Kannattaa lukea ohessa oleva Tarja Cronbergin pohdinta esitetyistä kuntamalleista. Cronbergin kirjoitus on asiasta paras ja analyyttisin esitys jonka olen nähnyt. Hän päätyy kannattamaan aluekuntamallia. Hän myös perustelee miksi.
Tarja Cronberg sopisi vaikka seuraavan hallituksen kuntaministeriksi.
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/demokratiahanke/home.nsf/wLatest/BD8CCC148A91973DC2256EB5002BEEAA
Aluekuntamallissa säilyisivät nykyiset kunnat lähikuntina. Niille valittaisiin luottamusmiehet, joten demokratia tässä suhteessa ei muuttuisi. Osa nykyisten kuntien tehtävistä kuitenkin siirtyisi 20 aluekunnalle. Näitä tehtäviä olisivat mm. sairaan- ja terveydenhoito sekä toisen asteen koulutus. Aluekunnalle valittaisiin demokraattisesti johtoelimet suorilla vaaleilla. Tässä tapauksessa demokratia lisääntyisi. Suorilla vaaleilla valittaisiin nyt – ei ainoastaan lähikuntien luottamusmiehet – vaan myös aluetason luottamushenkilöt.
Tämä olisi huomattava parannus nykyiseen käytäntöön, jossa maakuntatason valtuustot, kuten sairaanhoitopiirien, koulutuskuntayhtymän ja maakuntaliiton valtuustot, valitaan epäsuorasti kuntien edustajainkokouksissa.
Esitetyistä malleista aluekuntamalli lisää demokratiaa ja säilyttää demokraattisesti valitut luottamusmiehet lähikunnissa ja tuo demokraattiset vaalit vihdoin myös aluetasolle.
Tarja Cronberg sopisi vaikka seuraavan hallituksen kuntaministeriksi.
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/demokratiahanke/home.nsf/wLatest/BD8CCC148A91973DC2256EB5002BEEAA
Aluekuntamallissa säilyisivät nykyiset kunnat lähikuntina. Niille valittaisiin luottamusmiehet, joten demokratia tässä suhteessa ei muuttuisi. Osa nykyisten kuntien tehtävistä kuitenkin siirtyisi 20 aluekunnalle. Näitä tehtäviä olisivat mm. sairaan- ja terveydenhoito sekä toisen asteen koulutus. Aluekunnalle valittaisiin demokraattisesti johtoelimet suorilla vaaleilla. Tässä tapauksessa demokratia lisääntyisi. Suorilla vaaleilla valittaisiin nyt – ei ainoastaan lähikuntien luottamusmiehet – vaan myös aluetason luottamushenkilöt.
Tämä olisi huomattava parannus nykyiseen käytäntöön, jossa maakuntatason valtuustot, kuten sairaanhoitopiirien, koulutuskuntayhtymän ja maakuntaliiton valtuustot, valitaan epäsuorasti kuntien edustajainkokouksissa.
Esitetyistä malleista aluekuntamalli lisää demokratiaa ja säilyttää demokraattisesti valitut luottamusmiehet lähikunnissa ja tuo demokraattiset vaalit vihdoin myös aluetasolle.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Aluekuntamallin yksi suuri ongelma on kaupunkiseutujuen elinvoiman ja elinkeinopoliittisen dynamiikan juuttuminen maakuntatason byrokratiaan.
Aluekuntamalli saattaa siten olla pelastus pienille kunnille. Eli ne saisivat jäädä perinneyhdistyksinä ilman todellista päätösvaltaa vaalimaan kunnan viiriä.
Mutta suuri ongelma on kaupumgit ja kaupunkipolitiikka olisivat alisteisia maakuntatason byrokratialle.
Kuitenkin Suomen hyvinvoinnin ja elinkeinopolitiikan menestymisen ydin on kaupungeissa ja kaupunkipolitiikassa.
Kepun kannattama aluekuntamalli säiöyttää nykyiset kepulle edulliset valtarakenteet, mutta samalla tuhotaan hyvinvointiyhteiskunnalle välttämätön kaupunkipolitiikka.
Vastaava järjestelmä muualla ei ole ikinä estänyt suukaupunkeja syntymästä ja menestymästä.
Otetaan esimerkeiksi vaikka Pariisi ja Berliini.
Ainoa järkevä malli on se, että kaupungin ympärillä on riittävän kokoinen maalaiskunta. Näin kaupungissa ei maankorko nouse liian korkealle.
... olisi aluekunnan pääkaupunki ja saisi uutta potkua. Eikä tuolla maakunnissa ole suurta eroa kaupungilla ja maalaikunnalla. Esim. tyypillinen maalaikunta, Somero, onkin kaupunki.
Kunta on ennen kaikkea lähidemokratiaa. Edullisin kuntamalli olisi se, missä kaupunkeja ympäröivät kunnat yhdistyisivät riittävän suureksi kunnaksi, millä olisi mahdollisuus ylläpitää terveyskeskus.
Ylikunnalliset rakenteet mädättävät kunnanvaltuutettujen vallan.
Keskusta ei asettaisi kunnille kuntarakenneuudistuksessa minkäänlaisia kokovaatimuksia, kertoo lauantain Helsingin Sanomat. Keskusta on saanut valmiiksi alustavan ehdotuksensa kuntauudistuksen puitelaiksi. Oleellisilta kohdiltaan keskustan puitelakihahmotelma poikkeaa melkoisesti SDP:n kaavailemasta puitelaista.
Keskustan mielestä kaikki kuntaliitokset on tehtävä vapaaehtoisuuden pohjalta. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut puolue haluaa toteuttaa pääsääntöisesti kuntien maakunnallisella yhteistyöllä. Väestöpohjatavoitteet koskevat ainoastaan sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita.
SDP haluaa vähimmäisväestöpohjan haja-asutusalueiden kunnille. Muualla maassa SDP haluaa kuntarakenteen perustaksi kaupunkikeskukset. SDP haluaa vahvistaa kuntien taloutta lisäämällä kuntien verotusoikeutta, josta keskusta vaikenee kokonaan.
Keskustan puitelaissa erityisasemassa ovat maakunnat. Palvelujen yhteensovittamisesta vastaisivat maakuntien liitot. Jokaisen kunnan pitäisi laatia valtuuston hyväksymä palvelujen järjestämissuunnitelma syyskuun 2007 loppuun mennessä. Maakuntien asemasta keskusta ja SDP ovat jyrkästi eri mieltä.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=89440
Huomio:
Ruotsinkielisien kuntien (esim. Närpiö, Luoto, Korsnäs) asukkaiden kannattaa äänestää RKP:n sijasta Keskustaa jos haluavat säilyttää omat kuntansa.
... voitaisiin kutsua maakuntamalliksi. Aluekuntiahan olisi suurinpiirtein sama määrä kuin on maakuntia. Mm. Ruotsissa on sellainen systeemi käytössä ja esim. terveydenhoito aivan terveyskeskuksia myöten on maakunnan hoidossa. Sielläkin valitaan mmakunnan valtuustot yleisillä vaaleilla samassa yhteydessä kun valitaan kunnanvaltuustot.
Minustakin se olisi vakavasti harkittava malli. Se selkeyttäisi alueellista hallintoa. Nykyäänhän on kaikenlaisia kuntien muodostamia organisaatioita, kuten seutukuntia, maakuntia, kuntainliittoja monenlaisiin tarkoitukiin ja monenlaisilla kuntakokoonpanoilla aluekeskuksia ja aluekeskuksia. Myös valtionhallinnon alueorganisaatioita, kuten tiepiirit, EK-keskukset, ympäristökeskukset jne. voitaisiin
keskittää maakunien yhteyteen. Samoin läänit voitaisiin lakkauttaa ja siirtää tehtävät
maakuntiin ja osittain keskushallintoon.
Aluekuntamalli eli maakuntamalli ei ole poliittisesti realistinen. Kokoomus ja demarit eivät hyväksy kepun ajamaa maakuntamallia.
Sinipunapuolueet kannattavat luontaisiin työssäkäynti- ja asiointialueisiin pohjautuvaa peruskuntamallia.
Kokoomus ja demarit eivät halua luoda yhtä uutta hallintoporrasta, sitähän aluekuntamalli merkitsisi.
Kepu jäi suurista puolueista yksin kannattamaan aluekuntamallia.
... ei ole ajanut aluekuntamallia. Se ajaa sitä mallia, jossa nykyinen kuntamalli parannettuna vapaehtoisilla kuntaliitoksilla säilytetään ja sitten suurempaa väestöpohjaa vaativat palvelut hoidetaan kuntien yhteistyöllä ja erilaisten kuntainliittojen avulla. Minusta selkeä aluekuntamalli on parempi.
Muuten: tuo Tarja Cronberg taitaa olla viisas. Eilisessä Hesarissahan oli hänen järkevä kirjoituksensa Natosta.
Vai ymmärryksesikö pätkii?
Tarja Cronbergin kirjoituksessahan luetellaan lukuisia seikkoja, jotka nimenomaan VÄHENTÄVÄT byrokratiaa.
Lainaus:
” Aluekuntamalli antaisi kuitenkin mahdollisuuden byrokratian vähentämiseen aluetasolla, kun yksi demokraattisesti valittu valtuusto pystyisi koordinoimaan alueen toimintoja. Samoin lähikunnissa voitaisiin myös kunnallista byrokratiaa vähentää. Pienistä kunnistahan elinkeinoasiamiehet ovat poistuneet jo kauan sitten.”
Keskusta on ei valitettavasti voi puhua aluekunnista ääneen SDP:n agressiivisesti vastustaessa. Parasta toteuttaa se, mikä tällä hetkellä on mahdollista ja edetä myöhemmin kunhan valistus on tehnyt tehtävänsä. Tarja Cronbergin viisaat ajatukset aluekuntien (maakuntien) puolesta, ovat hyödyllisiä tässä suhteessa.
Sinipunapuolueet eivät ole kertoneet vieläkään, mitä ne tarkoittavat työssäkäynti- ja asiointialueella. Eikö niiden olisi jo aika kertoa kunta kunnalta ja kylä kylältä, mihin työssäkäynti- ja asiointialueeseen kukin niistä kuuluu?
Se on mahdoton tehtävä koko maahan sovellettuna, ellei kelpuuteta ainoaa luonnollista työssäkäynti- ja asiointialuetta koko valtakunnassa eli maakuntaa. Kaikille maakunnille on syntynyt suuri maakuntakeskus tavallisesti jo satoja vuosia sitten, eikä kukaan kiistä sen olemassaoloa, koska suuret työpaikat, kauppakeskukset, virastot ja yhdistysten piiriorganisaatiot ovat keskittyneet maakuntakeskuksiin.
Sen sijaan keskinään samanlaisista maalaiskunnista - vaikka kutsuisivatkin itseään kaupungeiksi - ei saada työssäkäynti- ja asioimiskeskuksia.
Aluekunta- eli maakuntamallia ovat kannattaneet keskustan lisäksi myös vihreät. Se ei olisi uusi hallintoporras, koska siinä rajat ovat yhteneväiset mm. sairaanhoitopiirien ja valtionhallinnon piirien kanssa.
sehän on siellä mihin sijoitetaan virastot, joissa voi käydä kumartamassa pikkuvirkamiesnilkkejä.
Kun eivät ymmärrä tosiasioita ja eivät tunne kuntapolitiikkaa. Demokraattinen asioiden hoitaminenkin on hakoteillä.
Miten voikaan olla noin tyhmiä päättäjiä valittuna eduskuntaan ja ministereiksi asti? Johtuukohan suomalaisista?
On väärin, että rahaministerinä on hallituksen tyhmin ihminen.
Jospa tuo Heinäluoma on joidenkin ulkovaltojen suosittelema tumpelo Suomen saattamiseksi pois maailman markkinoilta takaisin esiteolliseen aikakauteen.
Onko oikein, että pääministerinä on henkilö, joka tarvitsi 13 vuotta selvittääkseen perusopinnot yliopistolla. Sitä ennen hän oli jäänyt luokalle. Tosi fiksu, osaa lähetellä tekstiviestejä.
Heinäluomalla varaa käydä lukiota kaksi vuotta luokkaa kohti eikä toista kymmentä vuotta yliopistoa maisterin tutkintoon, liekö maisteri vieläkään.
Matti on viisas nostaa oikeusjutun omista hölmöilyistään TEKSTIVIESTEISTÄ. Voiko olla tämän viisaampaa Kepulaista?
Hyvä pol.tunt(ematon),
Kuuleppas ny ns politrukki. Sinäkään et ilmeisesti ole opiskellut maantietoa ja/tai yhteiskuntatietoa ylipäät...
Minä jo vaihdoin nimittäin puoluetta kun Osama (Sonninvaara) rupesi touhuamaan, siis vasemmalle ja sitten sekin liitto hajosi. Nyt olen taas vapaa kansalainen vapaassa maassa ja minusta nämä kaikki politrukkien kehittämät mallit ahdistavat.
Have a Veri Nais Dei Änivei - Tarja? whoever...
Stadi on savolaisten Amerikka. Pohjalaiset lähtivät Ameriikkaan. Savolaiset eivät kyenneet kuin Helsinkiin. Laittoivatpa jonkun Amerikkaan lähteneen matkaan kirjeitä, että laittaa siellä Amerikassa postiin, jotta suku ei saa tietää, että jätkä jäikin Stadiin pultsariksi.
Stadissa on nykyään niin paljon savolaisia, että se on piloilla. Slangiakin vääntelevät omasta mielestään niin taitavina.
Siis stadilaiselta dilleltä.
Ihan mielenkiintoinen argumentti. Itse olen kuitenkin eri mieltä. Aluekuntamalli loisi vain uuden hallintokerroksen. Nämä ns aluekunnathan menevät melkein yksi yhteen maakuntajaon kanssa. Kokemus on opettanut, että Suomen kokoisessa maassa riittää kaksi hallintokerrosta, valtionhallinto ja paikallishallinto. Siihen väliin ei kaivata yhtään mitään. Norjan ja Ruotsin esimerkit tehottomine maakuntahallintoineen on hyvä peloite.
Tietenkin, se että myös paikallishallintotaso olisi vahva niin se edellyttää elinvoimaisia peruskuntia ja näinhän ei nykyään asia todellakaan ole. Yli puolet kunnista ovat katteeltaansa alijäämäisiä.
Suomen ongelmana on että demokratiaa on liian ja byrokratiaa liian paljon.
Kuten Tarja Cronberg kirjoittaa:
"Aluekuntamalli antaisi mahdollisuuden byrokratian vähentämiseen aluetasolla, kun yksi demokraattisesti valittu valtuusto pystyisi koordinoimaan alueen toimintoja. Samoin lähikunnissa voitaisiin myös kunnallista byrokratiaa vähentää."
Tämä johtaisi hallinnon huomattavaan järkevöitymiseen keskusvallan byrokratialäskiperseen poistuessa aluehallinnon niskasta. Esim. Ahvenanmaa olisi takuulla köyhä takapajula, jos se ei olisi ollut itsenäinen maakunta. Se onkin mainio esimerkki alueiden itsenäisen hallinnon voimasta.
Surullista kyllä, SDP ajaa vanhanaikaista, keskusvaltaa painottavaa totalitaristista malliaan kuin käärmettä pyssynpiippuun.
p.o.
"Suomen ongelmana on, että demokratiaa on liian VÄHÄN ja byrokratiaa liian paljon."
... aluekuntamallissa, kun kuntien yläpuolella oleva sekava viidakko erilaisia hallintoja saadaan yhteen niin kuin tähän avaukseen liittyvässä kirjoituksessani osoitan. Lisäksi demokratia paranee, kun tähän maakuntamalliin lisätään vielä vaaleilla valittu valtuusto. Nykyään tuota sekavaa viidakkoa yritetään niihin osallistuvien kuntien taholta ohjata demokratian tielle nimeämällä hallintoelimiin kunnanvaltuutettuja. Maakuntavaltuusto hoitaisi yhtenäisesti kaikki.
Jyrki Katainen muuten sanoi äskettäin televisiokeskustelussa, että "ei ole syytä asettaa mitään eksaktia rajaa kunnan asukasluvuksi".
Kuntaministeri Manninen on kuulemma kehittelemässä vielä neljännen kuntamallin, jota kutsuu ”mahdollistavaksi” malliksi. Se olisi esillä olleiden kuntamallien yhdistelmä, joka ottaisi huomioon alueelliset, maantieteelliset ja kielelliset eroavaisuudet siten, että malli olisi hyvin joustava ja alueiden omista lähtökohdista rakentuva.
Siihen olisi syytä SDP:nkin tarttua jos ei halua jäädä hakkaamaan yksin päätä seinään oman mallinsa kanssa.