Suomessa on vasta viime aikoina herätty tajuamaan, että nationalismin asiaa voi ajaa ilman selkeää johtajaa.
Saattoi olla jenkkien uusnatsijohtajan Lincoln Rockwellin maineelle eduksi, että kuoli, ettei ehtinyt degeneroitua Siitoinin tavoin johonkin perversiyteen. Tai ehkä juuri sen takia hän kuolikin, ettei suostunut alistumaan systeemin paineen edessä. Pekka Siitoin katkesi otettuaan liian suuren haasteen päälleen, mutta nautinnonhaluisena rappeutui paineen edessä.
Vertaus Siitoiniin tai jopa Kuismaan on huono siinä mielessä, että Rockwell oli merkittävä ajattelija. Samankaltaisuutta on lähinnä siinä epämääräisessä aineksessa jota kaikkien näiden ympärillä pyöri. Luin pari kirjaa Rockwellista mm. American Führer teoksen ja erään toisen - molemmat tosin akateemisia eivätkä kovinkaan sympaattisia. Niissä tuli ilmi Rockwellin suhde omaan jäsenkuntaansa. Hänen ympärillään oli paljon homoja, pikkurikollisia, juutalaisia ja kaikenlaisia soluttautujia. Aika samanlainen luola mitä Väinö Kuisman tai Siitoinin ympärillä pyöri. Rockwell ei kuitenkaan säästellyt sanojaan näitä pikkunilkkejä kohtaan. Totuus vain on, ettei vallankumoukselliseen toimintaan ei lähde tasapainoiset perheensä tuloista huolehtivat ihmiset. Hiljaista tukea hekin voivat antaa.
Suoraan yhteiskunnan haastamiseen lähtevä politiikko on aika helppo tuhota tai jopa tappaa. Kyllä joku Pekka Siitoinkin aika kypsää kauraa oli vajaa 4 vuoden vankilatuomion jälkeen - jos oli ollut jo ennen sitäkin.
Ei ole ihme, että valkoisten nationalistien toiminta siirtyi johtajattoman vastarinnan linjalle.
Saattoi olla jenkkien uusnatsijohtajan Lincoln Rockwellin maineelle eduksi, että kuoli, ettei ehtinyt degeneroitua Siitoinin tavoin johonkin perversiyteen. Tai ehkä juuri sen takia hän kuolikin, ettei suostunut alistumaan systeemin paineen edessä. Pekka Siitoin katkesi otettuaan liian suuren haasteen päälleen, mutta nautinnonhaluisena rappeutui paineen edessä.
Vertaus Siitoiniin tai jopa Kuismaan on huono siinä mielessä, että Rockwell oli merkittävä ajattelija. Samankaltaisuutta on lähinnä siinä epämääräisessä aineksessa jota kaikkien näiden ympärillä pyöri. Luin pari kirjaa Rockwellista mm. American Führer teoksen ja erään toisen - molemmat tosin akateemisia eivätkä kovinkaan sympaattisia. Niissä tuli ilmi Rockwellin suhde omaan jäsenkuntaansa. Hänen ympärillään oli paljon homoja, pikkurikollisia, juutalaisia ja kaikenlaisia soluttautujia. Aika samanlainen luola mitä Väinö Kuisman tai Siitoinin ympärillä pyöri. Rockwell ei kuitenkaan säästellyt sanojaan näitä pikkunilkkejä kohtaan. Totuus vain on, ettei vallankumoukselliseen toimintaan ei lähde tasapainoiset perheensä tuloista huolehtivat ihmiset. Hiljaista tukea hekin voivat antaa.
Suoraan yhteiskunnan haastamiseen lähtevä politiikko on aika helppo tuhota tai jopa tappaa. Kyllä joku Pekka Siitoinkin aika kypsää kauraa oli vajaa 4 vuoden vankilatuomion jälkeen - jos oli ollut jo ennen sitäkin.
Ei ole ihme, että valkoisten nationalistien toiminta siirtyi johtajattoman vastarinnan linjalle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miten johtajaton vastarinta toimii käytännössä?
voi vaikka kirjoitella tänne
"Miten johtajaton vastarinta toimii käytännössä?"
Yleisin johtajattoman vastarinnan ilmenemistyyppi on stormfrontille kirjoittelu (n. 99% kaikista tapauksista), mutta skaala on aika laaja, toisessa ääripäässä on Breivik-tyyppinen aktivismi.