Tässä on ollut esillä tuo juudaksen evakeliumi, varmaan se on hieman mietityttänyt monia. Loppujen lopuksi sillä ei ole suurtakaan vaikutusta oli totta tai ei. Toisaalta taas se vetää aika hiljaiseksi.
Samoin on mietityttänyt tämä Paavali asia. Paavalista on täällä kirjoiteltu yhtä ja toistakin. On tosiasia että Paavali mielipiteineen tuntuu olevan joskus kristinuskolle arveluttavankin suuressa roolissa.
Kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen ja jokainen tuo oman mausteensa elämään. Jokainen varmaan myöntää että evankeliumin ja Raamymatun keskeinen sanoma nivoutuu Jeesuksen ympärille.
Uskoako kaikkea mitä tulee esille, en osaa sanoa mutta toisaalta se pakottaa puntaroimaan suhdetta Jumalaan ja tajuamaan oma yksikertaisuus ja voimattomuus. Päällimmäisenä on suru ja murhe siitä miksi evankeliumi on näin revitty ja sitä käytetään riitakapulana ja oman oikeaoppisuuden pönkittämiseen vaikka sen tarkoitus on aivan toinen.
Raamatun mukaan Jeesusta seuraavien tehtävä on levittää rakkautta ympärilleen ja toimia Jumalan välikappaleena. Kuinka siihen pystyy jos keskittyy pääosin oikeaan oppiin ja itseensä.
Samoin on mietityttänyt tämä Paavali asia. Paavalista on täällä kirjoiteltu yhtä ja toistakin. On tosiasia että Paavali mielipiteineen tuntuu olevan joskus kristinuskolle arveluttavankin suuressa roolissa.
Kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen ja jokainen tuo oman mausteensa elämään. Jokainen varmaan myöntää että evankeliumin ja Raamymatun keskeinen sanoma nivoutuu Jeesuksen ympärille.
Uskoako kaikkea mitä tulee esille, en osaa sanoa mutta toisaalta se pakottaa puntaroimaan suhdetta Jumalaan ja tajuamaan oma yksikertaisuus ja voimattomuus. Päällimmäisenä on suru ja murhe siitä miksi evankeliumi on näin revitty ja sitä käytetään riitakapulana ja oman oikeaoppisuuden pönkittämiseen vaikka sen tarkoitus on aivan toinen.
Raamatun mukaan Jeesusta seuraavien tehtävä on levittää rakkautta ympärilleen ja toimia Jumalan välikappaleena. Kuinka siihen pystyy jos keskittyy pääosin oikeaan oppiin ja itseensä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuota samaa se minäkin. Jeesus on rakkaus ja Hän haluaa auttaa aivan jokaista ihmistä. Miksi keskitytään toisarvoisiin asioihin, kun kultaaarre on jo meillä,puhdas Jumalan sanan ilmoitus, "Jumala on rakkaus."
Yhdenkään Jeesukseen uskovaisen ei tarvitse syntinsä takia sanaa repiä. Jeesus tuntee meidät ja tietää meidät ja Hän antaa syntimme anteeksi ja korjaa ajallaan kaiken, missä olemme viottuneita.
Emme tarvitse Juudaksen evankeliumia, koska se ei ole totuus, vaan mielikuvituksen tuote.
Meillä on Raamattu ja siinä on evankeliumit, jota Jumala meille halusi antaa ja antoi.
Hyvää Pääsiäistä sinulle ja intoa tuoda Jeesuksen rakkautta kaikkien tietoon.
Matteus 27. luku
3. "Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille
4. ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi."
5. Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi."
Näistä sanoista: "Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui", voi päätellä, että Juudas kai ajatteli Jeesuksen jollakin tavalla selviävän tästäkin tilanteesta, jos hän vain vedättää itsellensä hopeaa? Mutta maksettu mikä maksettu!
Ihme ja kumma, mutta en muista sellaista raamatun kohtaa, jossa Paavali olisi Juudasta nimeltä maininnut. Omista entistä "vainoistaan" hän hän jaksoi muistaa useita kertoja:
1. Kor. 15:9
"Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa."
Ap. t. 22:4
"Ja minä vainosin tätä tietä aina kuolemaan asti, sitoen ja heittäen vankeuteen sekä miehiä että naisia",
Ap. t. 26:11
"Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan, että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka."
tästä Raamatunpaikasta voi paljon tosiaankin päätellä, mikäli Juudaksella olisi ollut puhtaat jauhot pussissa olisi hän jättänyt tod.näk. hirttämättä itsensä;
Matteus 27. luku
3. "Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille
4. ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi."
5. Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi."
No eipä jätä sijaa arvailuille Juudaksen evankeliumista tämä kohta.
Kiitos ekivaari.
näyttää olleen täydellinen, lukuun ottamatta sitä että hän ei osannut antaa anteeksi - itselleen - niin kuin Pitari ja Paavali tekivät.
on jäänyt täysin epäselväksi tämä :kristinuskon opetuksen mukaan Jeesuksen piti kuolla, mutta kuitenkin osa niistä joilla oli osansa siinä että ristiinnaulitseminen tapahtui ovat ikisyyllisiä - ja osa täysin syyttömiä. Juudas oli syyllinen vaikka katui, Rooman maaherra joka tuomion antoi on syytön mihinkään jne
Jos olisi löydetty heprelaisten kirjoitusten kohta joka olisi voitu tulkita ennustukseksi Rooman osuudesta, olisiko Pilatus muuttunut pahikseksi? Juudashan pannaan kuolemaan monella eri tavalla jotta saataisiin ennustuksiksi tulkitut kohdat täyttymään. Paha sai palkkansa?
Pilatus pesi kätensä vastuusta vaikka olisi voinut vapauttaa Jeesuksen mutta ihmisten pelosta ei niin tehnytkään.
Juudas olisi varmasti saanut anteeksi mutta päätyi itsariin.
Toisaalta kaiken piti tapahtua ja jokaisella oli vapaus valita puolensa asiassa, vapaus siinämäärin kun se annettiin. Ne jotka olivat sitä mieltä että syytön mies oli kyseessä olivat hiljaa koska väkijoukko olisi käynyt tod.näk. kimppuun.
Kaikki tapahtumat oli tiedossa ja luettavissa etukäteen mutta ihmiset eivät kykene näkemään asioita etukäteen, vasta jälkikäteen huomataan että kirjoitukset käyvät toteen. Tämä tilanne toimii aina profeettojen kohdalla.
Jeesus oli enemmän kuin profeetta, Jumalan poika.
Tämä on eittämättä merkillisin tapahtunut asia ihmiskunnalle jota ei voi kaikilta osin käsittää ehkä kukaan?
Juudaksen evankeliumi on ns. gnostilaisuutta edustava teksti. Alussa 10s. käsitellään alempia ja ylempiä jumalia sekä siinä on paljon muita pakanauskomuksia. Gnostilaisuus on pakanallisia rituaaleja ja oppeja sekoittuneena kristillisyyteen. Vapaamuurarit lähinnä edustavat ehkä tänään gnosteja.
on suoraa lainaa pakanallisilta hellenisteiltä, mutta en tiedä heidän gnostilaisuudestaan.
Sana "gnostik" merkitsee muuten tietoa, ja Paavali näyttää arvostaneen sitä suuresti ja selostaa Kristukseen pukeutumisen merkitsevän pukeutumista "uuteen, JOKA UUDISTUU TIETOON LUOJANSA KUVAN MUKAAN."
Pidän siis kunnia-asiana, jos joku on haukkuvinaan minua gnostilaiseksi!
Juudan evankeliumia en ole lukenut enkä osaa vielä sanoa juuta enkä jaata! Erilaisia näkemyksiä näyttää olleen jo apostolisenakin aikana yhtä monenlaista kuin näkemysten esittäjääkin.
Kirjoitettuja evankeliumejakin kerrotaan olleen kymmeniä eri versioita, ellei peräti satoja. Kun jossakin kirkolliskokouksessa kerrotaan olleen erimielisyyttä siitä, mitä kirjoituksia otetaan viralliseen kanoniin, kerrotaan erään piispan ehdottaneen, että puhdistetaan pöydällä olevat kirjoitukset lattialle, lukitaan ovet ja tullaan seuraavana aamuna katsomaan, mitkä kirjoitukset Jumala on korottanut pöydälle ja hyväksytään ne!
Onkohan tästä valintatekniikasta säilynyt mitään dokumentteja?
oletko ekivaari perehtynyt sen enempää gnostilaisuuteen ja sen ajatusmaailmaan.
toki hyvääkin löytyy mutta onpa heistä löytynyt esim. todella pervoja seksiriittejä yms.
sanana gnostik merkitsee tietoa eikä siinä siltäosin ole mitään pahaa mutta gnostilaisuus on syvältä. gnostilaisuus on korkeamman, harvoille uskotun tiedon palvontaa.
todellinen usko ei sisällä mitään korkeampaa tietoa vaan yksinkertaista sanomaa jota jokainen ymmärtää.
eikö tuo raamatun kaanoni lyöty lukkoon n. 370 jkr. monenmoisten riitelyiden ja kokoontumisten tuloksena. jonkinverran joihinkin muihin evankeliumeihin tutustuneena niistä kyllä huomaa niiden olevan usein satuilua.
luulen kuitenkin että kirkkoisien valinta nykyraamatusta oli aika osuva. mikäli haluaa vilpittömästi ja rehellisesti totuudessa pysyä täytyy taruilut jättää ottamatta huomioon vaikka ne sinänsä teoksina olisivatkin historiallisesti arvokkaita.
koetan kaivella dokumentteja ja laittaa tänne, olen joskus lueskellut joitan vaan en muista missä.
uskonnon historia on erittäin mielenkiintoinen tutkimuskohde.
kerrohan ekivaari tuosta kolminaisuudesta, mitä mieltä olet siitä?
se on teologisesti aika arka aihe josta on vaikea keskustella tulematta leimatuksi. mutta siitä viis, totuus kyllä kestää kaiken.
on mukava jutella näistä aiheista mutta keskustelukumppaneita ei tahdo löytyä.
haluatko ekivaari että jatkamme teologista pohdiskeluamme, minä olen erittäin kiinostunut siitä.
rekisteröidyn nimimerkillä ja aletaan pitämään "maallikoiden" uskonnonhistorian ja raamatuntutkiskelun tuokioita täällä.
jos kiinnostaa?
Kyllä keskustelu näistä aiheista kiinnostaa. Nämä sivut ovat kulkeutuneet jo kauas ja täällä on vähemmän lukijoita kuin etusivulla. Josko teet läheisestä aiheesta avauksen niin keskustellaan!