Tolstoin kynästä:
---"Yritykset uskontoon perustumattomaan moraaliin ovat kuin lasten yrityksiä siirtää kaunis kukka paikasta toiseen; he repivät sen irti juuristaan, jotka näyttävät heidän silmiinsä rumilta ja turhilta, ja istuttavat maahan pelkän varren. Ilman uskontoa ei voi olla aitoa, vilpitöntä moraalia, aivan kuin vailla juuria ei voi olla oikeata kukkaa."---
Voiko asiaa kauniimmin ja koruttomammin esittää?
Jos todella olemme vain kasa atomeja, niin miksette te ateistit uskalla rehellisesti ja loogisesti olla sitä mieltä, että hyvyys, etiikka ja moraali ovat ihmiselle yhtä tarpeettomia kuin hiekanjyvälle, ohdakkeelle ja hyeenalle?
---"Yritykset uskontoon perustumattomaan moraaliin ovat kuin lasten yrityksiä siirtää kaunis kukka paikasta toiseen; he repivät sen irti juuristaan, jotka näyttävät heidän silmiinsä rumilta ja turhilta, ja istuttavat maahan pelkän varren. Ilman uskontoa ei voi olla aitoa, vilpitöntä moraalia, aivan kuin vailla juuria ei voi olla oikeata kukkaa."---
Voiko asiaa kauniimmin ja koruttomammin esittää?
Jos todella olemme vain kasa atomeja, niin miksette te ateistit uskalla rehellisesti ja loogisesti olla sitä mieltä, että hyvyys, etiikka ja moraali ovat ihmiselle yhtä tarpeettomia kuin hiekanjyvälle, ohdakkeelle ja hyeenalle?
Vastaukset 19
Vanhimmat
"...että hyvyys, etiikka ja moraali ovat ihmiselle yhtä tarpeettomia kuin hiekanjyvälle, ohdakkeelle ja hyeenalle?"
Oletko todella sitä mieltä että hyvyyvs, etiikka ja moraali ovat mahdollisia vain uskossa?
jokainen uskova. Muussa tapauksessahan heillä ei olisi syytä olla uskovia. Eivät vain aina kehtaa asiaa myöntää.
Juuri noin se on, eikä siitä valitettavasti mihinkään pääse. Jos kaikki on pelkkää materiaa, arvot ovat pakostikin vain ja ainoastaan subjektiivista mielikuvitusta, eikä ole olemassa mitään objektiivista periaatetta, millä yhtäkään tekoa voitaisiin pitää toista parempana tai huonompana.
että eettiset arvot ja moraali eli käsitys oikeasta ja väärätä on yhtä kuin usko jumalaan?
Eikö ilman uskoa voi muodostaa minkäänlaista käsitystä noista asioista?
Jos voi niin miksi se on subjektiivisempi kuin uskovan käsitys samasta asiasta?
Minkälaiseen tietoon moinen käsitys voi perustua?
...vain uskoon, ei tietoon.
Tämä siis vastaus tähän: "Jos voi niin miksi se on subjektiivisempi kuin uskovan käsitys samasta asiasta?
Minkälaiseen tietoon moinen käsitys voi perustua?"
Ei uskovaisilla voi olla juuri minkäälaisista aioista oikeata tietoa, koskapa kaikki on ylhäältä käsin ohjattua ja valmiiksi pureskeltua.
Sieltä myös tarjoillaan usko omaan ylivertaisuuteen uskonnottomiin (ja muiden uskontojen edustajiin) verrattuna. Sen uskon varassa seisoo uskovaisen itsetunto. Romahtaisi kuin korttitalo, jos usko saataisiin kitketyksi pois.
keskustelun avaajan näkemystä asiaan.
Kirjoitit:
"Ei uskovaisilla voi olla juuri minkäälaisista aioista oikeata tietoa, koskapa kaikki on ylhäältä käsin ohjattua ja valmiiksi pureskeltua."
En tätäkään väitettä allekirjoita. Haluisin välttyä leimaamasta sen enempää 'uskovaa' kuin muitakaan jonkin kaavaan puetun näkemyksen mukaan. Käsitykseni keskustelun avaajasta rajoittuu kuitenkin siihen mitä hän täällä kirjoittaa ja kuva jää pakostakin siksi sen mukaiseksi.
Olemme ihmisiä ja sen mukaan tuntevia ja ajattelevia. Uskova perustaa ehkä käsityksensa uskontonsa mukaan mutta jos se perustuu jäjittelyyn enemmän kuin ymmärtämiseen niin se vie usemmiten harhaan.
Voit silti olla oikeassa siinä että keskusteun avaaja juuri näin kaavamaisesti suhtautuu että atesti on sama kun tunteeton ja ymmärtämätön atomeista koottu olio. En tiedä siksi kysyin.
Ylhäältä päin ohjaamisella ja valmiiksi pureskelulla?
Väitteesi osoittaa ehdottaman mielikuvasi uskovista. On nimittäin uskovia, jotka eivät niele kaikkea pureskelematta tai ole jonkin yhteisön ylhäältä johtamia.... vai mistä luulet esim. vapaiden suuntien syntyneen, herätysliikkeen kirkosta eritymisen jne.? Luther ei alistunut ylhäältä käsin ohjaamiseen, eikä valmiiksi pureskeltuun tietoon tai käsityksiin.
Helluntailaisuus ei ole yhden ihmisen perustama, se sai virallisesti alkunsa 1906 Azuma-kadun tapahtumien myötä, mutta se ei noudata minkään "oppi-isän" näkemyksiä, kuten esim. luterilaisuus. Onkin sanottu, että helluntailaisuus sai alkunsa helluntaina tapahtuneessa Pyhän Hengen vuodatuksessa, jo apostolien aikaan. No, tiedä häntä.
Vapaakirkon historia muistuttaa helluntaiherätyksen historiaa ja opissa on paljon samaa, itse löytänyt juurikaan eroja.
Tässä myös näkymystä ylkäältä johtamiseen:
"Vapaakirkko kävi vuosina 1983-84 viralliset oppikeskustelut luterilaisen kirkon kanssa ja lokakuussa 1992 kolmikantakeskustelut luterilaisten ja helluntailaisten kanssa. Nämä keskustelut selvensivät kuvaa vapaakirkollisen ja luterilaisen uskonkäsityksen suhteesta toisiinsa ja loivat mahdollisuuden hoitaa keskinäisiä suhteita erityisen, pysyväksi tarkoitetun seurantatyöryhmän avulla."
Sekä helluntaiseurakunnat että luterilaiset uskovat apostolisen uskontunnustuksen mukaan. Vapaakirkollisuus on nimensä mukaan vapaampi tietyistä opeista, mutta sen käsitys kasteesta ja Pyhästä Hengestä vastaa helluntaikirkon oppia ja opetusta.
Voidaanko siis puhua vain yhden ylhäältä tulevan opetuksen pureskelusta? Ei, sillä kolmikantaisuus on tosiasia Suomessakin ja keskustelua käydään kaikkien kristillisten suuntien välillä. Väitteesi ei saa kannatustani, eivätkä tosiasiat sitä puolla.
"Sieltä myös tarjoillaan usko omaan ylivertaisuuteen uskonnottomiin (ja muiden uskontojen edustajiin) verrattuna."
Annappa muutama konkreettinen esimerkki, etten luule sinun puhuvan vain omien mielipiteidesi valossa? Seurakunnissa joissa käyn, kehoitetaan olemaan korottamatta itseään, olemaan ylpeilemättä (sillä ylpeitä Jumala vihaa) ja auttamaan kaikkia ihmisiä, koska kaikki ihmiset ovat Jumalan kuvia, myös uskonnottomat!
Ei ihmistä kristityksi tee täydellisyys, vaan anteeksi saaminen! Jokaisen uskovan on pitänyt käydä heikkouden tie läpi, todeta oma keskeneräisyytensä ja heikkoutensa. Jokaisen uskoon tulleen kertomuksesta voit kuulla, että usko on ennenkaikkea jonkin itseään suuremman puoleen kurottumista, ei oikeassa olemista.
Jos joku väittää, että oman heikkouden myöntäminen on ylivertaisuutta muihin ihmisiin nähden, ihmetten kovasti?
Uskova on ennekaikkea syntinsä tunnustanut, anteeksi saanut ja armosta pelastunut ihminen, ei täydellinen ja hyvä, omilla ansioillaan Jumalan rakkauden ansainnut pyhimys!
Siinäpä sinulla korttitaloa kaadettavaksi. Jos saat minun uskoni kitkettyä, saat minut ajattelemaan olevani täydellinen, Jumalan armoa tarvitsematon, omillani toimeen tuleva ja hyvä ihminen, joka ei tarvitse Jumalan anteeksiantoa, eikä Jeesuksen ristintyön tuomaa sovitusta.
Koetko olevasi niin hyvä ihminen, ettet tarvitse Jumalan armahdusta?
Kukaan ei ole liian huono kelvatakseen Jumalalle, mutta joka kuvittelee olevansa liian hyvä tarvitakseen Jeesusta, ei kelpaa...;)
Kuulutko sinä heihin?
Jokuhan teillä aina asetuu ikäänkuin ylhäältä (siltä teidän saunatontultanne sieltä taivaasta) tulevien käskyjen ja muiden viestien tulkitsijaksi -piällysmieheksi yllenne.
Ihan sama tauti kaikissa lahkoissakin.
Niin seuraatte hihhulisaarnaajianne kuin lampaat teurastettaviksi.
Aivotonta puuhaa.
Opettaja opettaa koulussa oppilaita.
Poliitikot kertovat meille lain kautta, kuinka yhteiskunta toimii ja laativat meitä ohjaavia lakeja ja sääntöjä.
Työnantajalla on säännöt ja ohjeet, kuinka toimitaan.
Media antaa ihmisille mielikuvaan hyvästä elämästä ja oikeista kulutustottumuksista tai elintavoista.
Aivotonta puuhaa.
"Jokuhan teillä aina asetuu ikäänkuin ylhäältä (siltä teidän saunatontultanne sieltä taivaasta) tulevien käskyjen ja muiden viestien tulkitsijaksi -piällysmieheksi yllenne. "
Ei pidä paikkaansa. "Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan."(Matt.23:11)
Jos siis joku yrittää ottaa piällysmiehen roolin ja korottaa itsensä Jumalan äänitorveksi, asia voidaan aina tarkistaa....;)
Käsityksesi haiskahtaa enemmänkin ennakkokäsitykselle kuin tietoon perustuvaksi faktaksi. Terveessä seurakunnassa toki tulkitaan profetioita ja myös Raamatun tekstejä, mutta ei kenelläkään ole "ylintä valtaa". Kirkossa itseasiassa papilla on enemmän valtaa, kuin vapaiden suuntien saarnaajilla ja evankelistoilla. Ns. maallikkosaarnaaminen on hyvinkin tyypillistä vapaille suunnille, useissa luterilaisissa seurakunnissa tämä on harvinaista. Valta ei ole siis maallikoilla vaan papilla. Tässä luterilainen kirkko on tehnyt kyllä muutoksia.
Vapaissa suunnissa maallikot käyttävät (myös naiset) paljonkin puheenvuoroja jumalanpalveluksissa ja tilaisuuksissa.
Että se siitä ylemmistä Johtajista.
"Jos todella olemme vain kasa atomeja, niin miksette te ateistit uskalla rehellisesti ja loogisesti olla sitä mieltä, että hyvyys, etiikka ja moraali ovat ihmiselle yhtä tarpeettomia kuin hiekanjyvälle, ohdakkeelle ja hyeenalle? "
Siksi koska sen lisäksi että me ihmiset olemme kasa atomeja, olemme myös sosiaalisia olentoja. Olisi tuhoisaa ihmiskunnalle, jollei minkäänlaista moraalia olisi. Siksi 'me ateistit' emme voi mitenkään myöntää että moraali olisi tarpeetonta. Sen sijaan on hyvin typerää esittää sellaisia ajatuksia että moraali olisi jotenkin kristinuskon monopoli. Sorry Tolstoi ;)
jonka Tolstoi esitti vain kristinuskon yksinoikeudeksi. Unohda hetkeksi uskonnot ja pohdi asiaa Tolstoin kannalta. Hän puhui uskosta, ei kristinuskosta. Hän myös puhui Jumalasta, ei kristinuskon Jumalasta. Hän ei siis määritellyt Jumalaa vain jonkun uskonnon tuotteeksi, vaan uskonnot Jumalan tuotteeksi... Uskonnot ovat ihmisen kehittämiä instituutioita, joiden kautta pyrimme käsittämään Jumalaa. Usko on Jumalan ja ihmisen välinen vuorovaikutussuhde. Kaikki uskonnot pyrkivät samaan, Jumalan ymmärtämiseen ja ennenkaikkea ihmisen ja Jumalan välien kunnossapitämiseen. Kristinusko kertoo, miten Jumala on itse korjannut ne välit, ihmmisen ei tarvitse asiaa enää murehtia, asia pitää vain uskoa ja ottaa vastaan.
Mutta aloittajan tarkoitus oli varmaankin tuoda esiin ajatus, jonka mukaan moraali, taiteellisuus, mielikuvitus, luovuus, jne. on Jumalan lahja ihmiselle, kuului ihminen mihin uskontokuntaan tahansa. Jumala ei ole "karsinoita" asettanut, me ihmiset olemme. Jos kaikki uskonnot kaadettaisiin, jäisi jäljelle vain ihminen ja Jumala, tai sitten vain ihminen, jos Jumalaa ei ole.
"Olisi tuhoisaa ihmiskunnalle, jollei minkäänlaista moraalia olisi."
Miksi ihmiskunnan olemassaoloa pidetään tärkeänä?
"Siksi koska sen lisäksi että me ihmiset olemme kasa atomeja, olemme myös sosiaalisia olentoja "
Niin ovat hyenaat, porot ja sudetkin. Mutta millainen merkitys hyvyydellä, etiikalla tai moraalilla on niille? Me VOISIMME noudattaa puhtaasti naturalistista viettiä, vahvimman säilyessä. Itseasiassa väitteesi moraalin tarpeellisuudesta ihmiskunnan säilymisen kannalta ei pidä paikkaansa. Moraali estää meitä tuhoamasta heikkoja ja avuttomia, vammaisia ja vanhuksia. Miten se edistää ihmiskunnan kehitystä? Ihmiskunnan kannalta "järkevämpää" olisi antaa köyhien maiden ihmisten kuolla, vanhusten kuolla hoidon sijaan, samoin keskosten, vammaisten ja muuten heikkojen. Heidän auttamisensahan ei ole "järkevää" selviämisen kannalta, mutta moraalista kyllä ja eettisesti oikein.
Mitä älykkäämmästä eläimestä on kyse, sen paremmin se pitää huolta myös heikoista yksilöistä, siis käsittääkseni? Esim. simpanssit, gorillat, delfiinit jne. Voisiko asia liittyä jotenkin älyyn? Ehkä, mutta jos kyse olisi vain älystä ja selviämisestä, vahvat säilyisivät ja heikot kuolisivat armotta. Ihmisellä on todettu olevan myös tunneäly, sekin voi liittyä kykyyn kokea empatiaa ja rakkautta, joka ei liity suoranaisesti lisääntymiseen.
Mistä tämä armo heikkoja kohtaan on peräisin?
Raamatun mukaan Jumala ei voi sietää heikkojen sortajaa ja köyhien riistäjää. Ylpeitä hän vihaa ja nöyrän armahtaa.
Itse asiassa vastasin aloittajan ateisteille esittämään kysymykseen, siksi en ota kantaa tuohon jumalan suhde uskontoon -juttuusi. (Minulle on ihan sama mikä on tonttu-ukon suhde saunatonttuinstituutioon ja sitä kautta ihmiseen ;) )
"Miksi ihmiskunnan olemassaoloa pidetään tärkeänä? "
Ei kai se niin tärkeää olekaan ;). Onpa vaan mukavampaa ja turvallisempaa elellä kun yhteiskunnassa on jonkinlaiset säännöt.
Ihminen on sosiaalinen eläin, jonka erottaa muusta eläinkunnasta kieli ja tietoisuus omasta itsestä (ts. ihminen voi ottaa itsensä ja omat tekonsa pohdintaansa). Tämä tuo mukanaan myös vastuuta omista teoista ja ainakin suurimmalla osalla kyvyn empatiaan (asettumisen toisen asemaan). Miksi sinun pitää selittää kaikki jollain jumalan armolla?
"Miksi ihmiskunnan olemassaoloa pidetään tärkeänä?"
Porukka, joka pitää olemassaoloaan tärkeänä, säilyy olemassa suuremmalla todennäköisyydellä kuin porukka, joka ei pidä sitä tärkeänä.
tietoisuus tulee? Kyllä minä nuo asiat olen koulussa lukenut.
"Miksi sinun pitää selittää kaikki jollain jumalan armolla?"
Ei minun pidäkkään "selittää", vaan asia on oikeastaan aika looginen. Jos Jumala on rakkaus ja armo, hän on samalla myös kaiken rakkauden alku ja lähde.
Sinun näkemyksesi siis myöntää, että ihminen on tietoinen ja tunteva olento, hänellä on kyky empatiaan ja rakkauteen, joka erottaa ihmisen muusta eläinkunnasta. Ihan sattumaltako näin on? Vai jopa ihmisen ansiosta? Koska jos asiaa ei selitä Jumalan tekona, kyseessä on joko sattuma tai ihmisen oma ansio. Miksi evoluution myötä vain yksi elävä laji olisi kehittynyt sellaiseksi kuin ihminen on? Tietoiseksi itsestään, menneisyydestä ja tulevaisuudesta? Miksi vain ihminen muistelee tietoisesti mennyttä, tai murehtii tulevaisuutta? Tai haaveilee siitä?
Unohdat saunatonttuvertauksessasi sen, että Jumala sanana on ihmisen antama kuvaus siitä Persoonasta, Hengestä ja Voimasta, joka on kaiken luonut. Jokin/Joku on saanut kaiken aikaan. Joku/Jokin aiheutti alkuräjähdyksen/luomistapahtuman. Maailman alku on kaiketi tieteellinen tosiasia? Miksi olemme olemassa? Mikä on maailmankaikkeuden alku ja syy? Tiede kykenee antamaan vastauksia näkyvästä ja siitä, miten kaikki tapahtui. Mutta se ei edelleenkään vastaa kysymykseen, miksi kaikki tapahtui?
Ihmiselle jää siis vaihtoehdoksi elää kuten eläin, ja olla ajattelematta asiaa sen enempää tai sitten pohtia olemassaoloaan ja selittää sitä erilaisilla tavoilla. Psykologien mukaan todellisuudessa on harvinaista, että ihminen EI pohtisi omaa olemassaoloaan ja minuuttaan, elämän tarkoitusta tai ajattelisi kuolemaa, vaikka täällä netissä voi niin väittääkin. Tämähän on vain virtuaalitodellisuus, missä voi olla mitä vain ja kuka tahansa, olematta sitä oikeasti.
Ilman olemassaolon kysymyksiä ei olisi syntynyt filosofiaa, psykologiaa eikä monia muitakaan tieteitä. Ihminen haluaa oppia ja saada asioita selvillä. Ilman tätä ihmettelyä emme olisi kehittyneet. Usko on ihmettelyä, vaikka olisi vankka Kristususkova. Siltikään en voi muuta kuin ihmetellä ja oppia ihmisestä, maailmasta ja luonnosta joka päivä uutta. Ei usko Jumalan armoon vie ihmettelyä ja uteliaisuutta pois, oikeastaan päinvastoin.
Raamattu ja tiede ovat parissa asiassa aivan samaa mieltä. Maailmankaikkeudella on alku, mutta td. myös loppu. Linnunratamme (joka ei ole maailmankaikkeus..) lakkaa olemasta viimeistään auringon sammuessa, eikä Raamattu ilmoita tarkkaa aikaa tämän maailman loppumiselle.
"Miksi sinun pitää selittää kaikki jollain jumalan armolla?"
Luotan mieluummin Jumalan armoon kuin sattumaan ja jos Jumala ei ole armollinen ja rakastava..... Olemme pulassa. Ehkä monille onkin tästä syystä mukavampi olla uskomatta Jumalaan, koska armottomuus ja vihaava Jumalakin voisi olla vaihtoehto...? Jos Jumala olisikin viha ja armottomuus, miksi hän olisi kaiken luonut? Vihatakseen sitä? Tuhotakseen kaiken?
No, onhan sekin selitys.
"Porukka, joka pitää olemassaoloaan tärkeänä, säilyy olemassa suuremmalla todennäköisyydellä kuin porukka, joka ei pidä sitä tärkeänä."
Vastauksessasi ilmenee muutama ihmisen eläimestä erottava piirre:
"Joka pitää olemassaoloaan tärkeänä". Tarkoitatko kykyä ajatella olevansa tärkeä vai selvitymisvaiston tuomaa tärkeyden tunnetta?
Toinen näkemys:
Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät pidä olemassaoloaan tärkeänä, itseasiassa useimmat täällä kirjoittavat vaikuttavat pitävänsä itseään sattumana. Moni ihminen saattaa tietää olevansa ei-toivottu, vahinkolaukaus jne. Pitääkö sellainen ihminen itseään ja olemassaoloaan tärkeänä? Jos pitää, niin miksi? Pitääkö vammaisena syntynyt itseään tärkeänä?
Noiden ihmiset minä-kuvaan vaikuttaa hyvin paljon, miten muut ihmiset kokevat heidän tärkeydensä ja täydellisyytensä. Ns. ei-toivottuna syntnyt voi kokea olemassaolonsa tärkeäksi, jos hänelle se osoitetaan rakkaudella ja huolenpidolla, mutta olemassaolon tärkeys voidaan myös psyykkisesti nollata, jopa romuttaa.
Mielestäni väitteet, että Jumala ei ole rakkaus, koska syntyy vammaisia lapsia, on absurdi, sillä on sanottu myös, ettei Jumala luo roskaa. Vammaisena syntynyt lapsi on täydellinen Jumalan luomus ja yhtä tärkeä persoonana ja yksilönä kuin ns. "terve" ja "normaali". Joka väittää toista, kertoo omista arvoistaan ja suhtautumisestaan vammaisiin.
Jos ihminen pitää kaikkien ihmisten (terveyteen, sukupuoleen, kansallisuuteen, uskontoon, ihonväriin jne.) olemassaoloa tärkeänä, se sotii naturalismin vahvimman oikeuden sääntöä vastaan.
Jostain syystä ihmisellä on ns. kollektiivinen omatunto toisia ihmisiä ja luontoa kohtaan. Ei toki kaikilla. Talouden lait ja oppiriidat saavat tuon omantunnon äänen hiljenemään, oikeassaolemisen halu myöskin.
Ja lopuksi, miksi ihmisen olemassaolon pitäisi olla tärkeätä, miksi juuri meidän pitäisi säilyä, näkemyksesi mukaan?
Eläimet eivät osaa (luultavasti) pitää olemassaoloaan samallalailla tärkeänä, mutta me (poikkeuksia lukuunottamatta)pidämme myös niiden kunnioittamista ja hyvää kohtelua tärkeänä.
Miksi vain ihminen kykenee tähän? Tuskin eläimet pitävät ihmisen kohtelua tärkeänä? Paitsi Seemos ja muut apinat apinoiden planeetalla.
Ihminen havainnoi ympäristöä aisteilla, toimii järjen, tunteiden ja ajattelun avulla. Ihminen voi kokea maapallon säilymisen tärkeyden järjen kautta, mutta myös tunteiden ja estetiikan kautta. Toisille luonnonsuojelu on järkevä teko, toisille se on tunteen asia. Kumpikin on oikeassa, eikö?
>>Tarkoitatko kykyä ajatella olevansa tärkeä vai selvitymisvaiston tuomaa tärkeyden tunnetta?
Kumpikin toimii.
>>sotii naturalismin vahvimman oikeuden sääntöä vastaan.
Jokin hihhulisääntö, jota naturalismissa ei ole.
>>Toisille luonnonsuojelu on järkevä teko, toisille se on tunteen asia. Kumpikin on oikeassa, eikö?
On. Koska minä tykkään luonnosta, ja minusta on kivaa että minulla on kivaa, niin luonnonsuojelu on oikein ja kaikki luonnonsuojelijat ovat oikeassa.
"Sinun näkemyksesi siis myöntää, että ihminen on tietoinen ja tunteva olento, hänellä on kyky empatiaan ja rakkauteen, joka erottaa ihmisen muusta eläinkunnasta. Ihan sattumaltako näin on? Vai jopa ihmisen ansiosta?"
Tietoisuus on aivojen synnyttämää (esim. Damasio: The feeling of what happens).
"Jokin/Joku on saanut kaiken aikaan. Joku/Jokin aiheutti alkuräjähdyksen/luomistapahtuman. Maailman alku on kaiketi tieteellinen tosiasia? Miksi olemme olemassa? Mikä on maailmankaikkeuden alku ja syy? Tiede kykenee antamaan vastauksia näkyvästä ja siitä, miten kaikki tapahtui. Mutta se ei edelleenkään vastaa kysymykseen, miksi kaikki tapahtui? "
Vastaus on ettei kukaan _tiedä_ (ainakaan vielä). Et sinä ja sinun raamattusikaan. Raamattu on vain yhdensorttinen maailmanselitys muiden joukossa. Pidän tiedettä tässä mielessä kaikkine puutteineenkin luotettavampana kuin tuota vanhaa kirjaa ;)
"Mistä tämä armo heikkoja kohtaan on peräisin?
Raamatun mukaan Jumala ei voi sietää heikkojen sortajaa ja köyhien riistäjää. Ylpeitä hän vihaa ja nöyrän armahtaa."
Tuon edellisen mukaan jumala ei siis voisi sietää esim. katolista kirkkoa, mutta esittäpäs tämä mielipide jollekin katoliselle...
Kristittyjen pöyhkeälle omahyväisyydelle ja kauheille rikoksille jäävät ateistit kyllä kevyesti toiseksi, joten on irvokasta että juuri kristityt yleensä saarnaavat moraalista...
"Raamatun mukaan Jumala ei voi sietää heikkojen sortajaa ja köyhien riistäjää. Ylpeitä hän vihaa ja nöyrän armahtaa."
Kristittyjen pöyhkeä omahyväisyys ja kauheat rikokset tulevat saamaan palkkansa. Unohdat kuitenkin, että KOSKAAN ei pidä yleistää. Puhut sekä ateisteista että kristityistä yleistäen.
Katolinen kirkko on instituutio, organisaatio, jossa on erilaisia ihmisiä. Luotan siihen, että kaikissa hengellisissä yhteisöissä on myös kristittyjä, jotka eivät ole omahyväisiä tai pöyhkeitä, kuten eivät kaikki ateistitkaan ole sitä. Olenko väärässä?
Kristityllä on isommat ennakkopaineet, sillä Raamatun mukaan meiltä myös odotetaan enemmän. Eli, jos kristitty sortuu mainitsemiisi vääryksiin, se on tietyllä tavalla paljon pahempi asia kuin jos ateisti tekee samaa. Ymmärrätkö?
Kun lakkaamme yleistämästä, näemme yksilön, emmekä pelkkiä organisaatioita tai yhteisöjä. Näin myös vältämme tuomitsemasta kaikki ateisteja yksilöiden tekojen takia ja samoin myös voimme nähdä, että eivät kaikki kristityt ole sellaisia kuin kuvasit meidän KAIKKIEN olevan;).