Tutustuinpa vihdoin teokseen Da Vinci -koodi.
Onko muita teoksen lukeneita? Mitä ajatuksia se herätti, vai jättikö tyhjän vaikutelman.
Haluan tietää, koska asialla on merkitystä ja liittyy maalliseen maailmaan, mutta niinhän liittyy usko ja uskon asiatkin.
Da Vinci -koodista on puhuttu paljon, kuitenkaan sen lukeneita ei löydy mistään ( liekö lukemus äänyt kesken... ) mutta kannanotot ja kommentit kiinnostaisi kuulla.
Onko muita teoksen lukeneita? Mitä ajatuksia se herätti, vai jättikö tyhjän vaikutelman.
Haluan tietää, koska asialla on merkitystä ja liittyy maalliseen maailmaan, mutta niinhän liittyy usko ja uskon asiatkin.
Da Vinci -koodista on puhuttu paljon, kuitenkaan sen lukeneita ei löydy mistään ( liekö lukemus äänyt kesken... ) mutta kannanotot ja kommentit kiinnostaisi kuulla.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Da Vinci kodia mutta tiedän että se tyttö jonka tuo kirjoittaja sanoi olleen Jeesuksen tytär ei sitä ollut ja myös sen tiedän että Jeesus ja Maria
eivät olleet rakastavaisia eikä marialle syntynyt
lasta.
Jäi teoksesta hieman sellainen kuva, jotta on luotu tarinan ymärille toisenlainen tulkinta. Skeptinen olen asian suhteen, pitipä se paikkaansa tai ei, niin jotenkin teos vaikuttaa sepitetylle tarinalle. Tottahan on, jotta kyse on romaanista, ei dokumentistä, mutta teoksen väitetään olevan myydyinpiä romaaneita...jäi ihmetyttämään, taitaa olla markkinamiesten juttuja...mutta kaikkea avoimena tutkailevalle oli tavallaan itsestään selvyys jossain vaiheessa lukea tekele. Toki muutakin ajankäyttöä olisi, mutta lukeminen on kuin matkailu, joskus sekin avartaa : )
Lisää kommentteja tykkäisin saada, ja nerättääkö teos millaisia tuntemuksia ja ajatuksia, sillä varmaan moni on ainakin kuullut teoksesta, ellei ole lukenut.
Ainakin tuolta on luettavissa kommentteja kirjasta:
http://www.teolinst.fi/tiedotteet/Da Vinci -koodi.html
Tuossa oli kommentti joka oli Teol. tri Timo Eskolan?
Ei siinä mitään, ihan asiallinen teologinen näkemys Romaanista.
Eräs kommentti kuitenkin vähän huvittaa ja se oli tämä:
"Historiaa lukeneet saattaisivat tällaisen myllytyksen keskellä turhautua – jos heitä siis vaadittaisiin pohtimaan tarinan todellisuutta. Jos kirjaa alkaisi lukea historiallisen tiedon valossa, se menettäisi kaiken jännityksensä. Eihän Aku Ankkaakaan voi lukea miettien Ankkalinnan mahdollista historiallisuutta. Sama koskee tätä teosta. Faktan ja fiktion sekoittaminen vie kaiken hauskuuden kaunokirjallisesta juonesta.
Faktojen maailma on toinen. Historioitsija huomaa nopeasti, että juuri mikään, mitä kirjassa väitetään, ei pidä paikkaansa historiallisesti. Paikkakuntien tai katujen nimet ovat tietenkin todellisia. Samoin käytettyjen kirjojen nimet. Sen jälkeen alkaakin mielikuvituksen leikki. Sitä lukijan ei ole tarkoituskaan ottaa todesta."
En ymmärrä miksi ensinäkin historiaa lukeneet turhautuisivat jostakin romaanista jossa faktat ja fiktiot sekoittuvat ja miten se vie kaiken hauskuuden heiltä, vaikka he vähän tarkastelisivatkin sitä historian valossa?
Tämän voi ottaa samanlaisena kuin Waltarin Sinuhe Egyptiläisen, romaanina jossa faktat ja fiktiot sekoittuvat mielenkiintoisella tavalla.
Hän toteaa, että faktojen maailma on toinen ja mielikuvitusta ei olekaan tarkoitus ottaa todesta.
Saman vosi sanoa Raamatusta, jos sitä lukee luonnontieteiden pohjalta on siinä faktat ja fiktiot sekoittuneet todella pahasti, muutta silti se on kait tarkoitettu todeksi otettavaksi, sen mielikuvitusta myöten?
Oliskin mielenkiintoista kuulla miten tämä herra selittäisi sen samoista lähtökohdista kuin tuon Da Vinci-koodin romaanin.
Eskola on ottanut tuohon kysymykseen kantaa esimerkiksi kirjassaan ”Juutalainen nimeltä Jeesus – Monikasvoinen Messias”. Tutkijana hänellä on selvä käsitys siitä, miten lähdekritiikkiä vanhojen tekstien suhteen toteutetaan. Väitteistä, joilla pyritään osoittamaan Uuden testamentin kerronnan virheellisyyttä tai epähistoriallisuutta Eskola kommentoi mm:
”Hätkähdyttävän väitteen voi ymmärtää äärimmilleen viedyn kritiikin näkökulmasta. Tutkija .. pohtii mielikuvituksen varassa, mitä kertomuksen (UT) tilalle voisi sijoittaa.”
”Kysymys historiallisesta todistusaineistosta on olennaisen tärkeä. Kun käytettävissä on Uudessa testamentissa neljän evankeliumin antamat tiedot .. on ensimmäisen tason lähdeaineisto varsin kattava.”
”Jos Uuden testamentin tietoja yritetään lähteä historiatieteen keinoin epäilemään, pitäisi historioitsijalla olla käytettävissään yhtä laajoja, kymmeniä sivuja pitkiä, vanhoja ja aitoja tekstejä, joissa kerrottaisiin samoista asioista toisella, Uudesta testamentista poikkeavalla tavalla. Vasta silloin vastaväitteet olisivat dokumentoituja ja perusteltuja.”
missä tuossa tarkasteltiin Raamattua luonnontieteiden kannalta?
Oletko jotenkin lukutaidoton, vai tarkoituksellisestiko höpiset asian vierestä?
Niin, kerroin vain siitä, mitä näkemyksiä Eskola on esittänyt Raamatusta historiantutkijan kannalta katsottuna, samalta kannalta kuin hän on esittänyt huomioita tuosta Brownin kirjasta. Hän ei ole tietääkseni luonnontieteilijä, joten en tiedä onko hänellä näkemystä asiaan siltä kannalta, siitä olisi varmaan parempi kysyä suoraan jos se kiinnostaa.
Mielestäni on varsin loogista, että historiallisia tapahtumia katsotaan historian tutkimuksen kautta. Miksipä tietysti ei voisi tutkia vaikka psykologiaa geologian kannalta katsottuna, mutta tulosten merkityksestä en olisi kovin vakuuttunut.
>>Mielestäni on varsin loogista, että historiallisia tapahtumia katsotaan historian tutkimuksen kautta.>Hän ei ole tietääkseni luonnontieteilijä, joten en tiedä onko hänellä näkemystä asiaan siltä kannalta, siitä olisi varmaan parempi kysyä suoraan jos se kiinnostaa. >Mielestäni on varsin loogista, että historiallisia tapahtumia katsotaan historian tutkimuksen kautta. Miksipä tietysti ei voisi tutkia vaikka psykologiaa geologian kannalta katsottuna, mutta tulosten merkityksestä en olisi kovin vakuuttunut.>Miksipä tietysti ei voisi tutkia vaikka psykologiaa geologian kannalta katsottuna, mutta tulosten merkityksestä en olisi kovin vakuuttunut.
Mielenkiintoisinta kirjassa on se väite katolisen kirkon pyrkimyksestä jotenkin häivyttää "pyhänaiseus" tai mikä se ajatus sielä kirjassa olikaan, kun kuitenkin nykyisin tuntuu, että katolisessa kirkossa Marialla on erittäin suuri asema "jumalan äitinä".
Ja se asema, mikä Marialla tuntuu olevan nykyisin katolilaisilla ei ole mielestäni Raamatun opetukseen perustuvaa.
Katolisella kirkolla ei mielestäni ole aitoa tarvetta sen kirjan tuomitsemiseen, koska sillä on jo vahva Maria-oppi.
Voisi vetää melkein sellasen salaliittoteorian, että Dan Brown on katolilaisten salainen "ase", jolla he entisestään korottavat Mariaa jumalatasolle.
Tästä teoriasta voisi kirjoittaa vastaavan teoksen, Dan Brown -koodi. :)
>>Mielenkiintoisinta kirjassa on se väite katolisen kirkon pyrkimyksestä jotenkin häivyttää "pyhänaiseus" tai mikä se ajatus sielä kirjassa olikaan, kun kuitenkin nykyisin tuntuu, että katolisessa kirkossa Marialla on erittäin suuri asema "jumalan äitinä".
Ja se asema, mikä Marialla tuntuu olevan nykyisin katolilaisilla ei ole mielestäni Raamatun opetukseen perustuvaa.>Katolisella kirkolla ei mielestäni ole aitoa tarvetta sen kirjan tuomitsemiseen, koska sillä on jo vahva Maria-oppi.>Voisi vetää melkein sellasen salaliittoteorian, että Dan Brown on katolilaisten salainen "ase", jolla he entisestään korottavat Mariaa jumalatasolle.
Tästä teoriasta voisi kirjoittaa vastaavan teoksen, Dan Brown -koodi. :)
"Minusta taas kirjan keskeinen juoni oli se, että Jeesuksella ja Magdaleenalla oli lapsi ja sitä kautta suvun jatko, jonka Katolinen kirkko yritti salata?"
Niin, se on varmaan sen keskeinen juoni. Mielestäni siinä kirjassa on myös tuosta naiseus asiasta.
En tarkoittanut myöskään kieltää sitä, että Maria olisi synnyttänyt Jeesuksen, vaan minua häiritsee enemmänkin se, jos Maria nostetaan jumalaksi. Toivottavasti se on turha huoleni, eikä niin oikeasti olisi tapahtumassa.
"Tarve varmaan syntyisi jos jossakin tallustelisi "Jumalan pojan" jälkeläisiä kuten kirja juonessaan antaa ymmärtää?"
Toisaalta se osoittaisi, ettei katolinen kirkko uskoisi Jeesukseen. Jos he tietäisivät jonkun olevan Jeesuksen lapsi, niin olisi loogista, että he kunnioittaisivat sitä lasta. Uskaltaisivatko he nousta Jeesuksen lasta vastaan?
Tyhmä kysymys, tietenkin, olihan kansa valmis surmaamaan Jeesuksenkin.
Tässä on hyvä kuitenkin muistaa sellainenkin asia, ketkä ovat Jumalan lapsia, Raamatun mukaan he, jotka tekevät Jumalan tahdon.
Tämän todellista merkitystä on jokaisen syytä miettiä.
>>En tarkoittanut myöskään kieltää sitä, että Maria olisi synnyttänyt Jeesuksen, vaan minua häiritsee enemmänkin se, jos Maria nostetaan jumalaksi. Toivottavasti se on turha huoleni, eikä niin oikeasti olisi tapahtumassa. >Toisaalta se osoittaisi, ettei katolinen kirkko uskoisi Jeesukseen.>Jos he tietäisivät jonkun olevan Jeesuksen lapsi, niin olisi loogista, että he kunnioittaisivat sitä lasta. Uskaltaisivatko he nousta Jeesuksen lasta vastaan?
Tyhmä kysymys, tietenkin, olihan kansa valmis surmaamaan Jeesuksenkin.
"Jos pitää Jeesusta Jumalana, niin eikö Maria ole silloin "Jumalan äiti"?"
Kyllä.
Itse pidän Jeesusta Messiaana, joka on syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta. Jeesus Raamatun mukaan on myös ihmisen poika, joten en pidä häntä kakkos jumalana, mutta kyllä Jumalan poikana, mikä saattaa kuulostaa oudolta.
Lisäksi Raamatun mukaan Jeesus istuu Jumalan oikealla puolella, joten he ovat minun uskoni mukaan omat persoonat, mutta kuitenkin yhtä, siinä mielessä, että Jeesus tuntee Jumalan ja tekee Jumalan tahdon ja Jumala tuntee Jeesuksen.
"Jumalaksihan ei kait häntä kukaan yritäkään nimittää, vaan "Jumalan Äidiksi"?"
Hyvä jos ei jumalaksi olla nimittämässä.
Huom. Tässä oli minun käsitystä Jeesuksesta ja Jumalasta, jonka paikkaansa pitävyys jokaisen Jeesuksen seuraajan erityisesti, pitää tarkastaa Raamatun ja Jeesuksen opetuksen valossa.
>>Kyllä.
Itse pidän Jeesusta Messiaana, joka on syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta. Jeesus Raamatun mukaan on myös ihmisen poika, joten en pidä häntä kakkos jumalana, mutta kyllä Jumalan poikana, mikä saattaa kuulostaa oudolta.
Lisäksi Raamatun mukaan Jeesus istuu Jumalan oikealla puolella, joten he ovat minun uskoni mukaan omat persoonat, mutta kuitenkin yhtä, siinä mielessä, että Jeesus tuntee Jumalan ja tekee Jumalan tahdon ja Jumala tuntee Jeesuksen.