minua jumala ei ole koskaan rankaissut eikä rankaisekaan.
jumala ei rankaise
tietoa
5236
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jumala ei rankaise, vaan me kenobiitit.
jumala ei tietenkään rankaise ketään koska jumalaa ei ole olemassakaan se on vain heikkojen ihmiset tapa selvitä omasta elämästään uskomalla johonkin jota ei ole olemassakaan.
rangaistus on vain pelote saada muutkin uskomaan
ei uskovia pidä halveksua he eivät välttämättä polta eivätkä juo uskonto on hiedän tapa selvitä elämästä minä en usko jumalaan en jeesukseen enkä myöskään juo tai polta minulla on omat asiat millä selviän jokapäiväisistä vaikeuksista
Mutta mitä tapahtuu kun ei olekkaan enää mitään mihin turvata se onkin sitten asia erikseen voin kertoa jos jotakuta kiinnostaa
Unohdetaan koko Jumala. Siis sanana. Sen sijaan keskitytään omaan totuuteemme. Se on ainoa Jumalan totuus ja se löytyy kun etsimme sitä omien TUNTEIDEN, KOKEMUSTEN ja AJATUSTEN kautta.
ns. jumalallisuudesta ovat aina lähtöisin sinun korkeimmat ajatuksesi, selkeimmät sanasi ja suurimmat tunteesi. Kaikki vähäisempi on muista lähteistä.
Korkein ajatus on aina sellainen joka sisältää iloa. Selkeimmät sanat ovat ne jotka sisältävät totuuden. Suurin tunne on se jota me sanomme rakkaudeksi.
Ilo, totuus, rakkaus.
Mitä kauemmas erkanee näistä kolmesta, sitä ahdistavampaa elämä vähitellen on. Pahimmillaan tuo erkaneminen johtaa ns. helvettiin (joka on kristinopissa tietysti käsitetty väärin). Helvetti on pahin mahdollinen seuraus siitä, että erkanee ilosta, totuudesta ja rakkaudesta. Ja se koetaan maan päällä.
Helvetti on iloin vastakohta. Tyydytyksen tunteen puuttuminen. Tieto siitä kuka ja mitä on pystymättä sitä kokemaan. Se on vajaana olemista. Sellainen on helvettiä, eikä sen suurempaa piinaa sielulle ole olemassa.
Kyllä kaikki loppuu sinunkin kohdallasi.Kun puheet on pidetty ja kirjoitukset kirjoitettu.
Silloin on myös nk. armon aikasi täysi.
Siihen asti voit olla mitä mieltä tahansa ja puhua myös toisille vaikka mitä mutta kun aika loppuu niin silloin jäi puheet,puheiden seuraukset (mm.joku on saattanut mennä vikaan takiasi ja sinä kannat siitäkin vastuuta )
ja näiden pohjalta sinua katsotaan sitten kun aika koittaa ja totuus kohdataan.
Ei auta itku ,ei hammasten kiristys.
Niin kauan kuin on aikaa kannattaa etsiä ja löytää sillä etsivä löytää.
huomaan että etsit mutta älä tyydy puolitotuuksiin sillä muuten laiskuutesi luetaan synniksi ja näin tuomioksi myös.
Ei kenenkään toisen kengissä
voi elämästä selviä hengissä.
-> Ei elämästä selviä hengissä.
En mielestäni anna kovinkaan radikaaleja ohjeita kun kehoitan tarkkailemaan omia ajatuksia, kokemuksia ja tunteita. Eikö ohjeeni ole niin luonnollinen kuin mahdollista? Vai mitä oikeastaan vihjasit tuolla vastauksellasi, kun viestiini liittyen puhuit puolitotuuksista, laiskuudesta ja puheiden kostautumisesta?
Niin, puhua voi ja saa ja pitää,
mutta totuus se tuskin voi sanoissa itää.
Tie totuuden kulje ei näkyvissä teissä -
sillä Jumalan valtakunta on sisäisesti meissä.
* * *
Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta,
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä.
* * *
Siinäpä kaikki tällä kertaa :)