Mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Parempi kun sitä ei käyttäisi ollenkaan. Ei ihminen kuole vaan muuttaa majaa. Me sinä, minä ja kaikki heitämme tämän kuluneen vaatteen päältämme pois ja aloitamme astraali elämän henkisenäruumiina. Jos me haluamme tai pystymme siellä toisessa tasossa näihin parapsygoloogisiin taitoihin niin voimme tulla näyttäytymään. Mutta jos emme uskoneet täällä eläessämme siihen niin emme voi sitä taitoa sielläkään käyttää. Olet varmaan kuullut joskus että hautajaisisa lentää pieni lintu siihen kaikkien katseltavaksi? Silloin ymmärrämme että tämä haudattava on lainannut uuden asun. Tämä asia kuin kuolema eli siirtymä itse asiassa ei kaipaa mitään tutkielmaa. Kukaan ei pääse määrätyn rajan yli ennen kuin hänen hopealankansa katkeaa lopullisesti. Silloin ei ole paluuta takaisin kertomaan kuinka siellä eletään. Vaikka voimme nähdä unessa kaikki kuolleet ja seurustella heidän kanssaan aivan kuin eläisivät. Mutta silloin vasta kun uskot siihen että niin voi käydä. Jos vähänkin epäilet niin et koe tätä ihanaa asiaa. Jonka minä esimerkisi olen kokenut. Olen kokenut tämän ihanan asia montakertaa. Siksi minä en pelkää kuolemaa, eli siirtymää. En myöskään sure kenenkään muun siirtymää koska mieluummin voisin olla kateellinen kuin surullinen.

ollessani yhdessä työpaikassa, asiakaspalvelutehtävissä, tuli liikkeeseen yksi, vähän vanhempi mies. Liikkeessä ei ollut muita, kuin minä ja hän. Minä olen nuorena ollut jonkin verran kiinnostunut henkimaailman asioista ja kuoleman jälkeisestä elämästä, koska minulla on ollut paljon surua.

Tämä asiakashan ei sitä tiennyt, vaikka herkkä ihminen olenkin. Hän yllättäin alkoi kertoa minulle, kuinka hän oli ollut vaikeasti sairas ja hänen sydämensä oli muutaman minuutin ajan sairaalassa pysähtynyneenä ja hän meinasi kuolla. Elvytyksen ansiosta, sydän alkoi taas sykkiä. Hän kertoi minulle, että sen jälkeen hän ei ole enää pelännyt kuolemaa. Hän näki erittäin kirkkaan valon ja ystävällisiä hahmoja. He sanoivat hänelle, että hänen aikansa ei ole vielä. En muista tarkemmin mitä hän kertoi, kun siitä on monta vuotta, mutta tämän tapahtuman jälkeen olen itsekin ollut hyvin luottavainen ja uskon vielä näkeväni rakkaat perheenjäseneni. (En ole mikään ysikymppinen mummeli vaan alle 40)