ei ole selvää keskustaa?

Käsite kaupunki voi olla laaja; ei kaupungin tartte välttämättä olla täynnä korkeita vanhoja rakennuksia, ratikoita, vanhaa kirkkojen, museoiden ja vanhojen puistojen täyttämiä keskustoja. Kaupunki voi myös koostua erilaisista alueista joilla on oma kylämäinen ominaislaatunsa. Esim Espoossa on moderneja lähiöitä, Taka-Töölömäisiä alueita kuten esim uus eteläinen Leppävaara ja Vallikallio, rivitaloalueita ja suoranaista maaseutua ja omintakeinen opiskelija-teknologia-Otaniemi. Lisäks suuret luontoalueet, esim Nuuksio ja ainutlaatunen Laajalahden lintujensuojelualue, Kauklahden vanha puutalokylä ja merellinen oma maailmansa, Kivenlahti. Miksei tällanen alue vois olla itsenäinen kaupunki? Se on sitä vaikkei mistään löydäkään yhtään samankaltasta kaupunginosaa ku Helsingistä; ei löydä ei, mutta jälleen kerran, mitä se haittaa?

Se on vähän sama ku jos mä muuttasin esim Tampereelle ja alkasin urputtaa jatkuvasti et "Missä täällä on meri, missä täällä on meri?" No mertahan ei Tampereelta löydy vaikka mitä tekis.

omanlaisensa kirjoitti:

Käsite kaupunki voi olla laaja; ei kaupungin tartte välttämättä olla täynnä korkeita vanhoja rakennuksia, ratikoita, vanhaa kirkkojen, museoiden ja vanhojen puistojen täyttämiä keskustoja. Kaupunki voi myös koostua erilaisista alueista joilla on oma kylämäinen ominaislaatunsa. Esim Espoossa on moderneja lähiöitä, Taka-Töölömäisiä alueita kuten esim uus eteläinen Leppävaara ja Vallikallio, rivitaloalueita ja suoranaista maaseutua ja omintakeinen opiskelija-teknologia-Otaniemi. Lisäks suuret luontoalueet, esim Nuuksio ja ainutlaatunen Laajalahden lintujensuojelualue, Kauklahden vanha puutalokylä ja merellinen oma maailmansa, Kivenlahti. Miksei tällanen alue vois olla itsenäinen kaupunki? Se on sitä vaikkei mistään löydäkään yhtään samankaltasta kaupunginosaa ku Helsingistä; ei löydä ei, mutta jälleen kerran, mitä se haittaa?

Se on vähän sama ku jos mä muuttasin esim Tampereelle ja alkasin urputtaa jatkuvasti et "Missä täällä on meri, missä täällä on meri?" No mertahan ei Tampereelta löydy vaikka mitä tekis.

Lue lisää

Espoo on Helsingin taajama-aluetta. Espoo on asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kunta vain ja ainoastaan sen vuoksi että sattuu olemaan Helsingin vieressä. Jos Helsinki ei olisi pääkaupunki eikä kasvanut nykyisiin mittoihinsa, olisi Espoo pieni ruotsinkielinen maalaiskunta.

Vertaus Tampereen merenrannasta on todella ontuva ja kertoo edellisen kirjoittajan älyllisen ajattelun pienuudesta. Sitäpaitsi Tampereella on (keskustassa!!!) kaksi vilkasta sisävesisatamaa. Molemmissa on matkustajalaivaliikennettä. Kyllä Tampereenkin naapurikuntiin muutetaan muualta Suomesta, syystä että ne sijaitsevat Tampereen vieressä. Samoin Espooseen muutetaan, koska se on Helsingin vieressä.

omanlaisensa kirjoitti:

Käsite kaupunki voi olla laaja; ei kaupungin tartte välttämättä olla täynnä korkeita vanhoja rakennuksia, ratikoita, vanhaa kirkkojen, museoiden ja vanhojen puistojen täyttämiä keskustoja. Kaupunki voi myös koostua erilaisista alueista joilla on oma kylämäinen ominaislaatunsa. Esim Espoossa on moderneja lähiöitä, Taka-Töölömäisiä alueita kuten esim uus eteläinen Leppävaara ja Vallikallio, rivitaloalueita ja suoranaista maaseutua ja omintakeinen opiskelija-teknologia-Otaniemi. Lisäks suuret luontoalueet, esim Nuuksio ja ainutlaatunen Laajalahden lintujensuojelualue, Kauklahden vanha puutalokylä ja merellinen oma maailmansa, Kivenlahti. Miksei tällanen alue vois olla itsenäinen kaupunki? Se on sitä vaikkei mistään löydäkään yhtään samankaltasta kaupunginosaa ku Helsingistä; ei löydä ei, mutta jälleen kerran, mitä se haittaa?

Se on vähän sama ku jos mä muuttasin esim Tampereelle ja alkasin urputtaa jatkuvasti et "Missä täällä on meri, missä täällä on meri?" No mertahan ei Tampereelta löydy vaikka mitä tekis.

Lue lisää

Suomessa kaupungin virallinen määritelmä on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia.

Vaikka virallisesti Espoo on oma kaupunki valtuustoineen, julkishallintoineen ja byrokratioineen, on Espoo käytännössä osa Helsinkiä, pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseutu on usean kaupungin keskittymä eli metropolialue.

Käytännössä kaupungit määrittyy keskustansa perusteella. Pääkaupunkiseudu keskusta on Helsingin keskusta, joka on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita.

Onneksi päättäjätkin ovat vihdoin huomanneet, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on ainoa keino taata jatkossa alueen vetovoimaisuus. Vaikka edelleen törmää äänekkäisiin populisteihin, jotka koittavat sulkea pääkapunkiseudu kuntien keinotekoisia rajoja--vetoamalla usein siihen ettei vantaalainen pääsisi hyödyntämään espoolaisen veroja---on paineet todelliselle yhteistyölle saaneet suurimman osan poliitkoista ja päättäjistä huomaamaan todellisuuden.

Omaan napaan keskittyvä kvartaaliajattelu ei kerta kaikkiaan istu koko pääkaupunkiseudun hyvinvointiin tähtäävään pitkäjänteiseen suunnitteluun. Pidemmällä tähtäimellä ei ole kenenkään etu, että joku osa pääkaupunkiseudusta näivettyy ja autioituu. Tällainen trendi tuppaa leviämään kuin syöpä, ja kohta kaikki asumme Nurmijärvellä ja istumme ruuhkissa 2-3 tuntia päivässä työpaikalle, harrastuksiin ja ostoksille.

Pääkaupunkiseudun kokonaisetua ajavaa yhteistyötä tarvitaan etenkin maankäyttö- ja asuntopolitiikassa. Kaavoituksen ja liikennejärjestelmän kehittäminen ovat avainasemassa. Myös esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestäminen, elinkeinopolitiikka, toisen asteen koulutus sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut tarvitsevat syvenevää yhteistyötä.

Selkeänä tavoitteena tulee olla pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistaminen ja kaupunkien yhdistäminen tulevaisuudessa. Espoo, Helsinki ja Vantaa muodostavat jo nyt yhden toiminnallisen suurkaupungin, jonka hallinnolliset rajat hankaloittavat kaupunkilaisten arkea. Kuntarajat eivät vastaa alueen toiminnallisia rajoja missään ilmansuunnassa. Tämä ei ole kenenkään etu vaan näkyy jatkossa edelleen veroäyrin kasvua. Meillä on täydet edellytykset päästä win-win lopputulokseen, kunhan ymmärretään lopettaa omaan napaan tuijottelu.

Nykymenolla koko Helsingin seutu (PK-seutu kehyskunnat) on hajoamassa satelliiteiksi, joiden liikenneyhteydet jäävät yhä enemmän autoilun varaan. Tämä suuntaus on pahassa ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Seudun asutusta pitäisi päinvastoin tiivistää raideyhteyksien varrelle. Näin sekä mahdollistetaan laadukkaampi pientaloasuminen halukkaille, säästetään ihmisten aikaa että hillitään kasvihuoneilmiötä. PK-seutu on sentään metropoli, ei haja-asutusalue.

Kaupunkirakenteen päästäminen hajoamaan olisi virhe, jota maksettaisiin vuosikymmeniä. Seudun keskeisten kuntien velvollisuus on ottaa vastaan muuttoliike ja kaavoittaa maata hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tässä tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä. Edullinen rakennusmaa ei ole jakautunut kuntien kesken tasan.

eikä omansa kirjoitti:

Suomessa kaupungin virallinen määritelmä on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia.

Vaikka virallisesti Espoo on oma kaupunki valtuustoineen, julkishallintoineen ja byrokratioineen, on Espoo käytännössä osa Helsinkiä, pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseutu on usean kaupungin keskittymä eli metropolialue.

Käytännössä kaupungit määrittyy keskustansa perusteella. Pääkaupunkiseudu keskusta on Helsingin keskusta, joka on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita.

Onneksi päättäjätkin ovat vihdoin huomanneet, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on ainoa keino taata jatkossa alueen vetovoimaisuus. Vaikka edelleen törmää äänekkäisiin populisteihin, jotka koittavat sulkea pääkapunkiseudu kuntien keinotekoisia rajoja--vetoamalla usein siihen ettei vantaalainen pääsisi hyödyntämään espoolaisen veroja---on paineet todelliselle yhteistyölle saaneet suurimman osan poliitkoista ja päättäjistä huomaamaan todellisuuden.

Omaan napaan keskittyvä kvartaaliajattelu ei kerta kaikkiaan istu koko pääkaupunkiseudun hyvinvointiin tähtäävään pitkäjänteiseen suunnitteluun. Pidemmällä tähtäimellä ei ole kenenkään etu, että joku osa pääkaupunkiseudusta näivettyy ja autioituu. Tällainen trendi tuppaa leviämään kuin syöpä, ja kohta kaikki asumme Nurmijärvellä ja istumme ruuhkissa 2-3 tuntia päivässä työpaikalle, harrastuksiin ja ostoksille.

Pääkaupunkiseudun kokonaisetua ajavaa yhteistyötä tarvitaan etenkin maankäyttö- ja asuntopolitiikassa. Kaavoituksen ja liikennejärjestelmän kehittäminen ovat avainasemassa. Myös esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestäminen, elinkeinopolitiikka, toisen asteen koulutus sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut tarvitsevat syvenevää yhteistyötä.

Selkeänä tavoitteena tulee olla pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistaminen ja kaupunkien yhdistäminen tulevaisuudessa. Espoo, Helsinki ja Vantaa muodostavat jo nyt yhden toiminnallisen suurkaupungin, jonka hallinnolliset rajat hankaloittavat kaupunkilaisten arkea. Kuntarajat eivät vastaa alueen toiminnallisia rajoja missään ilmansuunnassa. Tämä ei ole kenenkään etu vaan näkyy jatkossa edelleen veroäyrin kasvua. Meillä on täydet edellytykset päästä win-win lopputulokseen, kunhan ymmärretään lopettaa omaan napaan tuijottelu.

Nykymenolla koko Helsingin seutu (PK-seutu kehyskunnat) on hajoamassa satelliiteiksi, joiden liikenneyhteydet jäävät yhä enemmän autoilun varaan. Tämä suuntaus on pahassa ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Seudun asutusta pitäisi päinvastoin tiivistää raideyhteyksien varrelle. Näin sekä mahdollistetaan laadukkaampi pientaloasuminen halukkaille, säästetään ihmisten aikaa että hillitään kasvihuoneilmiötä. PK-seutu on sentään metropoli, ei haja-asutusalue.

Kaupunkirakenteen päästäminen hajoamaan olisi virhe, jota maksettaisiin vuosikymmeniä. Seudun keskeisten kuntien velvollisuus on ottaa vastaan muuttoliike ja kaavoittaa maata hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tässä tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä. Edullinen rakennusmaa ei ole jakautunut kuntien kesken tasan.

Lue lisää

Näinhän asia on. Kun katsoo pk-seudun karttaa niin näkee missä keskusta on. Keskustasta lähtee säteittäin pääväyliä ja keskustaa kiertää kaksi kehätietä.

Pk-seudun julkisessa liikenteessä on totisesti kehittämisen varaa.

eikä omansa kirjoitti:

Suomessa kaupungin virallinen määritelmä on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia.

Vaikka virallisesti Espoo on oma kaupunki valtuustoineen, julkishallintoineen ja byrokratioineen, on Espoo käytännössä osa Helsinkiä, pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseutu on usean kaupungin keskittymä eli metropolialue.

Käytännössä kaupungit määrittyy keskustansa perusteella. Pääkaupunkiseudu keskusta on Helsingin keskusta, joka on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita.

Onneksi päättäjätkin ovat vihdoin huomanneet, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on ainoa keino taata jatkossa alueen vetovoimaisuus. Vaikka edelleen törmää äänekkäisiin populisteihin, jotka koittavat sulkea pääkapunkiseudu kuntien keinotekoisia rajoja--vetoamalla usein siihen ettei vantaalainen pääsisi hyödyntämään espoolaisen veroja---on paineet todelliselle yhteistyölle saaneet suurimman osan poliitkoista ja päättäjistä huomaamaan todellisuuden.

Omaan napaan keskittyvä kvartaaliajattelu ei kerta kaikkiaan istu koko pääkaupunkiseudun hyvinvointiin tähtäävään pitkäjänteiseen suunnitteluun. Pidemmällä tähtäimellä ei ole kenenkään etu, että joku osa pääkaupunkiseudusta näivettyy ja autioituu. Tällainen trendi tuppaa leviämään kuin syöpä, ja kohta kaikki asumme Nurmijärvellä ja istumme ruuhkissa 2-3 tuntia päivässä työpaikalle, harrastuksiin ja ostoksille.

Pääkaupunkiseudun kokonaisetua ajavaa yhteistyötä tarvitaan etenkin maankäyttö- ja asuntopolitiikassa. Kaavoituksen ja liikennejärjestelmän kehittäminen ovat avainasemassa. Myös esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestäminen, elinkeinopolitiikka, toisen asteen koulutus sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut tarvitsevat syvenevää yhteistyötä.

Selkeänä tavoitteena tulee olla pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistaminen ja kaupunkien yhdistäminen tulevaisuudessa. Espoo, Helsinki ja Vantaa muodostavat jo nyt yhden toiminnallisen suurkaupungin, jonka hallinnolliset rajat hankaloittavat kaupunkilaisten arkea. Kuntarajat eivät vastaa alueen toiminnallisia rajoja missään ilmansuunnassa. Tämä ei ole kenenkään etu vaan näkyy jatkossa edelleen veroäyrin kasvua. Meillä on täydet edellytykset päästä win-win lopputulokseen, kunhan ymmärretään lopettaa omaan napaan tuijottelu.

Nykymenolla koko Helsingin seutu (PK-seutu kehyskunnat) on hajoamassa satelliiteiksi, joiden liikenneyhteydet jäävät yhä enemmän autoilun varaan. Tämä suuntaus on pahassa ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Seudun asutusta pitäisi päinvastoin tiivistää raideyhteyksien varrelle. Näin sekä mahdollistetaan laadukkaampi pientaloasuminen halukkaille, säästetään ihmisten aikaa että hillitään kasvihuoneilmiötä. PK-seutu on sentään metropoli, ei haja-asutusalue.

Kaupunkirakenteen päästäminen hajoamaan olisi virhe, jota maksettaisiin vuosikymmeniä. Seudun keskeisten kuntien velvollisuus on ottaa vastaan muuttoliike ja kaavoittaa maata hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tässä tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä. Edullinen rakennusmaa ei ole jakautunut kuntien kesken tasan.

Lue lisää

Kirjoitit:
"Onneksi päättäjätkin ovat vihdoin huomanneet, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on ainoa keino taata jatkossa alueen vetovoimaisuus. Vaikka edelleen törmää äänekkäisiin populisteihin, jotka koittavat sulkea pääkapunkiseudu kuntien keinotekoisia rajoja--vetoamalla usein siihen ettei vantaalainen pääsisi hyödyntämään espoolaisen veroja---on paineet todelliselle yhteistyölle saaneet suurimman osan poliitkoista ja päättäjistä huomaamaan todellisuuden."

Totta, luulisi jo jokaisen ymmärtävän, että ainoa keino selvitä tulevaisuudessa ja säilyttää pk-seutu kilpailukykyisenä pohjolassa (pk-seutu ei kilpaile Suomessa minkään muun alueen kanssa) on yksi yhteinen koko alueen kattava hallinto. Mitä kauemmaksi tätä siirretään sitä suuremmat vahingot ehtii syntyä.
Mitä hyötyä todellakaan on siitä, että nyt tätä kaupunkia (pk-seutu) hallinnoidaan neljällä eri organisaatiolla, joilla usein vielä aivan erilaiset tavoitteet.
Vapaaehtoinen yhteistyö voi toimia korkeintaan niissä tapauksissa, jotka luonnistuvat ilman erikseen sovittua yhteityösopimustakin.

Yhtenä erityisesti espoolaisena pelkona joillan näyttää olevan, että joku muu käyttää espoolaisia verorahoja hyväkseen. Vantaa on joskus mainittu. Tämä on ihan huuhaata. Suomen 4-5. rikkain kaupunki Vantaa on nettomaksaja kuntien välisessä verontasauksissa eikä tarvitse espoolaisia veroeuroja, sen omat riittäisivät jopa reiluun kuntaveron alennukseen, jos Vantaakin saisi pitää verojaan itsellään samassa mitassa kuin muut vastaavankokoiset kaupungit kuten Tampere tai Turku. Vantaahan kärsii nimenomaan siitä, että sen asukasrakenne on väärä eli liian nuoriso/lapsipainotteinen, kun pitäisi olla vanhusvoittoinen kuten erityisesti Turku on. Pahin mahdollinen yhdistelmä on hyvätuloinen nuori lapsiperhe asunto- ja opintovelkoineen. Tyypillinen vantaalaisperhe.
Jos nettomaksaja Vantaa tai joku muu joutuisi todellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, niin maksajat joka tapauksessa löytyvät sieltä missä ne nytkin ovat. Espoo on niistä yksi suurimpia jo nyt ja lisää otettaisiin, kun yksi nettomaksaja olisi vähemmän.

kaupungit ovat kyseessä? Oletko sitä mieltä ettei Helsingillä ole keskustaa?

mitkä kirjoitti:

kaupungit ovat kyseessä? Oletko sitä mieltä ettei Helsingillä ole keskustaa?

ei vaan että tampereella ja espoolla ei ole kunnon keskustaa. helsingillä on.

kun... kirjoitti:

ei vaan että tampereella ja espoolla ei ole kunnon keskustaa. helsingillä on.

Sehän nyt on selvää.

on keskusta kirjoitti:

Sehän nyt on selvää.

no siis jos "kahdella kolmesta suomen suurimmasta kaupungista (hki, espoo, tre) ei ole keskustaa", ja jos siis tampereella on keskusta, niin ovatko keskuksettomia kaupunkeja siis hki ja espoo?

häh??? kirjoitti:

no siis jos "kahdella kolmesta suomen suurimmasta kaupungista (hki, espoo, tre) ei ole keskustaa", ja jos siis tampereella on keskusta, niin ovatko keskuksettomia kaupunkeja siis hki ja espoo?

Lue lisää

Helsinki ja Tampere. Niissä on selkeät keskustat. Tampereen keskusta on KESKUSTORILLA. Siitä on aivan turha väitellä yhtään enempää. Espoossa ei ole keskustaa.

Laske siitä.

kaupunkeja kirjoitti:

Helsinki ja Tampere. Niissä on selkeät keskustat. Tampereen keskusta on KESKUSTORILLA. Siitä on aivan turha väitellä yhtään enempää. Espoossa ei ole keskustaa.

Laske siitä.

Lue lisää

Espoossa on selkeä keskusta=Leppävaara.

on keskusta kirjoitti:

Espoossa on selkeä keskusta=Leppävaara.

Eihän Leppävaarassa ole kohta mitään muuta kuin sello. Vanha ostari näivettyy ja alueesta on tulossa ankea paikka. Vai että keskusta. Leppävaara on lähiö kehätien varrella. Ehkä mielestäsi Helsingin keskusta on sitten itäkeskus.

hohhoh kirjoitti:

Eihän Leppävaarassa ole kohta mitään muuta kuin sello. Vanha ostari näivettyy ja alueesta on tulossa ankea paikka. Vai että keskusta. Leppävaara on lähiö kehätien varrella. Ehkä mielestäsi Helsingin keskusta on sitten itäkeskus.

Lue lisää

Leppävaara on sijainniltaan liikenteellisesti mahdollisimman keskeisessä solmukohdassa. Itäkeskus sen sijaan on aivan syrjässä. Ei niitä voi samana päivänäkään verrata toisiinsa.

Helsingillä on oma keskustansa, ja Espoolla oma; nimittäin Leppävaara.

on keskellä kirjoitti:

Leppävaara on sijainniltaan liikenteellisesti mahdollisimman keskeisessä solmukohdassa. Itäkeskus sen sijaan on aivan syrjässä. Ei niitä voi samana päivänäkään verrata toisiinsa.

Helsingillä on oma keskustansa, ja Espoolla oma; nimittäin Leppävaara.

Lue lisää

Sillä Leppävaara on vain ja ainoastaan kuuluista liikenteen solmukohtana junaradan, Kehä I:n ja Valtatie 1:n risteämässä. Ei Leppävaara ole mikään Espoon keskusta. Kuten joku täällä jo määritteli, kaupungin keskusta on julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Mitään näistä ei ole Leppävaarassa.

Kehä I ja Turun moottoritie aiheuttavat muuten Leppävaaraan suuria melu- ja saastehaittoja.

Leppävaarasta. kirjoitti:

Sillä Leppävaara on vain ja ainoastaan kuuluista liikenteen solmukohtana junaradan, Kehä I:n ja Valtatie 1:n risteämässä. Ei Leppävaara ole mikään Espoon keskusta. Kuten joku täällä jo määritteli, kaupungin keskusta on julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Mitään näistä ei ole Leppävaarassa.

Kehä I ja Turun moottoritie aiheuttavat muuten Leppävaaraan suuria melu- ja saastehaittoja.

Lue lisää

On aika koomista ajatella että ostoskeskus joka on kehätien varrella ja josta moottoritie sujahtaa ohi, olisi kaupungin keskusta.

Tyypillisesti kehätiet kiertää keskustaa. Pääväylät (moottoritiet) kulkevat kohti keskustaa ja loppuvat ennen kuin tulevat keskustaan.

Tuon hassunhauskan liikenteen solmukohta = kaupungin keskusta teorian mukaan Tampereen keskusta olisi siis Lakalaivan eritasoliittymässä, noin 5 km Keskustorilta etelään.

Espooseen ei ole tullut kaupunkikeskustaa. Varmaankin pitkälti siitä johtuen että se on Helsingin taajama-aluetta. Espoo on kasvanut pikkuhiljaa ja muodostunut lähiöiksi joissa suurin osa ihimisistä asuu kehätien sisäpuolella sopivan matkan päässä Helsingin keskustasta.