Olisiko täällä joku ystävällinen sielu, joka voisi kaivaa Raamatusta kohdat joissa synnit annetaan anteeksi ihmisen kautta? Kiinnostaisi oikeasti tietää muitakin kohtia, kuin Saulin tapaus.
syntienanteeksiantokohdat Raamatussa
voisitteko
571226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Ei Sauluksenkaan kertomuksessa missään jakeessa mainita, että hän olisi saanut syntinsä anteeksi ihmisen kautta. (Vai tarkoitatko Vanhan testamentin Saulia..?)
Jokaisen raamatun kohdan jossa puhutaan parannuksesta on mukana joku uskoivainen ihminen. Siis jokaisessa kohdassa. Tällä perusteella voidaan selvästi sanoa, että syntejä ei saada anteeksi rukoilemalla, rukouksessa, hyvin teoin, rikkauksin yms. MM. Korneeliuksen parannus, Kamaripalvelijan parannus, ristin ryöväri (jeesus saarnasi katuvalle anteeksiannon, hänellä sama valtuus kuin meillä, hän sen on meille antanut)
että kaikki niinä aikoina uskoon tulleet ihmiset ja heidän uskoontulokertomuksensa on mahdutettu Raamattuun?!
"Tällä perusteella voidaan selvästi sanoa, että syntejä ei saada anteeksi rukoilemalla, rukouksessa, hyvin teoin, rikkauksin yms."
No eihän tietenkään syntejä voida saada anteeksi hyvin teoin, rikkauksin jne.
MUTTA:
Synnit saadaan anteeksi uskomalla JEESUKSEEN KRISTUKSEEN (ei lestadiolaiseen eikä lestadiolaisuuteen).
Hänen sovintoverensä on vuotanut jokaisen syntisen edestä.
Mestarin sanat: "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon."
sekä: "Sitä joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos."
ovat voimassa tänäkin päivänä.
Sinä taakoitettu kulkija; sinä voit lähestyä Jeesusta MISSÄ VAIN ja MILLOIN VAIN ja Hän, jolla on kuoleman ja tuonelan avaimet ja joka kerran on seisova meidän puolustajanamme Isän edessä, Hän kuulee sinun rukouksesi ja Hän antaa sinulle sinun syntisi anteeksi.
Sinun ei tarvitse lähteä etsimään KETÄÄN IHMISTÄ välimieheksi saadaksesi syntisi anteeksi.
Jeesus Kristus Jumalan Poika riittää vielä tänäkin päivänä.
Siinä on pelastymisen ydin lyhykäisyydessään.
Kirjoiti:ristin ryöväri(jeesus saarnasi katuvalle anteeksiannon, hänellä sama valtuus kuin meillä, hän sen on meille antanut)
Ensinnäkin:Opettele kirjoittamaan Herramme nimi isolla alkukirjaimella! Se on kunnioitusta Häntä kohtaan!
Toiseksi:Hänellä sama valtuus kuin meillä? Tuon kyllä kirjoitit ihan väärin päin, ja toiseksi: Jeesus on Jumala! Tottakai Hänellä on valtuudet! Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maanpäällä!!
Ja kolmanneksi tähän samaan kohtaan: Jeesus, siis Jumala antoi ristin ryövärin synnit anteeksi, siis siinä ei ollut ihmistä välikätenä!
Vastaapa tähän: On paikkoja jossa ei edes tunneta lestadiolaisuutta. Siis teidän mielestä he eivät voi pelastua?! VÄÄRIN!! USKOON VOI TULLA YKSINÄISYYDESSÄ, SILLÄ VAIN JUMALA VOI ANTAA SYNNIT ANTEEKSI!!
Jeesus eli maanpäällä ihmisenä niin kuin mekin mutta ilman syntiä. Kukaan ihminen ei voi saada parannusta synneistään yksinäisyydessä rukoilemalla Jumalaa. Jumala on laskenut Jeesuksen kautta valtakuntansa maanpäälle jolle on annettu valtuudet saarnata ihmisille synnit anteeksi. Jos itse olet saanut yksinäisyydessä rukoilemalla synnit anteeksi, niin onko tunnolle laskeutunut rauha?
kun lueskelee näitä tekstejänne. En ole itse vl, mutta minua alkaa säälittää, kun niin kovin sanoin heitä haukutte. Ja se varsinainen asia sitten... Olette väittäneet, että lestadiolaisten opetus ei ole Raamatusta. Itse tekstissäsi myönnät, että Raamatusta ei löydy kohtaa, jossa ihminen olisi saanut parannuksen yksin, ilman toista ihmistä. Sinä kuitenkin järjelläsi selität sen niin kuin haluaisit sen olevan, eli se ei ole "mahtunut" raamattuun.
"Luuletko todella että kaikki niinä aikoina uskoon tulleet ihmiset ja heidän uskoontulokertomuksensa on mahdutettu Raamattuun?!"
Eikö uskoontulo ole olennainen asia uskoa? Miksi siis noin hieno tapa tulla uskoon kuin yksinään Jumalan puoleen kääntyminen ei olisi "mahtunut" Raamattuun? Luulisi, että noita mielestäsi "vääränlaisia" tarinoita, joissa ihminen on mukana olisi sitten voitu vähän karsia ja lisätä joukkoon joku mielestäsi oikeanlainen.
Olen pohtinut tätä asiaa, ja tullut siihen päätökseen että lestadiolaiset opettavat ainakin oikeammin kuin sinä. Muutenkin lestadiolaisuus on alkanut minua kiinnostaa positiivisessa mielessä.
!!!:lle, jos tarkoituksesi on käännyttää ihmisiä, ainakin minut sait vain kavahtamaan kauemmas. Vaikutat todella suvaitsemattomalta ainakin lukuisten herätysliikkeet-palstan kirjoitustesi valossa. Anteeksi vain.
Oletko ihan varma?
Apostolien teot:
4:4 Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteentuhanteen.
Eli kaikissa näissä viidessätuhannessa tapauksessa, joissa ihminen oli sanan kuultuaan tullut uskoon, on uskoontulohetkellä mukana ollut uskovainen ihminen? Millä tämän perustelet?
Entäpä jos joku tuli sydämessään uskovaksi kotona yksikseen - tultuaan sanan kuulosta ja asiaa sydämessään tutkailtuaan? Monelle käy nykyisinkin näin.
Etkö todellakaan tiedä YHTÄÄN tapausta omassa ystävä- tai tuttavapiirissäsi, jossa joku olisi kokenut uskoontulon yksin?
Ja jokainen joka on tuon kokenut, voi sanoa sydämestään AAMEN.
Joka ei ole kokenut, ei voi sanoa.
"Jos itse olet saanut yksinäisyydessä rukoilemalla synnit anteeksi, niin onko tunnolle laskeutunut rauha?"
En ole se jolta kysyit, mutta omalta puoleltani vastaan: KYLLÄ. Ehdottomasti. Ja se rauha - jos mikä - oli nimenomaan Jumalan antama rauha. Se ei tullut ihmisten vakuutteluista tai siitä että olisin "uskonut syntini anteeksi", vaan se rauha tuli suoraan Isän sydämeltä. Syyllisyys ja sen aiheuttamat syyllisyydentunteet otettiin pois, se oli niin konkrettinen kokemus etten koskaan unohda sitä. Minä SAIN ANTEEKSI! Ikäänkuin joku näkymätön käsi olisi ojentunut taivaasta ja ottanut raskaan taakan harteilta pois. Sisimpäni (ja myös minun oloni) ENNEN sitä hetkeä oli aivan toisenlainen kuin SEN JÄLKEEN. Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä! Ja sen puhdistusoperaation jälkeen sydän SAA rauhan.
Jumala siis VOI antaa anteeksi myös yksin rukoilevalle ihmiselle. Ja niin kauas kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän rikkomuksemme. "Minun rauhani, sen MINÄ annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa", sanoo Jeesus.
Älkää väheksykö Jumalan kykyjä kohdata katuva syntinen ja koskettaa hänen sisintään myös yksinäisyydessä. Älkää väheksykö Jeesuksen veren voimaa, rakkaat lestadiolaiset!
Me kaikki tarvitsemme toisiamme, mutta ENNEN KAIKKEA me tarvitsemme Jeesuksen läheisyyttä, hänen verensä puhdistusta ja Jumalan armoa ja anteeksiantamusta. Ja SE ei ole ihmisen käsissä, vaan tulee taivaasta. Armosta.
"Luulisi, että noita mielestäsi "vääränlaisia" tarinoita, joissa ihminen on mukana olisi sitten voitu vähän karsia ja lisätä joukkoon joku mielestäsi oikeanlainen."
En ole yhdessäkään kirjoituksessani sanonut, että on väärin tulla uskoon siten, että toinen henkilö rukoilee toisen puolesta.
Olen sanonut, että on VÄÄRÄÄ OPPIA väittää sen olevan AINOA TAPA ihmisen tulla uskoon.
"!!!:lle, jos tarkoituksesi on käännyttää ihmisiä, ainakin minut sait vain kavahtamaan kauemmas."
En todellakaan pyri käännyttämään ketään. Pyrin selvittämään asioita omalla vajavaisella tavallani siten kuin ne ovat Raamatussa.
Mitä muuten sinä hyödyt siitä, että vääristelet minun kirjoituksiani?
Luepa tarkkaan tämä kohta:
Room. 10:9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10:10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
10:11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään."
10:12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
10:13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu."
10:14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
10:15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
10:16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Eli totta kai (myös nimimerkin !!! mielestä) ihmisen täytyy ensin kuulla sanoma Jeesuksesta, ennen kuin hän ylipäätänsä VOI uskoa häneen. Kuinka voi uskoa sellaista tai sellaiseen, josta ei ole kuullutkaan?
Mutta se, että ns. uskoontulohetkellä toisen ihmisen läsnäolo olisi välttämättömyys, sille ei löydy perusteita Raamatusta. Raamatussa ei sanota, että ihminen ei voi "uudestisyntyä ylhäältä" muuta kuin toisen uskovan läsnäollessa. Tosin useimmiten lienee niin, että ihminen tulee uskoon jonkun uskovan kanssa ollessaan tai hengellisessä tilaisuudessa ollessaan, mutta tämä voi yhtä hyvin tapahtua yksinäisyydessäkin. Suomessakin on useita yksinäisyydessä uskoontulleita. Ja jotkut täyttyvät Pyhällä Hengelläkin siinä samassa, alkavat rukoilla "uusin kielin" jne. (salaisuuksia Hengessä).
Lestadiolaiset monesti selittävät, että esim. Kornelius julisti Saulukselle synninpäästön ja Filippos julisti etiopialaiselle hoviherralle synninpäästön jne., mutta kun heiltä kysyy missä jakeessa niin sanotaan, niin he eivät osaa vastata. Ei siis voida väittää edes niin, että kun Raamatussa kerrotaan jonkun julistaneen evankeliumia tai selittäneen Sanaa jollekulle, niin se tarkoittaa sitä, että tälle kuulijalle on julistettu synninpäästö (ns. lestadiolaisittain). Hänelle on julistettu EVANKELIUMI JEESUKSESTA. Ja ne, jotka ottivat sen sydämeensä vastaan, ts. uskoivat sen, saivat syntinsä anteeksi. Olivat sitten yksin tai sen julistajan kanssa. Sanottiin sitä hänelle tai ei. Se, mitä Raamattu vakuuttaa, on niin ja aamen!
Tätä käsittääkseni nimimerkki !!!:kin yrittää sanoa. Ihminen on voinut ja voi nykyisinkin kokea uudestisyntymisen ihmeen ja syntien anteeksiantamuksen myös yksinäisyydessä. Se, että se voi tapahtua myös väkijoukon keskellä tai yhden ihmisen seurassa, ei poissulje sitä, että se voi tapahtua myös yksinäisyydessä. Nämä siis eivät ole joko-tai asioita vaan sekä-että.
- - - -
Mutta ota huomioon, että joka tapauksessa sellaisiakin ihmisiä ON, jotka ovat tulleet uskoon yksin. Vaikka Raamatussa ei kerrota kenenkään tulleen uskoon ja saaneensa Jumalalta syntejään anteeksi esimerkiksi autiolla saarella yksin, niin jos ja kun joku on tullut uskoon autiolla saarella yksin, niin tätä hänen uskoontuloaan ei voida mitätöidä vain siksi, että Raamattu ei senkaltaista tapausta tunne.
Mutta jokaisen - koki sitten uskoontulon (parannuksen, kuten sinä sanot) missä tahansa, yksinäisyydessä tai toisen läsnäollessa - on täytynyt ensin kuulla sanoma Jeesuksesta. "Kuinka kukaan voi uskoa, ellei joku julista?".
Hebr. 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Mutta kuten sanoin: kuinka voi uskoa, ellei ole kuullut sanomaa?
Lue vastaukseni myös tuolta alempaa.
Ja kuule: Kaikista elävimmän todistuksen tästä asiasta löydät, jos tapaat joskus ihmisen, joka on ITSE tullut uskoon yksinäisyydessä.
Kaikissa Raamatun "uskoontulokertomuksissa" on joku ollut läsnä johtuen siitä yksinkertaisesta syystä, että siihen aikaan ei ollu vielä Uutta testamenttia, jossa evankeliumi Jeesuksesta olisi kerrottu. Evankeliumia julistettiin siis vain suusanallisesti, joko suurissa joukkotilaisuuksissa tai kodeissa.
Nykyisin evankeliumia Jeesuksesta levitetään myös kirjallisesti ja esimerkiksi median välityksellä. Tiedän ihmisiä, jotka ovat kokeneet uudestisyntymisen, uskoontulemisen ja syntiensä anteeksisaamisen katsoessaan televisiosta hengellistä ohjelmaa, jossa on julistettu evankeliumia Jeesuksesta. Ja moni kokee saman lukiessaan Raamattua tai hengellisiä kirjoja, joissa evankeliumia julistetaan. "Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon..."
Muun muassa eräs islam-uskoinen itsemurhaiskuun valmistautumassa ollut nuori nainen oli kohdannut Jeesuksen ja saanut syntinsä anteeksi ja kokenut pelastuksen yksinäisessä hotellihuoneessaan katsoessaan tv-ohjelmaa, jossa julistettiin evankeliumia Jeesuksesta. Hän avasi sydämensä Jeesukselle, jota siellä julistettiin - JA SE OLI SIINÄ. Kiitos Herralle!
Siitä ei ole mitään epäilystä.
Edelleen ilmaisen mielipiteeni siitä, MIKSI jotkut ihmiset yrittävät uskotella itselleen ja muilee sitä VÄÄRÄÄ oppia että yksin Jumalaa rukoillessa SAA SYNTINSÄ ANTEEKSI. Mutta toisaalta ymmärrän teitä, noin uskomalla teidän uskominen on helpompaa esim. sama mitä syntiä teet ja sitte kädet ristiin ja rukoilet niin kaikki on taas hyvin!! Puhdas omatunto taas.
Mutta hyvät ystävät, Missä on rippi? Mihin jää se kilvoittelu, joka juuri perustuu siihen, että tunnustamme syntimme toiselle uskovaiselle ja saamme kuulla evankeliumia,Jeesuksen nimessä ja veressä, joka pesee syntimme. Tämän synnin päästön Jumala Poikansa kautta jätti meille tänne synnin maahan.
Huomata saa miten tällä palstalla meidän oppejamme morkataan "harhaopisksi".. Ei se täällä vakuuttelu ja kirjoittelu ketään autuaaksi tuo.Minulle tarkeintä on se, että synnin tarttuessa ja maailman viettelyksissä jaksaisin tunnustaa uskoni, seisoa suorana ja jaksaisin kilvoitella panemalla syntini pois ja uskomalla syntini anteeksi. Monet kerrat olen saanut tuntea Jumalan siunausta elämässäni ja myös senkin, että kun seuroissa käynnit ovat jääneet vähälle, enkä ole saanut kuulla Jumalan sanaa pitkään aikaan, niin ajallinenkin elämä on mennyt huonosti.
Minä voin vain olla kiitollinen uskomisennlahjasta ja yrittää säilyttää sen kulkemalla hyvällä omallatunnolla täällä ajassa.
En tiedä sellaista tapausta, se ei ole raamatun mukainen usko. Se joka näin väittää, niin hänellä ei ole se sama usko kuin minulla. Raamatussa sanotaan: Yksi kaste, yksi usko.
Voi ystävä-rakas. Sinä nyt sotket kaksi asiaa, ripittäytymisen ja anteeksipyytämisen/saamisen.
Tottakai meidän pitää tunnustaa toisillemme syntimme, jos olemme rikkoneet heitä vastaan. Jos sinä varastat lähimmäiseltäsi kameran ja särjet sen, ei riitä, että otat vastaan synninpäästön seuroissa. Sinun täytyy nöyrtyä ja tunnustaa tämä synti sille jota vastaan rikoit, pyytää häneltä anteeksi ja korvata rikkoutunut kamera hänelle. Tosin TÄYDELLINEN anteeksiantamus olisi sitä, että lähimmäisesi ei edes pyytäisi korvausta. (Jumalan anteeksiantamus muuten on nimenomaan sellaista: Jeesus maksoi meidän rikkomuksemme.. Ajattelepa sitä!)
Ja joskus tuntoa painaa joku tietty synti, joka ei ole rikos ketään ihmistä vastaan, mutta joka painaa silti pahasti eli on synti Jumalaa vastaan. Silloin tarvitsemme usein jo ihan mielenrauhamme vuoksi ripittäytymistä, sitä että kerromme luotettavalle sielunhoitajalle syntimme, niinsanotusti tunnustamme. Sitten voimme viedä asian sielunhoitajan kanssa yhdessä Jumalan eteen ja pyytää häneltä anteeksi. Tässä yhteydessä monet käyttävät ns. synninpäästön sanoja, ts. sielunhoitaja julistaa synnin anteeksi. Silti anteeksiantaja on Jumala, ei se ihminen.
Mutta aivan kuten et sinäkään joka-ainutta pientä rikettäsi käy kertomalla kertomassa sielunhoitajallesi, niin emme tee mekään. Me saamme tunnustaa ne Jumalalle ja hän antaa meille anteeksi. Jos lestadiolainen ei pysty luottamaan Jumalan lupauksiin eikä uskalla uskoa, että Jumala antaa anteeksi katuvalle ja hänelle syntinsä ja syntisyytensä tunnustavalle ihmiselle, niin hänen on ilmeisesti pyydettävä se "vakuutus" ihmiseltä, mutta se ei tosiaankaan tarkoita sitä, ettäkö Jumala EI ANTAISI anteeksi myös ilman tätä ihmisen vakuutusta. Tässä asiassa olet ymmärtänyt väärin.
Jos olet lukenut lestadilaistaustojasi, tiedät, että synninpäästö-käytäntö alkoi siitä, kun eräät (hysteeriset, synnintuskissa kiemurtelevat) naiset eivät rauhoittuneet eivätkä uskaltaneet uskoa, että Jumala antaa heille heidän syntinsä anteeksi ennen kuin eräs uskovainen papeilta salaa vakuuttamalla vakuutti niitten korvaan, että "sinun syntisi OVAT anteeksi annetut". Vähitellen tästä tuli yleinen käytäntö "hyvien kokemusten" rohkaisemana.
Mutta ei meidän kaikkien tarvitse olla tällaisia "tuskissaan kiemurtelevia naisia" jotka eivät uskalla luottaa Raamatun lupauksiin vaan tarvitsevat sen ihmisen sanomisen. Se on psykologinen juttu. Jotkut eivät vapaudu syyllisyyden tunteista, ellei joku sano heille näitä sanoja ja ellei heillä ole IHMISTÄ johon uskoa. Jotkut taas uskovat JUMALAAN ja hänen lupauksiinsa, myös niihin lupauksiin jotka koskevat anteeksiantamusta. Oli kummin tahansa, pääasia että meillä on usko Jeesukseen ja sen mukanaan tuoma anteeksiantamus. "Hän puhdistaa heidän sydämensä uskolla"!
Psalmit:
32:5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.
Mutta varsin hyvin tiedän, että lestadiolainen OPPI pitää sisällään väitteen, että Jumala on kyvytön antamaan katuvalle syntiselle anteeksi, ellei toinen kristitty sitä hänelle sanomalla sano. Mutta tälle väitteelle ei löydy perustetta Raamatusta. Jumala antaa anteeksi myös noin toimiville, jos he sydämestään syntejään katuvat ja niistä luopuvat, mutta ei PELKÄSTÄÄN siten. Vaikka se sinua kuinka keljuttaisi, että näin on, niin sille et mahda mitään. Anteeksiantamuksen kokeneita ihmisiä on suuret määrät - jotkut jo perillä taivaassa - vaikkeivat olleetkaan lestadiolaisopin kannattajia!
Todellista nöyrtymistä on se, että tunnustaa JUMALALLE olevansa syntinen. Ja että myöntää tarvitsevansa Jeesuksen veren puhdistusta. Me voimme petkuttaa ihmisiä ja olla ottavinamme katuvina syntisinä "synninpäästön", mutta Jumalaa emme voi petkuttaa. Hän näkee sydämeen asti.
- - - -Monet kerrat olen saanut tuntea Jumalan siunausta elämässäni ja myös senkin, että kun seuroissa käynnit ovat jääneet vähälle, enkä ole saanut kuulla Jumalan sanaa pitkään aikaan, niin ajallinenkin elämä on mennyt huonosti. - -
Etkö sinä LUE ITSE Jumalan Sanaa??? Jääkö Jumalan Sanan "syöminen" pelkästään seurojen varaan ja pelkästään VL-pappien sananselityksen varaan?
Vaarallinen tilanne.
...tunnustamme syntimme toiselle uskovaiselle ja saamme kuulla evankeliumia...
Mitä ymmärrät sanalla "evankeliumi"?
Mitä luulet Raamatussa tarkoitettavan sanoilla "yksi usko"? Yhtä tiettyä tapaa ymmärtää asioita ja Raamatun tekstejä, niinkö? Yhtä pientä herätysliikettä nimeltä vanhoillislestadiolaisuus, niinkö?
Oletko ihan oikeasti noin typerä?
"Älkää olko ymmärrykseltänne lapsia", sanotaan Raamatussa.
Kysymys: Mikä on lause, jota lestadiolainen ei KOSKAAN lausu?
Vastaus: "Jumala rakas, anna minulle anteeksi."
(Mielestäni lestadiolaisilla on tosi etäinen Isä-lapsi-suhde.)
Evankeliumilla tarkoitamme synnin päästö todistusta, eli sitä kun saarnaamme synnit anteeksi, Jeesuksen nimessä ja veressä.
Osaatko selittää minulle missä sinun elämässä näkyy kilvoittelu? ymmärrän jos jotkut asiat ovat hieman vaikeilta noin omavanhurskaalle ihmiselle.
Tottakai me rukoilemme Jumalalta syntejä anteeksi ja Jumala ne synnit anteeksi antaa ja unohtaa, mutta Jumala todella jätti tänne Poikansa kautta ainoan toivon, syntien anteeksi saamisen.
Väität "etten jokaista pientä rikettäni käy kertomassa sielunhoitajalleni". Kuule jos mä meinaan puhtaanomantunnon säilyttää, niin kaikesta on tehtävä parannus ja voin täsmentää, ettei oo vain yhtäsielunhoitajaa, vaan sellainen on jokainen joka on elävästi uskomassa.
Mä huomaan, ettei tänne kannata meikäläisten hirveesti kirjotella, Jumalanvaltakuntaa on halveksittu aina ja tullaan halveksimaan ja piikittelemään aina.
Mietin vain miksi se pilkan kohde on nyt sitte lestadiolaiset, mutta se ei uskoamme heikennä eikä "harhaoppejamme" muuta. Mä ainakin uskon näin ja elän turvallisti Jumalan huomassa, mun on hyvä olla.
minä menossa ehtoolliselle.
synnin poltteessa.
huusin mielessäni taivaaseen.
Armahda minua syntistä.
tunsin hengen olevan läsnä, taivaan lähellä.
olet väärässä, vaan milläpä todistaisin.
Sitä arvelinkin. Käytätte evankeliumi-sanaa väärässä yhteydessä.
Evankeliumi on suomeksi "ilosanoma" ja Raamatun ilosanoma on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta. Se on sanoma siitä, että "yksikään, joka Häneen uskoo, ei joudu kadotukseen...".
"Evankeliumi Matteuksen mukaan" ei siis tarkoita "synninpäästö Matteuksen mukaan" vaan: "ilosanoma Jeesuksesta Matteuksen mukaan".
Ja Markuksen evankeliumi ei siis ole "Markuksen synninpäästö".
Synninpäästön julistamisesta on tullut lestadiolaisten oma "evankeliumi". Ilmankos he eivät julistakaan TODELLISTA evankeliumia kaikille luoduille eivätkä korosta Jeesusta vaan 'synninpäästöä'.
No hyvä. ONNEKSI vastaukseni oli väärä.
Mutta tällä palstalla kirjoittaneitten vl:ien mielestä ihminen EI VOI PYYTÄÄ ANTEEKSI Jumalalta - tai jos pyytää niin ei saa. Sen takia he eivät koskaan rukoile: Isä, anna minulle anteeksi.
Sama täällä. Huolimatta vanhoillislestadiolaisten piikittelyistä ja vähättelyistä jatkan Jumalan lapsena elämistä ja Jeesukseen turvaamista sydän "Jeesuksen verellä pestynä".
Ja huom! Jumalan valtakuntaa ei ole pilkannut eikä arvostellut kukaan. Jumalan valtakunta on JUMALAN valtakunta. Vanhoillislestadiolaisuus kaikkine tapoineen ja käsityksineen ja uskomuksineen on kirkon sisällä toimiva herätysliike - siis se ei ole mikään "Jumalan valtakunta". TE pilkkaatte Jumalan valtakuntaa, kun nimitätte omaa kuppikuntaanne sellaiseksi - ja muita uskovien yhteisöjä "maailmaksi". Jumalan valtakunta on jotain paljon enemmän kuin "Lestadioksen valtakunta"!
On outoa, että te ette tutki Raamattua esim. tuosta Jumalan valtakunta-käsitteestä, vaan uskotte sokeasti vl-pappien väittämän, kun he hokevat että Jumalan valtakunta on yhtä kuin se teidän muodostamanne uskonlahko. Kuuntelin Suviseura-saarnoja ja melkein jokainen pappi hoki sitä. Järkyttävää väärinkäsityksen levittämistä. Ehkä he tekevät sen vahingossa ja tietämättään, mutta kyllä heidän sietäisi ottaa ensin asiasta selvää ennen kuin alkavat julistaa sitä monikymmentuhatpäiselle laumalle - johon joka sana menee kuin häkä.
Ottakaa selvää, hyvät ihmiset. Tutkikaa Raamattua.
>>>Osaatko selittää minulle missä sinun elämässä näkyy kilvoittelu? ymmärrän jos jotkut asiat ovat hieman vaikeilta noin omavanhurskaalle ihmiselle.
Omavanhurskaalle! Älä nyt naurata. Minun vanhurskaudessani eiole mitään MINUN tekemää, vaan tämä on nimenomaan Jumalan antama lahjavanhurskaus, joka tulee "uskosta Jeesukseen". Niin lupaa Raamattu, ja siinä lahjavanhurskaudessa elän minä. Jos tämä on mielestäni omavanhurskautta, niin mitä sitten sinun vanhurskautesi on - joka kuulostaa perustuvan enemmän tekoihin (ihmisten tekoihin) kuin sydämen uskoon, jonka kohde on Jeesus?
Evankeliumi-sana "suomeksi" tarkoittaa ILOSANOMAA, hyvää sanomaa.
Evankeliumi Jeesuksesta tarkoittaa siis ilosanomaa Jeesuksesta; hyvää sanomaa siitä että joka häneen uskoo, saa syntinsä anteeksi ja nimensä Elämän kirjaan.
Kai vanhoillislestadiolaiset kuitenkin ainakin Isä Meidän joskus lukevat? Ja siinä ainakin on sanat "Anna meille meidän syntimme (t. velkamme) anteeksi". Eli kai sitten kuitenkin?
Tässä poimin muutamia raamatunkohtia teille, jotka olette sitä mieltä synnit saadaan anteeksi rukoilemalla. Jos te löydätte sen kohdan raamatusta ni laittakaa tulemaan.
Matt. 18
18.
Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.
19.
Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.
20.
Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."
Joh. 20:
21.
Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
22.
Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
23.
Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
2 Kor.2:10.
Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille minäkin; sillä mitä minä olen anteeksi antanut - jos minulla on ollut jotakin anteeksiannettavaa - sen olen anteeksi antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä,
Jaak 5:16.
Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
Matt. 24:14
Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.
Siis syntien anteeksi antamisen evankeliumi tulee saarnata maailman loppuun asti.
Kyllä uskovainen rukoilee, myös syntien anteeksiantoa, mutta syntejä ei saada anteeksi rukoilemalla.
Siinä rukoillaan voimaa pyytää ja antaa synnit anteeksi.
Matteuksen evankeliumi:
6:12 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;
6:14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
6:15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Apostolien teot:
10:43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.
26:18 ..avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'
2. Korintolaiskirje:
2:10 Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille minäkin; sillä mitä minä olen anteeksi antanut - jos minulla on ollut jotakin anteeksiannettavaa - sen olen anteeksi antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä.
Efesolaiskirje:
4:32 Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.
Hebrealaiskirje:
8:12 Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä.
1.Johanneksen kirje:
1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
Jaakobin kirje:
5:15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
Psalmit:
32:5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani.
on ukko oppis jostain muualta kuin Raamatusta!
Psalmit:
103:1 Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.
103:2 Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,
103:3 hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,
103:4 joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,
103:5 joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
103:6 Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.
103:7 Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa.
103:8 Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.
103:9 Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.
103:10 Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.
103:11 Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
103:12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
103:13 Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.
Mene johonkin raamattukouluun.
on häikäisevää noilla eräillä.
Omituinen on viännöksesi...
Jeesus käskee rukoilla: anna meille anteeksi.
Lesta rukoilee: anna meille voimaa pyytää anteeksi.
Siis miksi et voi pyytää anteeksi, kun kuitenkin pystyt siihen? Miksi teeskentelet ettei sinulla ole voimaa (tai lupaa) pyytää anteeksi, kun sinulla kuitenkin on?
"MIKSI jotkut ihmiset yrittävät uskotella itselleen ja muille sitä VÄÄRÄÄ oppia että yksin Jumalaa rukoillessa SAA SYNTINSÄ ANTEEKSI."
Ei sitä tarvitse uskotella, koska se on totta. Se ei ole siis väärä oppi.
Syntien pyytämisen ja antamisen voima ei tule meiltä, vaan Jumalalta.
Tarvitsemme voimaa että voimme myöntää tehneemme väärin.
Toki jos sinun käsityksesi mukaan ei tarvitse myöntää toiselle ihmiselle tehneensä väärin, niin eihän siihen mitään voimaakaan tarvita.
Me rukoilemme:
Anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme.
Tästä opetetetaan raamatussa meille että jos emme anna muille anteeksi, ei meidänkään syntejä Taivaassa anneta anteeksi.
Se on lause, joka pitää lukea loppuun ja niinkuin se on kirjoitettu.
Mutta mikä se ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta on, jos ei juuri sanoma siitä, että Jeesus Kristus on tullut maailmaan juuri sinun tähtesi, ja sovittanut juuri sinun syntisi? Ei kai se ilosanoma nyt mikään historiallinen todistus Jeesuksesta ole? Ei minua ainakaan mikään Jeesus-tarina historiallisena tarinana paljon liikuta, jos ei sillä olisi mitään pelastusmerkitystä minulle itselleni.
Ilosanoma on mielestäni juuri se, kun ihmisille kirkastetaan sitä, miten Jeesus on sovittanyt heidän vääryytensä Jumalan edessä, ja kehotetaan uskomaan tähän Vapahtajaan Jeesukseen.
"Jos me tunnustamme syntimme, on Hän uskollinen ja vanhurskas, niin että HÄN antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä" ( 1 Joh. 1:9 ).
Siis kuka on tuo HÄN, ku-ma?
Kyllä. Asia on juuri noin.
Mutta lestadiolaiset eivät usko noin. He sanovat, että IHMINEN antaa synnit anteeksi.
"Jos me tunnustamme syntimme, on HÄN uskollinen ja vanhurskas, niin että HÄN antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä" ( 1 Joh. 1:9 ).
Jeesus on kuollut meidän syntiemme tähden ja hän on sovittanut ne puolestamme, siis hän ne antaa anteeksi.
Mutta kenelle me tunnustamme?
Mutta niistä raamatunkohdista joissa sanotaan:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne on annettu ei voida muuksi muuttaa.
Lisäksi uskontunnustuksessa on seuraavat sanat: "syntien anteeksiantamisen" moni tahtoo kääntää sanoiksi "syntien anteeksi saamisen", näin kirjoitetun sanan yli vaan käydään.
Kyllä näistä paljastuu että Jeesus Kristus on sovittanut syntimme, siitä olemme alusta asti olleet samaa mieltä.
Mutta siitä miten se syntien anteeksi antaminen tapahtuu, mielipiteemme ovat hyvin erinlaiset.
Katsoppa tuolta alempaa kun puhutaan Saulista ja Ananiaksesta, sieltä paljastuu Jumalan antama ohje.
Siis Saulin kääntyminen uskoon: Ap.t 9:1-19
No mutta minähän olen lestadiolainen, ja uskon niin, joten enkö minä sitten olekaan lestadiolainen, jos kerran lestadiolaiset eivät usko niin? ;)
Ihminen ei annan syntejä anteeksi, mutta voi kyllä Jumalan puolesta todistaa ihmiselle, että Jeesus Kristus on sovittanut hänenkin syntinsä, joko yleisesti monelle puhuen tai henkilökohtaisesti jollekin. Eikö tämä ole juuri se mistä puhutaan lähetyskäskyssäkin?
heidän (opetuslasten) päälle ja sanoi 'Joiden synnit te anteeksi annatte maan päällä, ne ovat anteeksiannetut taivaassa. Ja joiden synnit te pidätätte, ne ovat taivaassa pidetyt.'"
Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen Jeesus ei enää suoraan antanut syntejä anteeksi, kuten eläessään. Muistamme tapauksen Emmauksen tiellä, jossa ylösnoussut Jeesus löi sokeudella Saulia: "Saul, Saul, miksis minua vainoat?" Jeesuksen ohjeen mukaan Saul meni Ananiaksen luo, joka saarnasi hänelle synnit anteeksi. Saulilla putosi suomukset silmistä, ja hän näki uskon silmin ketä hän oli vainonnut. Hänestä tuli Paavali.
Vanhan liiton aikana tätä Pyhän Hengen virkaa ei oltu vielä annettu maan päälle. Silloin oli syntiuhrit, kullekin syntityypille ominaiset.
Älä sinä lisää Raamatuun omiasi: "Jeesuksen ohjeen mukaan Saul meni Ananiaksen luo, joka saarnasi hänelle synnit anteeksi".
Kerropa se Raamatun kohta, jossa Ananias saarnasi Saulille synnit anteeksi.
Tässä se on, jos sitä ei tästä ymmärrä ihmettelen suuresti.
Ap.t.9:
17.
Niin Ananias meni ja astui huoneeseen, pani molemmat kätensä hänen päälleen ja sanoi: "Veljeni Saul, Herra lähetti minut - Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit - että saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä Hengellä."
18.
Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen.
Nyt sinä keksit omiasi.
Ei noissa jakeissa kerrota, että Ananias olisi julistanut Saulille "synninpäästön", vaan että Ananias pani kätensä Saulin päälle ja ilmoitti hänelle, että Jeesus lähetti hänet jotta Saul saisi näkönsä jälleen ja täyttyisi Pyhällä Hengellä!
Hieman aiemmin Saul oli menettänyt fyysisen näkönsä, koska valo, jonka hän näki Jeesuksen ilmestyessä hänelle, oli niin kirkas. Jae 7: "Saul nousi maasta, mutta kun hän avasi silmänsä, hän ei nähnyt mitään".
Miksi sinä lisäät jakeisiin omiasi? Saul sai takaisin näkönsä ja tuli täytetyksi Pyhällä Hengellä. Sen jälkeen Ananias kastoi hänet. Synninpäästön julistuksesta ei sanaakaan.
Lestadiolaiset yleensäkin keksivät mieleisiään sovituksia jakeisiin, eli he hakevat melkein mistä tahansa perustelun omalle opilleen. Jopa Tuhlaajapoika-kertomus on selitetty minulle kerran niin, että Tuhlajapojalle julistettiin matkalla synnit anteeksi...
Joulukuun 30 p.
Käykäämme Betlehemiin ja katsokaamme sitä kuin tapahtunut on, jonka Herra meille ilmoitti! (Luuk. 2:15)
"Oikea eroitus ihmisellisen ja jumalallisen uskon välillä on se, että ihmisellinen usko turvaa henkilöön, totena pitäen ja kunnioittaen sanaa sen julistajan tähden, vaan jumalallinen usko riippuu sanasta, joka on itse Jumala, pitäen totena ja kunnioittaen sitä huolimatta siitä, kuka sen julistaa. - Tämä usko kestää kuolemassa ja elämässä, helvetissä ja taivaassa. Sitä ei kukaan voi kumota, sillä se perustuu sanaan."
Tuon ylläolevan kohdan lainasin tuonne "Mantere täällä, päivää" -palstalle, (joka näyttää jo jääneen historiaan) Tri Martti Lutherin kirjoituksista vuoden kaikille päiville.
Ja kyllähän tuosta selon saisi, vaikka olisi minkä saarnan yhteydessä. Henkilöön turvaamista on, jos uskotaan että Herran Sanaa armahduksesta ei voi välittää kuin vl-valtuutettu maallikko. Ei pidä turvata henkilöön, vaan Herran Sanaan. Ja Herran Sana löytyy raamatusta:
Ei yksikään, joka Häneen uskoo, huku.
Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu, mutta joka ei usko, ei pelastu.
Ja nyt löysin sitten vielä sen lähteen, josta on irroitettu tuo yllä oleva kohta tuolle joulukuun 30. päivälle. Teksti on osa Lutherin tekstistä "Väsyneille matkamiehille". Pidempi versio on tässä:
"Joka sanan ottaa vastaan saarnamiehen vuoksi, ei hän usko sanaa, eikä myös Jumalan päälle sanan kautta, vaan hän uskoo saarnamiestä ja saarnamiehen päälle. Jonkatähden ei myös hänen uskonsa kauan pysy kannallansa. Mutta, joka uskoo sanaa, se ei huoli kuka sanaa tuopi edes, eikä myös pidä sanaa kunniassa persoonan vuoksi, vaan pitää sitävastoin persoonaa kunniassa sanan vuoksi, aina alentaen persoonan sanan alle. Ja vaikka persoona kukistuisi taikka uskostaan luopuisikin ja saarnaisi toisin, niin hän antaa pikemmin persoonan mennä kuin sanan, pysyen siinä kuin hän on kuullut, olkoon persoona, tulkoon persoona, menköön persoona kuinka ja koska hyvänsä. Tämä myös on oikea eroitus jumalallisen ja ihmisellisen uskon välillä: Että ihmisellinen usko riippuu persoonassa, uskoo ja kunnioittaa sanaa, hänen vuoksensa, joka sitä julistaa. Mutta Jumalallinen usko taas riippuu sanassa, jossa on itse Jumala, eikä usko ja kunnioita sanaa sen vuoksi, joka sen on tuonut edes, vaan tuntee sanan niin vahvaksi, ettei häntä mikään siitä voi irroittaa, vaikka vielä sama saarnaaja pyytäisi tehdä."