miksiköhän espoossa ei ole sellaista keskustaa kuin kaikissa muissa isoissa kaupungeissa..vaikka tapiolaa kai yleisesti pidetään ns. keskustana kun siellä on stockmann sokos yms. miksi espoon keskus on edes nimeltään espoon keskus kun siellä ei asio muut kuin sen paikan asukit ja juopot..
ei ole selvää keskustaa?
espoonasukki
24
1923
Vastaukset
- asdasdas
Espoon keskuksessa on kaupungintalo ja Marketta Kokkonen käy siellä töissä, siksi se on keskus.
- Josseri
Kuten ei myöskään oma kotikaupunkini Vantaa. Molemmat ovat tosiasiassa Helsingin esikaupunkeja. Yhtä keinotekoisia kuin jos Tampereella oleva Hervanta olisi oma itsenäinen kuntansa.
Kuitenkin, en itse alkaisi väkisin yhdistelemään kuntia. Espoo ei ikinä vapaaehtoisesti tule helsinkiin liittymään ja heidän tahtoansa on kunnioitettava. Pakolla on lyhyet jäljet.- omanlaisensa
Käsite kaupunki voi olla laaja; ei kaupungin tartte välttämättä olla täynnä korkeita vanhoja rakennuksia, ratikoita, vanhaa kirkkojen, museoiden ja vanhojen puistojen täyttämiä keskustoja. Kaupunki voi myös koostua erilaisista alueista joilla on oma kylämäinen ominaislaatunsa. Esim Espoossa on moderneja lähiöitä, Taka-Töölömäisiä alueita kuten esim uus eteläinen Leppävaara ja Vallikallio, rivitaloalueita ja suoranaista maaseutua ja omintakeinen opiskelija-teknologia-Otaniemi. Lisäks suuret luontoalueet, esim Nuuksio ja ainutlaatunen Laajalahden lintujensuojelualue, Kauklahden vanha puutalokylä ja merellinen oma maailmansa, Kivenlahti. Miksei tällanen alue vois olla itsenäinen kaupunki? Se on sitä vaikkei mistään löydäkään yhtään samankaltasta kaupunginosaa ku Helsingistä; ei löydä ei, mutta jälleen kerran, mitä se haittaa?
Se on vähän sama ku jos mä muuttasin esim Tampereelle ja alkasin urputtaa jatkuvasti et "Missä täällä on meri, missä täällä on meri?" No mertahan ei Tampereelta löydy vaikka mitä tekis. - tark
omanlaisensa kirjoitti:
Käsite kaupunki voi olla laaja; ei kaupungin tartte välttämättä olla täynnä korkeita vanhoja rakennuksia, ratikoita, vanhaa kirkkojen, museoiden ja vanhojen puistojen täyttämiä keskustoja. Kaupunki voi myös koostua erilaisista alueista joilla on oma kylämäinen ominaislaatunsa. Esim Espoossa on moderneja lähiöitä, Taka-Töölömäisiä alueita kuten esim uus eteläinen Leppävaara ja Vallikallio, rivitaloalueita ja suoranaista maaseutua ja omintakeinen opiskelija-teknologia-Otaniemi. Lisäks suuret luontoalueet, esim Nuuksio ja ainutlaatunen Laajalahden lintujensuojelualue, Kauklahden vanha puutalokylä ja merellinen oma maailmansa, Kivenlahti. Miksei tällanen alue vois olla itsenäinen kaupunki? Se on sitä vaikkei mistään löydäkään yhtään samankaltasta kaupunginosaa ku Helsingistä; ei löydä ei, mutta jälleen kerran, mitä se haittaa?
Se on vähän sama ku jos mä muuttasin esim Tampereelle ja alkasin urputtaa jatkuvasti et "Missä täällä on meri, missä täällä on meri?" No mertahan ei Tampereelta löydy vaikka mitä tekis.Espoo on Helsingin taajama-aluetta. Espoo on asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kunta vain ja ainoastaan sen vuoksi että sattuu olemaan Helsingin vieressä. Jos Helsinki ei olisi pääkaupunki eikä kasvanut nykyisiin mittoihinsa, olisi Espoo pieni ruotsinkielinen maalaiskunta.
Vertaus Tampereen merenrannasta on todella ontuva ja kertoo edellisen kirjoittajan älyllisen ajattelun pienuudesta. Sitäpaitsi Tampereella on (keskustassa!!!) kaksi vilkasta sisävesisatamaa. Molemmissa on matkustajalaivaliikennettä. Kyllä Tampereenkin naapurikuntiin muutetaan muualta Suomesta, syystä että ne sijaitsevat Tampereen vieressä. Samoin Espooseen muutetaan, koska se on Helsingin vieressä. - eikä omansa
omanlaisensa kirjoitti:
Käsite kaupunki voi olla laaja; ei kaupungin tartte välttämättä olla täynnä korkeita vanhoja rakennuksia, ratikoita, vanhaa kirkkojen, museoiden ja vanhojen puistojen täyttämiä keskustoja. Kaupunki voi myös koostua erilaisista alueista joilla on oma kylämäinen ominaislaatunsa. Esim Espoossa on moderneja lähiöitä, Taka-Töölömäisiä alueita kuten esim uus eteläinen Leppävaara ja Vallikallio, rivitaloalueita ja suoranaista maaseutua ja omintakeinen opiskelija-teknologia-Otaniemi. Lisäks suuret luontoalueet, esim Nuuksio ja ainutlaatunen Laajalahden lintujensuojelualue, Kauklahden vanha puutalokylä ja merellinen oma maailmansa, Kivenlahti. Miksei tällanen alue vois olla itsenäinen kaupunki? Se on sitä vaikkei mistään löydäkään yhtään samankaltasta kaupunginosaa ku Helsingistä; ei löydä ei, mutta jälleen kerran, mitä se haittaa?
Se on vähän sama ku jos mä muuttasin esim Tampereelle ja alkasin urputtaa jatkuvasti et "Missä täällä on meri, missä täällä on meri?" No mertahan ei Tampereelta löydy vaikka mitä tekis.Suomessa kaupungin virallinen määritelmä on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia.
Vaikka virallisesti Espoo on oma kaupunki valtuustoineen, julkishallintoineen ja byrokratioineen, on Espoo käytännössä osa Helsinkiä, pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseutu on usean kaupungin keskittymä eli metropolialue.
Käytännössä kaupungit määrittyy keskustansa perusteella. Pääkaupunkiseudu keskusta on Helsingin keskusta, joka on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita.
Onneksi päättäjätkin ovat vihdoin huomanneet, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on ainoa keino taata jatkossa alueen vetovoimaisuus. Vaikka edelleen törmää äänekkäisiin populisteihin, jotka koittavat sulkea pääkapunkiseudu kuntien keinotekoisia rajoja--vetoamalla usein siihen ettei vantaalainen pääsisi hyödyntämään espoolaisen veroja---on paineet todelliselle yhteistyölle saaneet suurimman osan poliitkoista ja päättäjistä huomaamaan todellisuuden.
Omaan napaan keskittyvä kvartaaliajattelu ei kerta kaikkiaan istu koko pääkaupunkiseudun hyvinvointiin tähtäävään pitkäjänteiseen suunnitteluun. Pidemmällä tähtäimellä ei ole kenenkään etu, että joku osa pääkaupunkiseudusta näivettyy ja autioituu. Tällainen trendi tuppaa leviämään kuin syöpä, ja kohta kaikki asumme Nurmijärvellä ja istumme ruuhkissa 2-3 tuntia päivässä työpaikalle, harrastuksiin ja ostoksille.
Pääkaupunkiseudun kokonaisetua ajavaa yhteistyötä tarvitaan etenkin maankäyttö- ja asuntopolitiikassa. Kaavoituksen ja liikennejärjestelmän kehittäminen ovat avainasemassa. Myös esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestäminen, elinkeinopolitiikka, toisen asteen koulutus sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut tarvitsevat syvenevää yhteistyötä.
Selkeänä tavoitteena tulee olla pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistaminen ja kaupunkien yhdistäminen tulevaisuudessa. Espoo, Helsinki ja Vantaa muodostavat jo nyt yhden toiminnallisen suurkaupungin, jonka hallinnolliset rajat hankaloittavat kaupunkilaisten arkea. Kuntarajat eivät vastaa alueen toiminnallisia rajoja missään ilmansuunnassa. Tämä ei ole kenenkään etu vaan näkyy jatkossa edelleen veroäyrin kasvua. Meillä on täydet edellytykset päästä win-win lopputulokseen, kunhan ymmärretään lopettaa omaan napaan tuijottelu.
Nykymenolla koko Helsingin seutu (PK-seutu kehyskunnat) on hajoamassa satelliiteiksi, joiden liikenneyhteydet jäävät yhä enemmän autoilun varaan. Tämä suuntaus on pahassa ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Seudun asutusta pitäisi päinvastoin tiivistää raideyhteyksien varrelle. Näin sekä mahdollistetaan laadukkaampi pientaloasuminen halukkaille, säästetään ihmisten aikaa että hillitään kasvihuoneilmiötä. PK-seutu on sentään metropoli, ei haja-asutusalue.
Kaupunkirakenteen päästäminen hajoamaan olisi virhe, jota maksettaisiin vuosikymmeniä. Seudun keskeisten kuntien velvollisuus on ottaa vastaan muuttoliike ja kaavoittaa maata hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tässä tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä. Edullinen rakennusmaa ei ole jakautunut kuntien kesken tasan. - tark
eikä omansa kirjoitti:
Suomessa kaupungin virallinen määritelmä on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia.
Vaikka virallisesti Espoo on oma kaupunki valtuustoineen, julkishallintoineen ja byrokratioineen, on Espoo käytännössä osa Helsinkiä, pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseutu on usean kaupungin keskittymä eli metropolialue.
Käytännössä kaupungit määrittyy keskustansa perusteella. Pääkaupunkiseudu keskusta on Helsingin keskusta, joka on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita.
Onneksi päättäjätkin ovat vihdoin huomanneet, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on ainoa keino taata jatkossa alueen vetovoimaisuus. Vaikka edelleen törmää äänekkäisiin populisteihin, jotka koittavat sulkea pääkapunkiseudu kuntien keinotekoisia rajoja--vetoamalla usein siihen ettei vantaalainen pääsisi hyödyntämään espoolaisen veroja---on paineet todelliselle yhteistyölle saaneet suurimman osan poliitkoista ja päättäjistä huomaamaan todellisuuden.
Omaan napaan keskittyvä kvartaaliajattelu ei kerta kaikkiaan istu koko pääkaupunkiseudun hyvinvointiin tähtäävään pitkäjänteiseen suunnitteluun. Pidemmällä tähtäimellä ei ole kenenkään etu, että joku osa pääkaupunkiseudusta näivettyy ja autioituu. Tällainen trendi tuppaa leviämään kuin syöpä, ja kohta kaikki asumme Nurmijärvellä ja istumme ruuhkissa 2-3 tuntia päivässä työpaikalle, harrastuksiin ja ostoksille.
Pääkaupunkiseudun kokonaisetua ajavaa yhteistyötä tarvitaan etenkin maankäyttö- ja asuntopolitiikassa. Kaavoituksen ja liikennejärjestelmän kehittäminen ovat avainasemassa. Myös esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestäminen, elinkeinopolitiikka, toisen asteen koulutus sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut tarvitsevat syvenevää yhteistyötä.
Selkeänä tavoitteena tulee olla pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistaminen ja kaupunkien yhdistäminen tulevaisuudessa. Espoo, Helsinki ja Vantaa muodostavat jo nyt yhden toiminnallisen suurkaupungin, jonka hallinnolliset rajat hankaloittavat kaupunkilaisten arkea. Kuntarajat eivät vastaa alueen toiminnallisia rajoja missään ilmansuunnassa. Tämä ei ole kenenkään etu vaan näkyy jatkossa edelleen veroäyrin kasvua. Meillä on täydet edellytykset päästä win-win lopputulokseen, kunhan ymmärretään lopettaa omaan napaan tuijottelu.
Nykymenolla koko Helsingin seutu (PK-seutu kehyskunnat) on hajoamassa satelliiteiksi, joiden liikenneyhteydet jäävät yhä enemmän autoilun varaan. Tämä suuntaus on pahassa ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Seudun asutusta pitäisi päinvastoin tiivistää raideyhteyksien varrelle. Näin sekä mahdollistetaan laadukkaampi pientaloasuminen halukkaille, säästetään ihmisten aikaa että hillitään kasvihuoneilmiötä. PK-seutu on sentään metropoli, ei haja-asutusalue.
Kaupunkirakenteen päästäminen hajoamaan olisi virhe, jota maksettaisiin vuosikymmeniä. Seudun keskeisten kuntien velvollisuus on ottaa vastaan muuttoliike ja kaavoittaa maata hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tässä tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä. Edullinen rakennusmaa ei ole jakautunut kuntien kesken tasan.Näinhän asia on. Kun katsoo pk-seudun karttaa niin näkee missä keskusta on. Keskustasta lähtee säteittäin pääväyliä ja keskustaa kiertää kaksi kehätietä.
Pk-seudun julkisessa liikenteessä on totisesti kehittämisen varaa. - ja se on pahasta
eikä omansa kirjoitti:
Suomessa kaupungin virallinen määritelmä on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia.
Vaikka virallisesti Espoo on oma kaupunki valtuustoineen, julkishallintoineen ja byrokratioineen, on Espoo käytännössä osa Helsinkiä, pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseutu on usean kaupungin keskittymä eli metropolialue.
Käytännössä kaupungit määrittyy keskustansa perusteella. Pääkaupunkiseudu keskusta on Helsingin keskusta, joka on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita.
Onneksi päättäjätkin ovat vihdoin huomanneet, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on ainoa keino taata jatkossa alueen vetovoimaisuus. Vaikka edelleen törmää äänekkäisiin populisteihin, jotka koittavat sulkea pääkapunkiseudu kuntien keinotekoisia rajoja--vetoamalla usein siihen ettei vantaalainen pääsisi hyödyntämään espoolaisen veroja---on paineet todelliselle yhteistyölle saaneet suurimman osan poliitkoista ja päättäjistä huomaamaan todellisuuden.
Omaan napaan keskittyvä kvartaaliajattelu ei kerta kaikkiaan istu koko pääkaupunkiseudun hyvinvointiin tähtäävään pitkäjänteiseen suunnitteluun. Pidemmällä tähtäimellä ei ole kenenkään etu, että joku osa pääkaupunkiseudusta näivettyy ja autioituu. Tällainen trendi tuppaa leviämään kuin syöpä, ja kohta kaikki asumme Nurmijärvellä ja istumme ruuhkissa 2-3 tuntia päivässä työpaikalle, harrastuksiin ja ostoksille.
Pääkaupunkiseudun kokonaisetua ajavaa yhteistyötä tarvitaan etenkin maankäyttö- ja asuntopolitiikassa. Kaavoituksen ja liikennejärjestelmän kehittäminen ovat avainasemassa. Myös esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestäminen, elinkeinopolitiikka, toisen asteen koulutus sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut tarvitsevat syvenevää yhteistyötä.
Selkeänä tavoitteena tulee olla pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistaminen ja kaupunkien yhdistäminen tulevaisuudessa. Espoo, Helsinki ja Vantaa muodostavat jo nyt yhden toiminnallisen suurkaupungin, jonka hallinnolliset rajat hankaloittavat kaupunkilaisten arkea. Kuntarajat eivät vastaa alueen toiminnallisia rajoja missään ilmansuunnassa. Tämä ei ole kenenkään etu vaan näkyy jatkossa edelleen veroäyrin kasvua. Meillä on täydet edellytykset päästä win-win lopputulokseen, kunhan ymmärretään lopettaa omaan napaan tuijottelu.
Nykymenolla koko Helsingin seutu (PK-seutu kehyskunnat) on hajoamassa satelliiteiksi, joiden liikenneyhteydet jäävät yhä enemmän autoilun varaan. Tämä suuntaus on pahassa ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Seudun asutusta pitäisi päinvastoin tiivistää raideyhteyksien varrelle. Näin sekä mahdollistetaan laadukkaampi pientaloasuminen halukkaille, säästetään ihmisten aikaa että hillitään kasvihuoneilmiötä. PK-seutu on sentään metropoli, ei haja-asutusalue.
Kaupunkirakenteen päästäminen hajoamaan olisi virhe, jota maksettaisiin vuosikymmeniä. Seudun keskeisten kuntien velvollisuus on ottaa vastaan muuttoliike ja kaavoittaa maata hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tässä tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä. Edullinen rakennusmaa ei ole jakautunut kuntien kesken tasan.Kirjoitit:
"Onneksi päättäjätkin ovat vihdoin huomanneet, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on ainoa keino taata jatkossa alueen vetovoimaisuus. Vaikka edelleen törmää äänekkäisiin populisteihin, jotka koittavat sulkea pääkapunkiseudu kuntien keinotekoisia rajoja--vetoamalla usein siihen ettei vantaalainen pääsisi hyödyntämään espoolaisen veroja---on paineet todelliselle yhteistyölle saaneet suurimman osan poliitkoista ja päättäjistä huomaamaan todellisuuden."
Totta, luulisi jo jokaisen ymmärtävän, että ainoa keino selvitä tulevaisuudessa ja säilyttää pk-seutu kilpailukykyisenä pohjolassa (pk-seutu ei kilpaile Suomessa minkään muun alueen kanssa) on yksi yhteinen koko alueen kattava hallinto. Mitä kauemmaksi tätä siirretään sitä suuremmat vahingot ehtii syntyä.
Mitä hyötyä todellakaan on siitä, että nyt tätä kaupunkia (pk-seutu) hallinnoidaan neljällä eri organisaatiolla, joilla usein vielä aivan erilaiset tavoitteet.
Vapaaehtoinen yhteistyö voi toimia korkeintaan niissä tapauksissa, jotka luonnistuvat ilman erikseen sovittua yhteityösopimustakin.
Yhtenä erityisesti espoolaisena pelkona joillan näyttää olevan, että joku muu käyttää espoolaisia verorahoja hyväkseen. Vantaa on joskus mainittu. Tämä on ihan huuhaata. Suomen 4-5. rikkain kaupunki Vantaa on nettomaksaja kuntien välisessä verontasauksissa eikä tarvitse espoolaisia veroeuroja, sen omat riittäisivät jopa reiluun kuntaveron alennukseen, jos Vantaakin saisi pitää verojaan itsellään samassa mitassa kuin muut vastaavankokoiset kaupungit kuten Tampere tai Turku. Vantaahan kärsii nimenomaan siitä, että sen asukasrakenne on väärä eli liian nuoriso/lapsipainotteinen, kun pitäisi olla vanhusvoittoinen kuten erityisesti Turku on. Pahin mahdollinen yhdistelmä on hyvätuloinen nuori lapsiperhe asunto- ja opintovelkoineen. Tyypillinen vantaalaisperhe.
Jos nettomaksaja Vantaa tai joku muu joutuisi todellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, niin maksajat joka tapauksessa löytyvät sieltä missä ne nytkin ovat. Espoo on niistä yksi suurimpia jo nyt ja lisää otettaisiin, kun yksi nettomaksaja olisi vähemmän.
- Niilo_22
Kahdella Suomen kolmesta suurimmasta kaupungista ei ole keskustaa.
Miksi pitäisi olla?- mitkä
kaupungit ovat kyseessä? Oletko sitä mieltä ettei Helsingillä ole keskustaa?
- kun...
mitkä kirjoitti:
kaupungit ovat kyseessä? Oletko sitä mieltä ettei Helsingillä ole keskustaa?
ei vaan että tampereella ja espoolla ei ole kunnon keskustaa. helsingillä on.
- on keskusta
kun... kirjoitti:
ei vaan että tampereella ja espoolla ei ole kunnon keskustaa. helsingillä on.
Sehän nyt on selvää.
- häh???
on keskusta kirjoitti:
Sehän nyt on selvää.
no siis jos "kahdella kolmesta suomen suurimmasta kaupungista (hki, espoo, tre) ei ole keskustaa", ja jos siis tampereella on keskusta, niin ovatko keskuksettomia kaupunkeja siis hki ja espoo?
- kaupunkeja
häh??? kirjoitti:
no siis jos "kahdella kolmesta suomen suurimmasta kaupungista (hki, espoo, tre) ei ole keskustaa", ja jos siis tampereella on keskusta, niin ovatko keskuksettomia kaupunkeja siis hki ja espoo?
Helsinki ja Tampere. Niissä on selkeät keskustat. Tampereen keskusta on KESKUSTORILLA. Siitä on aivan turha väitellä yhtään enempää. Espoossa ei ole keskustaa.
Laske siitä. - on keskusta
kaupunkeja kirjoitti:
Helsinki ja Tampere. Niissä on selkeät keskustat. Tampereen keskusta on KESKUSTORILLA. Siitä on aivan turha väitellä yhtään enempää. Espoossa ei ole keskustaa.
Laske siitä.Espoossa on selkeä keskusta=Leppävaara.
- hohhoh
on keskusta kirjoitti:
Espoossa on selkeä keskusta=Leppävaara.
Eihän Leppävaarassa ole kohta mitään muuta kuin sello. Vanha ostari näivettyy ja alueesta on tulossa ankea paikka. Vai että keskusta. Leppävaara on lähiö kehätien varrella. Ehkä mielestäsi Helsingin keskusta on sitten itäkeskus.
- on keskellä
hohhoh kirjoitti:
Eihän Leppävaarassa ole kohta mitään muuta kuin sello. Vanha ostari näivettyy ja alueesta on tulossa ankea paikka. Vai että keskusta. Leppävaara on lähiö kehätien varrella. Ehkä mielestäsi Helsingin keskusta on sitten itäkeskus.
Leppävaara on sijainniltaan liikenteellisesti mahdollisimman keskeisessä solmukohdassa. Itäkeskus sen sijaan on aivan syrjässä. Ei niitä voi samana päivänäkään verrata toisiinsa.
Helsingillä on oma keskustansa, ja Espoolla oma; nimittäin Leppävaara. - Leppävaarasta.
on keskellä kirjoitti:
Leppävaara on sijainniltaan liikenteellisesti mahdollisimman keskeisessä solmukohdassa. Itäkeskus sen sijaan on aivan syrjässä. Ei niitä voi samana päivänäkään verrata toisiinsa.
Helsingillä on oma keskustansa, ja Espoolla oma; nimittäin Leppävaara.Sillä Leppävaara on vain ja ainoastaan kuuluista liikenteen solmukohtana junaradan, Kehä I:n ja Valtatie 1:n risteämässä. Ei Leppävaara ole mikään Espoon keskusta. Kuten joku täällä jo määritteli, kaupungin keskusta on julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Mitään näistä ei ole Leppävaarassa.
Kehä I ja Turun moottoritie aiheuttavat muuten Leppävaaraan suuria melu- ja saastehaittoja. - just joo
Leppävaarasta. kirjoitti:
Sillä Leppävaara on vain ja ainoastaan kuuluista liikenteen solmukohtana junaradan, Kehä I:n ja Valtatie 1:n risteämässä. Ei Leppävaara ole mikään Espoon keskusta. Kuten joku täällä jo määritteli, kaupungin keskusta on julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Mitään näistä ei ole Leppävaarassa.
Kehä I ja Turun moottoritie aiheuttavat muuten Leppävaaraan suuria melu- ja saastehaittoja.On aika koomista ajatella että ostoskeskus joka on kehätien varrella ja josta moottoritie sujahtaa ohi, olisi kaupungin keskusta.
Tyypillisesti kehätiet kiertää keskustaa. Pääväylät (moottoritiet) kulkevat kohti keskustaa ja loppuvat ennen kuin tulevat keskustaan.
Tuon hassunhauskan liikenteen solmukohta = kaupungin keskusta teorian mukaan Tampereen keskusta olisi siis Lakalaivan eritasoliittymässä, noin 5 km Keskustorilta etelään.
- alkup. syitä
Espoossa on yhä vielä runsaasti yksityisten ihmisten, firmojen ja esim. Helsingin omistamia maa-alueita, joten yhtenäisen kaavan saaminen kaupunkiin on aina ollut hankalaa. Siksi esimerkiksi Säterin alue Leppävaarassa antoi odottaa itseään.
Helsinki omisti ne pellot aiemmin ja hulluimmillaan tuossa -luvun alkuvaiheissa helsinkiläiset kaavailivat siihen mm. ampurataa ja kilpa-autorataa.
Jossain vaiheessa suunnittelivat yhdessä Espoon kanssa asuntoaluetta mutta ongelmia toi YTV-systeemiin kuuluvat kuljetukset: voisivatko Perkkaan ja Säterin alueella asuvat helsinkiläiset olla oikeutettuja Helsingin sisäisten matkalippujen hintoihin koska joutuvat kulkemaan Espoon omistamien maakaitaleiden (lähinnä Mäkkylä) halki?
Lopulta suostuivat myymään alueet Espoolle.
Tällä hetkellä Helsinki omistaa alueita ainakin Nuuksiossa ja muistaakseni vielä Kirkkonummenkin puolella.
Usein se, että jonkin yksityisen myymä tontti onkin mennyt naapurikunnan haltuun on parempi vaihtoehto kuin se, että se olisi myyty jollekin toiselle yksityiselle, joka saattaisi vaikutusvaltaansa käyttäen ehkäistä/estää kunnan kehitysmahdollisuuksia.
Yksityiomistuksista jotuen mm. Kehä kakkosen rakennushanke pysähtyi Viherlaaksoon sillä vaikka tiesuunnitelma on ollut toistakymmentä vuotta tiedossa, silloiset grynderit siitä huolimatta ahneuksissaan rakennuttivat Laaksolahtea ja Vantaan Linnaista saadakseen rahaa.
Alueiden asukkaat eivät luonnollisestikaan halua nyt isoa tietä aluetta halkomaan.
Nämä olivat vain joitain esimerkkejä kuntakehityksen vaikeudesta ja yhtenäisen keskustarakentamisen esteistä. - mitä sitten?
Espoon keskus! Mitä vääntämistä asiassa ylipäätän on, Espoo on espoo ja sillä on se keskusta nimeltä Espoon keskus. On siellä juoppoja tai ei ja onhan niitä kun Espoon herrat niin haluaa ja ovathan herrat itsekkin siellä vai omenassako ne oli.
- Miksi nakertaa
Miksi täällä ihmetellään ellei jopa itketä tätä samaa virttä vuodesta toiseen? Jos ei ole "sitä oikeaa keskustaa" niin mitä sitten? Kyllä sitä pärjää ilmankin.
- uskomatonta juttua
Espooseen ei ole tullut kaupunkikeskustaa. Varmaankin pitkälti siitä johtuen että se on Helsingin taajama-aluetta. Espoo on kasvanut pikkuhiljaa ja muodostunut lähiöiksi joissa suurin osa ihimisistä asuu kehätien sisäpuolella sopivan matkan päässä Helsingin keskustasta.
- Tuntematon250
Espoo ja Vantaa on yliarvostettuja, Helsinki on se pääkaupunkiseudun ainoo kaupunki. Ei sillä et Espoo ja Vantaa ois huonoja sinällee, ne vaan ei oo semmosii jätti kaupunkeja kuin monet niis asuvat pääkaupunkiseutulaiset luulee, vaan se et ne on "pääkaupunkiseutulaisia" hämää niit uskoon et ne eäis isommas paikas kun muut. Mut ne ei oo Helsingin asukkaita, yhistämällä kauoungit yritetään vaa leikisti nostaa Helsingin asukas lukua. Ainoo syy miks meen pk seudul muualle kuin stadiin on heureka ja serena. Muutenkin monistaa osaa pk seutuu on esim autol JOPA hitaanpi (okei tää on ehk vähä ns.ääri esimerkki) mut vaikka Hämeenlinnasta joka on hämeen ja etelä suomen pääkaupunki, niin sielt on lyhyempi/yhtäpitkä matka Helsinkiin kuin monista asuin alueista Espoossa (kokemusta) ja Hämeenlinnas on oma kunnon keskusta ja muutenki hieno mesta, samoin on p puhuttu Tamperekkin jees. Pk-seutu on hyvä alue suomes, mut yliarvostettu koska ei oo ainoo oikee city, hämeenlinna, tampere ja hyvinkääkin jopa on kaupunkeja, ei ehkä yhtä jättejä. Mutta Tamperehan on isompi kuin Vantaa joka kuuluu pk seutuun ;) Olen puhunut vihaa saa tulla niinku vrma tuleekin, mut tää nyt on vaa mun mielipide
- Tuntematon - Espoossa
255.000 asukasta. Helsingissä 600.000.(siis 2 kertaa enemmän)
SuurHesan metropolialueerlla hyvinkin yli miljoon asukasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vassarina hymyilyttää vaurastuminen persujen kustannuksella
Olen sijottanut määrätietoisesti osan Kelan tuista pörssiosakkeisiin, ja salkku on paisunut jo toiselle sadalle tuhanne202227Riikka runnoo: Elisalta potkut 400:lle
Erinomaisen hallitusohjelman tavoite 100 000 työllistä lisää yksityisellä sektorilla on kohta saavutettu. Toivotaan toiv282088Niinistö neliraajajarrutteli Natoon liittymistä vielä sodan alettua
Myöntää nyt itsekin, mikä jo aikaisemmin tiedettiin. Marin vei Suomen ja Ruotsin Natoon. "”Myönnän auliisti jarruttelle1941647Pääseekö kuka tahansa hoitaja katselemaan kenen tahansa ihmisen terveystietoja?
"Meeri selaili puhelinta uteliaisuuttaan ja katuu nyt – Moni hoitaja on tehnyt saman rikoksen Tuttujen ihmisten asiat k521609Kokoomus on Suomen kommunistisin puolue
"Hallituksessa on erimielisyyttä siitä, kuinka suuri osa veronkiristyksestä hyvitetään datakeskuksille uudella erillisel761580- 1131430
Jalankulkija kuoli. Poliisi etsii mustaa BMW Coupe -autoa, jossa on punertavat vanteet.
Jalankulkija kuoli jäätyään auton alle Joensuussa – kuljettaja pakeni, poliisi pyytää havaintoja https://www.mtvuutiset.501368- 831129
Martina haluaa tasoisensa miehen
Seiskassa juttu minkälaisen miehen Martina haluaa. Kumppanin pitää tuoda hänen herkkyytensä ja vahvuutensa esiin sekä ol240997Voi ei! Katja Ståhl joutui sairaalaan - Syynä tämä vitsaus - Koskettava päivitys sairaalasängystä
Pikaista paranemista, Katja! Katja Ståhl on kertonut somessa joutuneensa sisään sairaalaan. Lue lisää: https://www.suom21885