...on kaikkein varmin tapa kuolla?
mikä...
henna2
384285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
En usko että maallikko sellaista tietää, ehkä lääkäri korkeintaan. Sen sijaan voi vammautua vakavasti ja herätä sairaalasta, sitten elämä vielä vaikeampaa. Apua hakemaan, eikä tollaisia pohdita: on auttavaa puhelinta, mielenterveystoimistot, koulun auttajat jne. Googlettamalla löytyy puhelinnumeroita.
Olen yrittäny lääkkeillä ja viinalla, joskus kokeillu kalliolta hyppäämistä, siitä sain vaan murtuneet jäsenet. Ei mistään auttavista puhelimista ole mitään apua. Mulla on avokontakti ja useita psykiatrisiasairaalajaksoja takana. Ei mitään apua. Haluan vaan varman tavan jonka uskallan tehdä...
...aio vanhuutta odottaa.
se ei ole sun itsesi päätettävissä välttämättä et millon kuolet, voi olla et sulle on tarkotettu pisempi elämä ja siksi aina vaan epäonnistut yrityksissäsi.
ja luuletko tosiaan et joku täällä kertoo sulle miten sun katsii tappaa ittes...
Pyydät uudelleen lähetteen vaikka avo-osastolle, siellä aloittavat kunnon lääkityksen ja vaikka vain makaisit sängyssä siellä niin olo paranee hiukan ja saat aikaa mietttiä asioita. Joku selviää yhdellä hoitojaksolla, joku tarvitsee monta, koska sairaudella taipumus uusiutua. Tärkeintä on ystävällinen henkilökunta ja kunnon lääkitys, jota henkilökunta voi tarkkailla 24 tuntia vrk ja vaihtaa tarpeen mukaan.
No en luule, että mielellään neuvotaan, mutta toivon, että joku olisi niin ihana ja auttaisi mut tästä paskasta.
...olen pettynyt sairaalajakson jälkeen. Tuntuu, että asiat ovat sen jälkeen vielä huonommin. Joku varmasti luulee, että olen joku sääliä hakeva teini, mutta siinä on väärässä. Ihan aikuinen olen ja mielestäni nähnyt kaiken. Sama lääkitys ollu jo pitkään eikä se lääkäri sitä oikeen muuttele, korkeintaan nostaa annoksia mitkä alkavat olemaan jo maximissaan. Henkilökunta on mukava, niinkun avohoidossakin, mut se ei riitä. Ei ne sillä mukavuudella mun elämää paranna.
Ainoa mahdollisuus nyt on vaan vaatia sairaalahoitopaikkaa avohoidon kautta tai soittaa suoraan sairaalan lääkärille, ehkä tuttu jos oot useasti ollut. Avohoidon lääkäreillä huonompi kokemus lääkehoidosta kuin sairaalan.
Voi olla, että lääkettä pitää vaikka vaihtaa. Olet vaikka sitten pitkäaikaispotilaana siellä niin kauan kun tunnet jaksavasi taas. Ystävällinen henkilökunta ja muiden potilaiden seura sekä säännölliset ateriat. Olet paremmassa turvassa kuin täällä netissä asioita yksin pohtiessasi. Täällä on myös pahantahtoisia ihmisiä
Tsemppiä. Joudun menemää nukkumaan.
...kestäisi enää sitä, että lapseni joutuisivat kärsimään mun ollessa taas sairaalassa. Ja täällä missä asun, ei ole kovin hyvä Psykiatrinen sairaala ja se lääkäri joka mua hoitaa siellä on sanonut, että ainut osasto jossa mua hoidetaan on avo-osasto ja maksimi ajat siellä on 2 viikkoa. Mitä hyötyä on maata kaksi viikkoa siellä kun sen ajan voi maata myös kotona kun ne asiat ei siinä ajassa selkeenny eikä paremmaksi muutu. En uskalla hypätä junan alle vaikka se on monesti mielessä käyny ja varmaan olisi aika taattu ratkaisu. On otettava sitten lääkkeet ja viina mukaan jotta uskaltaa...
Niin kauan kun olet päättänyt katsoa kuolemaan ja kääntänyt selkäsi elämälle, ei niistä voi ollakaan apua. Vaikka ystävät,lääkkeet, lääkärit ja sairaalat ovat olemassa, niin lopulta ja pohjimmiltaan elämän (tai kuoleman) suuntasi on kiinni VAIN sinusta itsestäsi.
Vanhuus...esim.
Elämän viimeiset 15 minuuttia ovat kaikkein kriittisimmät ja vaarallisimmat. Todennäköisyys kuolla on 1/1.
yleensäkin tehdä sen itse. usko pois meille kaikille on oma päivä kirjattu ja et pääse sen eteen vaikka kuinka haluat
-On pelkuruutta paeta elämää, mutta myös rohkeaa kohdata kuolema-
Toivon jotta elämä voittaa. Oletko ajatellut asiaa toisinpäin? jos joku sinulle tosi rakas vois yhtä huonosti kuin sinä tänään, mitä tekisit? Uskon jotta yrittäisit pitää hänet lähelläsi vielä vuosia. Älä jätä läheisiäsi toivottomaan suruun vaan hae apua jostain. Elämälläsi on vielä tosi suuri tarkoitus, he jotka jää, ei ikinä ymmärrä miksi teit lopun elämästäsi, vaan taistelevat vuosia syyllisyyden kanssa. Jos oisin tehnyt toisin auttaakseni häntä, oisinko saanut pitää hänet luonani? Jälkeesi jättämä tyhjiö on suunnaton, joten yritä jaksaa. Halit sinulle ja jaksamista, toivottavasti huominen on parempi. Kuolema on niin lopullinen, sieltä ei ole paluuta.
Riittää kun annat kaikkien ympärillä olevien ihmisten unohtaa sinut, sitten olet käytännössä kuollut...
Jos kuolet ilman että teit mitään hyödyllistä, tuhlasit vain aikaasi maan päällä...
...että on niitä jotka ehkä jäisivät kaipaamaan, mutta he myös tietävät osan asioista mitkä mua vaivaa. Yksi mikä on erittäin raskasta, kun ei saa nukutuksi. Taas olen valvonu ja tämä näköjään on kolmas yö putkeen. Vaikka kuinka yritän lääkkeillä saada unta, mut ei. Totta, se on lopullinen päätös ja sitä ei voi perua kun on sen tehnyt. En minäkään jaksa loputtomiin. Rajansa ne on mullakin. Ainut asia täällä mistä välitän on lapset, mutta nekin kärsii kun olen sairas. Parempi niiden on olla ilman mua...
ei lasten ole parempi ilman äitiään. Ainakin mulla jo ajatus siitä et oma äiti kuolee, tuntuu ihan järkyttävältä...vaikka se ois kuinka sairas en haluu et se kuolee. Jos rakastat lapsiasi tosissaan, et tapa ittees. Jos mun äiti tappas ittensä(sitä tuskin tapahtuu) ajattelisin et hän ei halunnut edes meidän lasten takia elää, se loukkaisi minua, koska hän ei välittäisi siitä miten me siitä kärsittäs...
Sinulla on lapsia?
Luulin että tämän postasi taas joku huomion kipeä teini pissis...
Et sinä sitten voi mennä kuolemaan jumalauta... Tyhmäkin sen tajuaa että sun lapset tarvitsee sua vielä!!!
...osaa tehdä hirttosolmua, neuvoisitko? Jätän nyt sen ampumisen toisaalle, mutta tuo kuulostaa jo paremmalta.
No ensinnäkin: jos vielä pähkäilet täällä millä tapaa kuolla, et varmastikaan aio tehdä sitä oikeasti. Et uskalla etkä halua.
Korkean rakennuksen katolta voi hypätä pää edellä ja varmasti käy huonosti. Vaihtoehtoisesti voi kuolla hypotermiaan eli avantoon vaan pariksi tunniksi niin johan alkaa lämpö loppua.
Mut joo, älä kuitenkaan oikeasti yritä. Kohta tulee kesäkin ja voi mennä rannalle ottamaan aurinkoa ja syömään jätskiä. Eikö sitä kannata odottaa?
En oikeen uskallakkaan vaikka haluisin, tiedän, että teen sen jonain päivänä. Aika näyttää. En haluaisi sellasta kuolemaa jossa joutuu "kärsimään" vaan nopea ja helppo kuolema. Olen mie autolla ajanut "mettään" 120km/h vauhdissa, selvisin pelkällä säikähdyksellä. Lääkkeet ja viina on kokeiltu useampaan otteeseen. Ja ihan tosissani olen yrittäny. Siksi kysyinki varmaa tapaa kuolla kun omat keinot on kokeiltu.
Tämähän on mielenkiintoista, jatketaan tätä. Sovitaanko, että mietitään sitä seuraavat 20 vuotta - yhdessä, aina silloin tällöin.
Siinä välillä voi tehdä muutakin arkista askaretta. Ja lapsetkin ehtii kasvaa...
ammu ittees päähä tai vedä kunnon lääkkeit
Kunnon lääkkeet on kokeiltu ja ampuminen ei aina ole niinkään varma tapa. Luuletko tosiaan etten ole ottanu asioista yhtään selvää?? Kasva vähän!
se on niin et ase on paras ratkasu ja varma.....niin on ollu aina.kuula kun lähtee piipusta ja kohtaa tollasen idiootin kuulan ne se mieluusti sinut kuolon portille saattaa.mut siinäpä se onkin kun et ilmeisesti omista asetta ja hankinta on vaikeeta,kait.mut kyllä se sinut palkitsee kun sen käteen saat,käsiase taikka haulikko,kivääri minkä lie....jos sotia käytäis muulla kuin aseilla ni ois aika vittumaista...die with your boots on!!!!
...en omista asetta, mutta vaikea niitä ei ole saada. Enpä ole koskaan asetta mihkään tarvinnu enkä tarvitse nytkään. On se aika ikävää jälkeä jos aivot ampuu pihalle. Haluan kuitenki ehjä olla arkkuun laitettaessa, että se siitä sinun kritiikistäsi. Ammu itse itsesi jos hyvälle tuntuu olla päätön teini. En jaksais alkaa tappelee moisesta asiasta. Joten jos viitsisit olla kirjottamatta tälle sivulle mitään. Joku muu joka lukee näitä juttuja voi hyvinki ampua kuulan kalloon ja mitäs sitte? Ja voisit opetella kirjottamaan ennenku alat julkisille sivuille kirjottamaan!
noh..mikään ei ole hyvä edes kuolleena...arkussakin pitäis näyttää hyvältä....hmmm,no jatka säälittävää elon tietäs,idiootti.opettelehan sinäkin kirjottamahan:)
..oletko ehjä vai paskana arkussa, ei sillä siinä vaiheessa mitään väliä oo.
Mua sitten vituttaa tommoset ÄIDIT ja isät myös jotka mielummin ottaa sen helpoimman ratkaisun ja jättää jälkeensä lapsia kärsimään!
Mun isä teki itsarin, helvetin hauskaa, arvaan säälinkö yhtään.
Mun serkkulikka teki myös, jätti VIISI lasta , jokainen joutunut hoitoon mielenterveysongelmien takia...
Mutta tietysti, tärkeintähän on miten SINÄ pääsisit siististi, helposti ja mukavasti kaikesta, kun kerran olet jo KAIKEN nähnyt. Niinkun lastes häät ja perheet ja lastenlapset...
Tai lapses edes aikuisena, voi vittu!
Minä olen törmännyt siihen tosiasiaan, että jokainen, joka ihan oikeasti täältä oman käden kautta pois haluaa, tietää kyllä mitä tehdä. Ja yleensä hän ei siitä kauheasti etukäteen edes juttelekaan. Jotakin viestiä tietysti jälkeenpäin miettien on antanut, mutta ei suoraan aiheesta puhu. Mutta ne, ketkä haluavat apua, ovat yksin tai kerjäävät huomiota - syystä tai toisesta - ottavan asian puheeksi. Ja eikö juuri tällä tavalla sitä huomiota omaan itseen saada? Ei sinun ole tarkoitus oikeasti päättää päiväsi (MIKÄ ON TODELLA UPEA ASIA =)), mutta olet jostakin syystä jäänyt yksin ongelmiesi kanssa. Tämä ei ehkä auta sinua, tällainen avunpyyntö. Kirjoita suoraan yksinäisyydestäsi, niin sitä kautta saat ihan oikeata vastakaikua - ja ehkä löydät jopa uusia tosiystäviäkin =). Tsemppiä sinulle vain kovasti!
Kyllä se oot sinä, joka kasvua tarviit. Ei tollasii asioit vähänkään " normaali" pohdi. Kyllä kaikki konstit itses tappamiseen oot käyttäny, tai ainakin sanot niin. Kyl henki lähtee, jos oikeen koittaa, sinulla on hätähuuto tai provo nyt kyseessä. Olisin minäki voinu itelleni jotain tehdä vaikeuksissani, mutta päätin että minun kohdalle on kirjoitettu, säkeet; vaikeudet on voitettavissa, on vain itsestä kiinni, miten ne kohtaat...
oon sitä mieltä et tää keskustelu pitäs poistaa, täähän on ihan älytön, annetaan vinkkejä et miten kannattaa tappaa ittensä.
- varmin tapa kuolla on vanhuus.
....minun puolesta koko sivu, mie lähden lopullisesti, oli kuka mitä mieltä tahansa. Jääköön miettimään kuka hyvänsä ja mitä tahansa. Ei mua enää liikuta, läksimpä ehjänä tai risasena. Katsotaan kuin käy. Harmi kun kuolinilmotusta ei saa tänne, siis oikeeta. Hyvästi.
olet säälittävä pelle!Jos meinaat ittes tappaa niin vittuako tänne kirjoittelet.Tosi-elämässä,täydellä halulla jne.tämmöistä vuodatusta ei päästellä!Saitko nyt tarpeeksi huomiota ja tyydytyksen,ääliö?
se on tosiasia,että olet oikeasti jollakin tapaa sairas vain itse voit auttaa itseäsi hankkiutumalla hoitoon.
Partaterät tekevät kipeää,
joet ovat kosteita,
hapot syövyttävät,
ja myrkyt aiheuttavat kramppeja.
Aseita ei saa kantaa,
hirttosilmukat luistavat,
kaasu haisee pahalta:
ehkä sitä voisi elääkin!
-Dorothy Parker,1893-1967,USA-
pääsee varmasti hengestään.