Pontius Pilatuksen asiakirjat

Pontius Pilatus kertoo itse mitä tapahtui pääsiäisenä. Hän näki Jeesuksen kasvoista kasvoihin.

Maaherra Pontius Pilatus olisi kernaasti jättänyt Jeesuksen tuomitsematta, käy ilmi paitsi Sanasta myös Pilatuksen omista raporteista keisari Tiberiukselle eli Pontius Pilatuksen Virallisista Asiakirjoista.





Mutta hänestä on myös vakavampaa historiallista aineistoa, kuten Pontius Pilatuksen viralliset asiakirjat, jossa on Pilatuksen itsensä kirjoittamia ilmoituksia, kirjeitä yms. Rooman keisari Tiberiukselle Jeesuksen vaikutuksesta, tutkimisesta, tuomiosta, ristiinnaulitsemisesta jne. Kirja ilmestyi suomeksi 1887,ja uusi painos 1975 Akateemisen Kustannusliikkeen kautta.



Prof. Tischendorf löysi Pilatuksen Asiakirjat



Asiakirjat olivat olleet pitkään tietymättömissä, mutta saksalainen professori Konstantin von Tischendorf löysi ne tehdessään tutkimusmatkoja mm. itämaisiin kirjastoihin 1850- luvulla. Noilla matkoilla hän teki myös löydön, joka teki hänestä maailmankuulun: hän toi Saksaan UT:n alkutekstin todistuskappaleita, joista tärkein oli Siinain Katariinaluostarista löytämänsä kreikkalainen Raamatun käsikirjoitus, Codex Sinaiticus.

Pilatuksen asiakirjojen aitoutta vastaan on tietysti myös hyökätty, mutta se on ollut vaikeaa, koska dokumentin tukena on kolmen kuuluisan kirkkoisän todistus: Justinus Martyyrin (v. 138), Tertullianuksen (n. v 200) ja kirkkohistorioitsija Eusebiuksen (n. v. 315). Tischendorf toteaakin kirjan johdannossa. "Näiden kolmen tunnetun ja luotetun henkilön kirjoituksista ja lausunnoista selviää se, että Pilatuksen asiakirjat ovat olleet olemassa jo ennen vuotta 138 jKr. ja että niitä tuolloin pidettiin todellisina asiakirjoina - -. "

Osa Pilatuksen dokumenteista oli löydettäessä sekä kreikan- että latinankielisinä, joten tältä osin kirjassa on toistoa, koska kaikki tekstit on suomennettu. Kirjan loppuun on myös liitetty mm. lainauksia em. kirkkoisiltä näiden elämäkertatietoja. Seuraavassa joitakin otteita Pilatukselta:

"Pontius Pilatus lähettää tervehdyksensä keisari Tiberiukselle".



Pilatuksen ja Jeesuksen ensi kohtaaminen

"Viimeksi kuluneitten päiväin, tapaukset minun maakunnassani ovat sitä laatua, että pidän tarpeellisena niistä kustakin erittäin kirjoittaa. - - Niistä monista huhuista, mitkä korviini tulivat, oli yksi semmoinen, joka erityisesti veti puoleensa huomiotani. Nuori mies, niin kerrottiin oli ilmaantunut Galileaan pyhällä innolla julistaen lakia niitten jumalain nimessä, jotka hänet olivat lähettäneet. Ensin pelkäsin hänen tarkoituksenansa olevan villitä kansaa roomalaisia vastaan, mutta pian kaikki sellaiset epäilykseni katosivat. Jeesus, Natsarealainen, puhui roomalaisista ystävällisemmin kuin juutalaiset yleensä tekivät.

Eräänä päivänä kulkiessani Siiloan lammikon ohitse, jossa oli paljon kansaa koossa, näin nuoren miehen suuren kansanjoukon keskellä. Minulle sanottiin hänen olevan Jeesuksen. Sen olisin helposti voinut käsittääkin, sillä niin suuresti hän kuulijoistaan erosi. Hänen hiuksensa ja partansa olivat kullan väriset. Hän näytti noin kolmenkymmenen ikäiseltä. En ole milloinkaan nähnyt jalomman ja puhtaamman muotoista ihmistä. Miten toisenlainen hän olikaan kuin hänen mustapartaiset ja kellahtava-ihoiset kuulijansa."



Jeesus teki valtavan vaikutuksen

Jeesuksen olemus ja viisaat puheet tekivät Pilatukseen niin suuren vaikutuksen, että hän alkoi suosia tätä: "Minä otin hänet suojelukseeni, jota seikkaa hän kenties ei itse tiennytkään. Hän sai vapaasti puhua, vaikuttaa:, koota kansaa ympärilleen ja opettaa sekä valita opetuslapsia. - - Mutta tämä rajaton vapaus, jonka Jeesukselle annoin, ärsytti juutalaisia, ei köyhiä, vaan rikkaita ja mahtavia."

Lopulta Pilatus kutsutti Jeesuksen luokseen pretoriumiin: "Natsarealaisen tultua menin basilikaani, häntä katsellessani tuntuivat jalkani rautakahleilla marmorilattiaan kiinnitetyiltä ja joka jäseneni vapisi kuin pahantekijäin, jolla aikaa Jeesus oli tyyni - tyyni kuin viaton. - - Kotvan aikaa minä katselin ihmetellen ja kunnioituksella noita tavattomia kasvoja, jommoisia ei ole tuntenut kukaan noista monista maalareista, jotka ovat kaikille meidän jumalillemme ja puolijumalille muodot ja kuvat antaneet.



Pilatus antoi puhevapauden

'Jeesus', sanoin minä viimeinkin hänelle sopertelevalla kielellä: 'Jeesus Natsarealainen, minä olen suonut sinulle näinä kolmena viimeksi kuluneena vuonna suuren puheenvapauden, enkä sitä koskaan kadukaan. Sinä puhut viisaan tavalla. En tiedä, oletko lukenut Sokratesta vai Platoniako, mutta sen tiedän, että sinä puhut niin majesteetillisen yksinkertaisesti, että se kohottaa sinut paljon ylemmäksi näitä filosofeja."

Pilatus arvosti Jeesusta myös hänen tekemiensä ihmetöiden vuoksi. Seuraava katkelma on Justinus Martyyrin tekstiä, joissa hän siteeraa Pilatuksen asiakirjoja:

"Yksi niistä erehdyksistä, joista Jeesusta syytettiin, oli se, että hän olisi sanonut, ettei sapatti ole mikään lepopäivä ja ettei sitä sen tähden tarvitse pyhänä pitää. Hän teki nimittäin monta ihmetyötä tänä päivänä, antoi sokeille heidän näkönsä, teki halvatut terveiksi, paransi pitaaliset, herätti kuolleita. Yhdellä sanalla hän paransi sellaisia halvatuita, jotka olivat kokonaan kykenemättömiä liikuttamaan ruumistansa ja jotka ainoastaan voivat puhua, niin että he, saattoivat kävellä ja juosta minne halusivat."

Pilatus näki selvästi, ettei tämä mies tehnyt muuta kuin hyvää, mutta siitä huolimatta monien juutalaisten, etenkin fariseusten raivo häntä vastaan vain yltyi. Lopulta kansanjoukko vaati Jeesuksen teloittamista.



Maa järisi ja halkesi, horna valloillaan

Herodes, Arkelaus, Filippus, Hannas, Kaifas ja koko kansa jättivät hänet minulle, pannen toimeen suuren metelin ja pakottaen minut tuomitsemaan hänet. Minä annoin ristiinnaulita hänet, sitten kun häntä ensin oli ruoskittu, vaikka hän ei ollut mitään pahaa tehnyt. Sillä ajalla, minkä hän oli ristiinnaulittuna, pimeni koko maailma, aurinko pimeni keskipäivällä ja tähdet näkyivät taivaankannella, vaikka ne eivät ensinkään loistaneet, ja kuu näytti vereltä. Maailma oli muuttunut hornan kaltaiseksi niin, ettei temppelin pyhää, niin kuin juutalaiset sanoivat, voitu nähdä. Sen alapuolelle ilmestyi maahan halkeama, josta kuului kuin kovia ukkosen paukahduksia. Näitten kauhistavien tapausten aikana nousivat kuolleet haudoistaan, juutalaisten oman kertomuksen mukaan. He väittivät, että nämä ylösnousseet olivat Aabraham, lisak, Jaakob, kaksitoista esi-isää sekä Mooses ja Job -

"Viikon ensimmäisen päivän illalla kuului taivaasta ääni ja leimahti valo, joka oli seitsemän kertaa kirkkaampi päivänvaloa. Kolmannella hetkellä yöllä loisti aurinko valoisammin kuin koskaan ennen. Ihmisiä, ihanimpiin vaatteisiin puettuja, sekä lukematon joukko enkeleitä näkyi pilvissä. Nämä huusivat väkevästi kuin ukkosen äänellä: 'Jeesus, joka ristiinnaulittiin, on ylösnoussut; tulkaa pois kuoleman valtakunnasta, te, jotka sieltä alhaalla olette orjuuteen sidottuina olleet.’ Kaikki vuoret ja kukkulat vapisivat tämän äänen vaikutuksesta, ja kalliot kahtia halkesivat, ja ilmestyi suuria kuiluja, niin että itse horna ja sen asukkaat näkyivät.

Suun halkeama, jonka maanjäristys oli synnyttänyt, nieli paljon juutalaisia, niin että useimmat Jeesuksen katkerimmista vihollisista hukkuivat tällä tavalla."



Pilatuksella jopa pyhimyksen asema

Useaan otteeseen Pilatus mainitsee Jeesuksen viattomuudesta ja haluttomuudestaan tuomita hänet. Mutta juutalaiset osasivat vetää oikeasta narusta: "Et sinä ole keisarin ystävä, jos sinä tämän miehen vapaaksi päästät... jne. Pilatus pelkäsi asemansa puolesta.

Sydämessään Pilatus uskoi Jeesukseen, kuten myös Tertullianus vakuuttaa näin kirjoittaessaan: "Kaiken tämän ilmoitti keisari Tiberiukselle Pontius Pilatus, sillä omatuntonsa oli hänetkin vaatinut kristityksi kääntymään. " Koptien ja Etiopian kirkoissa Pilatusta pidetäänkin pyhimyksenä.