olen tällä hetkellä lueskelemassa Ludwig Bühnerin teosta "Voima ja materia. Luonnollisen järjestyksen mukainen eli niinsanotun "materialistisen" maailmankatsomuksen perusteita." Teoksen on suomentanut A.B. Mäkelä, se on painettu 1900-l. alussa Fitchburgissa, Mass. ja sen on Ameriikan suomalaisten sosialististen liikkeitten kustantama. Sen luettuani edessä on Ernst Häckelin Maailmanarvoitukset, joka suomennos on samalta ajalta.
Teosta lukiessa herää kysymys nykyateistien maailmankuvasta. Millainen se on? Sekä Büchner että Häckel ja muut vastaavat aikansa tieteen popularisoijat (Vichrow mm.) ovat erittäin vakaumuksellisia uskossaan tieteen mahdollisuuksiin, aineen ja siihen liittyvän voiman ikuisuuteen sekä siihen, että tämä ihmisen maailma ja ylipäänsä koko maailmankaikkeus voidaan selittää materialistisesti.
Tällä palstalla keskustelu on - jos sitä ylipäänsä voidaan sanoa keskusteluksi - on jumittunut. Ateisteina itseänsä pitävät heittävät väitteitä, jotka osuvat vain todella harvoihin itseään kristittyinä pitäviin, jos heihinkään. Ja vastaavasti ikään kuin vahvistaakseen ateistien mielihyväksi heidän maailmankuvaansa tietyt itseään kristittyinä pitävät ovat ottaneet tehtäväkseen edustaa koko kristikuntaa ja vastaavat juuri odotusten mukaisesti - typerästi ja mielipuolisia vastaväitteitä esittäen.
Ehkäpä kannattaisi konkretisoida muutamaan kysymykseen se, mistä haluaisin mielipiteitä ja keskustelua.
1) Maailman synty. Millaisena ateisti näkee maailman synnyn? Mitä teoriaa tai paremminkin paradigmaa kannatat Mitkä ovat perusteet? Voitko sanoa ymmärtäväsi nykytieteen käyttämän paradigman mukaisen selityksen maailmasynnystä ilman että sorrut myyttiseen ajatteluun? Mitkä ovat tuon paradigman tieteensosiologiset anomaliat?
2) Jumala-kysymys. Mitkä ovat perusteet ateismillesi? Vai oletko a-teisti eli kiellät kristinuskon edustaman jumala-kuvan? Vaaditko todisteita jumalan olemassaolosta, jos vaadit, niin miksi? millainen olisi sitten se todiste, joka saisi sinut uskomaan jumalaan? ovatko kaksi viimeistä kysymystä mielestäsi mielettömiä? voisiko ateismi olla mielestäsi "positiivista" eli näkisit uskonnon arvon sosiaalisena ja psykologisena suureena ja siten merkittävänä, kuitenkin niin, että yhteisön ja yksilön psyykeen takana ei olisi muuta kuin tuo Voiman ja aineen ikuisuus?
3) Uusi testamentti. Miten se on syntynyt? Tiedätkö mitä nykytutkimus opettaa sen synnystä vai lätkäsetkö sen ilman sen kummempaa tiedollista kompetenssia satujen genreen? Jos et pidä Jeesusta historiallisena persoonana, niin mikä on vaihtoehtoinen selityksesi Uuden testamentin synnylle, sellainen selitys, joka kestää tieteellisen kritiikin? Miten selität Uuden testamentin ristiriidat esim. sen, että se sisältää puolen kymmentä erilaista kuvaa ja tulkintaa Jeesuksesta, joista osa sulkee toisensa pois?
4. Kristinuskon kriminaalihistoria. Käytätkö ristiretkiä, orjuuden perustelua Raamatulla, naisen aseman alemmuden perustelua Raamatulla ja apartheidin perustelua Raamatulla sekä miekkalähetystä heittoina ja lyömäaseina kotimaisia kristittyjä kohtaan vai oletko valmis myöntämään, että kristinuskon piirissä on tehty myös hyvää?
5. Mitä tiedät akateemisesta teologiasta? Onko se sinulle kirkon tukemaa uskonnonharjoitusta? onko väärin, että teologisen tiedekunnan uskonnonfilosofian professori on ollut mukana kääntämässä esim. Aristoteleen teoksia suomeksi ja on arvostettu keskiajan filosofian tuntija? onko teologi tahra, joka pilaa myös tuotoksensa? Mitä on teologinen etiikka?
6. Uskontodialogi. Ovatko kaikki muslimit terroristeja? Mikä ero on shiialaisuuden ja sunnalaisuuden välillä? Mitä on wahhabismi? Onko hindulaisuus yhdenmukainen uskonto vai sateenvarjotermi erään vanhan suurkulttuurin monelle suuntaukselle?
7. Miten uskonnot ovat syntyneet? Päteekö Büchnerin aikaiset animistiset, animatismiset, preanimistisest, manistiset, totemisistiset, alkumonoteistiset jne. teorioista joku, jos niin, niin mikä? Miten uskonnot ovat kehittyneet? Millainen on evolutioteorian asema uskontojen kehityksessä tai ylipäänsä kulttuurien kehityksessä? Mitä olet mieltä kognitiivisistä teorioista sovellettuna uskontohin?
No, tuossahan tuota vähän onkin. Ehkäpä noiden kysymysten kautta saan selville mikä on ateistin maailmankuva.
Teosta lukiessa herää kysymys nykyateistien maailmankuvasta. Millainen se on? Sekä Büchner että Häckel ja muut vastaavat aikansa tieteen popularisoijat (Vichrow mm.) ovat erittäin vakaumuksellisia uskossaan tieteen mahdollisuuksiin, aineen ja siihen liittyvän voiman ikuisuuteen sekä siihen, että tämä ihmisen maailma ja ylipäänsä koko maailmankaikkeus voidaan selittää materialistisesti.
Tällä palstalla keskustelu on - jos sitä ylipäänsä voidaan sanoa keskusteluksi - on jumittunut. Ateisteina itseänsä pitävät heittävät väitteitä, jotka osuvat vain todella harvoihin itseään kristittyinä pitäviin, jos heihinkään. Ja vastaavasti ikään kuin vahvistaakseen ateistien mielihyväksi heidän maailmankuvaansa tietyt itseään kristittyinä pitävät ovat ottaneet tehtäväkseen edustaa koko kristikuntaa ja vastaavat juuri odotusten mukaisesti - typerästi ja mielipuolisia vastaväitteitä esittäen.
Ehkäpä kannattaisi konkretisoida muutamaan kysymykseen se, mistä haluaisin mielipiteitä ja keskustelua.
1) Maailman synty. Millaisena ateisti näkee maailman synnyn? Mitä teoriaa tai paremminkin paradigmaa kannatat Mitkä ovat perusteet? Voitko sanoa ymmärtäväsi nykytieteen käyttämän paradigman mukaisen selityksen maailmasynnystä ilman että sorrut myyttiseen ajatteluun? Mitkä ovat tuon paradigman tieteensosiologiset anomaliat?
2) Jumala-kysymys. Mitkä ovat perusteet ateismillesi? Vai oletko a-teisti eli kiellät kristinuskon edustaman jumala-kuvan? Vaaditko todisteita jumalan olemassaolosta, jos vaadit, niin miksi? millainen olisi sitten se todiste, joka saisi sinut uskomaan jumalaan? ovatko kaksi viimeistä kysymystä mielestäsi mielettömiä? voisiko ateismi olla mielestäsi "positiivista" eli näkisit uskonnon arvon sosiaalisena ja psykologisena suureena ja siten merkittävänä, kuitenkin niin, että yhteisön ja yksilön psyykeen takana ei olisi muuta kuin tuo Voiman ja aineen ikuisuus?
3) Uusi testamentti. Miten se on syntynyt? Tiedätkö mitä nykytutkimus opettaa sen synnystä vai lätkäsetkö sen ilman sen kummempaa tiedollista kompetenssia satujen genreen? Jos et pidä Jeesusta historiallisena persoonana, niin mikä on vaihtoehtoinen selityksesi Uuden testamentin synnylle, sellainen selitys, joka kestää tieteellisen kritiikin? Miten selität Uuden testamentin ristiriidat esim. sen, että se sisältää puolen kymmentä erilaista kuvaa ja tulkintaa Jeesuksesta, joista osa sulkee toisensa pois?
4. Kristinuskon kriminaalihistoria. Käytätkö ristiretkiä, orjuuden perustelua Raamatulla, naisen aseman alemmuden perustelua Raamatulla ja apartheidin perustelua Raamatulla sekä miekkalähetystä heittoina ja lyömäaseina kotimaisia kristittyjä kohtaan vai oletko valmis myöntämään, että kristinuskon piirissä on tehty myös hyvää?
5. Mitä tiedät akateemisesta teologiasta? Onko se sinulle kirkon tukemaa uskonnonharjoitusta? onko väärin, että teologisen tiedekunnan uskonnonfilosofian professori on ollut mukana kääntämässä esim. Aristoteleen teoksia suomeksi ja on arvostettu keskiajan filosofian tuntija? onko teologi tahra, joka pilaa myös tuotoksensa? Mitä on teologinen etiikka?
6. Uskontodialogi. Ovatko kaikki muslimit terroristeja? Mikä ero on shiialaisuuden ja sunnalaisuuden välillä? Mitä on wahhabismi? Onko hindulaisuus yhdenmukainen uskonto vai sateenvarjotermi erään vanhan suurkulttuurin monelle suuntaukselle?
7. Miten uskonnot ovat syntyneet? Päteekö Büchnerin aikaiset animistiset, animatismiset, preanimistisest, manistiset, totemisistiset, alkumonoteistiset jne. teorioista joku, jos niin, niin mikä? Miten uskonnot ovat kehittyneet? Millainen on evolutioteorian asema uskontojen kehityksessä tai ylipäänsä kulttuurien kehityksessä? Mitä olet mieltä kognitiivisistä teorioista sovellettuna uskontohin?
No, tuossahan tuota vähän onkin. Ehkäpä noiden kysymysten kautta saan selville mikä on ateistin maailmankuva.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"1) Maailman synty. Millaisena ateisti näkee maailman synnyn? Mitä teoriaa tai paremminkin paradigmaa kannatat Mitkä ovat perusteet? Voitko sanoa ymmärtäväsi nykytieteen käyttämän paradigman mukaisen selityksen maailmasynnystä ilman että sorrut myyttiseen ajatteluun? Mitkä ovat tuon paradigman tieteensosiologiset anomaliat?"
En tiedä, mitä tarkoitat maailman synnyllä, mutta jos tarkoitat maailmankaikkeutta, niin uskoisin, että aika hyvä malli esim. alkuräjähdys on. Sen pidemmälle en voi saada edes todisteita, niin en siihen asiaan mitään väitä. Spekuloidahan aina voi, mutta en näe mitään syytä laittaa sinne esim. Jumalaa.
"2) Jumala-kysymys. Mitkä ovat perusteet ateismillesi? Vai oletko a-teisti eli kiellät kristinuskon edustaman jumala-kuvan? Vaaditko todisteita jumalan olemassaolosta, jos vaadit, niin miksi? millainen olisi sitten se todiste, joka saisi sinut uskomaan jumalaan? ovatko kaksi viimeistä kysymystä mielestäsi mielettömiä? voisiko ateismi olla mielestäsi "positiivista" eli näkisit uskonnon arvon sosiaalisena ja psykologisena suureena ja siten merkittävänä, kuitenkin niin, että yhteisön ja yksilön psyykeen takana ei olisi muuta kuin tuo Voiman ja aineen ikuisuus?"
Perusteena on se, että ateismi on ainoa looginen lähtökohta (en usko jumaliin). Voimme sitten lisätä siihen jumalia, jos niitä ilmestyy. Vaadin siis todisteita. Minusta on vain älytöntä sokeasti uskoa johonkin metafyysiseen ilman todisteita. Todisteista en tiedä, mutta jätän jumalien vastuulle niiden esilletuomisen.
Viimeinen kysymys on "mieletön", kun puhut siinä jostain Voimasta etkä edes määrittele sitä. Kuulostaa enemmän joltain scientologialta (Voima ja ikuisuus, mahtipontisia sanoja). Uskonnot ovat olemassa varmasti monesta syystä, kuten myös jumaliin uskominen, mutta se ei vielä tee niiden uskomuksista todellisuutta.
"3) Uusi testamentti."
Ei merkitystä sen enempää kuin monilla muillakaan kirjoilla paitsi ehkä historiallisessa mielessä. Ei Raamattu ole mikään taikakirja vaikka monet niin uskovatkin.
"4. Kristinuskon kriminaalihistoria."
Kristinusko on saanut aikaan sekä hyvää että pahaa. Se on hyvin laaja ilmiö. Kristityt saavat sitten keskenään kähistä siitä, ketkä oli oikeita kristittyjä ja ketkä ei. Monestihan se menee niin, että kun pitää saada enemmistö, niin kaikki kristityt ovat oikeita kristittyjä ja jos pitää pönkittää sitä, että kristityt ovat oikein hyviä, niin erotellaan tarkkaan, että pahantekijät eivät olleet oikeita(TM) kristittyjä. Toki tämä myös osoittaa, että uskontoa voidaan käyttää pahaan ja luulen, että monesti siihen voidaan ryhtyä ihan uskon pohjaltakin.
"5. Mitä tiedät akateemisesta teologiasta?"
En paljon mitään, mutta voin uskoa, että senkin harjoittamisesta voi olla hyötyä nykymaailmassa. Enemmän teologian voisi ajatella menevän kulttuurintutkimuksen ja jossain määrissä filosofian puolelle.
"6. Uskontodialogi."
Epäilempä, että kysymyksillesi on edes mitään yksiselitteisiä vastauksia, enkä halua edes alkaa arvailla.
"7. Miten uskonnot ovat syntyneet?"
Tähänkään ei välttämättä ole vain yksittäisiä syitä, mitä voisi tarkkaan selitää. Luulisin, että ihmisen älykkyyden kehityksellä on voinut olla suuri merkitys. Ihminen on tullut hyvin tiedonhaluiseksi, mutta ei voi selittää kaikkea. Näitä selittämättömiä asioita pitää jotenkin selittää ja niin uskomukset syntyy kun keksitään selityksiä. Mitä älyykkäämmäksi ihminen tuli, niin sitä monimuotoisimmiksi nämä selitykset tulivat. Syntyi myös kulttuuri, joka vei näitä selityksiä kulttuuriperimänä eteenpäin.
"Millainen on evolutioteorian asema uskontojen kehityksessä tai ylipäänsä kulttuurien kehityksessä?"
Onhan se ollut merkittävä lyhyellä aikavälillä. Joiltain uskonnollisilta tulkintakannoilta se on kiusallinen ongelma. Modernissa tieteessä sillä on merkittävä asema ja se heijastuu sitä kautta kulttuuriin.
Aika paljon kysymyksiä ja alueita, joilta minulla ei ole kovin paljoa tietoa. Toivottavasti tämän yhden ateistin vastaukset kertoo jotain.
"Ehkäpä noiden kysymysten kautta saan selville mikä on ateistin maailmankuva."
Tosin en tiedä, että noin uskontoon painottuneet kysymykset kertoo kovin paljoa maailmankuvasta, jossa ateismi on vain yksi osa.
Kirjoitit:
"Perusteena on se, että ateismi on ainoa looginen lähtökohta"
Mielestäsi ateismi on ainoa looginen lähtökohta, miksi? Perustele!
"Mielestäsi ateismi on ainoa looginen lähtökohta, miksi?"
Koska nämä käsitteet, jotka olemme elämistämme helpottaakseen määritelleet noudattavat loogista ajattelua. Asioita, joita voimme loogisesti selittää.
Ateismi "noudattaa" ajattelua, jota nämä määrittelemämme käsitteet tukevat..loogisuutta.
Se mikä on "totuus" on eriasia, mutta tässä käsitemaailmassa ei ole jumalia. Jumalat on tässä maailmassa psykologian takana ihmisten omissa lohkoissa.
Eli tässä käsitemaailmassa ei jumalia ole.
"Mielestäsi ateismi on ainoa looginen lähtökohta, miksi? Perustele!"
Se on ainoa mahdollinen lähtökohta, jos aiotaan antaa sekä jumaluuksille ja tai niiden olemattomuudelle alkuoletus. Alkuoletus on pakko antaa jossain muodossa, jos sinulta kysytään kaksiarvologiikalla, että uskotko jumaliin vai et. Koska jumalien olemattomuudesta ei voi saada todisteita, niin ateismia ei voi koskaan todistaa. Jotta ateismille antaisi edes mahdollisuuden, niin se on otettava lähtöoletukseksi, jota sitten muutetaan, kun muusta todisteita ilmenee.
Logiikka liittyy siis todisteisiin. Jos sinulla on tarjota vakuuttavampi logiikka, niin kuuntelen mielelläni.
"1) Maailman synty. Millaisena ateisti näkee maailman synnyn? Mitä teoriaa tai paremminkin paradigmaa kannatat Mitkä ovat perusteet? Voitko sanoa ymmärtäväsi nykytieteen käyttämän paradigman mukaisen selityksen maailmasynnystä ilman että sorrut myyttiseen ajatteluun? Mitkä ovat tuon paradigman tieteensosiologiset anomaliat?"
En tiedä, mitä tarkoitat maailman synnyllä, mutta jos tarkoitat maailmankaikkeutta, niin uskoisin, että aika hyvä malli esim. alkuräjähdys on. Sen pidemmälle en voi saada edes todisteita, niin en siihen asiaan mitään väitä. Spekuloidahan aina voi, mutta en näe mitään syytä laittaa sinne esim. Jumalaa.
VASTAUS: En kuitenkaan näkisi, että alkuräjähdyksestä on ns. todisteita empiristisen luonnontieteen tarkoittamassa merkityksessä. Kyse on paradigmasta eli mallista. Jumalaa tähän malliin ei tarvita, paitsi ehkä jossakin metaforistisessa muodossa. Paradigma on tieteensosiologinen, ei siis mikään teoria. Sillä selitetään ilmiötä ja malli kehittyy anomalioidensa kautta. Anomaliat ovat poikkeamia, jotka eivät sovi paradigmaan. Kun niitä on riittävästi, silloin voi paradigma perusteiltaankin muuttua, mutta muutokset ja anomaliat ovat tiedeyhteisön sisäinen asia, siihen ei lähtökohdiltaan hard-core ateismi tai uskovaisuus sovi. Samankaltainen paradigma on evoluutio. Kumpikaan – siis alkuräjähdys tms. ja evoluutio – eivät ole valmiita, vaan kehittyvät yhä täsmällisiksi ja paremmiksi. Kreationismia tai teististä evoluutiota pidän uskonnonharjoittamisena, en tieteenä. Uskonnonharjoituksessa niillä on paikkansa, mutta maailmanselitykseksi eivät sovi.
"2) Jumala-kysymys. Mitkä ovat perusteet ateismillesi? Vai oletko a-teisti eli kiellät kristinuskon edustaman jumala-kuvan? Vaaditko todisteita jumalan olemassaolosta, jos vaadit, niin miksi? millainen olisi sitten se todiste, joka saisi sinut uskomaan jumalaan? ovatko kaksi viimeistä kysymystä mielestäsi mielettömiä? voisiko ateismi olla mielestäsi "positiivista" eli näkisit uskonnon arvon sosiaalisena ja psykologisena suureena ja siten merkittävänä, kuitenkin niin, että yhteisön ja yksilön psyykeen takana ei olisi muuta kuin tuo Voiman ja aineen ikuisuus?"
Perusteena on se, että ateismi on ainoa looginen lähtökohta (en usko jumaliin). Voimme sitten lisätä siihen jumalia, jos niitä ilmestyy. Vaadin siis todisteita. Minusta on vain älytöntä sokeasti uskoa johonkin metafyysiseen ilman todisteita. Todisteista en tiedä, mutta jätän jumalien vastuulle niiden esilletuomisen.
Viimeinen kysymys on "mieletön", kun puhut siinä jostain Voimasta etkä edes määrittele sitä. Kuulostaa enemmän joltain scientologialta (Voima ja ikuisuus, mahtipontisia sanoja). Uskonnot ovat olemassa varmasti monesta syystä, kuten myös jumaliin uskominen, mutta se ei vielä tee niiden uskomuksista todellisuutta.
VASTAUS: Kirjoitin Voima isolla, koska viittaan Ludwig Büchnerin teokseen Voima ja aine. Büchner pitää voimaa aineen osana, joka ilmenee esim. gravitaatiossa, liikkeessä yms. siten, että kappaleet ja aine on vaikuttava tekijä luonnonlakien kautta. Todisteiden vaatimus jumalien olemassaolosta tai olemattomuudesta on mielestäni uskonnonharjoittamista. Jos jumalia ei ole olemassa, niin miksi vaivata mieltänsä. Uskonto kulttuurisena ilmiönä on kuitenkin läsnä ja tutkimisen arvoinen.
"3) Uusi testamentti."
Ei merkitystä sen enempää kuin monilla muillakaan kirjoilla paitsi ehkä historiallisessa mielessä. Ei Raamattu ole mikään taikakirja vaikka monet niin uskovatkin.
VASTAUS: Käytät sanaa taikakirja, johon monet uskovat. Määrittyykö ateismisi sen mukaan, miten monet uskovat? Vai onko se maailmankatsomuksellista? Sitä ajan takaa näillä kysymyksillä ja siksi otin esille Büchnerin ja Häckelin 1800-luvun lopun kaikenkattavan ateistisen maailmankatsomuksen luojina. Heillä oli yritystä määritellä maailmaa positiivisesti, ei sen mukaan, miten monet uskovat.
"4. Kristinuskon kriminaalihistoria."
Kristinusko on saanut aikaan sekä hyvää että pahaa. Se on hyvin laaja ilmiö. Kristityt saavat sitten keskenään kähistä siitä, ketkä oli oikeita kristittyjä ja ketkä ei. Monestihan se menee niin, että kun pitää saada enemmistö, niin kaikki kristityt ovat oikeita kristittyjä ja jos pitää pönkittää sitä, että kristityt ovat oikein hyviä, niin erotellaan tarkkaan, että pahantekijät eivät olleet oikeita(TM) kristittyjä. Toki tämä myös osoittaa, että uskontoa voidaan käyttää pahaan ja luulen, että monesti siihen voidaan ryhtyä ihan uskon pohjaltakin.
VASTASU: Mikä on mielestäsi sitten hyvää ja mikä pahaa? Meidän valistuneena aikanamme on helppo sanoa esim. ristiretkiä pahaksi, mutta niiden seurauksena oli myös maailmankuvamme kannalta tärkeitä myönteisiä asioita (antiikin käsikirjoitukset, maailmankuvan avartuminen).
"5. Mitä tiedät akateemisesta teologiasta?"
En paljon mitään, mutta voin uskoa, että senkin harjoittamisesta voi olla hyötyä nykymaailmassa. Enemmän teologian voisi ajatella menevän kulttuurintutkimuksen ja jossain määrissä filosofian puolelle.
VASTAUS: itse asiassa sen kuvan mukaan, joka minulla on, akateeminen teologia on perusteeltaan juuri sitä, mitä kuvailit: kulttuurintutkimusta ja filosofiaa, pois lukien tietysti käytännöllinen teologia.
"6. Uskontodialogi."
Epäilempä, että kysymyksillesi on edes mitään yksiselitteisiä vastauksia, enkä halua edes alkaa arvailla.
"7. Miten uskonnot ovat syntyneet?"
Tähänkään ei välttämättä ole vain yksittäisiä syitä, mitä voisi tarkkaan selitää. Luulisin, että ihmisen älykkyyden kehityksellä on voinut olla suuri merkitys. Ihminen on tullut hyvin tiedonhaluiseksi, mutta ei voi selittää kaikkea. Näitä selittämättömiä asioita pitää jotenkin selittää ja niin uskomukset syntyy kun keksitään selityksiä. Mitä älyykkäämmäksi ihminen tuli, niin sitä monimuotoisimmiksi nämä selitykset tulivat. Syntyi myös kulttuuri, joka vei näitä selityksiä kulttuuriperimänä eteenpäin.
VASTAUS: Minusta tämän kysymyksen suhteen tilanne vaikuttaa aika sekavalta. Uskonnon syntyä ei voi selittää, mutta toisaalta jotkut kehitysbiologit yrittävät kuitenkin. Ehkäpä he onnistuvat pääsemään eteenpäin tästä umpikujasta.
"Millainen on evolutioteorian asema uskontojen kehityksessä tai ylipäänsä kulttuurien kehityksessä?"
Onhan se ollut merkittävä lyhyellä aikavälillä. Joiltain uskonnollisilta tulkintakannoilta se on kiusallinen ongelma. Modernissa tieteessä sillä on merkittävä asema ja se heijastuu sitä kautta kulttuuriin.
VASTAUS: ks. edellinen.
Aika paljon kysymyksiä ja alueita, joilta minulla ei ole kovin paljoa tietoa. Toivottavasti tämän yhden ateistin vastaukset kertoo jotain.
"Ehkäpä noiden kysymysten kautta saan selville mikä on ateistin maailmankuva."
Tosin en tiedä, että noin uskontoon painottuneet kysymykset kertoo kovin paljoa maailmankuvasta, jossa ateismi on vain yksi osa.
VASTAUS: Kiitos vastauksestasi. Kysymykset painottuivat uskontoon, koska tätäkin keskustelua käydään usko ja uskomukset –palstalle.
"Heillä oli yritystä määritellä maailmaa positiivisesti, ei sen mukaan, miten monet uskovat."
Tuota oma ajatukseni ajaa takaa. Käytetään niitä palikoita, joita käytettävissä on, tulkitsemaan sitä mitä tulkittavissa on. Keskityttäisiin enemmän psykologian tarjoamiin vastauksiin perehtymällä, ehkä jopa opettamalla niitä huomattavasti laajemmassa mittakaavassa mitä nykyään tehdään.
Opeteltais nyt ensin ymmärtämään se mitä tiedetään, ja sitten kun se tiedetään, niin otetaan askel eteenpäin.
Maailman määrittely positiivisesti kuullostaa aika yksipuoliselta ja harhaanjohtavalta, mutta toisaalta tuossa positiivisen maailman tavoittelussa päästäisiin hyvään alkuun, jos ihmiset ymmärtäisivät miksi ajattelevat niikuin ajattelevat.
Luulen, että ateisteilla on erilaisia maailmankuvia, mutta yhteistä on, että ei usko yliluonnollisiin jumaliin eikä maallisiin.
1. Uskon tieteen antamaan ja popularisoituneeseen näkemykseen kosmoksen olemassa olosta.
2. Perusteet ateismilleni. En edes ajatellut olevani ateisti ennen kuin tänne tupsahdin. Uskonnolliset asiat ovat olleet täysin merkityksettömiä.
3 Uusi testamentti lienee syntynyt uskontojen luonnollisena jatkumona ja ihmisten tarpeena määritellä itsensä ja paikkansa elämässään yhteiskunnassa ja maailmassa.
4. Uskovaiset ihmiset ovat tehneet hyvää ja pahaa. Näyttäisi siltä, että mm. lähetysuskonnot ovat tuottaneet enemmän pahaa kuin hyvää.
5. En tiedä kokonaisuutta akateemisesta teologiasta, mutta osia kylläkin. Esim. historia, sisältö ja kristinuskon ilmenemismuodot ovat varmaankin hyödyllisiä tutkittavia osa-alueita.
6. Enpä osaa antaa yksiselitteistä kuvausta sillä en ole juurikaan ollut kiinnostunut uskonnoista, mutta ei, kaikki muslimit eivät ole terroristeja.
7. Uskontojen ilmenemisellä lienee perusta ihmisen evoluutiossa. Yhteisöjä koossa pitävä voima. Yheisöjen kasvaessa myös monimutkaisuus on kasvanut.
Kysymys olisi ollut parempi kysyä: - Minkälainen on ei uskonnollisen ihmisen näkemykset uskonnoista ja erityisesti näistä; plaa plaa plaa...
Ainakin mun mielestä, sillä ei noiden uskonasioiden määrittely kyllä valaise minun maailmankuvaani lähimainkaan. Maailmankuva tarkoittaa luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta.
1. Oletan että maailma on syntynyt alkuräjähdyksessä tai sitten ollut olemassa aina. Siis oletan - en tietysti mitenkään voi tietää tätä varmasti. Yksi mahdollinen oletus on myös joku luoja, mutta koska siitä on kaikkein vähiten (eli ei mitään) todisteita ja noista kahdesta muusta sentään jotain, niin pidän noita kahta ensimmäistä selkeästi todennäköisempinä.
2. En usko mihinkään satuolentoihin ja luokittelen jumalat samaan kastiin haltioiden ja saunatonttujen kanssa. Todisteiden olisi tietysti oltava selkeitä ja kiistattomia, eikä mitään vanhoja kansantaruja.
3. Uuteen testamenttiin oli pakko koulussa perehtyä uskonnon tunneilla, mutta muuten kuuluu sarjaa EVVK. Jeesus oli luultavasti ihan oikea historiallinen henkilö, jonkinlainen profeetta tai saarnamies (niitähän on ihmiskunnassa aina riittänyt maailman sivu sadoittain), mutta en missään tapauksessa usko että hän oli joku Vapahtaja tai Jumalan poika - siitähän ei ole mitään todisteita, vaan se on puhdasta mytologiaa.
4. Sekä - että. Riippuu aina tapauksesta ja tilanteesta. Valitettavasti kristinuskon nimissä on aina tehty (minun mielestäni) huomattavasti enemmän sitä pahaa kuin hyvää...
5. En tiedä juuri mitään ja kuuluu sarjaan EVVK.
6. Koska mitkään uskonnot eivät kiinnosta vähääkään ei myöskään uskontodialogi kiinnosta tippaakaan. EVVK
(niin ja kaikki muslimit eivät ole terroristeja - mutta kumma kyllä 98% kaikista terroristeista on aina muslimeja?).
7. Uskonnot ovat syntyneet ihmisten vilkkaasta mielikuvituksesta, kuolemanpelosta sekä epätoivoisesta tarpeesta kuvitella ihmisten olevan maailmankaikkeuden napoja, joilla on joku ikuinen kuolematon sielu (kun omaa katoavaisuutta ja kuolevaisuutta sekä pientä mitättömyyttä maailmankaikkudessa ei millään pystytä hyväksymään - no saahan sitä vapaasti kuvitella kaikenlaista, kunhan ei pakota muita ihmisiä uskomaan samoihin harhoihin...)
Ensimmäiseksi tahdon muistuttaa, että ateismi on negatiivinen termi, eli tässä tapauksessa ilmaisee "epäuskoa" Jumalaan/jumaliin. Näin ollen, "ateisti" ei ole esim. "kristityn" tai "muslimin" tavoin termi jota voidaan varsinaisesti käyttää kokoamaan kyseisen ryhmän ajatuksia. Kristityillä on uskonsa lisäksi usein yhteistä Raamatun mukaiset moraalit sekä ajatus maailman synnystä. Kahdella ateistilla ei välttämättä ole arvoissaan tai uskomuksissaan mitään muuta yhteistä kuin epäusko jumalaan. Kollektiivista "ateismin maailmankuvaa" ei siis ole olemassa.
1) Uskon maailman syntyneen alkuräjähdyksen kautta miljardeja vuosia sitten. En joudu sortumaan myyttiseen ajatteluun, sillä ymmärrän Big Bang -teorian tarpeeksi hyvin pitääkseni sitä riittävänä selityksenä universumin synnylle.
2) Peruste ateismilleni on yksinkertaisesti se, että todisteita Jumalan olemassaolosta ei ole. Tämä vastaa myös seuraavaan kysymykseesi, eli vaatisin todellakin Jumalaan uskoakseni todisteita. Todisteilla tarkoitan riippumattomia, tieteellisiä todisteita; Raamatun säkeet eivät kelpaa. En ymmärrä mitä tarkoitat "Voiman" ikuisuudella, etenkin kun kirjoitit tuon kyseisen sanan isolla kirjaimella. Uskon voimaan, mutten minkäänlaiseen "Voimaan", ellei Voimaksi sitten voida kutsua esimerkiksi luontoa.
3) Tiedän Uuden Testamentin syntyneen n. 50-150 vuotta jKr. ja tiedän myös, että se koottiin yhdeksi kirjaksi huomattavasti myöhemmin. Tätä tarkemmin en osaa sen vaiheita kuvailla, ja melko laajalti pidän sitä fiktiivisenä kertomuksena. Uskon Jeesukseen historiallisena henkilönä. Roomalaisten ristiinaulitsemiskirjoissa on Jeesuksesta merkintä, ja pidän sitä riittävänä todisteena miehen olemassaolosta. En kuitenkaan usko Jeesuksen olleen Jumalan poika. Uuden testamentin Jeesus-tulkinnoista en osaa sanoa mitään, en ole asiaan riittävästi perehtynyt.
4) En käytä ristiretkiä tai Raamatun joitakin kyseenalaisia opetuksia "heittoina". En ole ns. aggressiivinen ateisti, joka pitää kristittyjä tietämättöminä ja yrittää vakuuttaa heitä kristinuskon heikkouksista. En puutu toisten uskoon. Nämä ristiretket sekä Raamatun mielestäni vähintääkin kyseenalaiset opetukset ovat kuitenkin omalta osaltani suuresti vaikuttaneet näkemykseeni kristinuskosta.
5) Pidän teologiaa erittäin mielenkiintoisena tieteenalana. Olen itse hyvin kiinnostunut eri maailmanuskonnoista sekä uskonnosta ilmiönä. Teologi ei siis ole mielestäni "tahra". Jos kyseinen professori on ammattitaitoinen kääntäjä, minulla ei toki ole mitään sitä vastaan että hän kääntää myös filosofisia tekstejä.
6) Kaikki muslimit EIVÄT ole terroristeja, ja vain asiasta täysin tietämätön väittäisi asian olevan niin. Terroristit ovat pieniä fundamentalistiryhmiä, jotka ovat pienestä määrästään huolimatta tekojensa vuoksi niin näkyviä, että heidän rikoksistaan on helppo soluttaa syy koko kulttuurin niskoille. Sellainen näkemys on kuitenkin virheellinen. Shiiojen ja sunnien ero on käsittääkseni se, että kumpikin ryhmä hylkää osan toistensa uskosta virheellisenä. Muslimiryhmiä molemmat, mutta lievästi eriävin opetuksin. Wahhabismi on fundamentalistinen Sunni-liikkeen osa, ja mm. Saudi-Arabian valtauskonto. Hindulaisuudella on toki monta suuntausta, mutta en väittäisi sen olevan sen pahempi sateenvarjotermi, kuin esim. kristinusko tai pakanauskot.
7) Tähän kysymykseen en osaa kovin tarkkaan vastata. Uskonnot ovat hyvin todennäköisesti syntyneet koska alkuaikojen ihmiset kaipasivat selityksiä ilmiöille joita eivät ymmärtäneet, ja heillä ei vielä ollut tieteellisiä keinoja käytössään. Joidenkin uskontojen opit on sovellettu sopimaan nykyajan standardeihin (esimerkkinä kristinusko länsimaissa), toiset taas ovat joko jääneet samalle sivistyksen tasolle jolla ne syntyessään olivat, tai eivät suhteellisen nuoruutensa takia ole vielä ehtineet kehittyä nykyaikaa vastaavalle tasolle (esim. islam monissa Aasian maissa).
Nämä ovat siis minun vastaukseni, toivottavasti niistä oli apua.
Koitanpa vastata niihin jotka ymmärsin. En tietenkään edusta ateisteja mitenkään yleisesti vaan vain itseäni. Olen kyllä ateisti.
1) Maailman synty.
En tiedä mitä tarkoittaa sana paradigma saati sitten tieteensosiologinen anomalia. Maailman syntyä olen silti miettinyt. Mielestäni koko kysymys on oikeastaan näennäinen, sillä se, että maailman olisi jokin synnyttänyt, vaatisi sen, että "ennen" maailmaa: siis myös aika-ulottuvuutta, olisi ollut jotakin, joka olisi synnyttänyt maailman. Aika on mielestäni osa avaruuttamme samaan tapaan kuin vaikkapa kolme tilaulottuvuuttamme: "ennen aikaa" ei ollut aikaa, jolloin mitään olisi voinut tapahtua, sillä alkuräjähdys on aika-ulottuvuuden arvo 0. Avaruuden ulkopuolta ei mielestäni ole.
2)Jumalakysymys.
En pidä Jumalan tai jumalten olemassaoloa todennäköisenä. En ymmärrä mitä sellaisten olemassaolo selittäisi tai edes mitä sellaiset oikeastaan olisivat. Voin silti ymmärtää miksi jotkut uskovat sellaisiin. Uskoisin itse jumalolentoihin, jos saisin sellaisista suoria havaintoja: kokisin jotain, joka voitaisiin selittää vain ihmisen ja muiden aineellisten olentojen ulkopuolisen tietoisuuden olemassaololla. Sen tulisi olla jotain erityisen mahtavaa, sillä muuten voisin kutsua kokemaani tietoisuutta yhtä hyvin vaikkapa aaveeksi.
3)Uusi testamentti.
En ole asiaan perehtynyt mutta oletan että se on koottu siinä vaiheessa kun kristinusko on alkanut vakiintua instituutioksi. Arvelen että tuohon aikaan on ollut paljon suullisia ja kirjallisia lähteitä Jeesuksesta ja hänen vaiheistaan.
Uskon Jeesuksen olleen historiallinen henkilö. Todennäköisesti myös monien muiden uskontojen merkkihahmot ovat ollet historiallisia henkilöitä. Kuitenkaan vanhat kertomukset eivät ole toistaiseksi vakuuttaneet minua minkään tuollaisen henkilön yhteyksistä yliluonnolliseen. Olen kuullut että Rooman valtakunnan aikoihin monetkin julkisuuden henkilöt tekivät huhujen mukaan ihmetekoja. Tuo selittynee ennemminkin tiedotusvälineiden alkukantaisuudella ja ihmisten taikauskolla kuin todellisilla yliluonnollisilla kyvyillä.
4) Kristinuskon kriminaalihistoria.
Myönnän että kristinuskon piirissä on tehty ja tehdään paljon hyvää.
5) Mitä tiedän akateemisesta teologiasta?
Hyvin vähän. En oikeastaan edes tiedä mitä sellainen käsittelee. Toki uskonnot ovat niin merkittäviä ilmiöitä että niiden tutkiminen on mielekästä. Ihmisten henkilökohtaiset vakaumukset taasen eivät kuulu minulle.
6) Uskontodialogi.
Kaikki muslimit eivät ole terroristeja. Uskon että enemmistö heistä on kutakuinkin yhtä rauhallisia kuin kotoiset kristittymme ja ateistimme. Shiialaisuudesta, sunnalaisuudesta tai wahhabismista en sen sijaan tiedä mitään. Koulussa opetettiin että hindulaisuus on sellainen sateenvarjotermi: paljon jumalia eikä toistenkaan jumalia välttämättä kielletä.
7)Uskontojen synty.
En ole perehtynyt kyseisiin teorioihin.
Voin kuitenkin ymmärtää sen, että kun uskonto on kerran syntynyt, se jää elämään: uskonnoista ei haluta eroon, koska ne tuovat elämään perusturvallisuuden ja merkityksen tunnetta. Lisäksi joissakin uskonnoissa on tehokeinoina erilaiset ikävät seuraukset, jotka epäuskoiset saavat niskoilleen.
Olettaisin, että niin kauan kuin ihmisellä on ollut kieli, hän on myös kertonut tarinoita: tarinoista ei ole välttämättä ollut pitkä matka ensimmäisiin uskontoihin.
Uskonnot ruokkivat itse itseään. Niiden itsensä kehityksessä voidaan luullakseni nähdä evolutiivisia piirteitä: uskonnoista ovat jääneet jäljelle ne, jotka ovat iskostuneet ihmisen mieleen parhaiten. Tietysti kukin uskonto on myös itse sopeutunut kuhunkin aikaan ja paikkaan.
Ps. Tällä palstalla keskustelu on tosiaankin aika kuollutta.
Olipas siinä litania :)
Mun näkemys: "käsitteet ovat kuin aurinkolasit, jotka helpottavat näkemistä, mutta estävät valon todellisen luonteen näkemisen"
Eli kun näkemykseni on että eletään käsitemaailmassa, jonka "energia" mahdollistaa, niin ei oo mielekästä pyrkiä selittämään maailmankaikkeutta käsitteillä, jotka itse olemme määritelleet päin vittua. (Keksitkö yhtään käsitettä, joka on "absoluuttinen" eli sitä ei ole enää mahdollisuus tarkemmin määritellä?)
Jos halutaan miettiä tätä kokemaamme käsitemaailmaa (suhtautumistamme käsitteisiin), niin monet vastaukset löytyvät käsitteen psykologia symbolin alta.
Eli ehkäpä näkemykseni on enempi mystistä ja "hullua" kuin ateistista, mutta tulipaha laitettuu.
"6. Uskontodialogi. Ovatko kaikki muslimit terroristeja? Mikä ero on shiialaisuuden ja sunnalaisuuden välillä? Mitä on wahhabismi? Onko hindulaisuus yhdenmukainen uskonto vai sateenvarjotermi erään vanhan suurkulttuurin monelle suuntaukselle? "
Oikeastaan muslimi-uskonnolla ja terroristeilla ei ole paljoakaan yhteistä. Terroristit toki luulevat taistelevansa uskontonsa puolesta, mutta koraanissa tuomitaan selvästi tällainen toiminta. Joten oikeastaan he toimivat omaa uskontoansa vastaan. Muslimit ovat yleisesti rauhallista ja hyväntahtoista kansaa.