisuudesta ilon. Hän tekee meidät kykeneviksi onnistumaan siinä, mikä aikaisemmin oli mahdotonta. Näin laista, joka on kirjoitettu sydämeemme, tulee riemun ja ilon lähde. Olemme vapaita, sillä me haluamme noudattaa hänen käskyjään.
Jos lakia opetetaan ilman Kristuksen pelastavaa voimaa, ei koeta vapautta synnistä. Mutta Jumalan pelastava armo, joka ei tee lakia tyhjäksi, tuo mukanaan synnistä vapauttavan voiman, sillä "missä Herran Henki on, siellä on vapaus" (2.-Kor.- 3:-17).
Se ehkäisee pahuutta ja tuo siunauksia. Lisääntyvä rikollisuus, väkivalta, siveettömyys ja jumalattomuus, mikä tulvan tavoin leviää maailmassa, on dekalogin väheksymisen seurausta. Kun tätä lakia kunnioitetaan, se ehkäisee syntiä, edistää oikeita tekoja ja ylläpitää oikeutta. Ne kansakunnat, jotka ovat sisällyttäneet sen periaatteita lakeihinsa, ovat kokeneet suurta siunausta. Toisaalta sen periaatteiden hylkääminen johtaa jatkuvaan rappeutumiseen.
Vanhan testamentin aikoina Jumala usein siunasi kansoja ja yksilöitä sen mukaan, miten kuuliaisia he olivat hänen lailleen. "Vanhurskaus on kansalle kunniaksi," sanoo Raamattu, ja "ilman oikeutta ei valtaistuin kestä" (Sananl.- 14:-34; 16:-12). Ne, jotka kieltäytyivät tottelemasta Jumalan käskyjä, kohtasivat onnettomuuksia (Ps. 89:-31 - 33). "Jumalattoman kodissa on Herran kirous, mutta oikeamielisten asuinsijan hän siunaa" (Sananl. 3:33; vrt. 3.Moos.- 26; 5.-Moos. -28). Sama yleinen periaate pitää paikkansa tänäänkin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
huomautettavaa mutta tähän älä tapa - käskyyn, sehän kuuluu alkukielellä älä murhaa. Kun Jumala laissaan kuitenkin käski kivittämään ja melko usein tappamaan viholliset, mitenkä se voitiin tehdä jos piti olla tappamatta?
Huomaan sinulla olevan paljon aloituksia mutta niissä kovin vähän vastauksia.
Voisitko ystävällisesti supistaa esiintymistäsi siten, että kirjoittelisit vain omiin aloituksiisi.
Näin olisi sivut siistit eikä olisi liikaa nollaluokan aloituksia.
Kiitos jos maininnnastani on apua.