Kolossalaiskirje:
2:14 ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.
Efes.2:14. Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,
15. kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan,
16. ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.
Mikä käskyjen laki on kyseessä?
Mitkä säädökset?
Ketkä kaksi?
Mikä vihollisuus?
En ole saanut minkäänlaista uskottavaa käsitystä täällä niiltä, jotka ovat olleet lakia tarjoamassa, näihin Paavalin sanomiin totuuksiin.
Mitä muita käskyjen lakeja kuin Mooseksen liiton kymmenen käskyäon mahdollista ajatella Jeesuksen tehneen tehottomiksi?
Varsinkin kun Paavali vielä toisaalla täsmentää niiden olleen kirjoitettu kiviin silloin kun Mooseksen kasvot säteilivät?
2.Korinttolaiskirje:
3:7 Mutta jos jo kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kuitenkin oli katoavaista,
2:14 ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.
Efes.2:14. Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,
15. kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan,
16. ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.
Mikä käskyjen laki on kyseessä?
Mitkä säädökset?
Ketkä kaksi?
Mikä vihollisuus?
En ole saanut minkäänlaista uskottavaa käsitystä täällä niiltä, jotka ovat olleet lakia tarjoamassa, näihin Paavalin sanomiin totuuksiin.
Mitä muita käskyjen lakeja kuin Mooseksen liiton kymmenen käskyäon mahdollista ajatella Jeesuksen tehneen tehottomiksi?
Varsinkin kun Paavali vielä toisaalla täsmentää niiden olleen kirjoitettu kiviin silloin kun Mooseksen kasvot säteilivät?
2.Korinttolaiskirje:
3:7 Mutta jos jo kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kuitenkin oli katoavaista,
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitän sinua Jokke tästä.
Kristus on avannut silmäni sinun kauttasi totuuden ymmärtämiseen.
En jaksa enää kirjoittaa pitempään,
kun pitää lähteä nukkumaan,
mutta lue vastaus sinulle sieltä Baskerin avauksen alta.
Sinä esitit siellä saman kysymyksen.
Jumala saakoon avata monien silmät.
Siunausta sinulle,olet Kristuksen lähettiläs!
tv.Sirkka Iita.
Kol. 2:14 puhuu syntivelasta (=kirjoitus = kr. kheirografon) ja siihen liittyvistä seremoniakäskyistä (=säädökset). Teksti ei tarkoita 10 käskyä.
Ef. 2:15 puhuu seremonialaista, koska alkuteksti (kr. ton nomon toon entoloon en dogmasin) tarkemmin käännettynä kuuluisi "säädöksiin sisältyvän käskyjen lain". Kirkon käännös on virheellinen, koska muoto "säädöksineen" vaatisi datiivin. Alkutekstissä on prepositiolauseke. Tämäkään teksti ei puhu kymmenestä käskystä.
Timo Flink
Sinä, Jouko Rauste, esitit ensin tuon kysymyksen minun aloitukseeni, ja nyt sanot esittäneesi sen niille, jotka tarjoavat lakia. Eli pidät minua lakihenkisenä.
Voisitko sinä perustella minulle, miltä pohjalta sinä Jouko Rauste pidät minua lakihenkisenä? Omasta mielestäni tein aloitukseni siitä syystä, että ihmettelin, miksi adventistit korostavat vain yhtä käskyä. Jos sinä, Jouko Rauste, löysit siitä jotain sellaista, jossa mielestäsi 'tarjoan' lakia, niin osoittaisitko sen?
Jos haluat oppia tuntemaan lain oikeaa käyttöä, suosittelen, että sinä, Jouko Rauste, perehdyt Lutherin käsityksiin lain kolmesta käytöstä. Esim. Lutherin Galatalaiskirjeen selitys selventää sitä, miten lakia käytetään.
En tiedä, miten on nykyisen kouluopetuksen laita, mutta aiemmin 9 - 10 -vuotiaille lapsille opetettiin kymmentä käskyä. Ei siksi, että he niitä noudattamalla pelastuisivat, vaan siksi, että ne luovat perustan ihmisen toiminnalle yhteiskunnassa. Siksi, että kasvatettaisiin lainkuuliaisia kansalaisia. Tämä on yksi lain käyttötavoista, ja niin Raamatun kuin Lutherinkin mukaista, Jouko Rauste.
ei mene yksi yhteen lainkuulaisuuden kyllä normaali -ihminen asuinmaan lakeja noudattaa ilman että kymmentä käskyä pitää paukuttaa päähän, perusasiat oppii ymmärtämään ilman Israelin kulttilain osiakin.
Lähimmäisen rakastaminen /kunnioittaminen kattaa hyvin sen ettei häntä ota päiviltä tai varasta hänen omistuksiaan.
Jos kymmnentä käskyä sellaisenaan opettaa on muistettava kertoa että sapatin pyhitys koski vain Israelia, se oli annettu liiton merkki eikä tuota juhlaa viettänyt yksikään muu kansa.
Älä tapa on älä murhaa ja aikana jolloin käskyt annettiin nainenkin kuului miehen omaisuuteen siinä kuin härkä.
Eikö mieluummin niin, että kysyin sinun aloituksessasi sinulta , jonka ymmärrät pitkälti asiosta minun tavallani.
Täällä esitin saman kysumyksen niille jotka ymmärtävät asian eri tavoin kuin itse ymmärrän.
Tämä siksi ettei vastaukset olisi molempia äärinäkemyksiä samassa viestiketjussa.
Mitä Lutherista sanot niin itse en kaikin osin ole aivan samaa mieltä hänen sanomisistaan.
Opettihan Paavalikin yhteiskunnan lakien noudattamista eikä se ole mikään ihme että ne lait ovat pitkälti yhteneviä kymmenen käskyn kanssa.
-Mooseksen kymmenen käskyä olivat eräs muoto silmä silmästä laista.Kun luet lakiin liittyvät säädökset, huomaat rangaistuksen kulkevan yhteneväisenä tekojen laadun kanssa.
Mooseksen lakia ei ole osotettu.
Emme voi puhua laista ja Evankeliumista yhdessä.
Laki on maallista järjestystä varten mutta Evankeliumi on luopumista maallisesta taivaallisen hyväksi.
Meidän krisittyinä ei tule elää tätä maailmaa varten.
Me emme tee oikein menestyäksemme lain noudattamisen kautta vaan teemme oikein hyvänb omantunnon vuoksi.
Nämä motiivit eivät ole yhteneväisiä toistensa kanssa,kuten ei maallinen ja taivallinenkaan.
Emme voi kuitenkaan välttää lain vaikutusta elämäämme niin kauan kuin olemme täällä maailmassa lihallisina ihmisinä.
Uskonnon kysymyksiä kristillisessä mielessä lakiasiat eivät sitävästoin ole.
Lain yksi tehtävä on herättää synnintunto, mikä avaa tietä evankeliumin vastaanottamiselle. Tämä on yksi lain käytön muoto. Juuri tästä kaikki suuret herätykset ovat alkaneet. Tämä on lain hengellistä käyttöä.
Voisitko antaa jonkun esimerkin, jossa Uudessa Testamentissa lakia olisi kätetty sanomallasi tavalla.
Helpottaisi huomattavasti varmistaa ,että ymmärrämme asian samalla tavalla.