Minä näen sinut, pontifex,
täältä alhaalta,
missä rahvas on jo heittänyt kuluneita vaatteitaan aasin jalkoihin. Näen sinun seisovan yläkerran ikkunassa palatsissasi. Siellä olet turvallisesti sisäpuolella, vaikka ikkunasi onkin auki, eivätkä mitkään alhaalta tulevat huudot kuulu korviisi liian räikeinä. Juhlakulkue jo hajaantui, kuitenkin monet jäivät ja huutavat vielä. Toiset tervehtivät sinua - mutta ennen kuin palvelijasi sulkee ikkunaluukut, kuule minunkin huutoni!
Oikeastaan suuri juhla on vasta alkamassa ja sinäkin kuulemma valmistaudut siihen omalla tavallasi. Ilonpitosi on meistä kaukana, vaikka meidän tulisi juhlia yhdessä. Edessä oleva juhla sisältää paljonpuhuvia rituaaleja. Sinä olet vain niin etäällä! Miksi? Etkö uskalla tanssia kanssamme, kun juhlimme suurten lupausten täyttymistä, sitä mikä kerran oli vain kuvittelua ja nyt todistettua. Pelottaako sinua? Mietitkö salaa pois ajetun veljesi kohtaloa? Totta, pontifex, luku ei täsmää, yksi on vieläkin poissa ja sinun omaatuntoasi painaa tuo poissaolo. Miten tyhjä voikaan painaa niin paljon?
Ainakin minä toivon näin, koska muuten meillä kaupungin torilla seisovilla ei ole paljonkaan toivoa. Anteeksi annettu velkasi oli suuri, mutta itse olet ollut kelvoton 10 denaarin lainaaja. Suuren Isännän palvelijana tiedät oikein hyvin, että tarvitset häntä, mutta armottomat sanasi, terävät kuin nuolet, eivät tuo veljeäsi takaisin, palvelijasi on poissa.
Täältä alhaalta näkyy hyvin kuinka vieressäsi seisoo joukko neuvonantajia. Toiset heistä osoittavat meitä sormellaan ja ehkä kertovat sinulle keitä me oikeastaan olemme. Sinä kuuntelet, nyökkäät, kasvosi hymyilevät nyt. Yksi neuvonantajista kehottaa palvelijaa sulkemaan ikkunan, mutta sinä estät häntä. Sittenkin sinua ilmeisesti kiinnostaa kuulla mitä me oikein huudamme, vaikka et aiokaan vastata meille.
Unohditko lapsuutesi, pontifex?
Unohditko nuoruutesi aikaisen salaisen poliisin, unohditko poliittisen ehdottomuuden, jonka tuloksena osa sen aikaisista huutajista päätyi meidän laillamme hermeettisesti eristetylle torille. Mutta sinun tulee muistaa sekin, että he, vaikka olivat eristyksissä, ajoivat lopulta pois eristäjänsä. En muistuta sinua tästä vain sattumalta, vaan ennen kaikkea kutsuakseni paikalle rehellisyyttä. Nukutko hyvin, pontifex?
Eikö huutoni häiritse sinua? Eikö koko torin täyttävä köyhälistön ääni merkitse sinulle mitään niiden kuiskausten rinnalla, joita neuvonantajasi alttiisti toistavat ja jotka yhä haluavat kiirehtiä palvelijaa sulkemaan ikkunaluukut?
Ja vaikka he lopulta saavatkin tahtonsa lävitse, pontifex, me olemme kaikki täällä vieläkin ja huudamme. Huudamme itsemme puolesta ja mitä et ehkä käsitä, huudamme sinunkin puolestasi. Hän, joka äsken meni tästä ohi aasilla ratsastaen, Hän on läsnä aina, huomaatko? Hän kääntyy aasinsa selässä ja katsahtaa taaksepäin! Hänkin katsoo sinuun ja hymyllään kysyy sinulta, miksi, pontifex, miksi?
Koko tori on vaatteiden peitossa.
Ne ovat käytössä kuluneita ja hyvin arvokkaita.
Ikkunaluukut kolahtavat kiinni.
Lorand Szighethy
täältä alhaalta,
missä rahvas on jo heittänyt kuluneita vaatteitaan aasin jalkoihin. Näen sinun seisovan yläkerran ikkunassa palatsissasi. Siellä olet turvallisesti sisäpuolella, vaikka ikkunasi onkin auki, eivätkä mitkään alhaalta tulevat huudot kuulu korviisi liian räikeinä. Juhlakulkue jo hajaantui, kuitenkin monet jäivät ja huutavat vielä. Toiset tervehtivät sinua - mutta ennen kuin palvelijasi sulkee ikkunaluukut, kuule minunkin huutoni!
Oikeastaan suuri juhla on vasta alkamassa ja sinäkin kuulemma valmistaudut siihen omalla tavallasi. Ilonpitosi on meistä kaukana, vaikka meidän tulisi juhlia yhdessä. Edessä oleva juhla sisältää paljonpuhuvia rituaaleja. Sinä olet vain niin etäällä! Miksi? Etkö uskalla tanssia kanssamme, kun juhlimme suurten lupausten täyttymistä, sitä mikä kerran oli vain kuvittelua ja nyt todistettua. Pelottaako sinua? Mietitkö salaa pois ajetun veljesi kohtaloa? Totta, pontifex, luku ei täsmää, yksi on vieläkin poissa ja sinun omaatuntoasi painaa tuo poissaolo. Miten tyhjä voikaan painaa niin paljon?
Ainakin minä toivon näin, koska muuten meillä kaupungin torilla seisovilla ei ole paljonkaan toivoa. Anteeksi annettu velkasi oli suuri, mutta itse olet ollut kelvoton 10 denaarin lainaaja. Suuren Isännän palvelijana tiedät oikein hyvin, että tarvitset häntä, mutta armottomat sanasi, terävät kuin nuolet, eivät tuo veljeäsi takaisin, palvelijasi on poissa.
Täältä alhaalta näkyy hyvin kuinka vieressäsi seisoo joukko neuvonantajia. Toiset heistä osoittavat meitä sormellaan ja ehkä kertovat sinulle keitä me oikeastaan olemme. Sinä kuuntelet, nyökkäät, kasvosi hymyilevät nyt. Yksi neuvonantajista kehottaa palvelijaa sulkemaan ikkunan, mutta sinä estät häntä. Sittenkin sinua ilmeisesti kiinnostaa kuulla mitä me oikein huudamme, vaikka et aiokaan vastata meille.
Unohditko lapsuutesi, pontifex?
Unohditko nuoruutesi aikaisen salaisen poliisin, unohditko poliittisen ehdottomuuden, jonka tuloksena osa sen aikaisista huutajista päätyi meidän laillamme hermeettisesti eristetylle torille. Mutta sinun tulee muistaa sekin, että he, vaikka olivat eristyksissä, ajoivat lopulta pois eristäjänsä. En muistuta sinua tästä vain sattumalta, vaan ennen kaikkea kutsuakseni paikalle rehellisyyttä. Nukutko hyvin, pontifex?
Eikö huutoni häiritse sinua? Eikö koko torin täyttävä köyhälistön ääni merkitse sinulle mitään niiden kuiskausten rinnalla, joita neuvonantajasi alttiisti toistavat ja jotka yhä haluavat kiirehtiä palvelijaa sulkemaan ikkunaluukut?
Ja vaikka he lopulta saavatkin tahtonsa lävitse, pontifex, me olemme kaikki täällä vieläkin ja huudamme. Huudamme itsemme puolesta ja mitä et ehkä käsitä, huudamme sinunkin puolestasi. Hän, joka äsken meni tästä ohi aasilla ratsastaen, Hän on läsnä aina, huomaatko? Hän kääntyy aasinsa selässä ja katsahtaa taaksepäin! Hänkin katsoo sinuun ja hymyllään kysyy sinulta, miksi, pontifex, miksi?
Koko tori on vaatteiden peitossa.
Ne ovat käytössä kuluneita ja hyvin arvokkaita.
Ikkunaluukut kolahtavat kiinni.
Lorand Szighethy
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun lukee tekstejäsi tältä palstalta ja Katkirkosta, ei voi välttyä vaikutelmalta, että olet - Lorand - epäilemättä kirjallinen lahjakkuus.
Tajunnanvirranomainen proosasi ei taida kuitenkaan olla fiktiota - vaan useasti puhdasta faktaa...