Jalkojen pesu ja kelvollisuus ehtoolliselle

Onko tämä massapostitusta, kun lainaan seuraavan
ajatuksen jalkojen pesusta?

### Olen miettinyt, miten tehokkaasti toisten jalkojenpesu ennen ehtoollista vaikuttaa koko tilaisuuteen. Tilanne jännittää kokenuttakin ja pesun suoritettuaan on niin helpottunut, että ei enää kuule mitä sen jälkeen puhutaan. On tullut suoritettua nöyryyden koe ja nyt ansaitsee saada ehtoollinen ts. on kelvollinen ehtoolliselle. Vaikea kuulla "Kristuksen liha ja veri, sinun edestäsi annettu. Tämä on yksi niistä tehokkaista tavoista vesittää evankeliumia.

Tietääkseni vain adventistit toteuttavat tätä käytäntöä ja katolilaisuudessa paavi pesee kardinaalien jalat. ###
331342
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat
  • Lähdeviitteet ja huomautukset SPA:n opista
    (Huom. Kohta 3: Kastelupauksen merkitys!)

    1. Katso Robert Odom, "The First Celebration of the Ordinance of the Lord's House", Ministry, Jan.1953, s. 20; White, Alfa ja omega 5, s. 198 - 201.
    2. Sama s. 204.
    3. Kasteella ja Herran ehtoollisella on tietty yhteys. Kaste edeltää seurakunnan jäsenyyttä, jalkojen pesu palvelee niitä, jotka jo ovat seurakunnan jäseniä. Tämän toimituksen aikana on sopivaa MIETISKELLÄ KASTELUPAUSTA.
    4. Katso C. Mervyn Maxwell, "A Fellowship of Forgiveness", Review and Herald, June 29, 1961, s. 6,7.
    5. Jon Dybdahl, Missions: A Two - Way Street (Boise, ID, Pacific Press, 1986), s. 28.
    6. Vaikka yleisesti katsotaan Ap.t. 20:7:ssä olevan ilmaisun leivän murtamisesta viittaavan Herran ehtoollisen viettoon, sanonta ei tarkoita yksinomaan sitä. Luuk.- 24:-35 viittaa tavalliseen päivittäiseen ateriaan.
    7. On oletettu, että Raamatun aikana ei olisi pystytty säilyttämään viinirypäleen mehua käymättömänä Israelin lämpimässä ilmastossa syksyllä tapahtuneesta viinirypäleiden korjuusta keväällä vietettävään pääsiäiseen asti, ja että tästä syystä olisi ollut itsestään selvää, että juutalaiset käyttivät pääsiäisjuhlassa käynyttä (alkoholipitoista) viiniä. Tämä olettamus ei kuitenkaan perustu tosiasioihin. Mehuja säilöttiin usein pitkiäkin aikoja käymättöminä käyttämällä erilaisia menetelmiä. Yksi keino oli tehdä mehusta tiivistettä keittämällä. Kun tätä tiivistettä säilytettiin viileässä paikassa se ei käynyt. Kun sitä laimennettiin vedellä saatiin alkoholitonta "makeaa viiniä". Ks. William Patton, Bible Wines - Laws of Fermentation (Oklahoma City, OK: Sane Press, n.d.) s.24 - 41; ks. myös C.A.Christoforides, "More on Unfermented Wine," Ministry, April 1955, s. 34; Lael O. Caesar, "The Meaning of Yayin in the Old Testament" (Unpublished M.A. Thesis, Andrews University, 1986), s. 74 - 77; White, Alfa ja omega 5.osa, s. 208; Pääsiäisviiniä voitiin tehdä myös rusinoista (F.C. Gilbert, Practical Lessons From the Experience of Israel for the Church of To - day (Nashville, TN: The Southern Publ. Assn., 1972 ed.), s. 240,241).
    8. Tässä valossa ei ole merkityksetöntä, että Jeesus välttää pääsiäisaterialla käyttämästä tavanomaista viiniä tarkoittavaa sanaa (kreik. oinos) ja käyttää sen sijaan sanontaa "viiniköynnöksen anti" (Mark.-14:-25; tässä ja vastaavassa tekstissä Matt.26:-29 uusi suomalainen KR puhuu myös "uudesta viinistä", mutta sanaa viini (kr. oinos) ei ole alkutekstissä, suom. huom.). Vaikka oinos voi tarkoittaa sekä käynyttä (alkoholipitoista) että käymätöntä viiniä, "viiniköynnöksen anti (hedelmä)" viittaa puhtaaseen rypälemehuun - sopiva vertauskuva Kristuksen verestä, Kristushan nimitti itseään "tosi viinipuuksi" (Joh.-15:-1).
    9. Hiiva aiheuttaa myös rypälemehun käymisen. Hiivasolut, joita liikkuu vapaasti ilmassa tai hyönteisten kuljettamina, tarttuvat rypäleen vahapintaan. Kun rypäleet murskataan, hiivasolut sekoittuvat mehuun. Huoneen lämmössä hiivasolut lisääntyvät nopeasti ja saavat aikaan viinin käymisen (ks. Martin S. Peterson, Arnold H. Johnson, eds., Encyclopedia of Food Technology (Westport, CT.: Avi Publishing Co., 1974), vol.2, s.61 - 69; sama, Encyclopedia of Food Science (Westport, CT,: Avi Publishing Co., 1978), vol.3, s. 878).
    10. R.Rice, Reign of God, s. 303
    11. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 746.
    12. White, Aikakausien Toivo, s. 637.
    13. M.L. Andreasen, "The Ordinance of the Lord's House", Ministry, Jan. 1947, s. 44,46.
    14. Vrt. White, Evangelism, Washington, D.C., Review and Herald, 1946, s. 273.
    15. Katso esim. Frank Holbrook, "For Members Only?" Ministry Feb. 1987, s. 13
    16. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765
    17. Sama
    18. White, Evangelism, s. 274; vrt. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765.
    19. Raamattu ei määrittele, miten usein Herran ehtoollista tulisi viettää (ks. 1.Kor.-11:-25,26). Adventistit ovat noudattaneet monien protestanttien käytäntöä, jonka mukaan ehtoollista vietetään neljä kertaa vuodessa. "Ottaessaan tavakseen viettää ehtoollista kerran vuosineljänneksessä varhaiset adventistit katsoivat, että useammin tapahtuva ehtoollisen vietto saattaisi johtaa muodollisuuden lisääntymiseen ja vähentää tämän toimituksen vakavuuden tajuamista" (W.E.Read, "Frequency of the Lord's Supper," Ministry, April 1955, s. 43).

    Äänestä

  • opillisina ohjeina kirjoitti:

    Lähdeviitteet ja huomautukset SPA:n opista
    (Huom. Kohta 3: Kastelupauksen merkitys!)

    1. Katso Robert Odom, "The First Celebration of the Ordinance of the Lord's House", Ministry, Jan.1953, s. 20; White, Alfa ja omega 5, s. 198 - 201.
    2. Sama s. 204.
    3. Kasteella ja Herran ehtoollisella on tietty yhteys. Kaste edeltää seurakunnan jäsenyyttä, jalkojen pesu palvelee niitä, jotka jo ovat seurakunnan jäseniä. Tämän toimituksen aikana on sopivaa MIETISKELLÄ KASTELUPAUSTA.
    4. Katso C. Mervyn Maxwell, "A Fellowship of Forgiveness", Review and Herald, June 29, 1961, s. 6,7.
    5. Jon Dybdahl, Missions: A Two - Way Street (Boise, ID, Pacific Press, 1986), s. 28.
    6. Vaikka yleisesti katsotaan Ap.t. 20:7:ssä olevan ilmaisun leivän murtamisesta viittaavan Herran ehtoollisen viettoon, sanonta ei tarkoita yksinomaan sitä. Luuk.- 24:-35 viittaa tavalliseen päivittäiseen ateriaan.
    7. On oletettu, että Raamatun aikana ei olisi pystytty säilyttämään viinirypäleen mehua käymättömänä Israelin lämpimässä ilmastossa syksyllä tapahtuneesta viinirypäleiden korjuusta keväällä vietettävään pääsiäiseen asti, ja että tästä syystä olisi ollut itsestään selvää, että juutalaiset käyttivät pääsiäisjuhlassa käynyttä (alkoholipitoista) viiniä. Tämä olettamus ei kuitenkaan perustu tosiasioihin. Mehuja säilöttiin usein pitkiäkin aikoja käymättöminä käyttämällä erilaisia menetelmiä. Yksi keino oli tehdä mehusta tiivistettä keittämällä. Kun tätä tiivistettä säilytettiin viileässä paikassa se ei käynyt. Kun sitä laimennettiin vedellä saatiin alkoholitonta "makeaa viiniä". Ks. William Patton, Bible Wines - Laws of Fermentation (Oklahoma City, OK: Sane Press, n.d.) s.24 - 41; ks. myös C.A.Christoforides, "More on Unfermented Wine," Ministry, April 1955, s. 34; Lael O. Caesar, "The Meaning of Yayin in the Old Testament" (Unpublished M.A. Thesis, Andrews University, 1986), s. 74 - 77; White, Alfa ja omega 5.osa, s. 208; Pääsiäisviiniä voitiin tehdä myös rusinoista (F.C. Gilbert, Practical Lessons From the Experience of Israel for the Church of To - day (Nashville, TN: The Southern Publ. Assn., 1972 ed.), s. 240,241).
    8. Tässä valossa ei ole merkityksetöntä, että Jeesus välttää pääsiäisaterialla käyttämästä tavanomaista viiniä tarkoittavaa sanaa (kreik. oinos) ja käyttää sen sijaan sanontaa "viiniköynnöksen anti" (Mark.-14:-25; tässä ja vastaavassa tekstissä Matt.26:-29 uusi suomalainen KR puhuu myös "uudesta viinistä", mutta sanaa viini (kr. oinos) ei ole alkutekstissä, suom. huom.). Vaikka oinos voi tarkoittaa sekä käynyttä (alkoholipitoista) että käymätöntä viiniä, "viiniköynnöksen anti (hedelmä)" viittaa puhtaaseen rypälemehuun - sopiva vertauskuva Kristuksen verestä, Kristushan nimitti itseään "tosi viinipuuksi" (Joh.-15:-1).
    9. Hiiva aiheuttaa myös rypälemehun käymisen. Hiivasolut, joita liikkuu vapaasti ilmassa tai hyönteisten kuljettamina, tarttuvat rypäleen vahapintaan. Kun rypäleet murskataan, hiivasolut sekoittuvat mehuun. Huoneen lämmössä hiivasolut lisääntyvät nopeasti ja saavat aikaan viinin käymisen (ks. Martin S. Peterson, Arnold H. Johnson, eds., Encyclopedia of Food Technology (Westport, CT.: Avi Publishing Co., 1974), vol.2, s.61 - 69; sama, Encyclopedia of Food Science (Westport, CT,: Avi Publishing Co., 1978), vol.3, s. 878).
    10. R.Rice, Reign of God, s. 303
    11. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 746.
    12. White, Aikakausien Toivo, s. 637.
    13. M.L. Andreasen, "The Ordinance of the Lord's House", Ministry, Jan. 1947, s. 44,46.
    14. Vrt. White, Evangelism, Washington, D.C., Review and Herald, 1946, s. 273.
    15. Katso esim. Frank Holbrook, "For Members Only?" Ministry Feb. 1987, s. 13
    16. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765
    17. Sama
    18. White, Evangelism, s. 274; vrt. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765.
    19. Raamattu ei määrittele, miten usein Herran ehtoollista tulisi viettää (ks. 1.Kor.-11:-25,26). Adventistit ovat noudattaneet monien protestanttien käytäntöä, jonka mukaan ehtoollista vietetään neljä kertaa vuodessa. "Ottaessaan tavakseen viettää ehtoollista kerran vuosineljänneksessä varhaiset adventistit katsoivat, että useammin tapahtuva ehtoollisen vietto saattaisi johtaa muodollisuuden lisääntymiseen ja vähentää tämän toimituksen vakavuuden tajuamista" (W.E.Read, "Frequency of the Lord's Supper," Ministry, April 1955, s. 43).

    Kaste ei edellytä yhtään sen enempää kirkkoon liittymistä,
    kuin muissakaan seurakunnissa.
    Kasteelle pääsyn edellytys on ainoastaan usko Herraan Jeesukseen
    ja se että itse omasta tahdostaan haluaa ottaa kasteen.
    Olen käynyt kasteella, vaikka olosuhteiden vuoksi en voinutkaan liittyä
    Adventti kirkkoon.
    Jalkojen pesu on tosi kaunis ele.
    Jokaisessa seurakunnassa on omat rituaalinsa.

    Jos Kristus alensi itsensä pesemään lähimäistensä jalat,
    olenko minä Herraani suurempi?
    Juuri senvuoksi,ettei siinä katsota henkilöön,
    vaan lääkäri tai pappi voi pestä siivoojan tai nuohoojan jalat.
    Se asettaa ihmiset kaikki samanarvoisiksi.
    Nöyräksi se vetää,ja niin pitääkin.
    Sekään tosin ei ole pakollista,vaan aivan vapaaehtoista.
    Jokainen ihminen pitäisi olla lähimmäinen ja jokaisen jalat pitäisi pestä
    sillä kunnioituksella,
    kuin tekisi sen Kristukselle.
    Jeesushan sanoi.
    "Minkä te teette yhdelle näistä vähimmistä veljistäni,sen te olette tehneet minulle".
    Siunausta kaikille jotka ilolla toisiaan palvelevat Kristuksen rakkaudessa ja kunnioituksessa.

    Äänestä

  • opillisina ohjeina kirjoitti:

    Lähdeviitteet ja huomautukset SPA:n opista
    (Huom. Kohta 3: Kastelupauksen merkitys!)

    1. Katso Robert Odom, "The First Celebration of the Ordinance of the Lord's House", Ministry, Jan.1953, s. 20; White, Alfa ja omega 5, s. 198 - 201.
    2. Sama s. 204.
    3. Kasteella ja Herran ehtoollisella on tietty yhteys. Kaste edeltää seurakunnan jäsenyyttä, jalkojen pesu palvelee niitä, jotka jo ovat seurakunnan jäseniä. Tämän toimituksen aikana on sopivaa MIETISKELLÄ KASTELUPAUSTA.
    4. Katso C. Mervyn Maxwell, "A Fellowship of Forgiveness", Review and Herald, June 29, 1961, s. 6,7.
    5. Jon Dybdahl, Missions: A Two - Way Street (Boise, ID, Pacific Press, 1986), s. 28.
    6. Vaikka yleisesti katsotaan Ap.t. 20:7:ssä olevan ilmaisun leivän murtamisesta viittaavan Herran ehtoollisen viettoon, sanonta ei tarkoita yksinomaan sitä. Luuk.- 24:-35 viittaa tavalliseen päivittäiseen ateriaan.
    7. On oletettu, että Raamatun aikana ei olisi pystytty säilyttämään viinirypäleen mehua käymättömänä Israelin lämpimässä ilmastossa syksyllä tapahtuneesta viinirypäleiden korjuusta keväällä vietettävään pääsiäiseen asti, ja että tästä syystä olisi ollut itsestään selvää, että juutalaiset käyttivät pääsiäisjuhlassa käynyttä (alkoholipitoista) viiniä. Tämä olettamus ei kuitenkaan perustu tosiasioihin. Mehuja säilöttiin usein pitkiäkin aikoja käymättöminä käyttämällä erilaisia menetelmiä. Yksi keino oli tehdä mehusta tiivistettä keittämällä. Kun tätä tiivistettä säilytettiin viileässä paikassa se ei käynyt. Kun sitä laimennettiin vedellä saatiin alkoholitonta "makeaa viiniä". Ks. William Patton, Bible Wines - Laws of Fermentation (Oklahoma City, OK: Sane Press, n.d.) s.24 - 41; ks. myös C.A.Christoforides, "More on Unfermented Wine," Ministry, April 1955, s. 34; Lael O. Caesar, "The Meaning of Yayin in the Old Testament" (Unpublished M.A. Thesis, Andrews University, 1986), s. 74 - 77; White, Alfa ja omega 5.osa, s. 208; Pääsiäisviiniä voitiin tehdä myös rusinoista (F.C. Gilbert, Practical Lessons From the Experience of Israel for the Church of To - day (Nashville, TN: The Southern Publ. Assn., 1972 ed.), s. 240,241).
    8. Tässä valossa ei ole merkityksetöntä, että Jeesus välttää pääsiäisaterialla käyttämästä tavanomaista viiniä tarkoittavaa sanaa (kreik. oinos) ja käyttää sen sijaan sanontaa "viiniköynnöksen anti" (Mark.-14:-25; tässä ja vastaavassa tekstissä Matt.26:-29 uusi suomalainen KR puhuu myös "uudesta viinistä", mutta sanaa viini (kr. oinos) ei ole alkutekstissä, suom. huom.). Vaikka oinos voi tarkoittaa sekä käynyttä (alkoholipitoista) että käymätöntä viiniä, "viiniköynnöksen anti (hedelmä)" viittaa puhtaaseen rypälemehuun - sopiva vertauskuva Kristuksen verestä, Kristushan nimitti itseään "tosi viinipuuksi" (Joh.-15:-1).
    9. Hiiva aiheuttaa myös rypälemehun käymisen. Hiivasolut, joita liikkuu vapaasti ilmassa tai hyönteisten kuljettamina, tarttuvat rypäleen vahapintaan. Kun rypäleet murskataan, hiivasolut sekoittuvat mehuun. Huoneen lämmössä hiivasolut lisääntyvät nopeasti ja saavat aikaan viinin käymisen (ks. Martin S. Peterson, Arnold H. Johnson, eds., Encyclopedia of Food Technology (Westport, CT.: Avi Publishing Co., 1974), vol.2, s.61 - 69; sama, Encyclopedia of Food Science (Westport, CT,: Avi Publishing Co., 1978), vol.3, s. 878).
    10. R.Rice, Reign of God, s. 303
    11. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 746.
    12. White, Aikakausien Toivo, s. 637.
    13. M.L. Andreasen, "The Ordinance of the Lord's House", Ministry, Jan. 1947, s. 44,46.
    14. Vrt. White, Evangelism, Washington, D.C., Review and Herald, 1946, s. 273.
    15. Katso esim. Frank Holbrook, "For Members Only?" Ministry Feb. 1987, s. 13
    16. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765
    17. Sama
    18. White, Evangelism, s. 274; vrt. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765.
    19. Raamattu ei määrittele, miten usein Herran ehtoollista tulisi viettää (ks. 1.Kor.-11:-25,26). Adventistit ovat noudattaneet monien protestanttien käytäntöä, jonka mukaan ehtoollista vietetään neljä kertaa vuodessa. "Ottaessaan tavakseen viettää ehtoollista kerran vuosineljänneksessä varhaiset adventistit katsoivat, että useammin tapahtuva ehtoollisen vietto saattaisi johtaa muodollisuuden lisääntymiseen ja vähentää tämän toimituksen vakavuuden tajuamista" (W.E.Read, "Frequency of the Lord's Supper," Ministry, April 1955, s. 43).

    Mitä sanoit tuosta ehtoollisesta neljä kertaa vuodessa.
    Voin pyytää ehtoollista tarpeen vaatiessa koska vaan.
    Tai ehtoollistilaisuutta.
    En ole tuollaisesta ikinä ennen kuullutkaan!
    Kyllä sinä taas taidat tietää nämä meidän asiat paremmin,kuin me itse?
    Kuten tavallista.

    Äänestä

  • olen ollut molemmissa! kirjoitti:

    Kaste ei edellytä yhtään sen enempää kirkkoon liittymistä,
    kuin muissakaan seurakunnissa.
    Kasteelle pääsyn edellytys on ainoastaan usko Herraan Jeesukseen
    ja se että itse omasta tahdostaan haluaa ottaa kasteen.
    Olen käynyt kasteella, vaikka olosuhteiden vuoksi en voinutkaan liittyä
    Adventti kirkkoon.
    Jalkojen pesu on tosi kaunis ele.
    Jokaisessa seurakunnassa on omat rituaalinsa.

    Jos Kristus alensi itsensä pesemään lähimäistensä jalat,
    olenko minä Herraani suurempi?
    Juuri senvuoksi,ettei siinä katsota henkilöön,
    vaan lääkäri tai pappi voi pestä siivoojan tai nuohoojan jalat.
    Se asettaa ihmiset kaikki samanarvoisiksi.
    Nöyräksi se vetää,ja niin pitääkin.
    Sekään tosin ei ole pakollista,vaan aivan vapaaehtoista.
    Jokainen ihminen pitäisi olla lähimmäinen ja jokaisen jalat pitäisi pestä
    sillä kunnioituksella,
    kuin tekisi sen Kristukselle.
    Jeesushan sanoi.
    "Minkä te teette yhdelle näistä vähimmistä veljistäni,sen te olette tehneet minulle".
    Siunausta kaikille jotka ilolla toisiaan palvelevat Kristuksen rakkaudessa ja kunnioituksessa.

    Menin veljien mukana erääseen huoneeseen, jossa veli pesi veljen jalat. Eräs luterilainen kirkkoherra osallistui ehtoolliselle ja olin hänen parinaan eli pesimme toistemme jalat. Tuli hänen vuoronsa pestä minun jalkani. Tuo rakas veli polvistui, risti kätensä ja rukoili puolestani: "Rakas Jeesus, samalla kun tämä vesi koskettaa tämän rakkaan veljen jalkoja, niin rukoilen, että Golgatan ristin veri puhdistaa hänet kaikista hänen synneistään." Sitten hän pesi jalkani ja kuivasi ne pyyheliinalla. Minä palvelin häntä samoin. Sieltä siirryimme ehtoollissaliin. Muistan tuon hetken edelleen. Se oli arvokas hetki ja opetti minulle jalkojen pesun syvintä merkitystä.

    Äänestä

  • opillisina ohjeina kirjoitti:

    Lähdeviitteet ja huomautukset SPA:n opista
    (Huom. Kohta 3: Kastelupauksen merkitys!)

    1. Katso Robert Odom, "The First Celebration of the Ordinance of the Lord's House", Ministry, Jan.1953, s. 20; White, Alfa ja omega 5, s. 198 - 201.
    2. Sama s. 204.
    3. Kasteella ja Herran ehtoollisella on tietty yhteys. Kaste edeltää seurakunnan jäsenyyttä, jalkojen pesu palvelee niitä, jotka jo ovat seurakunnan jäseniä. Tämän toimituksen aikana on sopivaa MIETISKELLÄ KASTELUPAUSTA.
    4. Katso C. Mervyn Maxwell, "A Fellowship of Forgiveness", Review and Herald, June 29, 1961, s. 6,7.
    5. Jon Dybdahl, Missions: A Two - Way Street (Boise, ID, Pacific Press, 1986), s. 28.
    6. Vaikka yleisesti katsotaan Ap.t. 20:7:ssä olevan ilmaisun leivän murtamisesta viittaavan Herran ehtoollisen viettoon, sanonta ei tarkoita yksinomaan sitä. Luuk.- 24:-35 viittaa tavalliseen päivittäiseen ateriaan.
    7. On oletettu, että Raamatun aikana ei olisi pystytty säilyttämään viinirypäleen mehua käymättömänä Israelin lämpimässä ilmastossa syksyllä tapahtuneesta viinirypäleiden korjuusta keväällä vietettävään pääsiäiseen asti, ja että tästä syystä olisi ollut itsestään selvää, että juutalaiset käyttivät pääsiäisjuhlassa käynyttä (alkoholipitoista) viiniä. Tämä olettamus ei kuitenkaan perustu tosiasioihin. Mehuja säilöttiin usein pitkiäkin aikoja käymättöminä käyttämällä erilaisia menetelmiä. Yksi keino oli tehdä mehusta tiivistettä keittämällä. Kun tätä tiivistettä säilytettiin viileässä paikassa se ei käynyt. Kun sitä laimennettiin vedellä saatiin alkoholitonta "makeaa viiniä". Ks. William Patton, Bible Wines - Laws of Fermentation (Oklahoma City, OK: Sane Press, n.d.) s.24 - 41; ks. myös C.A.Christoforides, "More on Unfermented Wine," Ministry, April 1955, s. 34; Lael O. Caesar, "The Meaning of Yayin in the Old Testament" (Unpublished M.A. Thesis, Andrews University, 1986), s. 74 - 77; White, Alfa ja omega 5.osa, s. 208; Pääsiäisviiniä voitiin tehdä myös rusinoista (F.C. Gilbert, Practical Lessons From the Experience of Israel for the Church of To - day (Nashville, TN: The Southern Publ. Assn., 1972 ed.), s. 240,241).
    8. Tässä valossa ei ole merkityksetöntä, että Jeesus välttää pääsiäisaterialla käyttämästä tavanomaista viiniä tarkoittavaa sanaa (kreik. oinos) ja käyttää sen sijaan sanontaa "viiniköynnöksen anti" (Mark.-14:-25; tässä ja vastaavassa tekstissä Matt.26:-29 uusi suomalainen KR puhuu myös "uudesta viinistä", mutta sanaa viini (kr. oinos) ei ole alkutekstissä, suom. huom.). Vaikka oinos voi tarkoittaa sekä käynyttä (alkoholipitoista) että käymätöntä viiniä, "viiniköynnöksen anti (hedelmä)" viittaa puhtaaseen rypälemehuun - sopiva vertauskuva Kristuksen verestä, Kristushan nimitti itseään "tosi viinipuuksi" (Joh.-15:-1).
    9. Hiiva aiheuttaa myös rypälemehun käymisen. Hiivasolut, joita liikkuu vapaasti ilmassa tai hyönteisten kuljettamina, tarttuvat rypäleen vahapintaan. Kun rypäleet murskataan, hiivasolut sekoittuvat mehuun. Huoneen lämmössä hiivasolut lisääntyvät nopeasti ja saavat aikaan viinin käymisen (ks. Martin S. Peterson, Arnold H. Johnson, eds., Encyclopedia of Food Technology (Westport, CT.: Avi Publishing Co., 1974), vol.2, s.61 - 69; sama, Encyclopedia of Food Science (Westport, CT,: Avi Publishing Co., 1978), vol.3, s. 878).
    10. R.Rice, Reign of God, s. 303
    11. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 746.
    12. White, Aikakausien Toivo, s. 637.
    13. M.L. Andreasen, "The Ordinance of the Lord's House", Ministry, Jan. 1947, s. 44,46.
    14. Vrt. White, Evangelism, Washington, D.C., Review and Herald, 1946, s. 273.
    15. Katso esim. Frank Holbrook, "For Members Only?" Ministry Feb. 1987, s. 13
    16. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765
    17. Sama
    18. White, Evangelism, s. 274; vrt. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765.
    19. Raamattu ei määrittele, miten usein Herran ehtoollista tulisi viettää (ks. 1.Kor.-11:-25,26). Adventistit ovat noudattaneet monien protestanttien käytäntöä, jonka mukaan ehtoollista vietetään neljä kertaa vuodessa. "Ottaessaan tavakseen viettää ehtoollista kerran vuosineljänneksessä varhaiset adventistit katsoivat, että useammin tapahtuva ehtoollisen vietto saattaisi johtaa muodollisuuden lisääntymiseen ja vähentää tämän toimituksen vakavuuden tajuamista" (W.E.Read, "Frequency of the Lord's Supper," Ministry, April 1955, s. 43).

    He kääntävät maat ja taivaat nurin ja väittävät vaikka mustan valkoiseksi, saadakseen todisteltua Jeesusen juoneen vain rypäleistä puristettua tuoremehua. Heidän Jeesuksensa on jonkinlainen aneemisen kiiltokuvan neitihahmo, joka niin puhtoisena, että hellan lettas sentään!, vaeltelee kukkatarhassa suloinen karitsa olkapäällään, jalostuneen lempeä kärsivä ilme kasvoillaan.

    Tuollainen Jeesuskuvitelma poikkeaa niin paljon evankeliumien luomasta Jeesus kuvasta, ettei ole tosikaan.

    Jos tuo Nasaretin mies eläisi tänä päivänä Suomalaisessa yhteiskunnassa, hänet aivan hyvin saattaisi löytää lähipubista kaljalta ja uskovaiset saisivat taas samalla tavalla vettä myllyynsä kuin pari vuosituhatta sitten.

    Äänestä

  • innostusta! kirjoitti:

    He kääntävät maat ja taivaat nurin ja väittävät vaikka mustan valkoiseksi, saadakseen todisteltua Jeesusen juoneen vain rypäleistä puristettua tuoremehua. Heidän Jeesuksensa on jonkinlainen aneemisen kiiltokuvan neitihahmo, joka niin puhtoisena, että hellan lettas sentään!, vaeltelee kukkatarhassa suloinen karitsa olkapäällään, jalostuneen lempeä kärsivä ilme kasvoillaan.

    Tuollainen Jeesuskuvitelma poikkeaa niin paljon evankeliumien luomasta Jeesus kuvasta, ettei ole tosikaan.

    Jos tuo Nasaretin mies eläisi tänä päivänä Suomalaisessa yhteiskunnassa, hänet aivan hyvin saattaisi löytää lähipubista kaljalta ja uskovaiset saisivat taas samalla tavalla vettä myllyynsä kuin pari vuosituhatta sitten.

    viinin tähden.Sillähän on vain sympoolinen arvo.
    Kyllä meillä on aivan samanlaiset "viinit",kuin muissakin vapaa seurakunnissa,
    ainakin helluntai serakunnassa on samoin.
    Tiedän ,kun olen ollut heidänkin ehtoollistilaisuudessaan joskus mukana.

    Äänestä

  • todellakaan mennä kirjoitti:

    viinin tähden.Sillähän on vain sympoolinen arvo.
    Kyllä meillä on aivan samanlaiset "viinit",kuin muissakin vapaa seurakunnissa,
    ainakin helluntai serakunnassa on samoin.
    Tiedän ,kun olen ollut heidänkin ehtoollistilaisuudessaan joskus mukana.

    KIRJOJEN USKONTO ON JÄRKEISOPPIA

    Jotta adventtiteologinenoppi ehtoollisesta on saatu sorvattua on tarvittu melkein metrin pino kirjoja.
    Tälläisellä Jeesus tarkoitti järkeisoppia.
    Ehtoollisviinin järkeilylle on uhrattu paljon tutkimista ja aikaa esimerkkinä mainitakseni.
    Perustuuko tosiaan kaikki adventtiteologian opinkohdat paljoon kirjallisuuteen ja selittämiseen?
    Jeesus-nimi selittävässä viiteluettelossa on unohduksissa adventti kasteopin kohdalla.
    Kastelupauksen kertaaminen kuuluu myös ehtoolliselle.

    Rakastaako Jeesus selittelijöitä?

    Äänestä

  • selityksiä ja niitä lisää kirjoitti:

    KIRJOJEN USKONTO ON JÄRKEISOPPIA

    Jotta adventtiteologinenoppi ehtoollisesta on saatu sorvattua on tarvittu melkein metrin pino kirjoja.
    Tälläisellä Jeesus tarkoitti järkeisoppia.
    Ehtoollisviinin järkeilylle on uhrattu paljon tutkimista ja aikaa esimerkkinä mainitakseni.
    Perustuuko tosiaan kaikki adventtiteologian opinkohdat paljoon kirjallisuuteen ja selittämiseen?
    Jeesus-nimi selittävässä viiteluettelossa on unohduksissa adventti kasteopin kohdalla.
    Kastelupauksen kertaaminen kuuluu myös ehtoolliselle.

    Rakastaako Jeesus selittelijöitä?

    Sinä sitä myös pohdit ja järkeilet. Jeesuksen antaman esimerkin seuraajan ei tarvitse muuta kuin hyväksyä asia ja lähteä sitä seuraamaan. Näin on Kristuksen opetuslapseudenkin laita.

    Toiset, joita tutkimustyö kiinnostaa, tutkivat kristillisiä käytäntöjä ja laativat niistä kirjallista esityksiä. On sitä kristillistä elämää tutkittu sinunkin kirkossasi. Mitä ihmeen outoa siinä on. Yleensä on niin, että teologian opintojen yhteydessä laaditaan gradutyö, joka hyvinkin saattaa käsitellä esim. tätä kyseistä aihetta. Näin taisi juuri tässä tapauksessa käydä.

    Äänestä

  • Ehtoollisyhteydessä meillä kävi Helluntaikirkon nuorisopappi. Myöhemmin hän soitteli, ja kyseli ko. lisää koska halusi järjestää samanlaisen jalkainpesun omaan ehtoollistilaisuuteen.

    Ehtoollinen on muistoateria lunastuksestamme, jalkainpesulla on kanssa oma merkityksensä, jonka löydämme sanasta.

    Joka pystyy ja haluaa siihen ottaa osaa, löytää kyllä sen tästäkin hetkestä.

    Kyllä meidän on hyvä pohtia aina elämässämme erilaisia asioita, mitä meitä missäkin halutaan opettaa.
    Jos me "nurjamielellä otamme osaa" johonkin mielenlaatumme on sellainen silloin, että on hyvä pohtia sitä tykönänsä.

    Muistan äidilläni kerran olleen pahanmielen, kun kirkon ehtoolliselta tuli eräs nainen ja kysyi, joko kävit ottamassa "ryypyn".
    Mielenlaatu asiaan voi olla monenlainen, ja ehkä joku ei niin ymmärrä asian sisältöä. Tämä tässä nyt. Siunattua päivää teille kaikille.

    Äänestä

  • matkalla koettua. kirjoitti:

    Ehtoollisyhteydessä meillä kävi Helluntaikirkon nuorisopappi. Myöhemmin hän soitteli, ja kyseli ko. lisää koska halusi järjestää samanlaisen jalkainpesun omaan ehtoollistilaisuuteen.

    Ehtoollinen on muistoateria lunastuksestamme, jalkainpesulla on kanssa oma merkityksensä, jonka löydämme sanasta.

    Joka pystyy ja haluaa siihen ottaa osaa, löytää kyllä sen tästäkin hetkestä.

    Kyllä meidän on hyvä pohtia aina elämässämme erilaisia asioita, mitä meitä missäkin halutaan opettaa.
    Jos me "nurjamielellä otamme osaa" johonkin mielenlaatumme on sellainen silloin, että on hyvä pohtia sitä tykönänsä.

    Muistan äidilläni kerran olleen pahanmielen, kun kirkon ehtoolliselta tuli eräs nainen ja kysyi, joko kävit ottamassa "ryypyn".
    Mielenlaatu asiaan voi olla monenlainen, ja ehkä joku ei niin ymmärrä asian sisältöä. Tämä tässä nyt. Siunattua päivää teille kaikille.

    ==>Mielenlaatu asiaan voi olla monenlainen, ja ehkä joku ei niin ymmärrä asian sisältöä.

    Äänestä

  • selityksiä ja niitä lisää kirjoitti:

    KIRJOJEN USKONTO ON JÄRKEISOPPIA

    Jotta adventtiteologinenoppi ehtoollisesta on saatu sorvattua on tarvittu melkein metrin pino kirjoja.
    Tälläisellä Jeesus tarkoitti järkeisoppia.
    Ehtoollisviinin järkeilylle on uhrattu paljon tutkimista ja aikaa esimerkkinä mainitakseni.
    Perustuuko tosiaan kaikki adventtiteologian opinkohdat paljoon kirjallisuuteen ja selittämiseen?
    Jeesus-nimi selittävässä viiteluettelossa on unohduksissa adventti kasteopin kohdalla.
    Kastelupauksen kertaaminen kuuluu myös ehtoolliselle.

    Rakastaako Jeesus selittelijöitä?

    syntisiä,jotka ovat tulleet Kristuksen armolähteelle!
    Ei yksikään adventisti kuvittele mitään lisää teoillaan ansaihtevansa,
    vaan ainoastaan rakkaudesta Herraansa tekee,sen minkä tekee.
    Se on uskon hedelmää,kuuliaisuuden iloa pelastetussa sydämessä.
    Luojan kunnioitusta,eikä lakihenkisyyttä.
    Kristuksen rauhaa kaikille hänen omilleen.
    tv.Sirkka Iita.

    Äänestä

  • kaikkia kirjoitti:

    syntisiä,jotka ovat tulleet Kristuksen armolähteelle!
    Ei yksikään adventisti kuvittele mitään lisää teoillaan ansaihtevansa,
    vaan ainoastaan rakkaudesta Herraansa tekee,sen minkä tekee.
    Se on uskon hedelmää,kuuliaisuuden iloa pelastetussa sydämessä.
    Luojan kunnioitusta,eikä lakihenkisyyttä.
    Kristuksen rauhaa kaikille hänen omilleen.
    tv.Sirkka Iita.

    Kirjoittelin tuossa välillä ikään kuin lukulampun alla (Lamppu). "Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä." Sana hiljainen tai kärsivällinen viittaa juuri sellaiseen, joka on Herransa edessä nöyrtynyt ja ilolla suostunut Hänen tahtoonsa. Hänen ei tarvitse kurottaa kättään saadakseen omansa. Osuus Jumalan valtakuntaan kuuluu hänelle. Jeesus lupaa: "He saavat maan periä."

    Äänestä

  • ... tämän kohdan korjaisitte:
    "Jumalan Pojalle oli nöyryyttävää tulla niiden hylkäämäksi, joita hän tuli pelastamaan. Kautta Kristuksen maallisen elämän Saatana oli päättänyt häväistä häntä kaikissa tilanteissa. Mitä häpeää ja tuskaa täytyikään hänelle - Viattomalle - tuottaa tulla ristiinnaulituksi kuin rikollinen!"

    Ei "nöyryyttävää = häpeällistä", vaan surullista - se tuotti Hänelle surua, murhetta.

    Äänestä

  • Timo Flink kirjoitti:

    ==>Mielenlaatu asiaan voi olla monenlainen, ja ehkä joku ei niin ymmärrä asian sisältöä.

    Tämä rouva, joka tällä "ryypyllä" sanojensa mukaan kävi, ja kysyi sitä äidiltäni "joko hän on käynyt" tapahtui valtiokirkon ehtoollistilaisuudessa.
    Äitini ei ottanut kyseiseen tilaisuuteen osaa, kun ei kuulunut valtiokirkkoon ja näinollen ei ole kelvollinen ko. ehtoollispöytään, koska se edellyttää ko. kirkon jäsenyyttä. Pahoitti vaan mielensä, koska ehtoollisen syvä merkitys oli hänelle jotain muuta kuin "ryypyllä käyntiä".
    Tämä näin tarkennuksena ko. tapahtumasta.

    Äänestä

  • matkalla koettua. kirjoitti:

    Tämä rouva, joka tällä "ryypyllä" sanojensa mukaan kävi, ja kysyi sitä äidiltäni "joko hän on käynyt" tapahtui valtiokirkon ehtoollistilaisuudessa.
    Äitini ei ottanut kyseiseen tilaisuuteen osaa, kun ei kuulunut valtiokirkkoon ja näinollen ei ole kelvollinen ko. ehtoollispöytään, koska se edellyttää ko. kirkon jäsenyyttä. Pahoitti vaan mielensä, koska ehtoollisen syvä merkitys oli hänelle jotain muuta kuin "ryypyllä käyntiä".
    Tämä näin tarkennuksena ko. tapahtumasta.

    sitten tapahtunut? Ei varmaankaan kuitenkaan meillä täällä Suomessa, koska meillä ei ole olemassakaan valtionkirkkoa. Kansankirkko meillä sen sijaan on, tai kaksikin: Ortodoksinen ja Ev.luterilainen

    Äänestä

  • käynti kirjoitti:

    sitten tapahtunut? Ei varmaankaan kuitenkaan meillä täällä Suomessa, koska meillä ei ole olemassakaan valtionkirkkoa. Kansankirkko meillä sen sijaan on, tai kaksikin: Ortodoksinen ja Ev.luterilainen

    Jäi lukeminen väliin..
    No tarkoitin meitin Ev.luterilaista kirkkoa.
    Tässä näkyy ihmisten suhtautuminen ehtoolliseen, ymmärretäänkö sitä todella, mitä siinä on viestinä.
    Kyse oli henkilöistä jotka vielä olivat työtovereita. Toinen kävi "ryypyllä" ilmeisesti juomassa syntinsä pois. No elämäntyyli oli jotain muuta, mutta ehkä se kirkon lapsikasteen jälkeen opetus on syvällistä sisältöä. Kasteessa lapsi syntyy uskon tielle ja matkalla ryyppää synnit anteeksi, niin kaikki on kunnossa. Pappi sitten siunaa hautaan, viimeisenä päivänä herättää hänet.
    Näinhän ne sanat lausutaan haudalla, valitettavasti viimeisenä päivänä, tarkoittaako sitä tuomion ylösnousemusta, mene ja tiedä.
    Opetus kyllä kattaa tämän viimeisen ylösnousemuksen valitettavasti.

    Äänestä

  • selityksiä ja niitä lisää kirjoitti:

    KIRJOJEN USKONTO ON JÄRKEISOPPIA

    Jotta adventtiteologinenoppi ehtoollisesta on saatu sorvattua on tarvittu melkein metrin pino kirjoja.
    Tälläisellä Jeesus tarkoitti järkeisoppia.
    Ehtoollisviinin järkeilylle on uhrattu paljon tutkimista ja aikaa esimerkkinä mainitakseni.
    Perustuuko tosiaan kaikki adventtiteologian opinkohdat paljoon kirjallisuuteen ja selittämiseen?
    Jeesus-nimi selittävässä viiteluettelossa on unohduksissa adventti kasteopin kohdalla.
    Kastelupauksen kertaaminen kuuluu myös ehtoolliselle.

    Rakastaako Jeesus selittelijöitä?

    Adventtikirkko on ottanut itselleen tapoja eri uskontokulttuureista.
    Se on varsinainen sekoitus monelta mantereelta olevista uskonnoista.

    Äänestä

Jos esimerkkinä adventisteille on paavin suorittama
jalkojen pesu. Miksi adventistit ottavat oppia katolilaisuudesta vai onko se päinvastoin.

Myös muslimit suorittavat vastaavaa puhdistautumista.

Katoliset,adventistit ja muslimit ovat ottaneet
tämän ohjeen kirjaimellisesti mutta eivät muut
kristikunnan edustajat.

Äänestä
  • Mistähän sitten ortodoksit ottavat oppia,koska
    heilläkin on tämä jalkojen pesu;vähän samaan tapaan kun katolilaisilla?
    Tästäkin on ollut hiljattain puhetta tällä palstalla.Ja silloin joku kirjoitti siitä hyvin kauniisti ja myönteisesti; joku adventisti.
    "Jeesus pesee jalkamme jos annammme hänen sen tehdä.Emme tarvitse puhdistusta jos emme myönnä
    olevamme likaisia..."jotenkin tuohon tapaan kirjoitus oli.Minä ainakin olen ryvettynyt maailmassa ja sitä likaa ei voi kukaan muu poistaa kuin Jeesus Kristus, siis ehtoollisella...
    näin vertauskuvallisesti ajatellen, ja eikö ehtoollinen olekin "peseytymistä".

    Äänestä

  • Mustasukkainen kirjoitti:

    Mistähän sitten ortodoksit ottavat oppia,koska
    heilläkin on tämä jalkojen pesu;vähän samaan tapaan kun katolilaisilla?
    Tästäkin on ollut hiljattain puhetta tällä palstalla.Ja silloin joku kirjoitti siitä hyvin kauniisti ja myönteisesti; joku adventisti.
    "Jeesus pesee jalkamme jos annammme hänen sen tehdä.Emme tarvitse puhdistusta jos emme myönnä
    olevamme likaisia..."jotenkin tuohon tapaan kirjoitus oli.Minä ainakin olen ryvettynyt maailmassa ja sitä likaa ei voi kukaan muu poistaa kuin Jeesus Kristus, siis ehtoollisella...
    näin vertauskuvallisesti ajatellen, ja eikö ehtoollinen olekin "peseytymistä".

    sellaisenaan,mitään lisäämättä,
    tai mitään pois jättämättä?Hän joka ehtoollisen asetti,
    tiesi varmaankin miten opetti!

    Äänestä

  • Adventtikirkon opetus jalkojenpesusta tulee Joh. 13:n luvusta, ei paavilta. On olemassa muitakin pienempiä protestanttisia yhteisöjä, joissa jalkojenpesu on käytössä ehtoollisen yhteydessä.

    Timo Flink

    Äänestä

  • Timo Flink kirjoitti:

    Adventtikirkon opetus jalkojenpesusta tulee Joh. 13:n luvusta, ei paavilta. On olemassa muitakin pienempiä protestanttisia yhteisöjä, joissa jalkojenpesu on käytössä ehtoollisen yhteydessä.

    Timo Flink

    Mistään kommentaareista ei löydy tietoa, että jalkojen pesun saisi suorittaa sukat tai vastaavat jalassa.
    Myös tälläistä mainintaa ei löydy Whiten terveyskasvatusta käsittelevissä kirjoituksissa.

    Äänestä

  • Timo Flink kirjoitti:

    Adventtikirkon opetus jalkojenpesusta tulee Joh. 13:n luvusta, ei paavilta. On olemassa muitakin pienempiä protestanttisia yhteisöjä, joissa jalkojenpesu on käytössä ehtoollisen yhteydessä.

    Timo Flink

    Katolisen kirkon paavin suorittama jalkojenpesu tulee Joh. 13:n luvusta, samoin kuin adventtikirkolla.

    Äänestä

  • yhteistä kirjoitti:

    Katolisen kirkon paavin suorittama jalkojenpesu tulee Joh. 13:n luvusta, samoin kuin adventtikirkolla.

    jota meidän tulisi seurata. Lueppa koko luku (Joh. 13) tarkkaan, niin huomaat, että Herramme Jeesus Kristus jätti meille esimerkin, jota meidän tulisi seurata. Älä moiti adventisteja. Jos sinulla on asiasta kysyttävää tai moitittavaa, niin osoita kysymykset ja moitteet Jeesukselle.

    Äänestä

  • hermanni kirjoitti:

    jota meidän tulisi seurata. Lueppa koko luku (Joh. 13) tarkkaan, niin huomaat, että Herramme Jeesus Kristus jätti meille esimerkin, jota meidän tulisi seurata. Älä moiti adventisteja. Jos sinulla on asiasta kysyttävää tai moitittavaa, niin osoita kysymykset ja moitteet Jeesukselle.

    Kommentaaria, konsensusta, Ellen Whiteä, kirjoja ja Raamattua ja paljon kokouksia.
    Ei se Jeesus näin opettanut ehtoollisesta!

    Varmaan useimmat adventistit toivovat, että ehtoollisopillisessa kysymyksessä riittäisi
    ainoastaan Raamattu.

    Adventtikirkon virallisilta sivuilta:
    "16. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765
    17. Sama
    18. White, Evangelism, s. 274; vrt. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765.
    19. Raamattu ei määrittele, miten usein Herran ehtoollista tulisi viettää (ks. 1.Kor.-11:-25,26). Adventistit ovat noudattaneet monien protestanttien käytäntöä, jonka mukaan ehtoollista vietetään neljä kertaa vuodessa. "Ottaessaan tavakseen viettää ehtoollista kerran vuosineljänneksessä varhaiset adventistit katsoivat, että useammin tapahtuva ehtoollisen vietto saattaisi johtaa muodollisuuden lisääntymiseen ja vähentää tämän toimituksen vakavuuden tajuamista" (W.E.Read, "Frequency of the Lord's Supper," Ministry, April 1955, s. 43)."    

    Äänestä

  • komentti kommentaareista yms. kirjoitti:

    Kommentaaria, konsensusta, Ellen Whiteä, kirjoja ja Raamattua ja paljon kokouksia.
    Ei se Jeesus näin opettanut ehtoollisesta!

    Varmaan useimmat adventistit toivovat, että ehtoollisopillisessa kysymyksessä riittäisi
    ainoastaan Raamattu.

    Adventtikirkon virallisilta sivuilta:
    "16. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765
    17. Sama
    18. White, Evangelism, s. 274; vrt. SDA Bible Commentary, rev.ed., vol.6, s. 765.
    19. Raamattu ei määrittele, miten usein Herran ehtoollista tulisi viettää (ks. 1.Kor.-11:-25,26). Adventistit ovat noudattaneet monien protestanttien käytäntöä, jonka mukaan ehtoollista vietetään neljä kertaa vuodessa. "Ottaessaan tavakseen viettää ehtoollista kerran vuosineljänneksessä varhaiset adventistit katsoivat, että useammin tapahtuva ehtoollisen vietto saattaisi johtaa muodollisuuden lisääntymiseen ja vähentää tämän toimituksen vakavuuden tajuamista" (W.E.Read, "Frequency of the Lord's Supper," Ministry, April 1955, s. 43)."    

    Näyttää siltä, että adventistit ovat ehtoollisasiassa reformoitujen lijalla eivätkä niinkään Saksan uskonpuhdistuksen käytäntöä seuraavia. Luterilaisilla on tapana järjestää ehtoollinen kerran kuussa, mutta Sveitsin uskonpuhdistuksen linjalla olevat kirkkokunnat viettävät ehtoollista neljä kertaa vuodessa. Adventistit edustavat lähinnä reformoitua linjaa kuten baptistitkin. Tässä kohti Saksan ja Sveitsin uskonpuhdistuksen kirkot seuraavat erilaista käytäntöä. Itse ehtoolisen merkityskin on näille kahdelle suuntaukselle heiman erilainen, mutta sehän ei näytä olevan esillä palstan kirjoittelussa.

    Äänestä

  • hermanni kirjoitti:

    Näyttää siltä, että adventistit ovat ehtoollisasiassa reformoitujen lijalla eivätkä niinkään Saksan uskonpuhdistuksen käytäntöä seuraavia. Luterilaisilla on tapana järjestää ehtoollinen kerran kuussa, mutta Sveitsin uskonpuhdistuksen linjalla olevat kirkkokunnat viettävät ehtoollista neljä kertaa vuodessa. Adventistit edustavat lähinnä reformoitua linjaa kuten baptistitkin. Tässä kohti Saksan ja Sveitsin uskonpuhdistuksen kirkot seuraavat erilaista käytäntöä. Itse ehtoolisen merkityskin on näille kahdelle suuntaukselle heiman erilainen, mutta sehän ei näytä olevan esillä palstan kirjoittelussa.

    Miksi Jeesuksen seuraaminen sellaisessa mitä itse ei tee nimitetään toisten elämässä ansion hankkimiseksi omilla hyvillä teoillaan? Jeesus kehoittaa meitä rakastamaan toisiamme. Jos kuulet, että adventistit hyväksyvät lähimmäisenrakkauden kristillisyyteen kuuluvana, niin nimittääkö joku senkin ansioiden hankkimiseksi ja lakihenkisyydeksi?

    Miten olisi esim. kesällä, jos perheleirin yhteydessä olisi ehtoollinen ja jalkainpesu? Jalkainpesu voitaisiin toteuttaa vielä niin, että avioparit pesisivät toistensa jalat! Uskoisin, että avioparit kokisivat leirin erittäin hyvänä. Ei tule vähätellä Jeesuksen jättämää esimerkkiä ja kehoitusta.

    Äänestä

  • hermanni kirjoitti:

    Miksi Jeesuksen seuraaminen sellaisessa mitä itse ei tee nimitetään toisten elämässä ansion hankkimiseksi omilla hyvillä teoillaan? Jeesus kehoittaa meitä rakastamaan toisiamme. Jos kuulet, että adventistit hyväksyvät lähimmäisenrakkauden kristillisyyteen kuuluvana, niin nimittääkö joku senkin ansioiden hankkimiseksi ja lakihenkisyydeksi?

    Miten olisi esim. kesällä, jos perheleirin yhteydessä olisi ehtoollinen ja jalkainpesu? Jalkainpesu voitaisiin toteuttaa vielä niin, että avioparit pesisivät toistensa jalat! Uskoisin, että avioparit kokisivat leirin erittäin hyvänä. Ei tule vähätellä Jeesuksen jättämää esimerkkiä ja kehoitusta.

    ... on kuin tukasta roikottaisi.

    Äänestä

  • adveli kirjoitti:

    ... on kuin tukasta roikottaisi.

    Rakkautta ja hyväksyntää itse saanut kykenee vastaanottamaan rakkautta ja rakastamaan toisia. Hänestä aikuisena kumppani saa hyvän partnerin romanttisessa rakkaussuhteessa. Epävarmaksi itsensä lapsena tuntenut ei ole varma siitä hyväksytääntö tai rakastetaanko häntä vai ei. Aikuisena hänen ei ole yhtä helppo, kuin edellisen, luoda kestävää tunnesuhdetta vastakkaiseen sukupuoleen ja ylläpitää sitä. Hänessä esiintyy mustasukkaisuutta ja epävarmuutta suhteessa partneriinsa. Torjutuksi lapsena tulleen on kaikkein vaikein luoda kestävää tunnesuhdetta ja ylläpitää sitä. Hän ei oikein tahdo uskoa siihen, että rakkautta todella on olemassakaan. Näin me olemme niin kovin erilaisia. Näin sitä vaihtelua näkyy aivan varmasti adventistienkin keskuudessa. Heilläkin on omat lapsuuden kokemuksensa, jotka heijastuvat aikuisena heidän ihmissuhteisiinsa. Heistä löytyy sekä kykeneviä hyväksymään ja rakastamaan että niitä, jolle tämä on vaikeampaa. Toisaalta Jumalan kohtaaminen rakkauden Jumalana saattaa korjata näitä sisäisiä toimintamalleja eli käsitystä itsestä sekä ympäröivästä maailmasta. Hyvää pääsiäistä sinulle.

    Äänestä

  • adveli kirjoitti:

    ... on kuin tukasta roikottaisi.

    sitä hän kurittaa ja nuhtelee! Sitäkö tarkoitit?

    Äänestä

  • Lamppu kirjoitti:

    sitä hän kurittaa ja nuhtelee! Sitäkö tarkoitit?

    sisältää sopivasti rakkautta ja rajoja! Vallan käyttö kanavoituu siten, että vanhemmat "use reason as power" eli kasvavan nuoren henkilön järkeen vedotaan eli ei tukistamista tai muutakaan kuritusta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


SakraM:tti kirjoitti:

Onko tämä massapostitusta, kun lainaan seuraavan
ajatuksen jalkojen pesusta?

### Olen miettinyt, miten tehokkaasti toisten jalkojenpesu ennen ehtoollista vaikuttaa koko tilaisuuteen. Tilanne jännittää kokenuttakin ja pesun suoritettuaan on niin helpottunut, että ei enää kuule mitä sen jälkeen puhutaan. On tullut suoritettua nöyryyden koe ja nyt ansaitsee saada ehtoollinen ts. on kelvollinen ehtoolliselle. Vaikea kuulla "Kristuksen liha ja veri, sinun edestäsi annettu. Tämä on yksi niistä tehokkaista tavoista vesittää evankeliumia.

Tietääkseni vain adventistit toteuttavat tätä käytäntöä ja katolilaisuudessa paavi pesee kardinaalien jalat. ###

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu