Äkkiä katsoen täällä eteläisessä Suomessa ajellessa näyttääpi, että kaikki viettävät kulutusjuhlia. Ajellaan hienolla isolla autolla, asutaan laveasti omakotitalossa Espoossa meren rannalla, harrstetaan extremeä ja golffia, maalla kesähuvila ja 2-3 krt vuodessa käydään kaukomailla. Kakaroille ostetaan kalliit lelut, pelit ja pensselit.
Itse mietin, mistä hitosta tyypit repivät rahat kaikkeen tähän. Itse en alempaan luokkaan (?)kuuluvana keskituloisena näihin kaikkiin yllä. Ammattini on toimihenkilö, siisti duuni, siistit vaatteet. Alla keskitason kärry rahoituksella, mutta ei omaa taloa (kaupungin vuokra-asunto), ei mökkiä, ei golffia, ei ulkomaanmatkoja.
Sen sijaan työkaverit reissuavat jatkuvasti, ajelevat n.25-35 te:n autoilla ja harrastavat kalliisti. Toteavat vaan, että iisisti eläen näin pärjäilee. Höh! Itse en juo tippaakaan alkomaholia enkä muita nautintoaineita enkä harrasta mitään rahapelejä. Edellä mainittu elintaso tuntuu vain mahdottomalta yhtälöltä.
Herääkin kysymys, onko kaiken takana sittenkin perinnöt? Aika monihan kaupunkilainen on lähtöisin maalta, ja ehken moni pramea auto ja omakotitalo on rahoitettu tekemällä hiukka pystykauppoja tai myymällä rantatontteja maalta.
Ottkaas kantaa! Lienee muitakin samaa ajattelevia??
Itse mietin, mistä hitosta tyypit repivät rahat kaikkeen tähän. Itse en alempaan luokkaan (?)kuuluvana keskituloisena näihin kaikkiin yllä. Ammattini on toimihenkilö, siisti duuni, siistit vaatteet. Alla keskitason kärry rahoituksella, mutta ei omaa taloa (kaupungin vuokra-asunto), ei mökkiä, ei golffia, ei ulkomaanmatkoja.
Sen sijaan työkaverit reissuavat jatkuvasti, ajelevat n.25-35 te:n autoilla ja harrastavat kalliisti. Toteavat vaan, että iisisti eläen näin pärjäilee. Höh! Itse en juo tippaakaan alkomaholia enkä muita nautintoaineita enkä harrasta mitään rahapelejä. Edellä mainittu elintaso tuntuu vain mahdottomalta yhtälöltä.
Herääkin kysymys, onko kaiken takana sittenkin perinnöt? Aika monihan kaupunkilainen on lähtöisin maalta, ja ehken moni pramea auto ja omakotitalo on rahoitettu tekemällä hiukka pystykauppoja tai myymällä rantatontteja maalta.
Ottkaas kantaa! Lienee muitakin samaa ajattelevia??
Vastaukset 6
Vanhimmat
tai rikas puoliso. Käsittääkseni on myös aika yleistä että nykyään työssäkäyvä nuorempi ikäpolvi (alle 40v) on saanut vanhemmiltaan (jotka ovat jo ehtineet periä) starttia-apua elämäänsä. Suomi on kuitenkin paljon vauraampi nyt, kuin 40 vuotta sitten, jotenkinhan se näkyy...
Meillä vaimon kanssa jää tulot alle 50 000 euron vuodessa (brutto) Silti omistamme omakotitalon (lähes kokonaan oma) kesämökin sekä uudenkarhean 33 000 euron auton. Kaikki on saatu rankalla säästämisellä ja melko kovalla lainanotolla. nyrkkisääntänä on ollut että kuukausituloista voimme laittaa lainoihin/säästöön 50%, lopuilla on pakko pärjätä. Perintöjä ei ole, lapsia kolme. Säästämme ulkomaanmatkoissa, vaatteissa, ruoanlaitossa (leivomme kaiken itse ja laitamme ruoankin melko pitkälle kotona) Lämmitys talossamme on puulla jotka itse olemme keränneet metsästä.
Hölmöähän se on mammonaa kerätä, mutta mieluummin vähän isoa ja näkyvää kuin paljon pientä rihkamaa.
perintöä tai muuta extraa se on. Mutta tää on autoilupalsta!
Ei tämä nyt varsinaisesti autoiluun liity, mutta ennemin tällaisia viestejä kuin tuota goldfinger-paskaa, mitä on tämäkin palsta täynnä...
Totuushan on, että jos on pienipalkkainen duuni, ja komia talo plus auto, niin jostain muualta ne fyffet ovat tulleet, joko perintö, lottovoitto,osakevoitot jne.
Itse olen matalapalkkainen toimistorotta, liksaa jää käteen vain 1460 e/kk. Omistan n.16 te auton, ei uusi, mutta ei vanhakaan. Asun myös kaupungin vuokra-asunnossa, ostan harkitusti vaatteita (kerralla laadukkaampia, että kestävät), enm käy kapakoissa, jotain jää säästöön, ja niillä voi tehdä esim. kerran vuodessa kohtuullisen ulkomaanmatkan. Väliajoilla kohtuu harrastamista (leffat, syöminen ulkona, halpa lenkkeily yms).
Eli liikoja ei kutenkaan ole, en haaveile omistusasunnosta, kesämökistä puhumattakaan, laajakulmatelevision hankin vasta sitten kun entinen tv hajoaa jne. Eli kyllä tälläkin pärjäilee jopa täällä Stadissa, mutta liikoja revittelyvaroja ei jää. Toisaalta: eipä työkään tapa ja aikaa jää myös puolison kanssa yhdessäoloon. Kaikki on suhteellista... :)
Että eiku pankkiin...