70-vuotiaiden leppoisa kahvipöytä. Liity rohkeasti mukaan keskustelemaan!
Näin kerrotaan.
Miksi emme keskustelisi ihan leppoisasti
ja toivottaisi toisiakin liittymään rohkeasti mukaan?
Leppoisa kahvikeskustelu
202
11000
Vastaukset
- sanaseni
niin se ei onnistu sitten millään!!!!!!!!
- Simon Kiivailija
Vaikka olen kiivasluontoinen niin täytyy sanoa, että nätisti katettu kahvipöytä, jossa on ehtoisan emännän juuri leipomaa tuoretta kotipullaa niin se jo kummasti lauhduttaa tunnekuohuja.
Minusta Männistön Venla olisi mukava emäntä.
Kiivailija muistaa toki Magdalan Marian, mutta
eiköhän tässä pian tule "tarjokkaita." - Venla Männistö-Jukola
Simon Kiivailija kirjoitti:
Vaikka olen kiivasluontoinen niin täytyy sanoa, että nätisti katettu kahvipöytä, jossa on ehtoisan emännän juuri leipomaa tuoretta kotipullaa niin se jo kummasti lauhduttaa tunnekuohuja.
Minusta Männistön Venla olisi mukava emäntä.
Kiivailija muistaa toki Magdalan Marian, mutta
eiköhän tässä pian tule "tarjokkaita."Timon omaksi halusin kun veljet kosimassa kävivät ihan joukolla.
"Timo: Kaiken onnes niissä näet, jos katsot tarkemmin; oman armaas löysit tässä, impi. Olkoon siis naiminen, niinkuin se olla pitää, elämämme ankarin askel. Sillä huono emäntä on miehen tuho, mutta kelpo ja armas vaimo on hänen onnensa ihanin, hänen paras ystävänsä, kultainen kunniansa.Me yhdessä elämme kuin ruhtinaat, ja kunnaalle korkealle huoneemme rakennamme, johon kaukaiset tienoot näkyy.
Venla: Pidä sanas ja tahdonpa sua ikuisesti seurata, nuori mies...." - salainen rakastaja
Venla Männistö-Jukola kirjoitti:
Timon omaksi halusin kun veljet kosimassa kävivät ihan joukolla.
"Timo: Kaiken onnes niissä näet, jos katsot tarkemmin; oman armaas löysit tässä, impi. Olkoon siis naiminen, niinkuin se olla pitää, elämämme ankarin askel. Sillä huono emäntä on miehen tuho, mutta kelpo ja armas vaimo on hänen onnensa ihanin, hänen paras ystävänsä, kultainen kunniansa.Me yhdessä elämme kuin ruhtinaat, ja kunnaalle korkealle huoneemme rakennamme, johon kaukaiset tienoot näkyy.
Venla: Pidä sanas ja tahdonpa sua ikuisesti seurata, nuori mies...."Siellä Nurmijärvelläkin kuuluu kummia, salarakkaita on Matista alkaen.
Miten sinun ja Timon liitto on kestänyt?
Lapsia tietysti joka oraille pirtin täydeltä. - niinpä...
Venla Männistö-Jukola kirjoitti:
Timon omaksi halusin kun veljet kosimassa kävivät ihan joukolla.
"Timo: Kaiken onnes niissä näet, jos katsot tarkemmin; oman armaas löysit tässä, impi. Olkoon siis naiminen, niinkuin se olla pitää, elämämme ankarin askel. Sillä huono emäntä on miehen tuho, mutta kelpo ja armas vaimo on hänen onnensa ihanin, hänen paras ystävänsä, kultainen kunniansa.Me yhdessä elämme kuin ruhtinaat, ja kunnaalle korkealle huoneemme rakennamme, johon kaukaiset tienoot näkyy.
Venla: Pidä sanas ja tahdonpa sua ikuisesti seurata, nuori mies...."voi poikaparkaa
- Magdalan Maria?
Simon Kiivailija kirjoitti:
Vaikka olen kiivasluontoinen niin täytyy sanoa, että nätisti katettu kahvipöytä, jossa on ehtoisan emännän juuri leipomaa tuoretta kotipullaa niin se jo kummasti lauhduttaa tunnekuohuja.
Minusta Männistön Venla olisi mukava emäntä.
Kiivailija muistaa toki Magdalan Marian, mutta
eiköhän tässä pian tule "tarjokkaita."Mitä mieltä olette,oliko hän Jeesuksen tyttöystävä,niinkuin olen jostain lukenut.
- tv 4
Magdalan Maria? kirjoitti:
Mitä mieltä olette,oliko hän Jeesuksen tyttöystävä,niinkuin olen jostain lukenut.
TV4 kertoi pari tuntia Da Vinci koodista ja siinä tuli esiin myös tämä Magdalan Maria.
Kovin tuntuu kiinnostavan parin vuosituhannen takainen rakkaustarina.
Saattaa siinä mennä sitä pohtiesssa toinenkin Pressakupponen? - Elokuva toukokuussa
tv 4 kirjoitti:
TV4 kertoi pari tuntia Da Vinci koodista ja siinä tuli esiin myös tämä Magdalan Maria.
Kovin tuntuu kiinnostavan parin vuosituhannen takainen rakkaustarina.
Saattaa siinä mennä sitä pohtiesssa toinenkin Pressakupponen? - ovat laki
Elokuva toukokuussa kirjoitti:
Seurakunnissa on kirkkoherran kanta laki.
Tässä tapauksessa kantansa esitti ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran lisäksi myös Porvoon hiippakunnan piispa. Ruotsinkieliset seurakunnat kuuluvat Porvoon hiippakuntaan
Odotan mielenkiinnolla keskustelua nyt ilmestyneen Juudaan evankeliumin, jonka suomenkielinen versio poistettiin netistä,
myös Marian ja Tuomaan evankeliumeista.
Näillä on minusta laajaa yhteiskunnallistakin merkitystä. - Raamatuntutkijat
ovat laki kirjoitti:
Seurakunnissa on kirkkoherran kanta laki.
Tässä tapauksessa kantansa esitti ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran lisäksi myös Porvoon hiippakunnan piispa. Ruotsinkieliset seurakunnat kuuluvat Porvoon hiippakuntaan
Odotan mielenkiinnolla keskustelua nyt ilmestyneen Juudaan evankeliumin, jonka suomenkielinen versio poistettiin netistä,
myös Marian ja Tuomaan evankeliumeista.
Näillä on minusta laajaa yhteiskunnallistakin merkitystä.Kaksi tunnettua Raamatuntutkijaa keskusteli päivällä radiossa isättömästä Jeesuksesta.
Ei tullut sekoa oliko hän Joosefin vai Jumalan poika. Toinen heistä totesi, että vanhin evankeliumeista eli Markuksen kertoo Jeesuksesta
Marian poikana. Pohtivat, että oliko tuo isättömyys syynä Jeesuksen perhekielteisyyteen.
- Kulta-Katriina
Osuuskaupoasta Kulta-Katriina, hei!
Saanko tulla kahvipöytäänne?- Aromiko
Hyvän kahvin salaisuus on minusta ensinnä puhdas ja raikas vesi. Hyvä kahviseura piristää.
Minä en aina erota kahvilaatuja toisistaan.
Huumori vaikka Urkin tapaan muistetaan aina.
Pienet mokat voi kuitata huumorilla kuten hän.
Uusi liina postissa ja lähettäjänä
"Ensimmäinen tohelo".
Näinhän näissä palstakeskusteluissakin voisimme aina joskus tehdä. - Kar de Mumma
Aromiko kirjoitti:
Hyvän kahvin salaisuus on minusta ensinnä puhdas ja raikas vesi. Hyvä kahviseura piristää.
Minä en aina erota kahvilaatuja toisistaan.
Huumori vaikka Urkin tapaan muistetaan aina.
Pienet mokat voi kuitata huumorilla kuten hän.
Uusi liina postissa ja lähettäjänä
"Ensimmäinen tohelo".
Näinhän näissä palstakeskusteluissakin voisimme aina joskus tehdä.Minusta ripaus kardemummaa kahvinporojen sekaan keittimessä tuo kotipullan tuoksun.
- Kaneli
Kar de Mumma kirjoitti:
Minusta ripaus kardemummaa kahvinporojen sekaan keittimessä tuo kotipullan tuoksun.
Kas, jos ripauttaa vielä kardemumman lisäksi kanelia, niin jopa pulla muuttui korvapuustiksi.
- kerman kanssa
Kaneli kirjoitti:
Kas, jos ripauttaa vielä kardemumman lisäksi kanelia, niin jopa pulla muuttui korvapuustiksi.
Maistuisiko kahvi sittenkin paremmalta mustana
vaiko kerman kanssa? - Costa Rica
kerman kanssa kirjoitti:
Maistuisiko kahvi sittenkin paremmalta mustana
vaiko kerman kanssa?Maustan kahvini usein vaniljalla tai käytän vaniljacremeä. Joskus herkuttelen vaniljajäätelön kera.
- ur-sula
Aromiko kirjoitti:
Hyvän kahvin salaisuus on minusta ensinnä puhdas ja raikas vesi. Hyvä kahviseura piristää.
Minä en aina erota kahvilaatuja toisistaan.
Huumori vaikka Urkin tapaan muistetaan aina.
Pienet mokat voi kuitata huumorilla kuten hän.
Uusi liina postissa ja lähettäjänä
"Ensimmäinen tohelo".
Näinhän näissä palstakeskusteluissakin voisimme aina joskus tehdä.kummallista,et aina laitetaan likanen liina pöytään?Nimittäin,jos vieraalta jotain läikkyy liinalle,emäntä heti sanomaan,et eise mittään haittaa,likanenha tuo liina jo oli.
Aromiko kirjoitti:
Hyvän kahvin salaisuus on minusta ensinnä puhdas ja raikas vesi. Hyvä kahviseura piristää.
Minä en aina erota kahvilaatuja toisistaan.
Huumori vaikka Urkin tapaan muistetaan aina.
Pienet mokat voi kuitata huumorilla kuten hän.
Uusi liina postissa ja lähettäjänä
"Ensimmäinen tohelo".
Näinhän näissä palstakeskusteluissakin voisimme aina joskus tehdä.Onkohan makukin suhteellista? Onko tottumuskin makuun vaikuttava?
Kahvin ystävänä olen saanut joskus "pöönistä" eli pavuista jauhettua muka hyvää kahvia. Ei ole maistunut esim. Pauligin paahtamalle hyvälle, tutulle kahville.
Kun kävin Kanarialla, keitin kahvin aluksi myydystä pullovedestä. Kun kahvi ei maistunut käytin kraanavettä ja oitis oli kahvissa hyvä, tuttu maku.
Kaahvin hyvään makuun vaikuttavat tietysti seura y.m. mutta myös kuppi. Minusta kupin pitää olla seitinohut, lähes läpinäkyvä, pakssureunainen mukikin pilaa (minusta) maun. Tottumustako tämäkin.
Muistu tässä mieleen mies, joka moitti nuorikkoaan, ettei tämä osaa keittää yhtä hyvää kaurapuuroa kuin oma äitinsä.
Kerran nuorikolta paloi puuro pohjaan, jolloin mies kiittelemään: No nyt tässä puurossa on juuri se hyvä maku kuin äitini keittämässä.
- mirjamarja
Mihin tässä rohkeutta tarvitaan? Onko kahvi väkevää?
Usein kehoitetaan tulemaan "rohkeasti" mukaan. Olen vähän ihmetellyt, mitä pelkäämistä aremmilla sitten on?
Leppoisaa rohkeutta.
Hyvä yhdistelmä näin eläkeläiselle.- kaunotar
Kokemuksesta tiedän, että kylmä kahvi kaunistaa.
- Köyhä Ritari
kaunotar kirjoitti:
Kokemuksesta tiedän, että kylmä kahvi kaunistaa.
Maistuisiko kylmän kahvin kera vaikkapa köyhät ritarit kun tarjoajana olisi Köyhä Ritari.
- Meikätyttö
kaunotar kirjoitti:
Kokemuksesta tiedän, että kylmä kahvi kaunistaa.
Puhut palturia. Olen juonut kylmää kahvia vaikka minkälaisilla mausteilla, eikä ole tuo naamarustinki sen somemmaksi tullut. Olen jo lannistunut. Juonkin nyt kahvin kuumana, mutta tätä tyttöä ei enää nuoreksi saa, vaikka mitä konsteja koettaisi.
Ennen sanottiin, että kahvi kuumana ja tyttö nuorena. Se aika on jäänyt taa! - Ruuneperin Torttu
Meikätyttö kirjoitti:
Puhut palturia. Olen juonut kylmää kahvia vaikka minkälaisilla mausteilla, eikä ole tuo naamarustinki sen somemmaksi tullut. Olen jo lannistunut. Juonkin nyt kahvin kuumana, mutta tätä tyttöä ei enää nuoreksi saa, vaikka mitä konsteja koettaisi.
Ennen sanottiin, että kahvi kuumana ja tyttö nuorena. Se aika on jäänyt taa!Mitenkäs ne paapan paakelsit?
Saiko Frerdikakaan Johan Ludvikin lutviutumaan
tortuillaan? Ruuneperin Torttu kirjoitti:
Mitenkäs ne paapan paakelsit?
Saiko Frerdikakaan Johan Ludvikin lutviutumaan
tortuillaan?Oikein hätkähdin kun näin nimimrkkini Runebergin torttujen yhteydessä. Kyllä Johan Ludvig varmaan piti Frederiikkansa tortuista, niin hyviä ne ovat - ainakin parhaimmillaan.
Tarkoitukseni ei ole saivarrella ja pilata leppoisaa keskusteluanne.
Onhan sanonta: "Puhuu kuin Ruuneperi", eikä sillä tarkoiteta kansallisrunoilijaamme. Minua taas on leikkimielisesti kutsuttu Ruuneperiksi, pienteen riimittelyjeni takia.
Mä olen palstan Ruuneperi
ja mies siis aivan muu, eri.
En esikuvani tasolle yllä
sen mielelläni myönnän kyllä.
Juokaa leppoisasti kahvianne mutta nauttikaa sitä vanhanaikaisista, ohutreunaisista kupeista, ei laseista, ei mukeista! Silloin maku parhaalta tuntuu.- mirjamarja
kaunotar kirjoitti:
Kokemuksesta tiedän, että kylmä kahvi kaunistaa.
Ei auta nykyisin muu kuin juoda kylmää kahvia. Nykyiset keittimet ovat niin huonoja.
Mutta hei, onhan siinä kuitenkin tuo kaunistava sivuvaikutus. Lohduttakoon se, vaikka kieli ei enää palakaan kuumassa kahvissa.
Pitäsikö siirtyä pannukahviin, jota pidettiin kuumana hellan kulmalla tuntitolkulla.
Kyllä siinä oli ytyä! - Liisi
mirjamarja kirjoitti:
Ei auta nykyisin muu kuin juoda kylmää kahvia. Nykyiset keittimet ovat niin huonoja.
Mutta hei, onhan siinä kuitenkin tuo kaunistava sivuvaikutus. Lohduttakoon se, vaikka kieli ei enää palakaan kuumassa kahvissa.
Pitäsikö siirtyä pannukahviin, jota pidettiin kuumana hellan kulmalla tuntitolkulla.
Kyllä siinä oli ytyä!On tutkittu, että pannukahvissa olisi kolesterolia. Kiitos, ei enää sitä. Suodatinkahvi on siis terveellisempi nautinto.
Minun laskutaitoni on mennyt viiteikkoon: mittaan herkästi liikaa pöönejä ja kahvista tulee melkein sellaista, että lusikka seisoo ja silmät jäävät auki sen juomisesta.
Terveellinen konsti on kutsua joku ystävätär Rossoon päiväkahville. Tulee käveltyä kilometri mennen tullen, juteltua, nautittua ja ehkä vielä muitakin tuttuja tavattua. Ystäväpiirin kanssa voi sopia tietyn viikonpäivän kokoontumiseen.
Kaksi uutta hiljattain avattua kahvilaa odottavat meitä myös kävijöiksi. - saarnaaja
Ruuneperi kirjoitti:
Oikein hätkähdin kun näin nimimrkkini Runebergin torttujen yhteydessä. Kyllä Johan Ludvig varmaan piti Frederiikkansa tortuista, niin hyviä ne ovat - ainakin parhaimmillaan.
Tarkoitukseni ei ole saivarrella ja pilata leppoisaa keskusteluanne.
Onhan sanonta: "Puhuu kuin Ruuneperi", eikä sillä tarkoiteta kansallisrunoilijaamme. Minua taas on leikkimielisesti kutsuttu Ruuneperiksi, pienteen riimittelyjeni takia.
Mä olen palstan Ruuneperi
ja mies siis aivan muu, eri.
En esikuvani tasolle yllä
sen mielelläni myönnän kyllä.
Juokaa leppoisasti kahvianne mutta nauttikaa sitä vanhanaikaisista, ohutreunaisista kupeista, ei laseista, ei mukeista! Silloin maku parhaalta tuntuu.Saarnaaja sanoo:
2:24 Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.
2:25 - "Sillä kuka voi syödä ja kuka nauttia ilman minua?" -
Kuinkahan monessa perheessä luetaan nykyisin ruokarukous ennen ateraille rupeamista ja kiitetään pöydästä noustua?
Miten mahtoi olla aikoinaan Runebergin perheessä?
Fredrika oli papillista Tengstömien sukua. - Matti K.
Liisi kirjoitti:
On tutkittu, että pannukahvissa olisi kolesterolia. Kiitos, ei enää sitä. Suodatinkahvi on siis terveellisempi nautinto.
Minun laskutaitoni on mennyt viiteikkoon: mittaan herkästi liikaa pöönejä ja kahvista tulee melkein sellaista, että lusikka seisoo ja silmät jäävät auki sen juomisesta.
Terveellinen konsti on kutsua joku ystävätär Rossoon päiväkahville. Tulee käveltyä kilometri mennen tullen, juteltua, nautittua ja ehkä vielä muitakin tuttuja tavattua. Ystäväpiirin kanssa voi sopia tietyn viikonpäivän kokoontumiseen.
Kaksi uutta hiljattain avattua kahvilaa odottavat meitä myös kävijöiksi.Kukkaroon on kurkistettava, jos ulos kahville aikoo. Parilla kolmella eurolla laittaa kotona
jo mukavat kahvit ja kutsuu ystäviään rauhalliseen kahvipöytäkeskusteluun.
Kaapista voi sitten ottaa lisää pöytään.
Voimme kertoilla muisteluksia kenenkään häiritsemättä. Kirjahyllystä otamme valokuva-albumeja muistimme tueksi.
Minä käyn todella harvoin missään "rossossa"
ja Esson baarissakaan en koskaan kahvia tilaa.
Odotan jonkunlaista kilpailua asiakkaista kun kerran paikkoja perustetaan. - Matti K.
saarnaaja kirjoitti:
Saarnaaja sanoo:
2:24 Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.
2:25 - "Sillä kuka voi syödä ja kuka nauttia ilman minua?" -
Kuinkahan monessa perheessä luetaan nykyisin ruokarukous ennen ateraille rupeamista ja kiitetään pöydästä noustua?
Miten mahtoi olla aikoinaan Runebergin perheessä?
Fredrika oli papillista Tengstömien sukua.Naapuriapu on ollut hyvin merkittävää ennen. Tästä kertoo Tuo Runebergin "Saarijärven Paavo".
Ruoan siunaaminen on jäänyt ja monet muutkin hyvät tavat.
Vieläkö joku vie leipomuspäivänä naapurilleen "lämpimäisleivän"?
Lapsuudessani näin tehtiin naapureitten kesken. - Saarijärvellä asunut
Matti K. kirjoitti:
Naapuriapu on ollut hyvin merkittävää ennen. Tästä kertoo Tuo Runebergin "Saarijärven Paavo".
Ruoan siunaaminen on jäänyt ja monet muutkin hyvät tavat.
Vieläkö joku vie leipomuspäivänä naapurilleen "lämpimäisleivän"?
Lapsuudessani näin tehtiin naapureitten kesken.tehdä enää.Ennen talkoilla autetiin naapureita pulasta.Nykyään ,mitä huonommin menee naapurilla,sitä paremmin itsellä.
- mirjamarja
Matti K. kirjoitti:
Naapuriapu on ollut hyvin merkittävää ennen. Tästä kertoo Tuo Runebergin "Saarijärven Paavo".
Ruoan siunaaminen on jäänyt ja monet muutkin hyvät tavat.
Vieläkö joku vie leipomuspäivänä naapurilleen "lämpimäisleivän"?
Lapsuudessani näin tehtiin naapureitten kesken.Meillä oli kotona eräänä kesänä ortodoksisesta perheestä oleva sukulaistyttö, joka leipoi mielellään. Vaivattuaan taikinan hän painoi kämmenen sivulla syvät vaot ristiin taikinan päälle.
Äitini kysyi, miksi. Tyttö ei tiennyt. Niin kotona aina tehdään, hän sanoi.
Myöhemmin tajusin, että kämmenellä painettiin taikinaan siunaava risti. Ortodokseilla on tavallisessa arjessaankin on rukous kuin salaa mukana.
Tapa on niin kaunis, että olen itsekin sitä aina käyttänyt pullataikinassani. - muotijuttu
mirjamarja kirjoitti:
Meillä oli kotona eräänä kesänä ortodoksisesta perheestä oleva sukulaistyttö, joka leipoi mielellään. Vaivattuaan taikinan hän painoi kämmenen sivulla syvät vaot ristiin taikinan päälle.
Äitini kysyi, miksi. Tyttö ei tiennyt. Niin kotona aina tehdään, hän sanoi.
Myöhemmin tajusin, että kämmenellä painettiin taikinaan siunaava risti. Ortodokseilla on tavallisessa arjessaankin on rukous kuin salaa mukana.
Tapa on niin kaunis, että olen itsekin sitä aina käyttänyt pullataikinassani.Meille on taas tullut muotijutuksi julkiset esirukouspyynnöt itsensä tai läheisen puolesta.
Pääsiäisyön messu ja ristinsaatot ovat yleisiä luterilaisten keskuudessa.
Ruoan siunaaminen on jäänyt ilmeisesti kouluissakin. - aupA
Matti K. kirjoitti:
Kukkaroon on kurkistettava, jos ulos kahville aikoo. Parilla kolmella eurolla laittaa kotona
jo mukavat kahvit ja kutsuu ystäviään rauhalliseen kahvipöytäkeskusteluun.
Kaapista voi sitten ottaa lisää pöytään.
Voimme kertoilla muisteluksia kenenkään häiritsemättä. Kirjahyllystä otamme valokuva-albumeja muistimme tueksi.
Minä käyn todella harvoin missään "rossossa"
ja Esson baarissakaan en koskaan kahvia tilaa.
Odotan jonkunlaista kilpailua asiakkaista kun kerran paikkoja perustetaan.Tässä eräitä näkökohtia: jos kotikahvittelussa harrastetaan edustavuutta, kilpavarustelua, törsäämistä, runsaasti etukäteisvalmisteluja, kustannukset ovat suuremmat kuin mennä kahvilaan, jossa kulut tasataan.
Jotain päässäni on rapsahtanut ja tekisi mieli "nikotella" silloin, kun arkikahville tulevien pukeutuminen ja kukkakimput "lyövät yli". Enhän minä niin tarkoittanut. Tarkoitin vain rupatteluhetkeä kuin entisaikaan.
Kerran näin erikoispaljon vaivaa tarjouksiin nähden. Kutsuin kolme entistä työtoveria, joista yksi ilmoitti jo kutsuttaessa, että tulee mielellään, mutta ikävä kyllä ehtii olla vain rajoitetun ajan kielitunnin vuoksi. Hän valoisin keskustelija lähtikin tunnin kuluttua, kun oli juuri päästy mukavien tarinoiden vauhtiin.
Silloin toinen keksi, että hänen sukututkimustyönsä vaatii kiireellistä jatkamista ja on lähdettävä ahertamaan.
Kolmas, huonojalkainen oli laskenut saavansa kyydin edellämainituilta, joten hänenkin piti lähteä samalla ovenavauksella. Siihen jäin huuli pyöreänä saatuja kukkia puhuttelemaan.
Vielä on erään aikakauden paras ystävä, johon en enää saa hengen yhteyttä ja joka on kutsuttava kahvilaan. Sinne hän tulee mielellään. Jos kutsun hänet kotiin muiden seuraan, ei se sovi, hän ilmoittaa tulevansa vasta seuraavana päivänä kysellen tarkasti, tuleeko muita. Kuuma kekäle ovat hänen perheensä rankat tapahtumat, jotka ovat tabu vielä nyt kymmenen vuoden kuluttua. Hän on ehkä varuillaan koko ajan aiheeseen kajoamisen pelossa. Koskaan en ole niihin viitannut.
Joissain tapauksissa on hyvä ratkaisu kutsua kaveri kahvilaan. - Meikätyttö
Matti K. kirjoitti:
Naapuriapu on ollut hyvin merkittävää ennen. Tästä kertoo Tuo Runebergin "Saarijärven Paavo".
Ruoan siunaaminen on jäänyt ja monet muutkin hyvät tavat.
Vieläkö joku vie leipomuspäivänä naapurilleen "lämpimäisleivän"?
Lapsuudessani näin tehtiin naapureitten kesken.vien kahdellekin naapurille aina kun leivon jotain. Molemmat naapurit ovat sellaisia, että eivät leivo itse. Aina sitä tulee tehtyä sen verran enemmän, että riittää naapurillekin.
En tätä kehuakseni sano, mutta kun kysyit, niin vastasin. Ruuneperi kirjoitti:
Oikein hätkähdin kun näin nimimrkkini Runebergin torttujen yhteydessä. Kyllä Johan Ludvig varmaan piti Frederiikkansa tortuista, niin hyviä ne ovat - ainakin parhaimmillaan.
Tarkoitukseni ei ole saivarrella ja pilata leppoisaa keskusteluanne.
Onhan sanonta: "Puhuu kuin Ruuneperi", eikä sillä tarkoiteta kansallisrunoilijaamme. Minua taas on leikkimielisesti kutsuttu Ruuneperiksi, pienteen riimittelyjeni takia.
Mä olen palstan Ruuneperi
ja mies siis aivan muu, eri.
En esikuvani tasolle yllä
sen mielelläni myönnän kyllä.
Juokaa leppoisasti kahvianne mutta nauttikaa sitä vanhanaikaisista, ohutreunaisista kupeista, ei laseista, ei mukeista! Silloin maku parhaalta tuntuu.juotavaa ole kuin kylmä, laiha kahvi.
Kyllä Ruuneperi olet oikeassa siinä että kahvi tulee tarjota kahvikupista, eikä mistään mukista. Kun sen nauttii hyvän kahvileivän ja kerman kanssa, onko parempaa?
Kahvikupeista vielä. Sain anopin perintöä kuppeja 12kpl, jotka ovat Arabian kuppeja, sini valkoisia ja niin ohuita, etten ole uskaltanut laittaa niitä koskaan pöytään, pelkään että rikon niitä. Kupin pohjassa on piippuleima ja kirjoitus,Finlandia 28. En ole koskskaan nähnyt sellaisia kuppeja kenelläkään, en antiikkimessuilla enkä antikvaareissa, olen etsinyt uteliaisuuttani.- angi
kaunotar kirjoitti:
Kokemuksesta tiedän, että kylmä kahvi kaunistaa.
Kun en juonut kahvia eilen enkä tänään nukuin niinkuin en koskaan oisi nukkunutkaan. Kahvi vie minulta unet.
- ole kuin ennen
angi kirjoitti:
Kun en juonut kahvia eilen enkä tänään nukuin niinkuin en koskaan oisi nukkunutkaan. Kahvi vie minulta unet.
silloin ei saanut unta,jos kahvia jäi pannuun ,nyt ei jos sitä iltapäivällä juo
angi kirjoitti:
Kun en juonut kahvia eilen enkä tänään nukuin niinkuin en koskaan oisi nukkunutkaan. Kahvi vie minulta unet.
taas saa unta jos pannuun, tai termariin jää kahvia, se täytyy juoda pois. Juon aina iltakahvin, että saan nukuttua.
- reetta2
ylikypsa kirjoitti:
taas saa unta jos pannuun, tai termariin jää kahvia, se täytyy juoda pois. Juon aina iltakahvin, että saan nukuttua.
Kahvi antaa myös hyvät unet, heti kun on kahvin siemaissut on nopeasti mentävä pehkuihin. Jos kekkuloi ylhäällä pitkään kahvin juonnin jälkeen vaikutus on päinvastainen.
- kuuntelevainen
Saarijärvellä asunut kirjoitti:
tehdä enää.Ennen talkoilla autetiin naapureita pulasta.Nykyään ,mitä huonommin menee naapurilla,sitä paremmin itsellä.
TV-ohjelmassa kerrottiin juuri ihan korkealta tasolta, että ravitsemusongelmat ovat meillä edelleen samankaltaiset kuin aiemminkin. Köyhin väestö syö edelleen usein epäterveellisimmin.
Luennoinva tutkija ? Häkkinen kertoi, että käytyään Nigeriassa niin sillä oli samanlaisia ongelmia kuin meillä viime vuosisadan alkuaikoina.
Hän heitti esiin sen, että nytkin saattaa melko nopeasti syntyä meilläkin samanlainen tilanne
erilaisten kriisien, ilmastonmuutosten, katastrofien ja sotien seurauksena.
Naapuriavun ja sukuyhtyksien katketessa hätä jää useammin huomaamatta.
On uskomatonta, että suuri karjakin voi nälkiintyneenä kuolla ilman, että kukaan on huomannut tilannetta, joka ei kuitenkaan synny päivässä eikä viikossakaan, kuukausissakaan. - uneton
reetta2 kirjoitti:
Kahvi antaa myös hyvät unet, heti kun on kahvin siemaissut on nopeasti mentävä pehkuihin. Jos kekkuloi ylhäällä pitkään kahvin juonnin jälkeen vaikutus on päinvastainen.
En saa unta, jos juon kahvia illalla,
sanoo emäntä.
En saa unta, jos kahvia jää pannuun,
sanoo isäntä. - oloneuvos
aupA kirjoitti:
Tässä eräitä näkökohtia: jos kotikahvittelussa harrastetaan edustavuutta, kilpavarustelua, törsäämistä, runsaasti etukäteisvalmisteluja, kustannukset ovat suuremmat kuin mennä kahvilaan, jossa kulut tasataan.
Jotain päässäni on rapsahtanut ja tekisi mieli "nikotella" silloin, kun arkikahville tulevien pukeutuminen ja kukkakimput "lyövät yli". Enhän minä niin tarkoittanut. Tarkoitin vain rupatteluhetkeä kuin entisaikaan.
Kerran näin erikoispaljon vaivaa tarjouksiin nähden. Kutsuin kolme entistä työtoveria, joista yksi ilmoitti jo kutsuttaessa, että tulee mielellään, mutta ikävä kyllä ehtii olla vain rajoitetun ajan kielitunnin vuoksi. Hän valoisin keskustelija lähtikin tunnin kuluttua, kun oli juuri päästy mukavien tarinoiden vauhtiin.
Silloin toinen keksi, että hänen sukututkimustyönsä vaatii kiireellistä jatkamista ja on lähdettävä ahertamaan.
Kolmas, huonojalkainen oli laskenut saavansa kyydin edellämainituilta, joten hänenkin piti lähteä samalla ovenavauksella. Siihen jäin huuli pyöreänä saatuja kukkia puhuttelemaan.
Vielä on erään aikakauden paras ystävä, johon en enää saa hengen yhteyttä ja joka on kutsuttava kahvilaan. Sinne hän tulee mielellään. Jos kutsun hänet kotiin muiden seuraan, ei se sovi, hän ilmoittaa tulevansa vasta seuraavana päivänä kysellen tarkasti, tuleeko muita. Kuuma kekäle ovat hänen perheensä rankat tapahtumat, jotka ovat tabu vielä nyt kymmenen vuoden kuluttua. Hän on ehkä varuillaan koko ajan aiheeseen kajoamisen pelossa. Koskaan en ole niihin viitannut.
Joissain tapauksissa on hyvä ratkaisu kutsua kaveri kahvilaan.Minun mielilauseitani on vieraita kutsuessani, että
"Ota aikaa mukaasi".
En todellakaan ymmärrä kun vieras tulee ja on poissaolevan näköinen vilkuillen alituiseen kelloaan. Näyttää kuin tauti olisi tullut kovin yleiseksi myös vapaaherrattarien ja oloneuvosten
keskuudessa.
Kohteliaisuusvierailujen käy usein niin kuten kerroit, että ne muuttuvat "kilpavarusteluksi" eli pöydässä on oltava sen seitsemää soorttia
ja juomat tuotu mielellään kauempaa kuin Tallinnan risteilyltä. - Runo Elma
Heinäaika kirjoitti:
juotavaa ole kuin kylmä, laiha kahvi.
Kyllä Ruuneperi olet oikeassa siinä että kahvi tulee tarjota kahvikupista, eikä mistään mukista. Kun sen nauttii hyvän kahvileivän ja kerman kanssa, onko parempaa?
Kahvikupeista vielä. Sain anopin perintöä kuppeja 12kpl, jotka ovat Arabian kuppeja, sini valkoisia ja niin ohuita, etten ole uskaltanut laittaa niitä koskaan pöytään, pelkään että rikon niitä. Kupin pohjassa on piippuleima ja kirjoitus,Finlandia 28. En ole koskskaan nähnyt sellaisia kuppeja kenelläkään, en antiikkimessuilla enkä antikvaareissa, olen etsinyt uteliaisuuttani.Radiossa juuri kerrottiin Johanna Venhon voittaneen Katri Vala-kilpailun.
Nuoresta (35 v.?) on kirjoittanut ja julkaissut jo useita teoksia.
Onkohan taiteilijaelämä
...yhtä juhlaa?
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-31596-6 - fiiuliN
Runo Elma kirjoitti:
Radiossa juuri kerrottiin Johanna Venhon voittaneen Katri Vala-kilpailun.
Nuoresta (35 v.?) on kirjoittanut ja julkaissut jo useita teoksia.
Onkohan taiteilijaelämä
...yhtä juhlaa?
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-31596-6On jotekin hassua minun mielestäni kun nykyaikaiset parhaat runot ovat sisällöltäänkin hassuja.
Olen vanhanaikainen ja taiteesta sekä kirjallisuudesta ymmärtämätön, mutta mieluummin palkitsisin tällä palstallakin olevia runoja ennemmin kuin mitä tuosta linkistä löytyi;))) - Oodi ilolle
fiiuliN kirjoitti:
On jotekin hassua minun mielestäni kun nykyaikaiset parhaat runot ovat sisällöltäänkin hassuja.
Olen vanhanaikainen ja taiteesta sekä kirjallisuudesta ymmärtämätön, mutta mieluummin palkitsisin tällä palstallakin olevia runoja ennemmin kuin mitä tuosta linkistä löytyi;)))Lueskelen niitä joskus,
mutta harvoin, jos koskaan oikein
kolahtaa.
Tuntuu kuin kukaan ei lukisi niitä.
On vähän kuin Jorma Etto sanoo runossaan;
Suomalainen - Markeliina
kuuntelevainen kirjoitti:
TV-ohjelmassa kerrottiin juuri ihan korkealta tasolta, että ravitsemusongelmat ovat meillä edelleen samankaltaiset kuin aiemminkin. Köyhin väestö syö edelleen usein epäterveellisimmin.
Luennoinva tutkija ? Häkkinen kertoi, että käytyään Nigeriassa niin sillä oli samanlaisia ongelmia kuin meillä viime vuosisadan alkuaikoina.
Hän heitti esiin sen, että nytkin saattaa melko nopeasti syntyä meilläkin samanlainen tilanne
erilaisten kriisien, ilmastonmuutosten, katastrofien ja sotien seurauksena.
Naapuriavun ja sukuyhtyksien katketessa hätä jää useammin huomaamatta.
On uskomatonta, että suuri karjakin voi nälkiintyneenä kuolla ilman, että kukaan on huomannut tilannetta, joka ei kuitenkaan synny päivässä eikä viikossakaan, kuukausissakaan.minäkin. Melko usein nykyään voi lukean lehdestä, kuinka karja oo seisonut lannan keskellä ilman ruokaa pitkiä aikoja ja kuollut sinne osa. Osa heikkokuntoisena teuraaksi viedään.
Mihin tämä maailma on menossa? Eikö naapurit huomaa mitään? Täytyyhän olla hälytysmerkkejä ilmassa. Eikös kuntien eläinlääkärien pitäisi tehdä silloin tällöin tarkastuksia tiloilla?
Sääliksi käy huonosti hoidetut eläimet.
Siinä sitä olisi työsarkaa Animalialle. Jahtaavat turkiskasvattajia. Ne eläimet sentään ovat hyvin ruokittuja ja puhtaissa tiloissa, joskaan nekään eivät ole kovin mukavia eläinten oleskelupaikkoja. - fiiuliN
Oodi ilolle kirjoitti:
Lueskelen niitä joskus,
mutta harvoin, jos koskaan oikein
kolahtaa.
Tuntuu kuin kukaan ei lukisi niitä.
On vähän kuin Jorma Etto sanoo runossaan;
Suomalainenkumpia tarkoitit, palstan runoja vai oikein runoilijoitten kirjoittamia.
Vaiko yleensä runoja. - isoveli-systeemi
Markeliina kirjoitti:
minäkin. Melko usein nykyään voi lukean lehdestä, kuinka karja oo seisonut lannan keskellä ilman ruokaa pitkiä aikoja ja kuollut sinne osa. Osa heikkokuntoisena teuraaksi viedään.
Mihin tämä maailma on menossa? Eikö naapurit huomaa mitään? Täytyyhän olla hälytysmerkkejä ilmassa. Eikös kuntien eläinlääkärien pitäisi tehdä silloin tällöin tarkastuksia tiloilla?
Sääliksi käy huonosti hoidetut eläimet.
Siinä sitä olisi työsarkaa Animalialle. Jahtaavat turkiskasvattajia. Ne eläimet sentään ovat hyvin ruokittuja ja puhtaissa tiloissa, joskaan nekään eivät ole kovin mukavia eläinten oleskelupaikkoja.Isoveli valvoo hyvin tarkkaan meitä.
Jokaisesta risahduksesta tulee merkintä
moniin tiedostoihin. Mittaillaan kylvölohkot
ja eläinten korvamerkit. Maidon- ja lihantuotannosta on omat tiedostonsa.
Kananmunia kaupasta ostaessamme tiedämme munassa olevista merkinnöistä, kenen kanalassa se on pyöräytetty, milloin ja mihin laatuluokkaan kelpuutettu.
Nyt on vaikea naapurin olla Laupias Samarialainen
kun kaikki on jonkun tietyn viranomaisen asia
toimia. - Oodeja ilolle
fiiuliN kirjoitti:
kumpia tarkoitit, palstan runoja vai oikein runoilijoitten kirjoittamia.
Vaiko yleensä runoja.Nautin runoista.
Luen päivittäin
nautiskellen.
Palstoillakin
niistä
usein kerron. - Maija34
mirjamarja kirjoitti:
Meillä oli kotona eräänä kesänä ortodoksisesta perheestä oleva sukulaistyttö, joka leipoi mielellään. Vaivattuaan taikinan hän painoi kämmenen sivulla syvät vaot ristiin taikinan päälle.
Äitini kysyi, miksi. Tyttö ei tiennyt. Niin kotona aina tehdään, hän sanoi.
Myöhemmin tajusin, että kämmenellä painettiin taikinaan siunaava risti. Ortodokseilla on tavallisessa arjessaankin on rukous kuin salaa mukana.
Tapa on niin kaunis, että olen itsekin sitä aina käyttänyt pullataikinassani.Ristin minäkin teen ihan tavan mukaan. Olen etsinyt mainintaa siirapin
tekemisestä perunajauhoista ja suolahaposta. Asuin 6 vuotta mummuni kanssa ja hän teki siirappia niin. Suolahapon hajun muistan ikuisesti, olihan se hajuveteni. Se siirappi muuten oli hyvää.
- Korva Puusti
Olen takuuvarmasti leppoisa, vaikka nimelläni on huono kaiku. Saanhan tulla seuraan? Toivoisin löytäväni ikioman Voisilmän.
- Vanha Korppu
Joku on sanonut, että viinikin paranee vanhetessaan kun on hyvää.
Minä olen hyvä Vanha Korppu ja uskon säilyttäneeni aromini kunhan saan kostua hyvässä kahvissa ja saan ripauksen kermavaahtoa vaikkapa...
- Presidentti-sekoitus
Presidentti-Sekoitus toivottaa kaikille hyvää yötä. Tavannemme aamukahvilla.
- Sillälailla, sanoisi Tarvakin.- Hintriika
Tunnutte olevan niin ihanan lutuista sakkia, että poiketkaa joskus Kahvipirtissäkin. Tuolla se on katua vähän eteenpäin. Vaikka en emäntä olekaan, niin uskon, että siellä sanotaan tervetuloa tämmöisille tosi leppoisille kahvittelijoille.
- sekoituksiamme
Hintriika kirjoitti:
Tunnutte olevan niin ihanan lutuista sakkia, että poiketkaa joskus Kahvipirtissäkin. Tuolla se on katua vähän eteenpäin. Vaikka en emäntä olekaan, niin uskon, että siellä sanotaan tervetuloa tämmöisille tosi leppoisille kahvittelijoille.
Yleensä emäntä lähettää itse kutsun tai mieluummin tuo sen henkilökohtaisesti.
Talossa sitten isäntä vastaa kutsuun, jos vaikka olisi avec.
Joku opasti aikoinaan, ettei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.
Mahtaisiko olla hyvä neuvo tässäkin asiassa? - Camelot-ritari
sekoituksiamme kirjoitti:
Yleensä emäntä lähettää itse kutsun tai mieluummin tuo sen henkilökohtaisesti.
Talossa sitten isäntä vastaa kutsuun, jos vaikka olisi avec.
Joku opasti aikoinaan, ettei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.
Mahtaisiko olla hyvä neuvo tässäkin asiassa?Olisiko kahvipöytämme pyöreä?
Aikoinaannimitys
"Pyöreän pöydän ritarit" tulee siitä, että he kokoontuivat Arthurin linnassa Camelotissa pyöreän pöydän ympärille. Koska pöytä oli pyöreä, olivat kaikki samanarvoisia. Ritareiden lukumäärä vaihtelee eri lähteissä.
Tämä keskustelu soljukoon näissä merkeissä
ja kaikki ovat tervetulleita mukaan samanarvoisina. - Camelot-ritari
Camelot-ritari kirjoitti:
Olisiko kahvipöytämme pyöreä?
Aikoinaannimitys
"Pyöreän pöydän ritarit" tulee siitä, että he kokoontuivat Arthurin linnassa Camelotissa pyöreän pöydän ympärille. Koska pöytä oli pyöreä, olivat kaikki samanarvoisia. Ritareiden lukumäärä vaihtelee eri lähteissä.
Tämä keskustelu soljukoon näissä merkeissä
ja kaikki ovat tervetulleita mukaan samanarvoisina.Sir Thomas Malory kuvaa pyöreän pöydän ritareiden säännöt seuraavaan tapaan:
Ritari ei murhaa
Ritari välttää petosta
Ritari ei ole koskaan julma ja antaa armon niille, jotka sitä pyytävät
Ritari auttaa aina ylhäisiä naisia tai leskiä
Ritari ei koskaan ahdistele ylhäisiä naisia tai leskiä
Ritari ei koskaan lähde taistoon lemmenasioiden tai maallisten kiistojen tähden
Legendojen mukaan lähes kaikki pyöreän pöydän ritarit tuhoutuivat etsiessään Graalin maljaa. Lopulta kolme heistä – Bors, Galahad ja Percival – löysi pyhäinjäännöksen...
Tätähän etsitään edelleen.
Voimmeko joskus keskustella siitäkin "pyöreän pöydän" ääressä? - Esivalmistelu
Camelot-ritari kirjoitti:
Sir Thomas Malory kuvaa pyöreän pöydän ritareiden säännöt seuraavaan tapaan:
Ritari ei murhaa
Ritari välttää petosta
Ritari ei ole koskaan julma ja antaa armon niille, jotka sitä pyytävät
Ritari auttaa aina ylhäisiä naisia tai leskiä
Ritari ei koskaan ahdistele ylhäisiä naisia tai leskiä
Ritari ei koskaan lähde taistoon lemmenasioiden tai maallisten kiistojen tähden
Legendojen mukaan lähes kaikki pyöreän pöydän ritarit tuhoutuivat etsiessään Graalin maljaa. Lopulta kolme heistä – Bors, Galahad ja Percival – löysi pyhäinjäännöksen...
Tätähän etsitään edelleen.
Voimmeko joskus keskustella siitäkin "pyöreän pöydän" ääressä?Graalin malja kesustelun aiheeksi? Mikäs nyt olisi paras lähdeteos aiheeseen tutustumiseksi. Da Vinchi koodi tai Opus Dei tai joku muu tieteellisempi. Valitettavasti ei tullut neloselta katsottua ohjelmaa tänä iltana.
- Presidentti-sekoitus
Esivalmistelu kirjoitti:
Graalin malja kesustelun aiheeksi? Mikäs nyt olisi paras lähdeteos aiheeseen tutustumiseksi. Da Vinchi koodi tai Opus Dei tai joku muu tieteellisempi. Valitettavasti ei tullut neloselta katsottua ohjelmaa tänä iltana.
Mahdoinko maistaa kahvia kun uni ei tullutkaan.
"Esivalmistelu"; ajatuksesi oli minunkin mieleeni. Avasin tuolla uuden keskustelun, jonka toivon jatkavan tätä ihmeekseni hyvin alkuun lähtenyttä keskustelua, johon herätteen sain tuolta sivun ylälaidasta.
Itsekseni on pähkäillyt etteikö ikäihmisten kesken voisi olla tällaista keskustelua.
Aamun lehdet ja tv voisivat herättää aihetta jatkaa keskustelua.... - etsivivä-amadeus
Presidentti-sekoitus kirjoitti:
Mahdoinko maistaa kahvia kun uni ei tullutkaan.
"Esivalmistelu"; ajatuksesi oli minunkin mieleeni. Avasin tuolla uuden keskustelun, jonka toivon jatkavan tätä ihmeekseni hyvin alkuun lähtenyttä keskustelua, johon herätteen sain tuolta sivun ylälaidasta.
Itsekseni on pähkäillyt etteikö ikäihmisten kesken voisi olla tällaista keskustelua.
Aamun lehdet ja tv voisivat herättää aihetta jatkaa keskustelua....Minä Sain nähdä Napolin ja palata Sorrentoon,matkalla maailmalla.Ensimmäinenen Caputsino,maksoikin maltaita.Kyllä ne Italianot osaa käyttää turistia hyväkseen?
- Costa Rica
etsivivä-amadeus kirjoitti:
Minä Sain nähdä Napolin ja palata Sorrentoon,matkalla maailmalla.Ensimmäinenen Caputsino,maksoikin maltaita.Kyllä ne Italianot osaa käyttää turistia hyväkseen?
Miksi suomalainen paahto on parempi kuin costaricalainen? Etelänmatkoillekin vien kahvin kotoa mukanani. Ensi talvena tarkoitus mennä Roomaan muutamaksi kuukaudeksi.
Otanko caputsinon mukanni? - kaffe latte
Hintriika kirjoitti:
Tunnutte olevan niin ihanan lutuista sakkia, että poiketkaa joskus Kahvipirtissäkin. Tuolla se on katua vähän eteenpäin. Vaikka en emäntä olekaan, niin uskon, että siellä sanotaan tervetuloa tämmöisille tosi leppoisille kahvittelijoille.
Nyt sinä Hintriika varmaan tahattomasti sekoitit
käsitteitä. Eroahan on valovuosissa. - Katleija-T
Costa Rica kirjoitti:
Miksi suomalainen paahto on parempi kuin costaricalainen? Etelänmatkoillekin vien kahvin kotoa mukanani. Ensi talvena tarkoitus mennä Roomaan muutamaksi kuukaudeksi.
Otanko caputsinon mukanni?Se paahto maistuu parhaimmalle, mihin on aina tottunut. Suomessa on vaalea paahto, siksi tummaksi paahdettu tuntuu karvaalta. Mutta muistatteko Sheikin mokka-kahvia. Eikös se ollut Pauligin kahvi. Onko sitä vielä olemassa? Se oli nimittäin hyvää.
- Witch lady
Costa Rica kirjoitti:
Miksi suomalainen paahto on parempi kuin costaricalainen? Etelänmatkoillekin vien kahvin kotoa mukanani. Ensi talvena tarkoitus mennä Roomaan muutamaksi kuukaudeksi.
Otanko caputsinon mukanni?Miksi café lattea täältä mukaasi ottaisit? Pidän Espresso kahvista, nimenomaan Lavazza gualitá oro kahvista valmistettuna. Lavazzaa on myös Suomessa myynnissä, hinta kolminkertainen Italian hintoihin.
Café latte valmistuu, Espresso kahvia lämmitettyä maitoa noin 80 asteista.
Caputsino hiukan monimutkaisempi, maito pitää vaahdottaa.
Aamukahvini on nimenomaan Espresso, sitä tarjoilen aamukekkereillä, espresso kupeista tarjoiltuna ja siitäpä silmät aukenevat. - Witch lady
Camelot-ritari kirjoitti:
Olisiko kahvipöytämme pyöreä?
Aikoinaannimitys
"Pyöreän pöydän ritarit" tulee siitä, että he kokoontuivat Arthurin linnassa Camelotissa pyöreän pöydän ympärille. Koska pöytä oli pyöreä, olivat kaikki samanarvoisia. Ritareiden lukumäärä vaihtelee eri lähteissä.
Tämä keskustelu soljukoon näissä merkeissä
ja kaikki ovat tervetulleita mukaan samanarvoisina.Pyöreän pöydän ritarit ovat rantautuneet myös Suomeen ja ovat tuttu juttu Suomessakin. Siihen kutsutaan jäseneksi, ei siihen mennä. Ihan hyvää herrasmies porukkaa.
- armollisuuus
kaffe latte kirjoitti:
Nyt sinä Hintriika varmaan tahattomasti sekoitit
käsitteitä. Eroahan on valovuosissa.Armollisuus itseä ja muita kohtaan on asia, jota ei pitäisi unohtaa. Tärkeätä on nimenomaan tuo itseä ja muita kohtaan, sillä vain itseä kohtaan: silloin on kyse itsesäälistä, joka kierouttaa ihmisen.
On jo paljon, jos tajuaa tehneensä virheen. Esimies, joka pystyy luomaan niin turvallisen ilmapiirin, että alaiset uskaltavat irrottautua keskinkertaisuudesta, tehdä täysillä, joskus jopa mokata, on aika hyvä lajissaan.
Mutta täällä, pyöreän pöydän ritareissa, olisimme siis tasa-arvoisia ja loisimme itse tuo turvallisen ilmapiirin? - naisia
armollisuuus kirjoitti:
Armollisuus itseä ja muita kohtaan on asia, jota ei pitäisi unohtaa. Tärkeätä on nimenomaan tuo itseä ja muita kohtaan, sillä vain itseä kohtaan: silloin on kyse itsesäälistä, joka kierouttaa ihmisen.
On jo paljon, jos tajuaa tehneensä virheen. Esimies, joka pystyy luomaan niin turvallisen ilmapiirin, että alaiset uskaltavat irrottautua keskinkertaisuudesta, tehdä täysillä, joskus jopa mokata, on aika hyvä lajissaan.
Mutta täällä, pyöreän pöydän ritareissa, olisimme siis tasa-arvoisia ja loisimme itse tuo turvallisen ilmapiirin?Keksi joku muu nimitys, sillä Pyöreän pöydän ritarit ovat miehiä ja vain miehiä. Ole armollinen Pyöreän pöydän ritareille, älä sotke käsitteitä. Kun tässä pyöreässä pöydässä on sekä naisia että miehiä, olisiko nimi, Pyöreän pöydän seniorit parempi ja selvempi sekä tasa-arvoisempi.
- uzma-m
naisia kirjoitti:
Keksi joku muu nimitys, sillä Pyöreän pöydän ritarit ovat miehiä ja vain miehiä. Ole armollinen Pyöreän pöydän ritareille, älä sotke käsitteitä. Kun tässä pyöreässä pöydässä on sekä naisia että miehiä, olisiko nimi, Pyöreän pöydän seniorit parempi ja selvempi sekä tasa-arvoisempi.
On se vaan niin ettei mistaan saa niin hyvaa kahvia kuin Suomesta ja oikein kerman ja wienerien kera.
Tulin juuri naiseten kahvi tuokiolta,pelaamme bingoa ja varat menevat jaristys alueille,voitin kolme kerataa,yleensa en voita mitaan,tanaan taytyy lotota netilla vaikkapa tuo voitto tuuri jatkuisi.
Kahvi oli murokahvia en tykkaa join teeta.
Minun unelmani mokki Suomessa jarvenrannalla keskella kaupunkia,kuparinen kahvipannu liedella ja musta kissa tuvassa. - sikuritoppa
uzma-m kirjoitti:
On se vaan niin ettei mistaan saa niin hyvaa kahvia kuin Suomesta ja oikein kerman ja wienerien kera.
Tulin juuri naiseten kahvi tuokiolta,pelaamme bingoa ja varat menevat jaristys alueille,voitin kolme kerataa,yleensa en voita mitaan,tanaan taytyy lotota netilla vaikkapa tuo voitto tuuri jatkuisi.
Kahvi oli murokahvia en tykkaa join teeta.
Minun unelmani mokki Suomessa jarvenrannalla keskella kaupunkia,kuparinen kahvipannu liedella ja musta kissa tuvassa.Kahvi oli kortilla. Sikuria sekaan, usein itse viljeltyä. Olin seitsemän vuotta "kahvilakossa."
- Orleansin Neitsyt
naisia kirjoitti:
Keksi joku muu nimitys, sillä Pyöreän pöydän ritarit ovat miehiä ja vain miehiä. Ole armollinen Pyöreän pöydän ritareille, älä sotke käsitteitä. Kun tässä pyöreässä pöydässä on sekä naisia että miehiä, olisiko nimi, Pyöreän pöydän seniorit parempi ja selvempi sekä tasa-arvoisempi.
Jeanne d'Arc eli Orleansin neitsyt on Ranskan kansallissankari ja katolisen kirkon pyhimys. Jeanne syntyi pienessä Dorémyn kylässä Ranskassa.
Minusta hän on oiva esimerkki ritarillisuudesta. Eihän tähän "pöytään" ole tulossa muitakaan alkuperäisen pyöreän pöydän ritareista.
Minusta emme saa takertua tähän.
Ollaan vain pyöreän pöydän senioreita, jos se tuntuu paremmalta.
Pöydän muotoa ei liene syytä muuttaa eikä noihin sääntöihin kajota. - nokkaasa joka
sekoituksiamme kirjoitti:
Yleensä emäntä lähettää itse kutsun tai mieluummin tuo sen henkilökohtaisesti.
Talossa sitten isäntä vastaa kutsuun, jos vaikka olisi avec.
Joku opasti aikoinaan, ettei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.
Mahtaisiko olla hyvä neuvo tässäkin asiassa?paikkaan se voi käydä punoittamaan.
- Ellinserkku
Witch lady kirjoitti:
Pyöreän pöydän ritarit ovat rantautuneet myös Suomeen ja ovat tuttu juttu Suomessakin. Siihen kutsutaan jäseneksi, ei siihen mennä. Ihan hyvää herrasmies porukkaa.
Tuo ikioma pyöreän pöydän ritari täällä kotona tekee itsepäisiä temppujaan, ei pysy 1.4 metrisellä kirjoituspöydällään, vaan rantautuu suunnitelmineen ruokailutilan 1.25 m läpimittaiselle keskiöjalkaiselle Haimin pöydälle. Sopu toistaiseksi sijaa antaa. Pian paistaa aurinko lämpimämmin ja vie ritarini ulkoilmaan suunnitelmineen.
- ii-li
Costa Rica kirjoitti:
Miksi suomalainen paahto on parempi kuin costaricalainen? Etelänmatkoillekin vien kahvin kotoa mukanani. Ensi talvena tarkoitus mennä Roomaan muutamaksi kuukaudeksi.
Otanko caputsinon mukanni?...että suomalaisessa kahvissa on kokonaan eri kahvilajiketta kuin muunmaalaisissa. Suomalaiset paahtimot ostavat 100% jostakin tietystä brasialaisesta lajikkeesta. Ja sen vuoksi sitten suomalainen kahvi (hyvälaatuinen, ei halpismerkki) on ihan todella erilaista. Suomessa suositaan vaaleaa paahtoa, mikä myös on erilaista kuin muualla. - Minusta vaalea paahto säilyttää paremmin oikeanlaisen aromin kuin tumma paahto. - Itse pidän eniten K*l*a-K*tr**nasta. Se on väriltään vaaleampaa kuin useimmat muut.
Nyt, kun Brasiliassa oli syksyllä huono kahvisato, niin suomalaiset paahtimot lupasivat pyhästi, etteivät siirry halvempiin laatuihin (kuultuaan, että Saksassa kahvin kulutus romahti huonoihin laatuihin siirtymisen vuoksi). - Inoa kahvimerkki, jota on ilmiselvästi huononnettu minun kokemuksieni mukaan on Sto***nnin satavuotiskahvi. - Katleija-T
ii-li kirjoitti:
...että suomalaisessa kahvissa on kokonaan eri kahvilajiketta kuin muunmaalaisissa. Suomalaiset paahtimot ostavat 100% jostakin tietystä brasialaisesta lajikkeesta. Ja sen vuoksi sitten suomalainen kahvi (hyvälaatuinen, ei halpismerkki) on ihan todella erilaista. Suomessa suositaan vaaleaa paahtoa, mikä myös on erilaista kuin muualla. - Minusta vaalea paahto säilyttää paremmin oikeanlaisen aromin kuin tumma paahto. - Itse pidän eniten K*l*a-K*tr**nasta. Se on väriltään vaaleampaa kuin useimmat muut.
Nyt, kun Brasiliassa oli syksyllä huono kahvisato, niin suomalaiset paahtimot lupasivat pyhästi, etteivät siirry halvempiin laatuihin (kuultuaan, että Saksassa kahvin kulutus romahti huonoihin laatuihin siirtymisen vuoksi). - Inoa kahvimerkki, jota on ilmiselvästi huononnettu minun kokemuksieni mukaan on Sto***nnin satavuotiskahvi.Olin tässä 70v-synttäreillä ja siellä oli kahvin valkaisuksi ainoastaan paksua kermaa,(kuohusellaista).En ollut aikoihin kermaa kahviin laittanut. Kyllä täytyy sanoa, että kerma tekee kahvin hienon makuiseksi. Silti käytän maitoa aina kun sitä on tarjolla.
Nykyään K-kaupoissa on myytävänä tuota Osuuskaupan K*K*-kahvia. Se on aina ollut hyvää. - liityn
Camelot-ritari kirjoitti:
Sir Thomas Malory kuvaa pyöreän pöydän ritareiden säännöt seuraavaan tapaan:
Ritari ei murhaa
Ritari välttää petosta
Ritari ei ole koskaan julma ja antaa armon niille, jotka sitä pyytävät
Ritari auttaa aina ylhäisiä naisia tai leskiä
Ritari ei koskaan ahdistele ylhäisiä naisia tai leskiä
Ritari ei koskaan lähde taistoon lemmenasioiden tai maallisten kiistojen tähden
Legendojen mukaan lähes kaikki pyöreän pöydän ritarit tuhoutuivat etsiessään Graalin maljaa. Lopulta kolme heistä – Bors, Galahad ja Percival – löysi pyhäinjäännöksen...
Tätähän etsitään edelleen.
Voimmeko joskus keskustella siitäkin "pyöreän pöydän" ääressä?jos kutsutaan
- rovastilassa
Ellinserkku kirjoitti:
Tuo ikioma pyöreän pöydän ritari täällä kotona tekee itsepäisiä temppujaan, ei pysy 1.4 metrisellä kirjoituspöydällään, vaan rantautuu suunnitelmineen ruokailutilan 1.25 m läpimittaiselle keskiöjalkaiselle Haimin pöydälle. Sopu toistaiseksi sijaa antaa. Pian paistaa aurinko lämpimämmin ja vie ritarini ulkoilmaan suunnitelmineen.
Muoruudessani sain istua loimaalaisen rovastinpappilan ruoka- tai kahvipöytään.
Perheessä oli lapsia kuin Jukolassa veljeksiä.
Hyvin sopi vieraskin. Pyöreän pöydän keskellä oli vaaksan verran ylempänä pienempi pyörivä osa, jossa oli aseteltuna tarjolla olevat antimet.
Kun halusin jotain niin siitä vain pyöräytin tätä pyörivää osaa ja sain haluamiani lisukkseita aivan kuin perheen väkikin.
Oletteko olleet tällaisessa pöydässä? - päydän äärestä
rovastilassa kirjoitti:
Muoruudessani sain istua loimaalaisen rovastinpappilan ruoka- tai kahvipöytään.
Perheessä oli lapsia kuin Jukolassa veljeksiä.
Hyvin sopi vieraskin. Pyöreän pöydän keskellä oli vaaksan verran ylempänä pienempi pyörivä osa, jossa oli aseteltuna tarjolla olevat antimet.
Kun halusin jotain niin siitä vain pyöräytin tätä pyörivää osaa ja sain haluamiani lisukkseita aivan kuin perheen väkikin.
Oletteko olleet tällaisessa pöydässä?Kiinassa olen illastanut kuvaamissasi pyörivissä
pöydissä.
Siellä kahvin asemesta tarjotaan aina teetä,
yleensä vihreää. - riisiposliinia
päydän äärestä kirjoitti:
Kiinassa olen illastanut kuvaamissasi pyörivissä
pöydissä.
Siellä kahvin asemesta tarjotaan aina teetä,
yleensä vihreää.Meillä on tapana sanoa jostain kaverista, ettei hän ole mikään "ruudinkeksijä". Kiinalaiset
sensijaan taitavat olla ruudinkeksijöitä.
Naapurimaamme Alferd Nobel keksi sitten jykevämmän räjähteen, mutta hänen perinnöstään saa nauttia myös maailman tiede ja taide yhdessä
rauhanpuolustajain kanssa.
Tee onkin maailman suosituin juoma ja mekin voimme nauttia vihreätä teetä vaikkapa kiinalaisista riisiposliinikupeista. - uzma-m
rovastilassa kirjoitti:
Muoruudessani sain istua loimaalaisen rovastinpappilan ruoka- tai kahvipöytään.
Perheessä oli lapsia kuin Jukolassa veljeksiä.
Hyvin sopi vieraskin. Pyöreän pöydän keskellä oli vaaksan verran ylempänä pienempi pyörivä osa, jossa oli aseteltuna tarjolla olevat antimet.
Kun halusin jotain niin siitä vain pyöräytin tätä pyörivää osaa ja sain haluamiani lisukkseita aivan kuin perheen väkikin.
Oletteko olleet tällaisessa pöydässä?loytyy eavintoloista ja sukulaisellakin on pyoriva ruoka poyta,hyvin kateva koska ruuat laitetaan keskelle poytaa ja siita jokainen saa tehda oman ateria yhdistelmansa.
- Markeliina
riisiposliinia kirjoitti:
Meillä on tapana sanoa jostain kaverista, ettei hän ole mikään "ruudinkeksijä". Kiinalaiset
sensijaan taitavat olla ruudinkeksijöitä.
Naapurimaamme Alferd Nobel keksi sitten jykevämmän räjähteen, mutta hänen perinnöstään saa nauttia myös maailman tiede ja taide yhdessä
rauhanpuolustajain kanssa.
Tee onkin maailman suosituin juoma ja mekin voimme nauttia vihreätä teetä vaikkapa kiinalaisista riisiposliinikupeista.mokkakuppeja löytyy meiltäkin täysi tusina, mutta teen juontiin ovat mokomat liian pieniä. Ovat olleet vuosikymmeniä kaapin kätköissä. Saimme ne lahjaksi hamassa nuoruudessa appiukoltani.
Perinnöksi jäävät, toivottavasti eivät riitele niiden omistuksesta. - Hintriika
Markeliina kirjoitti:
mokkakuppeja löytyy meiltäkin täysi tusina, mutta teen juontiin ovat mokomat liian pieniä. Ovat olleet vuosikymmeniä kaapin kätköissä. Saimme ne lahjaksi hamassa nuoruudessa appiukoltani.
Perinnöksi jäävät, toivottavasti eivät riitele niiden omistuksesta.Varoita lapsiasi, että jos he rupeavat riitelemään riisiposliinikupeista, tapahtuu mutaatio ja ne muuttuvat kriisiposliiniksi!
- Hintriika
Hintriika kirjoitti:
Varoita lapsiasi, että jos he rupeavat riitelemään riisiposliinikupeista, tapahtuu mutaatio ja ne muuttuvat kriisiposliiniksi!
Anteeksi kirjoitusvirhe.
- Tarjoiluteline
uzma-m kirjoitti:
loytyy eavintoloista ja sukulaisellakin on pyoriva ruoka poyta,hyvin kateva koska ruuat laitetaan keskelle poytaa ja siita jokainen saa tehda oman ateria yhdistelmansa.
Olen ostanut ko. telineen pari vuotta sitten tavaratalosta. Teline pöydälle, sille kaikki tarjottava, ja syöjät pyöräyttävät telinettä mielensä mukaan.
Erittäin mukava vaikkapa pihakutsuilla, kun pöytä on pieni ja vieraita paljon pöydän ympärillä. - artesaani
Tarjoiluteline kirjoitti:
Olen ostanut ko. telineen pari vuotta sitten tavaratalosta. Teline pöydälle, sille kaikki tarjottava, ja syöjät pyöräyttävät telinettä mielensä mukaan.
Erittäin mukava vaikkapa pihakutsuilla, kun pöytä on pieni ja vieraita paljon pöydän ympärillä.Telineitä voi olla pöydän yläpuolella useampiakin päällekkäin. Siitä vaan visertämään ja markkinoimaan. Ostajia luulisi löytyvän kun yksiössäkin on vain pieni keittokomero minipöytineen.
- artesaani
Tarjoiluteline kirjoitti:
Olen ostanut ko. telineen pari vuotta sitten tavaratalosta. Teline pöydälle, sille kaikki tarjottava, ja syöjät pyöräyttävät telinettä mielensä mukaan.
Erittäin mukava vaikkapa pihakutsuilla, kun pöytä on pieni ja vieraita paljon pöydän ympärillä.Jäipä sanomatta, että parvekepöydässä on reikä ja tanko varjostimineen jo valmiina. Eipä olisi konsti eikä mikään.
- *Elli
artesaani kirjoitti:
Jäipä sanomatta, että parvekepöydässä on reikä ja tanko varjostimineen jo valmiina. Eipä olisi konsti eikä mikään.
Viisastuu tässä pyöreän pöydän äärellä norkoillessa ihan itsestään. Vaikuttaa pyörivä keskiö hyvältä, mutta entäs sitten, jos se kohoaa silmän tasolle näköesteeksi. Ja ettäkö saa vielä irrallisiakin sellaisia. Olen aina kuvitellut vaikeimman kautta, että pitää tilata mittojen kanssa koko roska tekijältä ja menee yli budjetin.
Ihanaa, että on keksitty monta helpotusta tarjoiluihin isolle sakille.
Nuoripari piti kutsut 10 vieraalle 35 m2:n asunnossa. Minua huimasi koko ajatus. - luonani
*Elli kirjoitti:
Viisastuu tässä pyöreän pöydän äärellä norkoillessa ihan itsestään. Vaikuttaa pyörivä keskiö hyvältä, mutta entäs sitten, jos se kohoaa silmän tasolle näköesteeksi. Ja ettäkö saa vielä irrallisiakin sellaisia. Olen aina kuvitellut vaikeimman kautta, että pitää tilata mittojen kanssa koko roska tekijältä ja menee yli budjetin.
Ihanaa, että on keksitty monta helpotusta tarjoiluihin isolle sakille.
Nuoripari piti kutsut 10 vieraalle 35 m2:n asunnossa. Minua huimasi koko ajatus.Luonani kokoontui kerran yksiössäni viidettäkymmentä miestä ja keskustelimme henkevästi useita tunteja emmekä edes ikkunaa avanneet. Seurakunnan kirkkoherrakin oli tilaisuudessa mukana.
Siitä on aikaa nelisenkymmentä vuotta ja kuviakin on tallessa. *Elli kirjoitti:
Viisastuu tässä pyöreän pöydän äärellä norkoillessa ihan itsestään. Vaikuttaa pyörivä keskiö hyvältä, mutta entäs sitten, jos se kohoaa silmän tasolle näköesteeksi. Ja ettäkö saa vielä irrallisiakin sellaisia. Olen aina kuvitellut vaikeimman kautta, että pitää tilata mittojen kanssa koko roska tekijältä ja menee yli budjetin.
Ihanaa, että on keksitty monta helpotusta tarjoiluihin isolle sakille.
Nuoripari piti kutsut 10 vieraalle 35 m2:n asunnossa. Minua huimasi koko ajatus.Ihmisiä kuin helluntain epistolassa viemässä tavaroita paikoilleen, siinä välissä sitten talkootarjoilut!
Oli se kyllä yhtä sirkusta, kun näin jälkeenpäin muistelee.- Presidentti-sekoitus
liityn kirjoitti:
jos kutsutaan
Kutsu Sinulle avec.
Avoin kutsu kaikille muillekin arvoon ja säätyyn katsomatta. - ? ? ?
Presidentti-sekoitus kirjoitti:
Kutsu Sinulle avec.
Avoin kutsu kaikille muillekin arvoon ja säätyyn katsomatta.Tapana on ilmoittautumisen yhteydessä kysyä avecin ja pöytäseurueen nimi sekä erikoisruokavaliot.
Avec tarkoittaa tässä yhteydessä seuralaista. Perinteisesti miehen avec on ollut nainen ja naisen avec mies. Avec on se henkilö, jonka seuralaisena tulet mukaan. Avec voi, mutta hänen ei ole pakko olla, mies- tai naisystävä. Yleensä avec on kuitenkin etukäteen tuttu. Joskus avec istuu aveciaan vastapäätä, yleensä he kuitenkin istuvat vierekkäin. Kieliryhmillä on tässä omia tapojaan. Periaatteessa herran tulisi käyttäytyä omaa aveciaan kohtaan erityisen kohteliaasti, esim. auttamalla daami istumaan ynnä muuta hyvätapaista. Tapa liittynee vanhoihin sukupuolirooleihin, mutta on siihen myös käytännön syynsä: joissain naisten juhlapuvuissa voi olla vaikeata päästä istumaan. Nykyään tällaiset kohteliaisuuden osoitukset voivat kyllä esiintyä molemminpuolisesti aiheuttamatta skandaalia.
Pöytäseurue tulisi ilmoittaa silloin, kun sinulla on etukäteen tiedossa kaveriporukka, joiden kanssa haluat erityisesti keskustella. Istumajärjestyksen laatijat eivät tätä välttämättä tiedä. Seurue on siis puhtaasti juhlijoiden viihtymistä parantava ja plaseerausta helpottava tieto. Seurueen nimeä ei tulla juhlassa tai myöhemminkään käyttämään (ellette halua sitä itse tehdä), sen keksimiseen ei siis kannata uhrata aikaa.
Avec ei ole pakollinen: keskusteluissa on varmasti vähintään yhtä hauskaa, vaikka tulisit paikalle ilman seuralaista. Pöytäseurue ei liioin ole pakollinen. Mikäli avecin tai seurueen nimeä ei ole tiedossa, järjestäjät yrittävät parhaansa mukaan istuttaa kaikki mahdollisimman sopiville paikoille pyöreän pöydän ääressä.... - Katleija-T
? ? ? kirjoitti:
Tapana on ilmoittautumisen yhteydessä kysyä avecin ja pöytäseurueen nimi sekä erikoisruokavaliot.
Avec tarkoittaa tässä yhteydessä seuralaista. Perinteisesti miehen avec on ollut nainen ja naisen avec mies. Avec on se henkilö, jonka seuralaisena tulet mukaan. Avec voi, mutta hänen ei ole pakko olla, mies- tai naisystävä. Yleensä avec on kuitenkin etukäteen tuttu. Joskus avec istuu aveciaan vastapäätä, yleensä he kuitenkin istuvat vierekkäin. Kieliryhmillä on tässä omia tapojaan. Periaatteessa herran tulisi käyttäytyä omaa aveciaan kohtaan erityisen kohteliaasti, esim. auttamalla daami istumaan ynnä muuta hyvätapaista. Tapa liittynee vanhoihin sukupuolirooleihin, mutta on siihen myös käytännön syynsä: joissain naisten juhlapuvuissa voi olla vaikeata päästä istumaan. Nykyään tällaiset kohteliaisuuden osoitukset voivat kyllä esiintyä molemminpuolisesti aiheuttamatta skandaalia.
Pöytäseurue tulisi ilmoittaa silloin, kun sinulla on etukäteen tiedossa kaveriporukka, joiden kanssa haluat erityisesti keskustella. Istumajärjestyksen laatijat eivät tätä välttämättä tiedä. Seurue on siis puhtaasti juhlijoiden viihtymistä parantava ja plaseerausta helpottava tieto. Seurueen nimeä ei tulla juhlassa tai myöhemminkään käyttämään (ellette halua sitä itse tehdä), sen keksimiseen ei siis kannata uhrata aikaa.
Avec ei ole pakollinen: keskusteluissa on varmasti vähintään yhtä hauskaa, vaikka tulisit paikalle ilman seuralaista. Pöytäseurue ei liioin ole pakollinen. Mikäli avecin tai seurueen nimeä ei ole tiedossa, järjestäjät yrittävät parhaansa mukaan istuttaa kaikki mahdollisimman sopiville paikoille pyöreän pöydän ääressä....Konjakki on ihan luonnikas kahvin avec.
- vanhapoikamies
Katleija-T kirjoitti:
Konjakki on ihan luonnikas kahvin avec.
Kotopuolessani pidettiin usein pöytäkemuja.
Niissä oli tanssia niinkuin kemuussa yleensä, mutta näihin pöytäkemuuhin jokahinen sai tulla omin evähin elikkä vaikkapa konjakkitaskumatteineen.
Mitenkähän tämän pyöreän pöydän seniorien
kävis jos laittaasimma tuollaaset "kemut"(tanssit, iltamat)? - PÖYDÄN ALLEKOHAN
Katleija-T kirjoitti:
Konjakki on ihan luonnikas kahvin avec.
Saattaisimme pian pyöriä sen pyöreän pöydän alla
ilman avecia tai ihan toisen avecin kanssa
ja nauttisimme yhdessä avecia.
- nautiskelija
Tämä keskustelu alkoi niin upeasti ja odotin
paljon jatkossakin, mutta niin vaan lässähti
arkipäiväisyyksiin.
Kultakorvainen posliikuppi sai mukeja seurakseen
ja aromikin vaihtui alekahviin.
Onneksi nurkkapöydässä istuvat edelleenkin runoilija, haaveilija ja elämäntaiteilija.
Antakaamme heille puheenvuoro.- Älä kritisoi!
Luo turvallinen ilmapiiri ympärillesi, silloin muutkin voivat irrottautua keskinkertaisuudesta, he voivat LUODA TÄYSILLÄ, he uskaltavat jopa mokata ilman että heti kritisoidaan.
Muista, et ole naispuolinen Jukka Kajava-vainaa. - runoilijalle,ja
Älä kritisoi! kirjoitti:
Luo turvallinen ilmapiiri ympärillesi, silloin muutkin voivat irrottautua keskinkertaisuudesta, he voivat LUODA TÄYSILLÄ, he uskaltavat jopa mokata ilman että heti kritisoidaan.
Muista, et ole naispuolinen Jukka Kajava-vainaa.elämäntaiteilijalle. Luokaa, iloitkaa!
- Katleija-T
runoilijalle,ja kirjoitti:
elämäntaiteilijalle. Luokaa, iloitkaa!
Tähän aikaan siirrynkin sipuliteen juontiin ja olen pelkkänä korvana luovuutenne äärellä, kuunnellen ja makustellen sanomaanne.
- mokkakahvi
Katleija-T kirjoitti:
Tähän aikaan siirrynkin sipuliteen juontiin ja olen pelkkänä korvana luovuutenne äärellä, kuunnellen ja makustellen sanomaanne.
Tavatkaamme aamukahvilla haistellen aamuilmaa ja
tunnustellen lähimmäisten mielentiloja.
Pääsiäisen kunniaksi keitämme mokkaa.
Nähdään - aamutuimaan
mokkakahvi kirjoitti:
Tavatkaamme aamukahvilla haistellen aamuilmaa ja
tunnustellen lähimmäisten mielentiloja.
Pääsiäisen kunniaksi keitämme mokkaa.
NähdäänEilen ostin K*K* kahvia Prismasta, ah mikä aromi tulikaan esiin keittimen tuomana. Ei tullut lehteä joten kuuntelen hiljaa Petri Laaksosen "Salaa" CD:ltä, "Vierailla mailla."
Aamuvarhaista IloistaPääsiäistä toivottelen täältä kahvikupposen ääreltä. - mirjamarja
Vanhat sanoivat, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii.
Onko havaintoa?
Meillä päin on pilvistä ja sumuista. Ei näkynyt.
Yölläkin piti olla täysikuu.
Kevät tulee kohisten. Uskaltautuisiko haravoimaan, vaikka on pyhä? - Eikai nykyisin pyhää
mirjamarja kirjoitti:
Vanhat sanoivat, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii.
Onko havaintoa?
Meillä päin on pilvistä ja sumuista. Ei näkynyt.
Yölläkin piti olla täysikuu.
Kevät tulee kohisten. Uskaltautuisiko haravoimaan, vaikka on pyhä?kunnioiteta,niinkuin ennen.Olen tekemättä mitään klo 10-11,eli jumalanpalveluksen ajan,sen kuvittelen riittävän lepopäivän pyhitykseksi.
- L.A.: puhe
Eikai nykyisin pyhää kirjoitti:
kunnioiteta,niinkuin ennen.Olen tekemättä mitään klo 10-11,eli jumalanpalveluksen ajan,sen kuvittelen riittävän lepopäivän pyhitykseksi.
Jalkapallon MM-kisojen liepeillä on ilmennyt ihmiskauppaa.
Tämä raadollinen ilmiö on tuotu esiin EVA-seminaarissa, jolloin taisivat silmät avautua Risto E.J. Penttilältä ja Suomen Pankin johtajalta Erkki Liikaselta. L.A. maalasi kuulijoiden eteen vastenmielisen kuvan rikollisliigoista, jotka tuovat kymmeniätuhansia naisia, tyttöjä, poikia, jopa lapsia idän köyhistä maista seksiorjiksi Saksaan kisaturistien, fanien ja jalkapallohuligaanien käyttöön. Tästä on noussut haloo Saksassa ja EU:ssa muuallakin. Suomessa vain on oltu hiljaa.
L.A.sanoi:"Minä en halua olla niitä, jotka kääntävät häpeällisesti katseensa sivuun tämän vastenmielisen ja tuomittavan ilmiön edessä."
Mitä mieltä täällä? - mirjamarja
L.A.: puhe kirjoitti:
Jalkapallon MM-kisojen liepeillä on ilmennyt ihmiskauppaa.
Tämä raadollinen ilmiö on tuotu esiin EVA-seminaarissa, jolloin taisivat silmät avautua Risto E.J. Penttilältä ja Suomen Pankin johtajalta Erkki Liikaselta. L.A. maalasi kuulijoiden eteen vastenmielisen kuvan rikollisliigoista, jotka tuovat kymmeniätuhansia naisia, tyttöjä, poikia, jopa lapsia idän köyhistä maista seksiorjiksi Saksaan kisaturistien, fanien ja jalkapallohuligaanien käyttöön. Tästä on noussut haloo Saksassa ja EU:ssa muuallakin. Suomessa vain on oltu hiljaa.
L.A.sanoi:"Minä en halua olla niitä, jotka kääntävät häpeällisesti katseensa sivuun tämän vastenmielisen ja tuomittavan ilmiön edessä."
Mitä mieltä täällä?En ole kuullutkaan! Missä mielessä "silmät avautuivat" Penttilältä ja Liikaselta? Järjestävätkö he rahoituksen kisoihin?
Noloa sanoa, mutta en nyt keksi, kuka on L.A. Mistä hän tiesi ne kymmenetuhannet seksiorjat? Luulisi, että moinen invaasio olisi jonkun muunkin tiedossa, tullin esimerkiksi.
Jos asia on tosi, niin siihen tartuttakoon saksalaisella päättäväisyydellä. He jos ketkään, haluavat varmasti orjuuden ja alistamisen loppuvan maassaan.
Mitä tarkoitat, että "Suomessa vain on oltu hiljaa"? Vihjaatko, että jokin korkea taho Suomessa kannattaa seksiorjien haalimista kisaturisteille?
Luulen, että olet siinä tapauksessa väärillä jäljillä. Miksi täällä kukaan sitä kannattaisi. - ikäluokkaamme
mirjamarja kirjoitti:
En ole kuullutkaan! Missä mielessä "silmät avautuivat" Penttilältä ja Liikaselta? Järjestävätkö he rahoituksen kisoihin?
Noloa sanoa, mutta en nyt keksi, kuka on L.A. Mistä hän tiesi ne kymmenetuhannet seksiorjat? Luulisi, että moinen invaasio olisi jonkun muunkin tiedossa, tullin esimerkiksi.
Jos asia on tosi, niin siihen tartuttakoon saksalaisella päättäväisyydellä. He jos ketkään, haluavat varmasti orjuuden ja alistamisen loppuvan maassaan.
Mitä tarkoitat, että "Suomessa vain on oltu hiljaa"? Vihjaatko, että jokin korkea taho Suomessa kannattaa seksiorjien haalimista kisaturisteille?
Luulen, että olet siinä tapauksessa väärillä jäljillä. Miksi täällä kukaan sitä kannattaisi.kauppakorkean suorittanut nainen.
Hänet oli pyydetty puhujaksi EVA:n seminaariin, ja oli puhunut myöskin. - ii-li
L.A.: puhe kirjoitti:
Jalkapallon MM-kisojen liepeillä on ilmennyt ihmiskauppaa.
Tämä raadollinen ilmiö on tuotu esiin EVA-seminaarissa, jolloin taisivat silmät avautua Risto E.J. Penttilältä ja Suomen Pankin johtajalta Erkki Liikaselta. L.A. maalasi kuulijoiden eteen vastenmielisen kuvan rikollisliigoista, jotka tuovat kymmeniätuhansia naisia, tyttöjä, poikia, jopa lapsia idän köyhistä maista seksiorjiksi Saksaan kisaturistien, fanien ja jalkapallohuligaanien käyttöön. Tästä on noussut haloo Saksassa ja EU:ssa muuallakin. Suomessa vain on oltu hiljaa.
L.A.sanoi:"Minä en halua olla niitä, jotka kääntävät häpeällisesti katseensa sivuun tämän vastenmielisen ja tuomittavan ilmiön edessä."
Mitä mieltä täällä?Sama ilmiö on ollut kaikkien suurien urheilu- ja muiden tapahtumien yhteydessä. Se on ainainen lieveilmiö. - En osaa sanoa, onko siitä sitten vaiettu Suomessa.
Takavuosina tosin syntyi haloo, kun prostituoidut karkoitettiin kaupungista suurten kilpailujen ajaksi. En enää jaksa muistaa, missä maassa se oli.
Kuka on L.A? Jos hän on tunnettu kirjailija ja puhunut asiasta julkisesti, niin miksi salaperäisyys? En saa yhtäkkiä mieleeni ketään L.A:ta. - Mummoikäinen
ii-li kirjoitti:
Sama ilmiö on ollut kaikkien suurien urheilu- ja muiden tapahtumien yhteydessä. Se on ainainen lieveilmiö. - En osaa sanoa, onko siitä sitten vaiettu Suomessa.
Takavuosina tosin syntyi haloo, kun prostituoidut karkoitettiin kaupungista suurten kilpailujen ajaksi. En enää jaksa muistaa, missä maassa se oli.
Kuka on L.A? Jos hän on tunnettu kirjailija ja puhunut asiasta julkisesti, niin miksi salaperäisyys? En saa yhtäkkiä mieleeni ketään L.A:ta.on kyseessä, mutta taidat olla pikkuisen nuorempaa ikäpolvea, ettet muista häntä.
Hän oli meidän nuoruudessamme TV - kuuluttaja ja monien viihdeohjelmien juontaja ja kuuluttaja.
Myöhemmin kirjoitellut kirjoja.
Viimeisin :"Kauneus on lisäarvo."
Lenita oli itse Suomen neitö joskus 50 - luvun loppupuolella. Silloin oli sellainenkin titteli kauneuskuningattarella. Tarkoitti kyllä samaa kuin Miss Suomi. - ii-li
Mummoikäinen kirjoitti:
on kyseessä, mutta taidat olla pikkuisen nuorempaa ikäpolvea, ettet muista häntä.
Hän oli meidän nuoruudessamme TV - kuuluttaja ja monien viihdeohjelmien juontaja ja kuuluttaja.
Myöhemmin kirjoitellut kirjoja.
Viimeisin :"Kauneus on lisäarvo."
Lenita oli itse Suomen neitö joskus 50 - luvun loppupuolella. Silloin oli sellainenkin titteli kauneuskuningattarella. Tarkoitti kyllä samaa kuin Miss Suomi.Suomen Neito, Tarvan kanssa kauan kestäneessä show-ohjelmassa (nimeä en muista), jossa oli mukana Tarvan laatikkoleikki. Aina oli mukana joku kansainvälinen tähti. Kerran mm. edesmennyt Alma Cogan höyhenpuvussaan. - Sitä en muista, oliko kysymyksessä Suomen Television vai Mainos-TV:n ohjelma. Siinä ohjelmassa oli mukana tanssiryhmä, josta sitten myöhemmin Koivistolaiset erkanivat. - Molemmat vanhempani ja kaikki muutkin ihailivat Lenitan kauneutta.
No, joka tapauksessa: Millään TV-kanavalla ei ole enää varaa esittää sellaisia suuria show-ohjelmia. Sen vuoksi ne ovat loppuneet joka kanavalta.
Lenita Airisto on tiukka mimmi. Sanoo suoraan, mitä ajattelee. Minä vähän luulen, että hän on yksityiselämässä aika suoraviivainen ihminen. Vähän sellainen halki-poikki-pinoon-tyypi. - klo 21
ii-li kirjoitti:
Suomen Neito, Tarvan kanssa kauan kestäneessä show-ohjelmassa (nimeä en muista), jossa oli mukana Tarvan laatikkoleikki. Aina oli mukana joku kansainvälinen tähti. Kerran mm. edesmennyt Alma Cogan höyhenpuvussaan. - Sitä en muista, oliko kysymyksessä Suomen Television vai Mainos-TV:n ohjelma. Siinä ohjelmassa oli mukana tanssiryhmä, josta sitten myöhemmin Koivistolaiset erkanivat. - Molemmat vanhempani ja kaikki muutkin ihailivat Lenitan kauneutta.
No, joka tapauksessa: Millään TV-kanavalla ei ole enää varaa esittää sellaisia suuria show-ohjelmia. Sen vuoksi ne ovat loppuneet joka kanavalta.
Lenita Airisto on tiukka mimmi. Sanoo suoraan, mitä ajattelee. Minä vähän luulen, että hän on yksityiselämässä aika suoraviivainen ihminen. Vähän sellainen halki-poikki-pinoon-tyypi.tästä aiheesta.
- Mokkaa
klo 21 kirjoitti:
tästä aiheesta.
Televisiossa on pyörii jakso entisajan maahanmuuttajista. Melkoinen määrä vuorineuvoiksi päätyneitä yrittäjiä. Monetkin tyhjä taskuina aloittaneita.
Eilenhän tuli mielenkiintoinen kertomus "Paulingista." - ...ja joutui naimisiin...
Mokkaa kirjoitti:
Televisiossa on pyörii jakso entisajan maahanmuuttajista. Melkoinen määrä vuorineuvoiksi päätyneitä yrittäjiä. Monetkin tyhjä taskuina aloittaneita.
Eilenhän tuli mielenkiintoinen kertomus "Paulingista."Kulkukauppias Antti Ahlstörmiä odotan mielenkiinnolla. Miten muuttuikaan Antin elämä kun matkoillaan illansuussa sattui erään leskiemännän taloon; yösijaa kysäisi...
- ...joutui vekselikierteesee...
...ja joutui naimisiin... kirjoitti:
Kulkukauppias Antti Ahlstörmiä odotan mielenkiinnolla. Miten muuttuikaan Antin elämä kun matkoillaan illansuussa sattui erään leskiemännän taloon; yösijaa kysäisi...
Miten kävi tamperelaiselle apteekkarille, joka joutui vekselikierteeseen ja pakeni Keski-Suomen korpeen asettuen Mäntän kosken rannalle ?
- kuravettä
Mieluummin otan sidukkata.
- ett´
Nuotiolla keitetyssä kaffessa on se oikeampi maku?
Savu antaa kai plöröön omat arominsa. - Markeliina
ett´ kirjoitti:
Nuotiolla keitetyssä kaffessa on se oikeampi maku?
Savu antaa kai plöröön omat arominsa.sellainen ihana savun haju nenään ja kahvin maku suuhun, kun luin tuon viestisi. Vielä mielikuva ihanasta kesäpäivästä rantakalliolla.
Voiko ihanampaa hetkeä maailmassa olla? - kahvi-plöröt
ett´ kirjoitti:
Nuotiolla keitetyssä kaffessa on se oikeampi maku?
Savu antaa kai plöröön omat arominsa.Mustakylkinen kahvikaisa nuotiolla ja puolalainen nuotiolaulu.
Metsänkävijät varsinkin hirvenkaadon jälkeen saattavat nuotiolla tehdä pienet plöröt eli kaataa kahviin tilkan taskumatistaan.
- Hemmi T
Kaikesta, mitä voi tuottaa maa, kaikesta kahvi on parhain.
Se virkistääpi niin valtavasti, jo aamust aikaisin iltaan asti
ja niin se on ja niin se on. - *Hemuli
Jo meidän elämämme aikana kahvinkeittolaitteet ja välineet ovat monin tavoin muuttuneet. Ehkä haluat jättää jälkipolville jotain jo vanhentunutta.
Minulla on v. 1925 kuolleen mummoni kuparipannu. Nyt olen kypsä luopumaan siitä ja lahjoittamaan serkkuni tyttärelle, joka nykyisin on saman maalaistalon emäntänä kuin mummo oli. Aion liittää kuparilangalla pannun sankaan pienen kuparilaatan, jossa alkuperäisen pannun omistajan nimi ja elinvuodet. Unohtuessaankin pannu kertoisi vielä aikojen kuluttua omistajansa nimen. Vaikeampi kysymys on viidennessä polvessa periytyvä punertavalasinen sokeriastia. Siihen on kait kirjoitettava muistitietoon perustuva historia mukaan.
Ennen minäkin olin ja elin, lankoja elämän selvittelin.- isoäiti**
Hieno ajatus palauttaa kuparipannu oikeaan ympäristöönsä.
Mikä onkaan kauniimpaa kuin vanhan kuparin hohto.
Kunpa kaikki vanhat tavarat löytäisivät oikean kotinsa, missä niitä arvostetaan.
Kaikki eivät vanhasta tykkää, eivätkä ymmärrä keräilijän intohimoja,
mutta nykyisten tavaravuorien aikana jokainen löytää mieluisensa
pannun olkoon se sitten kyläsepän takomaa kuparia tai Alessia muodoiltaan.
Silmänruoka on tärkeää myös kahvipöydässä. - häntä
isoäiti** kirjoitti:
Hieno ajatus palauttaa kuparipannu oikeaan ympäristöönsä.
Mikä onkaan kauniimpaa kuin vanhan kuparin hohto.
Kunpa kaikki vanhat tavarat löytäisivät oikean kotinsa, missä niitä arvostetaan.
Kaikki eivät vanhasta tykkää, eivätkä ymmärrä keräilijän intohimoja,
mutta nykyisten tavaravuorien aikana jokainen löytää mieluisensa
pannun olkoon se sitten kyläsepän takomaa kuparia tai Alessia muodoiltaan.
Silmänruoka on tärkeää myös kahvipöydässä.Lapsuus tulee mieleen. Muistan lapsuudessa keitetyn sikuriiniä ? liekkö nimi oikein. Sokeri oli kartion muodossa josta sitten pilkottiin tarvittava pala. Sikuriini oli lapsilta kiellettyä. Sokeria nappasin silloin tällöin. Tassilta ryystivät ettei suu palanut.
- tiedän
häntä kirjoitti:
Lapsuus tulee mieleen. Muistan lapsuudessa keitetyn sikuriiniä ? liekkö nimi oikein. Sokeri oli kartion muodossa josta sitten pilkottiin tarvittava pala. Sikuriini oli lapsilta kiellettyä. Sokeria nappasin silloin tällöin. Tassilta ryystivät ettei suu palanut.
Omantekoinen Irlantilainen kahvi johon lorautettu terävää saa ajatukset kirkasumaan ja olon tuntumaan muutoikin mukavalta. Miten sitten lie mahtasko sitten jopa nuorentaa. Parin kupin jälkeen alkaa jo posketkin punoittaa.Halutkin alkaa taas kasvaa. Palautuuhan siitä sitten maan pinnalle, kun muistaa nämä katovat kyvyt.
- kumma- tämäketju
häntä kirjoitti:
Lapsuus tulee mieleen. Muistan lapsuudessa keitetyn sikuriiniä ? liekkö nimi oikein. Sokeri oli kartion muodossa josta sitten pilkottiin tarvittava pala. Sikuriini oli lapsilta kiellettyä. Sokeria nappasin silloin tällöin. Tassilta ryystivät ettei suu palanut.
Miten ihmeessä virkavalta on jättänyt tämän ketjun rauhaan. Tässä on paljon mukavia viestejä. Eikös ne tulisi kiireesti poistaa ??
- reetta2
tiedän kirjoitti:
Omantekoinen Irlantilainen kahvi johon lorautettu terävää saa ajatukset kirkasumaan ja olon tuntumaan muutoikin mukavalta. Miten sitten lie mahtasko sitten jopa nuorentaa. Parin kupin jälkeen alkaa jo posketkin punoittaa.Halutkin alkaa taas kasvaa. Palautuuhan siitä sitten maan pinnalle, kun muistaa nämä katovat kyvyt.
Ajatukset todella freesaantuvat ohjeellesi. Minä keittelen silloin cafè corretto´n, espressoa, vähän sucheroa ja tippa konjakkia, jopas auttaa. Tipan koko on jokaisen oma valinta.
Muinoin pelasin korttia vanhan rouvan kanssa ja hän suositteli "norrit" pelin piristeenä ja jo alkoi peli luistaa. - Hiljaa hyvä tulee
kumma- tämäketju kirjoitti:
Miten ihmeessä virkavalta on jättänyt tämän ketjun rauhaan. Tässä on paljon mukavia viestejä. Eikös ne tulisi kiireesti poistaa ??
Kunhan jaksetaan tässä kirjoitella nätisti saataa vielä tarinatkin jatkua.
Mutta eikköön oteta taas kupponen caffetta. Vaikka sitä tummaa paahtoa. Siinä muuten on makukin kohallaan. - availevaisen
kumma- tämäketju kirjoitti:
Miten ihmeessä virkavalta on jättänyt tämän ketjun rauhaan. Tässä on paljon mukavia viestejä. Eikös ne tulisi kiireesti poistaa ??
Sitähän tässä avalilija on ihmetellyt pitkään.
Aiemminkin muutamia saanut pysymään.
Jääkööt kertomatta. Vanha tuttu velho kuitenkin. - Nautiskelija
availevaisen kirjoitti:
Sitähän tässä avalilija on ihmetellyt pitkään.
Aiemminkin muutamia saanut pysymään.
Jääkööt kertomatta. Vanha tuttu velho kuitenkin.Nauttikaamme tästä hetkestä; tässä ja nyt.
Me emme tarvitse nautinnolliseen kahvihetkeemme välttämättä mitään kulisseja. Saatan istahtaa kahvikupposeni kanssa vaikka rappusille ja nauttia tästä hetkestä. Kenties joku lintu alkaa laulaa jossain pihapuussa, aurinko pilkistää
pilvenraosta, läheinen ihminen istahtaa viereemme, kissa tulla kihnuttaman jalkaamme... - kahvipöydän asiakas
reetta2 kirjoitti:
Ajatukset todella freesaantuvat ohjeellesi. Minä keittelen silloin cafè corretto´n, espressoa, vähän sucheroa ja tippa konjakkia, jopas auttaa. Tipan koko on jokaisen oma valinta.
Muinoin pelasin korttia vanhan rouvan kanssa ja hän suositteli "norrit" pelin piristeenä ja jo alkoi peli luistaa.Mikä onkaan 'norrit', korttipelikö?
Ennen kahvipöytä siivottiin joskus korttipelipöydäksi.
Nykyään kai sellaiset peli-illat ovat harvinaisuuksia.
500, ristikontra ja casino muistuvat mieleen.
Erilaiset pasianssit sujuvat.
Ei minusta tullut korttihaita. - kahvia - kiitos
Nautiskelija kirjoitti:
Nauttikaamme tästä hetkestä; tässä ja nyt.
Me emme tarvitse nautinnolliseen kahvihetkeemme välttämättä mitään kulisseja. Saatan istahtaa kahvikupposeni kanssa vaikka rappusille ja nauttia tästä hetkestä. Kenties joku lintu alkaa laulaa jossain pihapuussa, aurinko pilkistää
pilvenraosta, läheinen ihminen istahtaa viereemme, kissa tulla kihnuttaman jalkaamme...Yhteinen nimittäjä on kahvi, vaikka toisilla on kulisseja, toisilla ei.
Sanotaan kahvin kirvoittavan kielen ja virkistävän mielen.
Sota-aikana muistan äidin paahtaneen kahvia
rännelissä, mistä ne muutama papu oli peräisin, sitä en muista.
Sinivioletilla paperilla päällystetystä sikuripötköstä sai väriä korvikkeeseen.
Lapsille lorautettiin tilkka korviketta pullamöllön päälle. - Reetta2 ejk
kahvipöydän asiakas kirjoitti:
Mikä onkaan 'norrit', korttipelikö?
Ennen kahvipöytä siivottiin joskus korttipelipöydäksi.
Nykyään kai sellaiset peli-illat ovat harvinaisuuksia.
500, ristikontra ja casino muistuvat mieleen.
Erilaiset pasianssit sujuvat.
Ei minusta tullut korttihaita.Mustaan kahviin lorautetaan tilkka konjakkia, sitä vanha rouva kutsui norriksi.
- ii-li
kahvipöydän asiakas kirjoitti:
Mikä onkaan 'norrit', korttipelikö?
Ennen kahvipöytä siivottiin joskus korttipelipöydäksi.
Nykyään kai sellaiset peli-illat ovat harvinaisuuksia.
500, ristikontra ja casino muistuvat mieleen.
Erilaiset pasianssit sujuvat.
Ei minusta tullut korttihaita.Se oli hauska peli kesämökillä sateisella ilmalla. Sitä saattoi pelata pienelläkin porukalla.
Sukulaityttöni kotona oli sääntö: Korttia saa pelata vain sateella. Kun alkoi vähänkin ripottaa, niin lapset ryntäsivät sisään pelaamaan korttia.
Saarnaan tässä nyt taas korttipelien autuudesta: Kortin pelaaminen on todella hyvä harrastus. Se on niitä harvoja harrastuksia, joita koko perhe voi tehdä yhdessä niin, että kaikilla on hauskaa. Lapset oppivat pelien niksit helposti, ja heistä on ihan täysi vastus vanhemmille.
Sitten on niitä todella vaikeita pelejä, kuten Bridge ja Skruuvi. Niissä riittää haastetta vuosikymmeniksi, mutta hankaluus on se, että pitää olla neljä pelaajaa.
Monesta korttipelistä on puoluepelimuoto. Se on aina vaikeampi ja haasteellisempi. Siinäkin on sama ongelma: pitää olla neljä pelaajaa.
Kouluaikana osasin 28 erilaista pasianssia. Niistä oli paljon huvia ja ajankulua, kun oli sellainen hetki, että "ei ole mitään tekemistä".
Olen joskus ollut jossakin nuorisotapahtumassa opettamassa korttipelejä. Kovin suosittuja tilaisuuksia ne olivatkin.
Silloin, kun olin lapsi, niin oli vielä ihmisiä, jotka pitivät kortin pelaamista syntinä. Heillä ei ilmeisesti ollut mitään käsitystä siitä, miten vaikeita ja kiinnostavia jotkut korttipelit ovat. He luulivat, että kortinpelaaminen on automaattisesti samaa kuin uhkapeli, juopottelu ja huono elämä.
Minä itse ajattelin lapsena, että, jos Jeesuksen aikana olisi ollut korttipelejä, niin Hän olisi ollut innokas pelaaja. Niin viattomia seurapelit ovat. - aromikahvi
kahvia - kiitos kirjoitti:
Yhteinen nimittäjä on kahvi, vaikka toisilla on kulisseja, toisilla ei.
Sanotaan kahvin kirvoittavan kielen ja virkistävän mielen.
Sota-aikana muistan äidin paahtaneen kahvia
rännelissä, mistä ne muutama papu oli peräisin, sitä en muista.
Sinivioletilla paperilla päällystetystä sikuripötköstä sai väriä korvikkeeseen.
Lapsille lorautettiin tilkka korviketta pullamöllön päälle.Muistan lapsuudessani, että talo, jossa paahdettiin papuja prännärillä tuoksui jo kauas uloskin. Ei ollut harvinaista, että ohikulkija poikkesi taloon kun aavisti saavansa kupin kuumaa.
Kahvi jauhettiin sylissä polvien välissä pidettävällä myllyllä. Kauppoihin alkoi ilmestyä sähkökäyttöisiä myllyjä joihin 1/4 kilon paahdettu papupaketti kaadettiin. Valmiiksi jauhettu kahvihan yleistyi vasta 1940-50 lukujen taitteessa ja Helsingin olympialaisten jälkeen.
Muistelen olleeni kansanhuollossa jonottamassa kahvikorttia vielä 1954 (?).
"Verokahvin" hinta oli muistini mukaan kksinkertainen "korttikahviin".
Näin myös sokerin. Toppasokeri oli yleistä ja sitä paloiteltiin erityisillä sokurisaksilla.
Palasokerista Sirkku oli Pulmua suositumpaa.
Sakariinia käytettiin yleisesti makeuttamiseen.
Perunajauhoista suolahapon avulla valmistettiin siirappia ja jotkut laittoivat sitäkin kahviinsa, mutta muuten "puuronsilmäksi" tms. - kiitoksia
aromikahvi kirjoitti:
Muistan lapsuudessani, että talo, jossa paahdettiin papuja prännärillä tuoksui jo kauas uloskin. Ei ollut harvinaista, että ohikulkija poikkesi taloon kun aavisti saavansa kupin kuumaa.
Kahvi jauhettiin sylissä polvien välissä pidettävällä myllyllä. Kauppoihin alkoi ilmestyä sähkökäyttöisiä myllyjä joihin 1/4 kilon paahdettu papupaketti kaadettiin. Valmiiksi jauhettu kahvihan yleistyi vasta 1940-50 lukujen taitteessa ja Helsingin olympialaisten jälkeen.
Muistelen olleeni kansanhuollossa jonottamassa kahvikorttia vielä 1954 (?).
"Verokahvin" hinta oli muistini mukaan kksinkertainen "korttikahviin".
Näin myös sokerin. Toppasokeri oli yleistä ja sitä paloiteltiin erityisillä sokurisaksilla.
Palasokerista Sirkku oli Pulmua suositumpaa.
Sakariinia käytettiin yleisesti makeuttamiseen.
Perunajauhoista suolahapon avulla valmistettiin siirappia ja jotkut laittoivat sitäkin kahviinsa, mutta muuten "puuronsilmäksi" tms.tästä alottamastasi ketjusta, kahvintuoksuisesta ja hauskasta!
- Presidentti-sekoitus
kiitoksia kirjoitti:
tästä alottamastasi ketjusta, kahvintuoksuisesta ja hauskasta!
Monista elintarpeistamme tulee parempaa kun sekoitamme useita aineksia sopivassa suhteessa.
Harvoin tulemme ajatelleeksi, että pulla, jota nautimme kahvipöydässämme on monien erilaisten vehnälajikkeiden sekoitus jauhatusvaiheessa, että saamme hyvin leipoutuvan taikinan.
Mitä suurempi sitko eli sakoluku on niin sitä kuohkeampaa pullaa saamme.
Tuore hiiva toimii sitten katalysaattorina.
Voisiko kahvissa olla joku pikantti mauste
kuten jossakin keskustelussa hyvän pullan nosteena hyvä hiiva, hyppysellinen vain. - pääsky oikea
ii-li kirjoitti:
Se oli hauska peli kesämökillä sateisella ilmalla. Sitä saattoi pelata pienelläkin porukalla.
Sukulaityttöni kotona oli sääntö: Korttia saa pelata vain sateella. Kun alkoi vähänkin ripottaa, niin lapset ryntäsivät sisään pelaamaan korttia.
Saarnaan tässä nyt taas korttipelien autuudesta: Kortin pelaaminen on todella hyvä harrastus. Se on niitä harvoja harrastuksia, joita koko perhe voi tehdä yhdessä niin, että kaikilla on hauskaa. Lapset oppivat pelien niksit helposti, ja heistä on ihan täysi vastus vanhemmille.
Sitten on niitä todella vaikeita pelejä, kuten Bridge ja Skruuvi. Niissä riittää haastetta vuosikymmeniksi, mutta hankaluus on se, että pitää olla neljä pelaajaa.
Monesta korttipelistä on puoluepelimuoto. Se on aina vaikeampi ja haasteellisempi. Siinäkin on sama ongelma: pitää olla neljä pelaajaa.
Kouluaikana osasin 28 erilaista pasianssia. Niistä oli paljon huvia ja ajankulua, kun oli sellainen hetki, että "ei ole mitään tekemistä".
Olen joskus ollut jossakin nuorisotapahtumassa opettamassa korttipelejä. Kovin suosittuja tilaisuuksia ne olivatkin.
Silloin, kun olin lapsi, niin oli vielä ihmisiä, jotka pitivät kortin pelaamista syntinä. Heillä ei ilmeisesti ollut mitään käsitystä siitä, miten vaikeita ja kiinnostavia jotkut korttipelit ovat. He luulivat, että kortinpelaaminen on automaattisesti samaa kuin uhkapeli, juopottelu ja huono elämä.
Minä itse ajattelin lapsena, että, jos Jeesuksen aikana olisi ollut korttipelejä, niin Hän olisi ollut innokas pelaaja. Niin viattomia seurapelit ovat.kortinpeluun synnistä. Siksihän minäkin olen niin vähän pelannut kun äiti nakkasi uuniin kaikki itsetehdytkin pahvikortit.
Myllyä ja tammea sai pelata.
Salaa tehtiin paljon pahempaa pelatiin spiritismiä.
Vieläkin tntuu pahalta kun näen oikeat pelikortit,toiset vanhat ukot pelasi pirun kanssa.
Miksi kortit ovat aina kourassa sellaisella joka toimii pimeiden asioiden parissa. - Canasta
pääsky oikea kirjoitti:
kortinpeluun synnistä. Siksihän minäkin olen niin vähän pelannut kun äiti nakkasi uuniin kaikki itsetehdytkin pahvikortit.
Myllyä ja tammea sai pelata.
Salaa tehtiin paljon pahempaa pelatiin spiritismiä.
Vieläkin tntuu pahalta kun näen oikeat pelikortit,toiset vanhat ukot pelasi pirun kanssa.
Miksi kortit ovat aina kourassa sellaisella joka toimii pimeiden asioiden parissa.Canasta on oma suosikkipelini, jota lasten kanssa pelasin aikoinaan ja vieläkin joulun aikaan muutama peli.
Pokerikin on tiettyä pelisilmää vaativa peli.
Korttipeli on sosiaalinen tapahtuma.
Opimme tuntemaan toisiamme yllättävän paljon kun pelaamme vaikkapa vain "Mustaa Pekkaa tai Räsypokkaa." Canasta kirjoitti:
Canasta on oma suosikkipelini, jota lasten kanssa pelasin aikoinaan ja vieläkin joulun aikaan muutama peli.
Pokerikin on tiettyä pelisilmää vaativa peli.
Korttipeli on sosiaalinen tapahtuma.
Opimme tuntemaan toisiamme yllättävän paljon kun pelaamme vaikkapa vain "Mustaa Pekkaa tai Räsypokkaa."Niitä oppivat ihmeen pieninä jo pelaamaan.
Mutta itse pelasin lapsena paljon Tammea isän kanssakin, samoin toisten lasten, sekä Mylly-Mattia.
Korttipeleistä eniten pidin silloin Casinosta.
Se on hauskinta kaksinpelinä, mutta voihan sitä pelata useampikin.
Muita korttipelejäkin paljon, nämä Marjapussit sun muut.
(Se, että jotkut pelkäävät kortteja, ei ole mikään ihme, sillä jos rahasta pelataan, silloinhan voivat osakkeetkin vaihtaa omistajaa!
En ole koskaan pelannut rahasta, niin paljon minua pienenä sitä vastaan kasvatettiin.)- reetta2
Canasta kirjoitti:
Canasta on oma suosikkipelini, jota lasten kanssa pelasin aikoinaan ja vieläkin joulun aikaan muutama peli.
Pokerikin on tiettyä pelisilmää vaativa peli.
Korttipeli on sosiaalinen tapahtuma.
Opimme tuntemaan toisiamme yllättävän paljon kun pelaamme vaikkapa vain "Mustaa Pekkaa tai Räsypokkaa."Korttipelit aktivoivat aivotoimintaa samalla ne ovat myös sosiaalinen yhteistapahtuma. On mietittävä mitä kortteja on liikkeellä ja mitä pakka sisältää, siis muistin virkistystä.
Vanhempi ikäluokka joka seurapeleinä on oppinut korttipelien niksit, alkavat harventua. TV, tietokoneet ym ovat saattaneet melkein unohduksiin
Canastat, Sruuvit, tikkipelit, ym. Minusta se on vahinko.
Kaikki pelit lisäävät sosiaalisuutta, lapset jo hyvin varhaisessa vaiheessa oppivat tiedostamaan ei aina voi olla voittaja, on opittava myös reilussa pelissä reilusti häviämään. reetta2 kirjoitti:
Korttipelit aktivoivat aivotoimintaa samalla ne ovat myös sosiaalinen yhteistapahtuma. On mietittävä mitä kortteja on liikkeellä ja mitä pakka sisältää, siis muistin virkistystä.
Vanhempi ikäluokka joka seurapeleinä on oppinut korttipelien niksit, alkavat harventua. TV, tietokoneet ym ovat saattaneet melkein unohduksiin
Canastat, Sruuvit, tikkipelit, ym. Minusta se on vahinko.
Kaikki pelit lisäävät sosiaalisuutta, lapset jo hyvin varhaisessa vaiheessa oppivat tiedostamaan ei aina voi olla voittaja, on opittava myös reilussa pelissä reilusti häviämään.ne oli niin innossaan siinä mukana ja noituminen oli joka sanalle.Mieleen jäi kuva kun raavaat miehet Körmy Jokelakin huusi melko karmealla äänellä että totta jumalauta notta.Pohjalainen kun oli hakkasivat voimansa takaa niitä kortteja.Opettivat minutkin ja aloin pärjätä se alkoi kiinnostaa.
Ymmärrän pelin vetovoiman.
En jatkanut pelaamista kun lähdin sieltä.Se ei ollut minun juttu onneksi.Te tietenki pelasitta sivistyneesti.
Lapset pelaavat kaikkea mahdollista liikaakin ja väkivalta on pääaihena.- muistelen
Canasta kirjoitti:
Canasta on oma suosikkipelini, jota lasten kanssa pelasin aikoinaan ja vieläkin joulun aikaan muutama peli.
Pokerikin on tiettyä pelisilmää vaativa peli.
Korttipeli on sosiaalinen tapahtuma.
Opimme tuntemaan toisiamme yllättävän paljon kun pelaamme vaikkapa vain "Mustaa Pekkaa tai Räsypokkaa."Suuri suomalainen Arvo Ylppö kertoi pelaavansa
skruuvia vakioporukassa.
Toinen suuri suomalainen Tapio Rautavaara taas
lauloi korttipakasta. En muista sanoja enää aromikahvi kirjoitti:
Muistan lapsuudessani, että talo, jossa paahdettiin papuja prännärillä tuoksui jo kauas uloskin. Ei ollut harvinaista, että ohikulkija poikkesi taloon kun aavisti saavansa kupin kuumaa.
Kahvi jauhettiin sylissä polvien välissä pidettävällä myllyllä. Kauppoihin alkoi ilmestyä sähkökäyttöisiä myllyjä joihin 1/4 kilon paahdettu papupaketti kaadettiin. Valmiiksi jauhettu kahvihan yleistyi vasta 1940-50 lukujen taitteessa ja Helsingin olympialaisten jälkeen.
Muistelen olleeni kansanhuollossa jonottamassa kahvikorttia vielä 1954 (?).
"Verokahvin" hinta oli muistini mukaan kksinkertainen "korttikahviin".
Näin myös sokerin. Toppasokeri oli yleistä ja sitä paloiteltiin erityisillä sokurisaksilla.
Palasokerista Sirkku oli Pulmua suositumpaa.
Sakariinia käytettiin yleisesti makeuttamiseen.
Perunajauhoista suolahapon avulla valmistettiin siirappia ja jotkut laittoivat sitäkin kahviinsa, mutta muuten "puuronsilmäksi" tms.erään kirppiksen lähellä.
Missään ei ole kahvi maistunut niin hyvältä kun niityllä.Keitettiin lähdeveteen ja seipään nokassa se pannu keikkui.Ladon edessä istuttiin heinien päällä ja liinan päällä kaikki eväät ja pullat.
Heinien tuoksu ja hyttysten surina,pilven lonkareet taivaalla metsän yläpuolella.Kahvin jälkeen työ tuntui ilolta laittaa heiniä haasioille.- ii-li
pääsky oikea kirjoitti:
kortinpeluun synnistä. Siksihän minäkin olen niin vähän pelannut kun äiti nakkasi uuniin kaikki itsetehdytkin pahvikortit.
Myllyä ja tammea sai pelata.
Salaa tehtiin paljon pahempaa pelatiin spiritismiä.
Vieläkin tntuu pahalta kun näen oikeat pelikortit,toiset vanhat ukot pelasi pirun kanssa.
Miksi kortit ovat aina kourassa sellaisella joka toimii pimeiden asioiden parissa....pimeiden voimien kanssa, vaikka olen pelannut korttia 6-vuotiaasta lähtien. Tänä päivänkin pelaan lähes joka päivä tietokoneen Herttaa ja Vapaakenttää.
Kortinpeluu on hyvä harrastus!
Junapelurit ja muut rahapelien kummajaiset ovat asia erikseen. Itse asiassa, vaikken Pokeria olekaan koskaan "oikeasti" pelannut, niin siinäkin on oma taitonsa. Se ei ole pelkkää onnenkauppaa, mutta sitä en todellakaan osaa.
Rahapeliä en ole pelannut milloinkaan, eikä se tulisi edes mieleenikään.
Uskova äitini oli kova pelaamaan korttia. Kerran, kun koko ruokapöytä oli täynnä meidän korttejamme, tuli yllätysvieras taloon. Äiti kaappasi varmuuden vuoksi koko pöytäliinan kortteineen päivineen, heitti ne vintin rappusiin ja meni vastaanottamaan vierasta.
Minä en totta totisesti voi käsittää, miksi kortinpeluu olisi paheellista tai synnillistä. Se on älyllisesti haastavaa, ja ne, joita se kiinnostaa, oppivat ja oppivat yhä lisää kaiken aikaa. Se kehittää loogista päättelykykyä ihan samalla tavalla kuin Shakki. Onkohan se jokin suomalainen erikoisuus, että sitä paheksutaan?
Kyllähän mekin leikimme spiritismiä. Kenellekään ei tullut edes mieleen, että siinä olisi ollut jotakin pahaa, tosin vanhemmat eivät koskaan olleet siinä leikissä mukana. Ja eihän siitä ikinä mitään tullutkaan, ellei joku olisi halunnut tahallisesti viedä peliä eteenpäin. Ei kukaan oikeasti uskonut siihen. Eikä kukaan uskonut, että joku edes voisi uskoa. Se oli leikki muiden joukossa, ja nauru oli yleensä lopputulos. - Vasta aikuisiällä olen oppinut, että tosiaan on sellaisiakin, jotka uskovat siihen. - Ääliöiksi minä heikäläisiä kutsuisin. Puhumattakaan niistä, jota uskovat johonkin Tarot-kortti-humpuukiin.
Erään sukulaispojan isoisä oli maallikkosaarnaaja. Hän antoi pojanpojalleen kirjan "Mamselli Arvidssonin kortistakatsontamenetelmä". Vaikka hän oli sysvästi uskova, siinä määrin, että oli valinnut saarnaajan uran, niin ei hänenkään mieleensä edes juolahtanut, että kukaan ihminen voisi uskoa moiseen Mamselli Arvidssoniin. Pelkkää hauskaa senkin kirjan kanssa pidettiin.
Voipi hyvinkin vaikuttaa, että olen ikäni kaiken leikkinyt pimeitten voimien kanssa, mutta kyllä minä olen ihan oikeasti kristitystä kodista ja olen aina ymmärtänyt näiden leikkien huuhaa-luonteen. Eihän kristityn sovi muuta uskoakaan. - Hintriika
pääsky kirjoitti:
ne oli niin innossaan siinä mukana ja noituminen oli joka sanalle.Mieleen jäi kuva kun raavaat miehet Körmy Jokelakin huusi melko karmealla äänellä että totta jumalauta notta.Pohjalainen kun oli hakkasivat voimansa takaa niitä kortteja.Opettivat minutkin ja aloin pärjätä se alkoi kiinnostaa.
Ymmärrän pelin vetovoiman.
En jatkanut pelaamista kun lähdin sieltä.Se ei ollut minun juttu onneksi.Te tietenki pelasitta sivistyneesti.
Lapset pelaavat kaikkea mahdollista liikaakin ja väkivalta on pääaihena.Tupinpeluu oli koko 60-luvun ajan vakio-ohjelmaa ystävien kanssa, kun mentiin kylään tai meille tuli vieraita. Heidän kanssaan pelattiin tietenkin neljän tuppea, mutta mieheni kanssa pelasin myös kahden tuppea. Se ei ollut yhtä jännää. Sitä paitsi siinä minä useimmiten hävisin!
Rahasta meillä ei pelattu koskaan. Se oli pelkkää ajanvietettä. Sen jälkeen olen joskus lapsenlasten kanssa pelannut jotakin, mutta vähiin ovat korttipelit jääneet. - Hintriika
pääsky kirjoitti:
erään kirppiksen lähellä.
Missään ei ole kahvi maistunut niin hyvältä kun niityllä.Keitettiin lähdeveteen ja seipään nokassa se pannu keikkui.Ladon edessä istuttiin heinien päällä ja liinan päällä kaikki eväät ja pullat.
Heinien tuoksu ja hyttysten surina,pilven lonkareet taivaalla metsän yläpuolella.Kahvin jälkeen työ tuntui ilolta laittaa heiniä haasioille.Kun sekä minun että mieheni työpaikka oli aikanaan Helsingissä Kalliossa, ajoimme joka aamu Sturenkatua pitkin töihin. Ensin tuli nokkaan ihana tuoreen pullan tuoksu, kun mentiin leipomon ohi. Sitten tuoksui kahvi, kun ajettiin paahtimon ohi.
Niin nautimme joka-aamuiset pullakahvimme 15 vuoden ajan suoraan auton etupenkille tarjoiltuina! ii-li kirjoitti:
...pimeiden voimien kanssa, vaikka olen pelannut korttia 6-vuotiaasta lähtien. Tänä päivänkin pelaan lähes joka päivä tietokoneen Herttaa ja Vapaakenttää.
Kortinpeluu on hyvä harrastus!
Junapelurit ja muut rahapelien kummajaiset ovat asia erikseen. Itse asiassa, vaikken Pokeria olekaan koskaan "oikeasti" pelannut, niin siinäkin on oma taitonsa. Se ei ole pelkkää onnenkauppaa, mutta sitä en todellakaan osaa.
Rahapeliä en ole pelannut milloinkaan, eikä se tulisi edes mieleenikään.
Uskova äitini oli kova pelaamaan korttia. Kerran, kun koko ruokapöytä oli täynnä meidän korttejamme, tuli yllätysvieras taloon. Äiti kaappasi varmuuden vuoksi koko pöytäliinan kortteineen päivineen, heitti ne vintin rappusiin ja meni vastaanottamaan vierasta.
Minä en totta totisesti voi käsittää, miksi kortinpeluu olisi paheellista tai synnillistä. Se on älyllisesti haastavaa, ja ne, joita se kiinnostaa, oppivat ja oppivat yhä lisää kaiken aikaa. Se kehittää loogista päättelykykyä ihan samalla tavalla kuin Shakki. Onkohan se jokin suomalainen erikoisuus, että sitä paheksutaan?
Kyllähän mekin leikimme spiritismiä. Kenellekään ei tullut edes mieleen, että siinä olisi ollut jotakin pahaa, tosin vanhemmat eivät koskaan olleet siinä leikissä mukana. Ja eihän siitä ikinä mitään tullutkaan, ellei joku olisi halunnut tahallisesti viedä peliä eteenpäin. Ei kukaan oikeasti uskonut siihen. Eikä kukaan uskonut, että joku edes voisi uskoa. Se oli leikki muiden joukossa, ja nauru oli yleensä lopputulos. - Vasta aikuisiällä olen oppinut, että tosiaan on sellaisiakin, jotka uskovat siihen. - Ääliöiksi minä heikäläisiä kutsuisin. Puhumattakaan niistä, jota uskovat johonkin Tarot-kortti-humpuukiin.
Erään sukulaispojan isoisä oli maallikkosaarnaaja. Hän antoi pojanpojalleen kirjan "Mamselli Arvidssonin kortistakatsontamenetelmä". Vaikka hän oli sysvästi uskova, siinä määrin, että oli valinnut saarnaajan uran, niin ei hänenkään mieleensä edes juolahtanut, että kukaan ihminen voisi uskoa moiseen Mamselli Arvidssoniin. Pelkkää hauskaa senkin kirjan kanssa pidettiin.
Voipi hyvinkin vaikuttaa, että olen ikäni kaiken leikkinyt pimeitten voimien kanssa, mutta kyllä minä olen ihan oikeasti kristitystä kodista ja olen aina ymmärtänyt näiden leikkien huuhaa-luonteen. Eihän kristityn sovi muuta uskoakaan.että kortissa olisi mitään huonoa.Sanoinkin että te pelaatte sivistyneesti.Peliin on kuulunut kova noituminen ja ennen viinakattilan vieressä.Monta päivää.En saa pois sitä pimeää kuvaa minkä siitä on jäänyt.
Spiritismi liikkuu itsestään.Sinä et ole ollut oikeassa porukassa.Toiset ovat voimakkammpia hengeltään siinä.Se ei puhu totta mutta se liikkuu oikeassa porukassa.Jos huoneessa on sellainen joka ei usko että se liikkuu se ei liiku ennen kuin se lähtee.
Se käskee menemään jonnekkin käskee hukuttautumaan.Meitä käski mennä kuoleman paikkaan.Aikuisena.Ystävääni käski hypätä lampeen vei ensin sen rannalle.
Jos humalaisella nuorella on pyssy ja se pelaa niin se käskee sen ampua.Se teitää pahaa.
Tarot korteista en tiedä mutta jos näen ne jollain pidän sitä vähän höyrähtäneenä.- T.RAUTAVAARA
muistelen kirjoitti:
Suuri suomalainen Arvo Ylppö kertoi pelaavansa
skruuvia vakioporukassa.
Toinen suuri suomalainen Tapio Rautavaara taas
lauloi korttipakasta. En muista sanoja enääKorttipakka
Tämä on vanha tositarina. Kerran sota-aikana tapahtui näin: Oli oltu pitkällä marssilla ja komppania oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja vääpeli komensi pojat kirkkoon. Kun pappi luki rukouksen. Ne, joilla oli rukouskirja, ottivat sen esiin.
Mutta yhdellä sotilaalla ei ollut muuta kuin korttipakka ja sen hän levitti eteensä kirkonpenkille. Vääpeli huomasi kortit ja sanoi: "Sotamies, kortit pois!"
Kirkonmenojen jälkeen sotamies vangittiin ja vietiin kenttäoikeuteen. Sotatuomari käski: "Perustelkaa tekonne tai rankaisen teitä kovemmin kuin ketään koskaan." Sotamies vastasi: "Herra sotatuomari! Olen ollut pitkällä marssilla melkein koko viikon, eikä minulla ole Raamattua eikä rukouskirjaa, mutta toivon, että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni." Näin sanoen sotamies aloitti kertomuksensa.
"Katsokaas, herra sotatuomari. Kun näen ässän, muistan, että on vain yksi Jumala. Kakkosesta muistan, että Raamatussa on kaksi osaa, Vanha- ja Uusi testamentti. Kun näen kolmosen, ajattelen Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Kun näen viitosen, ajattelen viittä viisasta neitsyttä, jotka laittoivat lamppunsa kuntoon. Yhteensä heitä oli kymmenen, viisi ymmärtäväistä, jotka pelastuivat ja viisi tyhmää, joilta ovi suljettiin.
Kun näen kuutosen, tulee mieleeni, että Jumala loi Taivaan ja Maan kuudessa päivässä. Kun näen seiskan, muistan, että seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi. Kun näen kasin, ajattelen niitä kahdeksaa oikeamielistä, jotka Jumala pelasti vedenpaisumuksesta. Ne olivat Nooa, hänen vaimonsa, heidän poikansa ja poikiensa vaimot. Kun näen ysin, ajattelen spitaalisia, jotka Vapahtajamme puhdisti vaivoistaan. Yhdeksän kymmenestä ei edes kiittänyt häntä siitä. Kun näen kympin, ajattelen kymmentä käskyä, jotka Jumala antoi Moosekselle kivitauluissa.
Kun näen kuninkaan, muistan, että on vain yksi Taivasten valtakunnan kuningas, Jumala Kaikkivaltias. Ja kun näen kuningattaren, ajattelen Neitsyt Mariaa, joka on Taivasten Valtakunnan kuningatar. Sotilas on paholainen. Kun lasken yhteen korttipakan pisteet, saan 364, niitä on vain yksi vähemmän kuin on päiviä vuodessa. Maita on neljä, yhtä monta, kuin on viikkoja kuukaudessa. Kuvakortteja on yhteensä kaksitoista, yhtä monta, kuin kuukausia on vuodessa. Kussakin maassa on 13 korttia, yhtä monta, kuin on viikkoja neljäsosavuodessa.
Kuten huomaatte, herra sotatuomari, korttipakka on minulla Raamattu, almanakka ja rukouskirja." - va.rovasti
T.RAUTAVAARA kirjoitti:
Korttipakka
Tämä on vanha tositarina. Kerran sota-aikana tapahtui näin: Oli oltu pitkällä marssilla ja komppania oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja vääpeli komensi pojat kirkkoon. Kun pappi luki rukouksen. Ne, joilla oli rukouskirja, ottivat sen esiin.
Mutta yhdellä sotilaalla ei ollut muuta kuin korttipakka ja sen hän levitti eteensä kirkonpenkille. Vääpeli huomasi kortit ja sanoi: "Sotamies, kortit pois!"
Kirkonmenojen jälkeen sotamies vangittiin ja vietiin kenttäoikeuteen. Sotatuomari käski: "Perustelkaa tekonne tai rankaisen teitä kovemmin kuin ketään koskaan." Sotamies vastasi: "Herra sotatuomari! Olen ollut pitkällä marssilla melkein koko viikon, eikä minulla ole Raamattua eikä rukouskirjaa, mutta toivon, että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni." Näin sanoen sotamies aloitti kertomuksensa.
"Katsokaas, herra sotatuomari. Kun näen ässän, muistan, että on vain yksi Jumala. Kakkosesta muistan, että Raamatussa on kaksi osaa, Vanha- ja Uusi testamentti. Kun näen kolmosen, ajattelen Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Kun näen viitosen, ajattelen viittä viisasta neitsyttä, jotka laittoivat lamppunsa kuntoon. Yhteensä heitä oli kymmenen, viisi ymmärtäväistä, jotka pelastuivat ja viisi tyhmää, joilta ovi suljettiin.
Kun näen kuutosen, tulee mieleeni, että Jumala loi Taivaan ja Maan kuudessa päivässä. Kun näen seiskan, muistan, että seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi. Kun näen kasin, ajattelen niitä kahdeksaa oikeamielistä, jotka Jumala pelasti vedenpaisumuksesta. Ne olivat Nooa, hänen vaimonsa, heidän poikansa ja poikiensa vaimot. Kun näen ysin, ajattelen spitaalisia, jotka Vapahtajamme puhdisti vaivoistaan. Yhdeksän kymmenestä ei edes kiittänyt häntä siitä. Kun näen kympin, ajattelen kymmentä käskyä, jotka Jumala antoi Moosekselle kivitauluissa.
Kun näen kuninkaan, muistan, että on vain yksi Taivasten valtakunnan kuningas, Jumala Kaikkivaltias. Ja kun näen kuningattaren, ajattelen Neitsyt Mariaa, joka on Taivasten Valtakunnan kuningatar. Sotilas on paholainen. Kun lasken yhteen korttipakan pisteet, saan 364, niitä on vain yksi vähemmän kuin on päiviä vuodessa. Maita on neljä, yhtä monta, kuin on viikkoja kuukaudessa. Kuvakortteja on yhteensä kaksitoista, yhtä monta, kuin kuukausia on vuodessa. Kussakin maassa on 13 korttia, yhtä monta, kuin on viikkoja neljäsosavuodessa.
Kuten huomaatte, herra sotatuomari, korttipakka on minulla Raamattu, almanakka ja rukouskirja."Nykyisin ei kirkossakaan kuule usein noin jykevää messusaarnaa.
- Sävel kateissa
T.RAUTAVAARA kirjoitti:
Korttipakka
Tämä on vanha tositarina. Kerran sota-aikana tapahtui näin: Oli oltu pitkällä marssilla ja komppania oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja vääpeli komensi pojat kirkkoon. Kun pappi luki rukouksen. Ne, joilla oli rukouskirja, ottivat sen esiin.
Mutta yhdellä sotilaalla ei ollut muuta kuin korttipakka ja sen hän levitti eteensä kirkonpenkille. Vääpeli huomasi kortit ja sanoi: "Sotamies, kortit pois!"
Kirkonmenojen jälkeen sotamies vangittiin ja vietiin kenttäoikeuteen. Sotatuomari käski: "Perustelkaa tekonne tai rankaisen teitä kovemmin kuin ketään koskaan." Sotamies vastasi: "Herra sotatuomari! Olen ollut pitkällä marssilla melkein koko viikon, eikä minulla ole Raamattua eikä rukouskirjaa, mutta toivon, että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni." Näin sanoen sotamies aloitti kertomuksensa.
"Katsokaas, herra sotatuomari. Kun näen ässän, muistan, että on vain yksi Jumala. Kakkosesta muistan, että Raamatussa on kaksi osaa, Vanha- ja Uusi testamentti. Kun näen kolmosen, ajattelen Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Kun näen viitosen, ajattelen viittä viisasta neitsyttä, jotka laittoivat lamppunsa kuntoon. Yhteensä heitä oli kymmenen, viisi ymmärtäväistä, jotka pelastuivat ja viisi tyhmää, joilta ovi suljettiin.
Kun näen kuutosen, tulee mieleeni, että Jumala loi Taivaan ja Maan kuudessa päivässä. Kun näen seiskan, muistan, että seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi. Kun näen kasin, ajattelen niitä kahdeksaa oikeamielistä, jotka Jumala pelasti vedenpaisumuksesta. Ne olivat Nooa, hänen vaimonsa, heidän poikansa ja poikiensa vaimot. Kun näen ysin, ajattelen spitaalisia, jotka Vapahtajamme puhdisti vaivoistaan. Yhdeksän kymmenestä ei edes kiittänyt häntä siitä. Kun näen kympin, ajattelen kymmentä käskyä, jotka Jumala antoi Moosekselle kivitauluissa.
Kun näen kuninkaan, muistan, että on vain yksi Taivasten valtakunnan kuningas, Jumala Kaikkivaltias. Ja kun näen kuningattaren, ajattelen Neitsyt Mariaa, joka on Taivasten Valtakunnan kuningatar. Sotilas on paholainen. Kun lasken yhteen korttipakan pisteet, saan 364, niitä on vain yksi vähemmän kuin on päiviä vuodessa. Maita on neljä, yhtä monta, kuin on viikkoja kuukaudessa. Kuvakortteja on yhteensä kaksitoista, yhtä monta, kuin kuukausia on vuodessa. Kussakin maassa on 13 korttia, yhtä monta, kuin on viikkoja neljäsosavuodessa.
Kuten huomaatte, herra sotatuomari, korttipakka on minulla Raamattu, almanakka ja rukouskirja."Mahtava sanoitus on korttipakassa.
Olin kokonaan unohtanut ne.
Olivatko päätösanat Tämä tarina on tosi?
Kiitos, pitääpä säilyttää teksti. - illantorkku
Hintriika kirjoitti:
Kun sekä minun että mieheni työpaikka oli aikanaan Helsingissä Kalliossa, ajoimme joka aamu Sturenkatua pitkin töihin. Ensin tuli nokkaan ihana tuoreen pullan tuoksu, kun mentiin leipomon ohi. Sitten tuoksui kahvi, kun ajettiin paahtimon ohi.
Niin nautimme joka-aamuiset pullakahvimme 15 vuoden ajan suoraan auton etupenkille tarjoiltuina!Kahvia olisi, tervetuloa nauttimaan seurakseni.
Puuron jälkeen se maistuu. Pullaakin olisi
mutta minulle maistuu juustovoileipä.
Kotimainen emmentaali maistuu. - Katleija-T
illantorkku kirjoitti:
Kahvia olisi, tervetuloa nauttimaan seurakseni.
Puuron jälkeen se maistuu. Pullaakin olisi
mutta minulle maistuu juustovoileipä.
Kotimainen emmentaali maistuu.Nyt kun luen kirjoituksianne niin pakko mennä keittämään santsikuppi kahveeta, sillä aamukahvini juonnista on jo 2,5 tuntia aikaa.
Leipomon ohi minäkin aikoinani pyöräilin töihin ja ihanat ruileivän ja viinereiden tuoksu tuli nenääni. - Jostain syystä
T.RAUTAVAARA kirjoitti:
Korttipakka
Tämä on vanha tositarina. Kerran sota-aikana tapahtui näin: Oli oltu pitkällä marssilla ja komppania oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja vääpeli komensi pojat kirkkoon. Kun pappi luki rukouksen. Ne, joilla oli rukouskirja, ottivat sen esiin.
Mutta yhdellä sotilaalla ei ollut muuta kuin korttipakka ja sen hän levitti eteensä kirkonpenkille. Vääpeli huomasi kortit ja sanoi: "Sotamies, kortit pois!"
Kirkonmenojen jälkeen sotamies vangittiin ja vietiin kenttäoikeuteen. Sotatuomari käski: "Perustelkaa tekonne tai rankaisen teitä kovemmin kuin ketään koskaan." Sotamies vastasi: "Herra sotatuomari! Olen ollut pitkällä marssilla melkein koko viikon, eikä minulla ole Raamattua eikä rukouskirjaa, mutta toivon, että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni." Näin sanoen sotamies aloitti kertomuksensa.
"Katsokaas, herra sotatuomari. Kun näen ässän, muistan, että on vain yksi Jumala. Kakkosesta muistan, että Raamatussa on kaksi osaa, Vanha- ja Uusi testamentti. Kun näen kolmosen, ajattelen Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Kun näen viitosen, ajattelen viittä viisasta neitsyttä, jotka laittoivat lamppunsa kuntoon. Yhteensä heitä oli kymmenen, viisi ymmärtäväistä, jotka pelastuivat ja viisi tyhmää, joilta ovi suljettiin.
Kun näen kuutosen, tulee mieleeni, että Jumala loi Taivaan ja Maan kuudessa päivässä. Kun näen seiskan, muistan, että seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi. Kun näen kasin, ajattelen niitä kahdeksaa oikeamielistä, jotka Jumala pelasti vedenpaisumuksesta. Ne olivat Nooa, hänen vaimonsa, heidän poikansa ja poikiensa vaimot. Kun näen ysin, ajattelen spitaalisia, jotka Vapahtajamme puhdisti vaivoistaan. Yhdeksän kymmenestä ei edes kiittänyt häntä siitä. Kun näen kympin, ajattelen kymmentä käskyä, jotka Jumala antoi Moosekselle kivitauluissa.
Kun näen kuninkaan, muistan, että on vain yksi Taivasten valtakunnan kuningas, Jumala Kaikkivaltias. Ja kun näen kuningattaren, ajattelen Neitsyt Mariaa, joka on Taivasten Valtakunnan kuningatar. Sotilas on paholainen. Kun lasken yhteen korttipakan pisteet, saan 364, niitä on vain yksi vähemmän kuin on päiviä vuodessa. Maita on neljä, yhtä monta, kuin on viikkoja kuukaudessa. Kuvakortteja on yhteensä kaksitoista, yhtä monta, kuin kuukausia on vuodessa. Kussakin maassa on 13 korttia, yhtä monta, kuin on viikkoja neljäsosavuodessa.
Kuten huomaatte, herra sotatuomari, korttipakka on minulla Raamattu, almanakka ja rukouskirja."pyyhin kyyneleitä lukiessani.
Kuulin myös Tapio Rautavaaran äänen mielessäni. T.RAUTAVAARA kirjoitti:
Korttipakka
Tämä on vanha tositarina. Kerran sota-aikana tapahtui näin: Oli oltu pitkällä marssilla ja komppania oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja vääpeli komensi pojat kirkkoon. Kun pappi luki rukouksen. Ne, joilla oli rukouskirja, ottivat sen esiin.
Mutta yhdellä sotilaalla ei ollut muuta kuin korttipakka ja sen hän levitti eteensä kirkonpenkille. Vääpeli huomasi kortit ja sanoi: "Sotamies, kortit pois!"
Kirkonmenojen jälkeen sotamies vangittiin ja vietiin kenttäoikeuteen. Sotatuomari käski: "Perustelkaa tekonne tai rankaisen teitä kovemmin kuin ketään koskaan." Sotamies vastasi: "Herra sotatuomari! Olen ollut pitkällä marssilla melkein koko viikon, eikä minulla ole Raamattua eikä rukouskirjaa, mutta toivon, että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni." Näin sanoen sotamies aloitti kertomuksensa.
"Katsokaas, herra sotatuomari. Kun näen ässän, muistan, että on vain yksi Jumala. Kakkosesta muistan, että Raamatussa on kaksi osaa, Vanha- ja Uusi testamentti. Kun näen kolmosen, ajattelen Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Kun näen viitosen, ajattelen viittä viisasta neitsyttä, jotka laittoivat lamppunsa kuntoon. Yhteensä heitä oli kymmenen, viisi ymmärtäväistä, jotka pelastuivat ja viisi tyhmää, joilta ovi suljettiin.
Kun näen kuutosen, tulee mieleeni, että Jumala loi Taivaan ja Maan kuudessa päivässä. Kun näen seiskan, muistan, että seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi. Kun näen kasin, ajattelen niitä kahdeksaa oikeamielistä, jotka Jumala pelasti vedenpaisumuksesta. Ne olivat Nooa, hänen vaimonsa, heidän poikansa ja poikiensa vaimot. Kun näen ysin, ajattelen spitaalisia, jotka Vapahtajamme puhdisti vaivoistaan. Yhdeksän kymmenestä ei edes kiittänyt häntä siitä. Kun näen kympin, ajattelen kymmentä käskyä, jotka Jumala antoi Moosekselle kivitauluissa.
Kun näen kuninkaan, muistan, että on vain yksi Taivasten valtakunnan kuningas, Jumala Kaikkivaltias. Ja kun näen kuningattaren, ajattelen Neitsyt Mariaa, joka on Taivasten Valtakunnan kuningatar. Sotilas on paholainen. Kun lasken yhteen korttipakan pisteet, saan 364, niitä on vain yksi vähemmän kuin on päiviä vuodessa. Maita on neljä, yhtä monta, kuin on viikkoja kuukaudessa. Kuvakortteja on yhteensä kaksitoista, yhtä monta, kuin kuukausia on vuodessa. Kussakin maassa on 13 korttia, yhtä monta, kuin on viikkoja neljäsosavuodessa.
Kuten huomaatte, herra sotatuomari, korttipakka on minulla Raamattu, almanakka ja rukouskirja."kun on vielä totta.Se kertoo senkin että missä mielessä ja kuka on pelaajana.Kun sillä sotilaalla oli kortit raamattuan ei se nillä pelannut.
Tekee mieli kertoa mikä minua tänään puhutteli.Illalla miuna nuorempi sisarpuoli joka oli halvaantutnut oikealta puolelta,halvaantui vasemmalta puolen.Käsi oli kun rautainen ei noussut petistä eikä minuun reagoinut.
Tunnin verran oottelin kun saivat tutkimukset ja ambulanssiin.Lueskelin joutessani kaikki rukoukset mitkä muistin.Ihan nuin vain sivussa ihan iloisena samalla juttelin hoitajien kanssa.Kahdestaan ollessa lauloin kuoron laulun hiljaa,herra on minun paimeneni.
Aamulla toinen sisko soitti että Ulla oli niin virkistynyt että terveempi kun ennen.toivat kotiin yöllä.
Nyt olen kiitollinen tämän kertomuksen sanoma on että Luoja ei katso henkilöön.- kopsaile vainen
Sävel kateissa kirjoitti:
Mahtava sanoitus on korttipakassa.
Olin kokonaan unohtanut ne.
Olivatko päätösanat Tämä tarina on tosi?
Kiitos, pitääpä säilyttää teksti."...ja tämä tarina on tosi!"
- mieluisin minulle
pääsky kirjoitti:
kun on vielä totta.Se kertoo senkin että missä mielessä ja kuka on pelaajana.Kun sillä sotilaalla oli kortit raamattuan ei se nillä pelannut.
Tekee mieli kertoa mikä minua tänään puhutteli.Illalla miuna nuorempi sisarpuoli joka oli halvaantutnut oikealta puolelta,halvaantui vasemmalta puolen.Käsi oli kun rautainen ei noussut petistä eikä minuun reagoinut.
Tunnin verran oottelin kun saivat tutkimukset ja ambulanssiin.Lueskelin joutessani kaikki rukoukset mitkä muistin.Ihan nuin vain sivussa ihan iloisena samalla juttelin hoitajien kanssa.Kahdestaan ollessa lauloin kuoron laulun hiljaa,herra on minun paimeneni.
Aamulla toinen sisko soitti että Ulla oli niin virkistynyt että terveempi kun ennen.toivat kotiin yöllä.
Nyt olen kiitollinen tämän kertomuksen sanoma on että Luoja ei katso henkilöön.Tämä paimenpsalmi on ollut minulle mieluisin jo ihan nuoruudesta saakka. Useimmat hartauspuheet ovat tästä johdettuja.
Tippa tuli minullekin silmään, sillä sen on minun uskontunnustukseni. - psalttari
pääsky kirjoitti:
kun on vielä totta.Se kertoo senkin että missä mielessä ja kuka on pelaajana.Kun sillä sotilaalla oli kortit raamattuan ei se nillä pelannut.
Tekee mieli kertoa mikä minua tänään puhutteli.Illalla miuna nuorempi sisarpuoli joka oli halvaantutnut oikealta puolelta,halvaantui vasemmalta puolen.Käsi oli kun rautainen ei noussut petistä eikä minuun reagoinut.
Tunnin verran oottelin kun saivat tutkimukset ja ambulanssiin.Lueskelin joutessani kaikki rukoukset mitkä muistin.Ihan nuin vain sivussa ihan iloisena samalla juttelin hoitajien kanssa.Kahdestaan ollessa lauloin kuoron laulun hiljaa,herra on minun paimeneni.
Aamulla toinen sisko soitti että Ulla oli niin virkistynyt että terveempi kun ennen.toivat kotiin yöllä.
Nyt olen kiitollinen tämän kertomuksen sanoma on että Luoja ei katso henkilöön.Herra on minun paimeneni
1
Daavidin psalmi.
Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
2 Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.
3 Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
4 Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
5 Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
6 Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. - suhteen muutos
psalttari kirjoitti:
Herra on minun paimeneni
1
Daavidin psalmi.
Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
2 Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.
3 Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
4 Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
5 Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
6 Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.Tässä psalmissa tapahtuu mielenkiintoinen muutos.
Neljässä ensi jakeessa kerrotaan Hyvästä Paimenesta yksikön kolmannessa persoonassa.
Lopussa suhde muuttuu läheiseksi;
"Sinä olet kanssani". - reetta2
pääsky kirjoitti:
kun on vielä totta.Se kertoo senkin että missä mielessä ja kuka on pelaajana.Kun sillä sotilaalla oli kortit raamattuan ei se nillä pelannut.
Tekee mieli kertoa mikä minua tänään puhutteli.Illalla miuna nuorempi sisarpuoli joka oli halvaantutnut oikealta puolelta,halvaantui vasemmalta puolen.Käsi oli kun rautainen ei noussut petistä eikä minuun reagoinut.
Tunnin verran oottelin kun saivat tutkimukset ja ambulanssiin.Lueskelin joutessani kaikki rukoukset mitkä muistin.Ihan nuin vain sivussa ihan iloisena samalla juttelin hoitajien kanssa.Kahdestaan ollessa lauloin kuoron laulun hiljaa,herra on minun paimeneni.
Aamulla toinen sisko soitti että Ulla oli niin virkistynyt että terveempi kun ennen.toivat kotiin yöllä.
Nyt olen kiitollinen tämän kertomuksen sanoma on että Luoja ei katso henkilöön.Olen aina ollut sitä mieltä että teillä pohjoisen,koillismaan ja itärajan tuntumassa eläjillä on Luojan antamana lahjana aito myötäelämisen taito. Pyyteetön toisen puolesta rukoileva ja hänen vastoinkäymisiinsä vilpittömästi suhtautuva mieli, joka lähtee suoraan sydämen sopukoista. Se on lahja jota kaikille ei ole annettu.
Joskus kylmin värein ajattelen lähimmäisestä välinpitämättömia henkilöitä.
Ole onnellinen Pääsky lahjastasi olla vierellä kulkija silloin kun lähimmäiselläsi on vaikeuksia. Vaikeuksien keskellä tulemme huomaamaan aidon tukijan ja ystävän. Ullalle annoit sisäistä voimaa uuden tilanteen kohdatessa.
Auringon loistetta elämäänne. reetta2 kirjoitti:
Olen aina ollut sitä mieltä että teillä pohjoisen,koillismaan ja itärajan tuntumassa eläjillä on Luojan antamana lahjana aito myötäelämisen taito. Pyyteetön toisen puolesta rukoileva ja hänen vastoinkäymisiinsä vilpittömästi suhtautuva mieli, joka lähtee suoraan sydämen sopukoista. Se on lahja jota kaikille ei ole annettu.
Joskus kylmin värein ajattelen lähimmäisestä välinpitämättömia henkilöitä.
Ole onnellinen Pääsky lahjastasi olla vierellä kulkija silloin kun lähimmäiselläsi on vaikeuksia. Vaikeuksien keskellä tulemme huomaamaan aidon tukijan ja ystävän. Ullalle annoit sisäistä voimaa uuden tilanteen kohdatessa.
Auringon loistetta elämäänne.itkettää.Nähdessäni en siihen mitenkään regoinut vaan laululla sain itselleni ja siskolle turvallisen mielen.
Olen itse pelkuri ja ajattelinn miten siinä Ullan paikalla pelkäisin.
Psalmista ja sen muistamisesta ulkoa saan kiittää meidän kanttoria.Siinä on niin kaunis sävel se muuttuu välillä ihan toiseksi niikuin sanatkin.- pullakahvi
Katleija-T kirjoitti:
Nyt kun luen kirjoituksianne niin pakko mennä keittämään santsikuppi kahveeta, sillä aamukahvini juonnista on jo 2,5 tuntia aikaa.
Leipomon ohi minäkin aikoinani pyöräilin töihin ja ihanat ruileivän ja viinereiden tuoksu tuli nenääni.Primulassa maistui pullakahvi.
Elanto oli toinen ja sitten keskustassa
HOK:n tavaratalo, jossa oli porrashissi jo 1950-luvulla.
Suomalaiselle Klubille isäntämme vei joskus yli neljä vuosikymmentä sitten lounaalle. Se oli ja taitaa olla edelleenkin "herrojen kerho". - Katleija-T
pullakahvi kirjoitti:
Primulassa maistui pullakahvi.
Elanto oli toinen ja sitten keskustassa
HOK:n tavaratalo, jossa oli porrashissi jo 1950-luvulla.
Suomalaiselle Klubille isäntämme vei joskus yli neljä vuosikymmentä sitten lounaalle. Se oli ja taitaa olla edelleenkin "herrojen kerho".Ons sellaista paikkaa vielä olemassa? Joskus nuorena 50 v sitten käytiin työporukan kanssa Hesassa messuilla ja kahvilla Primulassa. Olikos se jossain messuhallin lähellä?
- Uskontunnustus-luettelo, joka
mieluisin minulle kirjoitti:
Tämä paimenpsalmi on ollut minulle mieluisin jo ihan nuoruudesta saakka. Useimmat hartauspuheet ovat tästä johdettuja.
Tippa tuli minullekin silmään, sillä sen on minun uskontunnustukseni.kirkoissa luetellaan yhteen ääneen, kauhistuttaa minua. - Uskonko yhteenkään luetelluista? -Tunnustus- sana vielä.
- ii-li
pääsky kirjoitti:
että kortissa olisi mitään huonoa.Sanoinkin että te pelaatte sivistyneesti.Peliin on kuulunut kova noituminen ja ennen viinakattilan vieressä.Monta päivää.En saa pois sitä pimeää kuvaa minkä siitä on jäänyt.
Spiritismi liikkuu itsestään.Sinä et ole ollut oikeassa porukassa.Toiset ovat voimakkammpia hengeltään siinä.Se ei puhu totta mutta se liikkuu oikeassa porukassa.Jos huoneessa on sellainen joka ei usko että se liikkuu se ei liiku ennen kuin se lähtee.
Se käskee menemään jonnekkin käskee hukuttautumaan.Meitä käski mennä kuoleman paikkaan.Aikuisena.Ystävääni käski hypätä lampeen vei ensin sen rannalle.
Jos humalaisella nuorella on pyssy ja se pelaa niin se käskee sen ampua.Se teitää pahaa.
Tarot korteista en tiedä mutta jos näen ne jollain pidän sitä vähän höyrähtäneenä.Meillä ei läträtty myöskään viinan kanssa. Meillä ei suvaittu alkoholia ollenkaan missään muodossa.
Ainoa ihminen, jonka tiesin olevan joskus humalassa oli naapurin setä. Siitä nousi naapurin perheen sisällä sellainen haloo, että äiti lähti tiehensä ja vei lapset mukanaan. (Tosin hän palasi parin viikon kuluttua, ja miehen juopottelu jäi siihen.)
Olen tainnut kasvaa aikalailla pumpulissa! Kyllä siitä keskiluokkaisesta tiukkapipoisuudesta on ollut hyötyäkin. Olen tosiaankin saanut elää lapsuuden, jossa ei ollut päihteiden mörköä eikä pimeyden voimia. - Vaikka olin uskovasta kodista, niin minua ei koskaan painostettu uskonnon varjolla. Kävin pyhäkoulussa omasta tahdostani. Uskonto oli normaalia elämää. Ei siitä sen kummemmin puhuttu. Päinvastoin, harvoin meillä niistä asioista puhuttiin ollenkaan kotona. Vastattiin kyllä, jos kysyi.
Minun on vähän vaikea asettua sellaisen ihmisen asemaan, joka lapsuudesta lähtien on nähnyt päihteiden liikakäyttöä. Meidän pikkukaupungissamme sosiaalinen kontrolli oli kovaa. Juorut levisivät kulovalkean tavoin. Kenelläkään ei ollut varaa "menettää kasvojaan". Totta puhuen, olin melkein 30-vuotias, kun kävin elämäni ensimmäisen kerran Alkossa. Silloinkin hain likööriä työnantajan lehdistötilaisuutta varten. Katleija-T kirjoitti:
Ons sellaista paikkaa vielä olemassa? Joskus nuorena 50 v sitten käytiin työporukan kanssa Hesassa messuilla ja kahvilla Primulassa. Olikos se jossain messuhallin lähellä?
Messuhalli oli aikaisemmin Töölössä, nykyisin Pasilassa.
Töölössä oleva nykyisin Kisahalli.- ii-li
pääsky kirjoitti:
kun on vielä totta.Se kertoo senkin että missä mielessä ja kuka on pelaajana.Kun sillä sotilaalla oli kortit raamattuan ei se nillä pelannut.
Tekee mieli kertoa mikä minua tänään puhutteli.Illalla miuna nuorempi sisarpuoli joka oli halvaantutnut oikealta puolelta,halvaantui vasemmalta puolen.Käsi oli kun rautainen ei noussut petistä eikä minuun reagoinut.
Tunnin verran oottelin kun saivat tutkimukset ja ambulanssiin.Lueskelin joutessani kaikki rukoukset mitkä muistin.Ihan nuin vain sivussa ihan iloisena samalla juttelin hoitajien kanssa.Kahdestaan ollessa lauloin kuoron laulun hiljaa,herra on minun paimeneni.
Aamulla toinen sisko soitti että Ulla oli niin virkistynyt että terveempi kun ennen.toivat kotiin yöllä.
Nyt olen kiitollinen tämän kertomuksen sanoma on että Luoja ei katso henkilöön.Se meni siis ohi! Kiitos yläkertaan! Onnittelen sisaresi parantumista.
Psalmi 23 on minunkin lempipsalmejani. Erityisesti se kohta "Sinä valmistat minulle pöydän vihollisieni silmien eteen". Siinä on jotakin uhmakasta ja rohkaisevaa. Meidän ei tosiaankaan tarvitse välittää vihollisista eikä mistään, kun Herra on meidän paimenemme.
Sairaus on yksi vihollinen. Sitten on ihan ihmisiä tai valtioita, jotka ovat vihollisia. Kuinkahan paljon Suomessa mahdettiin aikoinaan rukoilla sen asian puolesta, ettei Neuvostoliitto enää uhkailisi? Koko Neuvostoliiton valtio hävisi ja hajosi, vaikka sitä pidettiin voittamattomana.
Muistan lapsuudestani yhden ihmeparantumisen. Henkilöllä oli todettu kasvain. Hänet oli määrä leikata. Hänen puolestaan rukoiltiin paljon. Kun leikkaus tehtiin, niin kasvain oli poissa. Kukaan ei osannut selittää, miten se oli mahdollista. Väärästä diagnoosista ei ollut kysymys. - fiiuliN
ii-li kirjoitti:
Meillä ei läträtty myöskään viinan kanssa. Meillä ei suvaittu alkoholia ollenkaan missään muodossa.
Ainoa ihminen, jonka tiesin olevan joskus humalassa oli naapurin setä. Siitä nousi naapurin perheen sisällä sellainen haloo, että äiti lähti tiehensä ja vei lapset mukanaan. (Tosin hän palasi parin viikon kuluttua, ja miehen juopottelu jäi siihen.)
Olen tainnut kasvaa aikalailla pumpulissa! Kyllä siitä keskiluokkaisesta tiukkapipoisuudesta on ollut hyötyäkin. Olen tosiaankin saanut elää lapsuuden, jossa ei ollut päihteiden mörköä eikä pimeyden voimia. - Vaikka olin uskovasta kodista, niin minua ei koskaan painostettu uskonnon varjolla. Kävin pyhäkoulussa omasta tahdostani. Uskonto oli normaalia elämää. Ei siitä sen kummemmin puhuttu. Päinvastoin, harvoin meillä niistä asioista puhuttiin ollenkaan kotona. Vastattiin kyllä, jos kysyi.
Minun on vähän vaikea asettua sellaisen ihmisen asemaan, joka lapsuudesta lähtien on nähnyt päihteiden liikakäyttöä. Meidän pikkukaupungissamme sosiaalinen kontrolli oli kovaa. Juorut levisivät kulovalkean tavoin. Kenelläkään ei ollut varaa "menettää kasvojaan". Totta puhuen, olin melkein 30-vuotias, kun kävin elämäni ensimmäisen kerran Alkossa. Silloinkin hain likööriä työnantajan lehdistötilaisuutta varten.Ei tarvinnut minunkaan lapsuudessa kärsiä alkoholista perhepiirissä, enkä tosiaan muista nähneenikään humalaista koskaan.
Olin 15 vuotias kun Tampereella asuva siskoni tuli käymään ja toi isälle tuomisinaan viinapullon.
Isä oli ikkunan karmien välissä "käyttänyt" punaisista viinimarjoista "viiniä" .
Kutsui naapurin "piikkopaidassa" kulkevan isännän kyläilemään ja sitten yhdessä maisteltiin sekoitusta jossa oli viinimarja tuotteeseen lisätty Tampereelta tuotua.. luultavasti Koskenkorvaa.
Olin niin vihainen isälle ja kävelin lähellä olevassa metsässä kiukkuani purkaen.
Mutta kun tulin kotiin lähti "piikopaitainen" omaan kotiinsa ja isä istui tuolilla ämpäri edessään oksentaen koko illan.
Senjälkeen en hänen nähnyt alkoholia nauttivan, jos en ollut ennemminkään. - Rakastavaisten yritys
satu kirjoitti:
Messuhalli oli aikaisemmin Töölössä, nykyisin Pasilassa.
Töölössä oleva nykyisin Kisahalli.Katselin tuossa hieman Primulan historiaa.
Rääkkylästä kotoisin oleva nuorimies palkattiin pomoksi ja pian hän osti sen nuorikkonsa kanssa.
Olisi mielenkiintoista tietää muita tällaisia tarinoita rohkeista nuorista.
http://www.primula.fi/asp/system/empty.asp?P=87&VID=default&SID=922323083977215&S=0&C=26320 - papin julkinen
Uskontunnustus-luettelo, joka kirjoitti:
kirkoissa luetellaan yhteen ääneen, kauhistuttaa minua. - Uskonko yhteenkään luetelluista? -Tunnustus- sana vielä.
sko on jokaisen oma asia, mutta papin on pitäydyttävä Raamatun, tunnustuskirjojen ja kirkkolain mukaisessa opetuksessa.
- !!!
70-vuotiaiden leppoisa kahvipöytä. Liity rohkeasti seuraan keskustelemaan!
Minusta on hyvä, ettei täällä ole mitään sisäpiiriä, että saa todella rohkeasti liittyä seuraan.
Seuraahan me kaipaammekin, ja vuoropuhelua.
Kiitos kaikille hyvästä seurasta!- *hemuli
Joo, ei ole kahdenkesken takkuamista eikä sisäpiirihöpinää, ei torahampaiden näyttämistäkään. Melkein tyyppi kuin tyyppi voi yhtyä halutessaan kuhunkin aiheeseen. Kivaa luettavaa, viihtyisää. Säilyköön kauan.
- Presidentti-sekoitus
*hemuli kirjoitti:
Joo, ei ole kahdenkesken takkuamista eikä sisäpiirihöpinää, ei torahampaiden näyttämistäkään. Melkein tyyppi kuin tyyppi voi yhtyä halutessaan kuhunkin aiheeseen. Kivaa luettavaa, viihtyisää. Säilyköön kauan.
Merkillistä, että kahvikin on parempaa kun siihen sekoitetaan erilaisia papuja sopivassa
suhteessa ja paahdetaan "hiljaisella tulella". - Markeliina
*hemuli kirjoitti:
Joo, ei ole kahdenkesken takkuamista eikä sisäpiirihöpinää, ei torahampaiden näyttämistäkään. Melkein tyyppi kuin tyyppi voi yhtyä halutessaan kuhunkin aiheeseen. Kivaa luettavaa, viihtyisää. Säilyköön kauan.
(meinasinpa kirjoittaa tuohon alkuun, että totta puhut puluseni), mutta eihän se nyt oikein sovi näin löyhässä tuttavuussuhteessa.
On todella mukava kirjoittaa, kun uskaltaa astua rekisteröimättömänä ketjuun mukaan.
Minäkin pistän sanan sinne, toisen tänne. En harrasta hirveän pitkiä sepustuksia eikä minulla ole taitoakaan hirveästi runoilla.
Tällaisia sekaketjuja ihmiset näköjään kaipaavat. - pannumyssy
Presidentti-sekoitus kirjoitti:
Merkillistä, että kahvikin on parempaa kun siihen sekoitetaan erilaisia papuja sopivassa
suhteessa ja paahdetaan "hiljaisella tulella".Nyt hissukseen, korvatulpat ja pannumyssy päähän, hyvät ajat menossa, riitelijät viisi kuusi porrasta tuonnempana torahampaita näyttelevät ja pian tämänkin kimpussa.
- Tunnelmoiden
pannumyssy kirjoitti:
Nyt hissukseen, korvatulpat ja pannumyssy päähän, hyvät ajat menossa, riitelijät viisi kuusi porrasta tuonnempana torahampaita näyttelevät ja pian tämänkin kimpussa.
Tulisitko kanssani iltapalalle?
Pientä maittavaa suolapalaa,
lasi täyteläistä punaviiniä,
alkupaloitksi tietysti tarkoitan.
Iltahan on vielä nuori. - Sininen Enkeli
Tunnelmoiden kirjoitti:
Tulisitko kanssani iltapalalle?
Pientä maittavaa suolapalaa,
lasi täyteläistä punaviiniä,
alkupaloitksi tietysti tarkoitan.
Iltahan on vielä nuori.Yömyssyllekö tulisit?
Lasissamme Sininen Enkeli
sen punaisille huulillesi
kauniin kontrastin toisi
kanssa kynttilän liekin
lepattavan. - Vanhapoikamies
Sininen Enkeli kirjoitti:
Yömyssyllekö tulisit?
Lasissamme Sininen Enkeli
sen punaisille huulillesi
kauniin kontrastin toisi
kanssa kynttilän liekin
lepattavan.Uskaltaisinko kysyä, josko saisin tarjota nuoruusaikani mielisekoituksen; Ampiaisen?
Sitten pyytäisimme soittoruokalassa orkesteria soittamaan vaikkapa
Rimski-Korsakovin Kimalaisen lento.
Voisin kertoa sinulle tamaän stoorin vaikkapa näin Paavo Helistön tapaan:
http://personal.inet.fi/koti/paavo.helisto/jutut/kimalai.html - lapsuudesta
Vanhapoikamies kirjoitti:
Uskaltaisinko kysyä, josko saisin tarjota nuoruusaikani mielisekoituksen; Ampiaisen?
Sitten pyytäisimme soittoruokalassa orkesteria soittamaan vaikkapa
Rimski-Korsakovin Kimalaisen lento.
Voisin kertoa sinulle tamaän stoorin vaikkapa näin Paavo Helistön tapaan:
http://personal.inet.fi/koti/paavo.helisto/jutut/kimalai.html"Kimalaisen lento".
Satukin hyvä! Thanks! - M Kuusisto
lapsuudesta kirjoitti:
"Kimalaisen lento".
Satukin hyvä! Thanks!Tai miksi en kertoisi sinulle tai mahdollisesti kuulisin sinun kertomanasi.
Pushkin on mielikirjailijani.Valssiin tahtoisin mielelläni mukaan myös...
"Itävallan kyläpääskyset" - kirjosieppo käy
lapsuudesta kirjoitti:
"Kimalaisen lento".
Satukin hyvä! Thanks!Kirjosieppo pesii usein lintulaudalleni
ja on mielenkiintoinen vipeltäjä,
mutta viskisieppoja kartan.
"Varasteleva harakka" on mielenkiintoinen kuulla ja nähdäkin
- naapurin pihamaalla. - Presidentti-sekoitus
Markeliina kirjoitti:
(meinasinpa kirjoittaa tuohon alkuun, että totta puhut puluseni), mutta eihän se nyt oikein sovi näin löyhässä tuttavuussuhteessa.
On todella mukava kirjoittaa, kun uskaltaa astua rekisteröimättömänä ketjuun mukaan.
Minäkin pistän sanan sinne, toisen tänne. En harrasta hirveän pitkiä sepustuksia eikä minulla ole taitoakaan hirveästi runoilla.
Tällaisia sekaketjuja ihmiset näköjään kaipaavat.Katsokaamme miten pulu uis.
Olen kovin yllättynyt hyvästä ja antoisasta tarinoinnista, johon niin monet ovat kantaneet kortensa yhteiseen kekoon.
- Presidentti-Sekoitus
Yllätyksenäkö tulit tuo bentseenitiedoitus?
Kahvikupposessammehan tiedämme olevan piristävää kofeiinia. Joku sanoo kiehutettaessa siihen tulevan parkkihappoa.
Mitä kaikkia "myrkkyjä" tietämättämme saammekaan "nautintoaineistamme"?
http://www.novalab.fi/vesi.htmlOlen muutamia vuosia käyttänyt Brita-suodatinta kraanaveden parantamiseen.
Minusta se kyllä on hyvä, olen ajatellut jatkaa sen käyttöä.
Mitä mieltä siitä?- Eikka
satu kirjoitti:
Olen muutamia vuosia käyttänyt Brita-suodatinta kraanaveden parantamiseen.
Minusta se kyllä on hyvä, olen ajatellut jatkaa sen käyttöä.
Mitä mieltä siitä?Muista vaihtaa patruuna riittävän usein ja pidä juomakannusi kylmässä jääkaapissasi. Vanha patruuna ja kannu lämpimässä, siitä voi tulla melkoinen pöpöpommi.
Eikka kirjoitti:
Muista vaihtaa patruuna riittävän usein ja pidä juomakannusi kylmässä jääkaapissasi. Vanha patruuna ja kannu lämpimässä, siitä voi tulla melkoinen pöpöpommi.
Hammaslääkärini on puhunut siitä, että pullovedet eivät ole yhtä hyviä kuin tavallinen kraanavesi, että pullovedet pilaavat hampaat, koska niistä puuttuu fluori. Luotan kovasti hänen puheisiinsa, sillä olen käynyt hänellä 30 vuotta ja sinä aikana oppinut todellakin luottamaan. (Jonkin verran ostan pullovesiäkin, mutta aika vähän nykyisin.)
Tuo suodatin poistaa joitain haitallisia aineita.- Presidentti-sekoitus
Voi näitä aikoja! kirjoitti:
Kokemusta on.
Vierailulla ollessani huomasin pöydällä chipsipussin, maistoin. Sitten otin vähän enemmän ja kohta oli pussi tyhjä.
Ostin täyden pussin ja emäntä toi sen pöytään avattuna. Pian se rutistettiin....
Näin se on kuulemma myös virvoitusjuomienkin; ne lisäävät janoa?
Ollenko oikeassa vai vallan väärässä?
- Katleija-T
Onnea leppoisaan kahvipöytään. Pääasia, että juttu luistaa. Kivasti löytyi alkuun kahvista juttua ja siitä sitten kaiken maailman asioihin. Täst mieki tykkään.
- Positiivarit
Positiivarit muistaa ajatuksillaaan jo aamiaispöytääni. Nämä Lauhanpäivä ajatukset sopivat vaikkapa ajatuksina päiväkahvillakin luettaviksi:
AAMUN AJATUS
Uskalla olla sitä, mitä hyvin tiedät
voivasi olla; uskalla olla suurempi
ihminen kuin olet koskaan ollut.
–Norman Vincent Peale - reetta2
Tosi leppoisan keskiviikko iltapäivän vietimme K*K* kahvin merkeissä. 8 naista koolla, lauluja, kortteja eri väreissä, joista jokainen tunnelmoi mitä mieleen juolahtaa. Pikku muisto esineitä joista jälleen ideoitiin mielen maisemia.
Tämä keskiviikko kerho on ollut virkistyspaikka meille eläkeläisille.
Muttä mitä, ilonpilaajakin ilmaantui askarteluhuoneeseen pistäytymään, mitäs ne mummot täällä juoruavat. Nuori mies jonka omakin takki on reikäinen sanoillaan loukkasi meitä. Eipä muuta kun puhtia päälle, joku sanoi istu tuohon, käsitellään ne sinun asiasi ensimmäisenä. Kiire tuli pois ei kaffeekaan kelvannut.Lauloimme
"Metsässä retkeillen käy vapaa-aikas,
huomaat se keino on voittamaton..."
...ja sitten joimme lisää nautinnollisen hyvää kahvia omenamunkkia maistellen. Näin ne päivät kuluvat. Informaation vaihto jäi vähäiseksi. - "vanhapoikamies"
reetta2 kirjoitti:
Tosi leppoisan keskiviikko iltapäivän vietimme K*K* kahvin merkeissä. 8 naista koolla, lauluja, kortteja eri väreissä, joista jokainen tunnelmoi mitä mieleen juolahtaa. Pikku muisto esineitä joista jälleen ideoitiin mielen maisemia.
Tämä keskiviikko kerho on ollut virkistyspaikka meille eläkeläisille.
Muttä mitä, ilonpilaajakin ilmaantui askarteluhuoneeseen pistäytymään, mitäs ne mummot täällä juoruavat. Nuori mies jonka omakin takki on reikäinen sanoillaan loukkasi meitä. Eipä muuta kun puhtia päälle, joku sanoi istu tuohon, käsitellään ne sinun asiasi ensimmäisenä. Kiire tuli pois ei kaffeekaan kelvannut.Lauloimme
"Metsässä retkeillen käy vapaa-aikas,
huomaat se keino on voittamaton..."
...ja sitten joimme lisää nautinnollisen hyvää kahvia omenamunkkia maistellen. Näin ne päivät kuluvat. Informaation vaihto jäi vähäiseksi.Muistan erityisen hyvin erään nuorten parien kerhon, johon yllättäen sain kutsun mukaan vaikka olin vannoutunut vanhapoikamies.
Muutettuani pois paikkakunnalta en enää vuosiin ole kuullut, josko se toimii edelleen.
Silloiset nuoret parit ovat nykyisin jo vaareja ja mummeja. Annan yhteystietoni kun kuulen toiminnastanne.
Jos joku sattuu lukemaan ja muistamaan niin otetaanpa yhteyttä. Minustakin tuli sittemmin ukkomies, jolla on myös jo lapsenlapsiakin.
- vieraanvarainen
Kun tiedän päiväkahville saapuvan hyvän odotetun vieraan niin valitsen mieluisaa musiikkia soimaan taustalle.
Minulla soi paraikaa YLE1, jossa äänitteiden äärellä on Elina Roms. Radion sinfoniaorkestei soittaa.... Päiväkahville ei ole ketään tulossa, mutta laitan kahvin "tippumaan" ihan puolen tunnin kuluttua, joten TERVETULOA seurakseni!
Mitä sinä haluaisit tai tarjoaisit?- vanhapoikamies
Näille mainitsemilleni kerholaisille vinkkinä laittaisin teille soimaan kovin mielelläni "Varisevat lehdet".
- reetta2
vanhapoikamies kirjoitti:
Näille mainitsemilleni kerholaisille vinkkinä laittaisin teille soimaan kovin mielelläni "Varisevat lehdet".
Muistan, muistan ne "Varisevat lehdet" nimenomaan Taito Vainion harmonikasta lähtevinä. Ai sitä vaaleaa kiharapäätä miten hyvin hän musisoi.
Jos löydät sen levyn tuo mukanasi se kerhoon tai soittele sitä meille, sanoja siinä kait ei ollut?
Aina on tilaa yhdelle kaffekupin kanssa.
"Lehdet ei varise mutta värisevät" kaikesta huolimatta. - vanhapoikamies
reetta2 kirjoitti:
Muistan, muistan ne "Varisevat lehdet" nimenomaan Taito Vainion harmonikasta lähtevinä. Ai sitä vaaleaa kiharapäätä miten hyvin hän musisoi.
Jos löydät sen levyn tuo mukanasi se kerhoon tai soittele sitä meille, sanoja siinä kait ei ollut?
Aina on tilaa yhdelle kaffekupin kanssa.
"Lehdet ei varise mutta värisevät" kaikesta huolimatta.Minulle tuli mieleen, että sattuipa somasti kun kerholainen vastaa näin pian palstalla.
Kirjoituksesi sisältö kertoo kuitenkin, ettet sinä voi olla tuohon mainitsemaani kerhoon kuuluva, sillä tuskin kukaan olisi valinnut levylautaselleen sitä Taito Vainion soittamana.
Luulen, että se olisi koettu kovin loukkaavanakin
aivan kuin Sibeliuksen Finlandian esittäminen vaikkapa Toivo Kärjen soittamana.
Olen kuullut tuon sävelmän sen säveltäjän esittämänä viimeksi yli kolme vuosikymmentä sitten ja hänen levynsä ilmestyi jo 1953.
En tiedä josko Maria Kalaniemi saattaisi nykyisin soittaa sen parhaiten?
En malta olla laittamatta linkkiä eräälle hänestä kertovalle sivulle.
http://myrkky.suupohja.fi/paul.htm - Myrkyn poika
vanhapoikamies kirjoitti:
Minulle tuli mieleen, että sattuipa somasti kun kerholainen vastaa näin pian palstalla.
Kirjoituksesi sisältö kertoo kuitenkin, ettet sinä voi olla tuohon mainitsemaani kerhoon kuuluva, sillä tuskin kukaan olisi valinnut levylautaselleen sitä Taito Vainion soittamana.
Luulen, että se olisi koettu kovin loukkaavanakin
aivan kuin Sibeliuksen Finlandian esittäminen vaikkapa Toivo Kärjen soittamana.
Olen kuullut tuon sävelmän sen säveltäjän esittämänä viimeksi yli kolme vuosikymmentä sitten ja hänen levynsä ilmestyi jo 1953.
En tiedä josko Maria Kalaniemi saattaisi nykyisin soittaa sen parhaiten?
En malta olla laittamatta linkkiä eräälle hänestä kertovalle sivulle.
http://myrkky.suupohja.fi/paul.htmVärikäs persoona ja mielenkiintoinen elämäntaival tällä Paul Norbackalla.
Heimo Haitto oli ihmelapsi viulistina ja hänestä kerrottiin muistaakseni jopa elokuvanakin? - Ismo Alanko
Runsaan vuosikymmenen ajan on minua puhutellut Ismo Alanko. Hän on nykypolven eräs hyvä esimerkki "taiteilijaelämästä", josta Seura-lehti kertoi haastattelussaan:
"Laulaja ja lauluntekijä Ismo Alangolle elämä on sillä lailla ihmeellistä, että juuri kun luulee olevansa tasapainossa, tapahtuu jotain, minkä jälkeen makaa taas selällään heikoilla jäillä."
Luettuani tuon linkin PN:sta niin heti alkoi mielessäni soida Ismon laulun sävelet.
Miten usein juuri suuret taiteilijat ovat saaneet kokea IA:n tavoin...juuri kun luulee... - Reetta2 ejk
Myrkyn poika kirjoitti:
Värikäs persoona ja mielenkiintoinen elämäntaival tällä Paul Norbackalla.
Heimo Haitto oli ihmelapsi viulistina ja hänestä kerrottiin muistaakseni jopa elokuvanakin?Jos nyt muistellaan menneitä nuoruusaikoja Taito Vainio oli mielestäni harmonikkataiteilija Paul Norback´n oppilas. Kyllä Vainiokin värisytteli lehtiä harmonikallaan niin että hän tuli suosituksi nuorten tyttöjen keskuudessa ja sai sydämet värisemään.
Maantietokin koheni tämän jutun myötä, Karijoen tiedän, Suupohja ja Myrkky tuli paikallistettua.
Emme todellakaan ole olleet kerhojen muodossa samassa veneessä, mukava oli nyt haastella.
Päivän aloitus on auton renkaiden vaihto ja ilmanpaineiden tarkistus. Nautiskellaan K*K*-kahvin aromeista heti aamutuimaan. - Bötomilainen
Reetta2 ejk kirjoitti:
Jos nyt muistellaan menneitä nuoruusaikoja Taito Vainio oli mielestäni harmonikkataiteilija Paul Norback´n oppilas. Kyllä Vainiokin värisytteli lehtiä harmonikallaan niin että hän tuli suosituksi nuorten tyttöjen keskuudessa ja sai sydämet värisemään.
Maantietokin koheni tämän jutun myötä, Karijoen tiedän, Suupohja ja Myrkky tuli paikallistettua.
Emme todellakaan ole olleet kerhojen muodossa samassa veneessä, mukava oli nyt haastella.
Päivän aloitus on auton renkaiden vaihto ja ilmanpaineiden tarkistus. Nautiskellaan K*K*-kahvin aromeista heti aamutuimaan.On hyvä tarkistaa renkaitten kunto muutenkin
ennen niitten laittoa menopelin alle.
Ilmanpaineet on syytä tarkistaa kuten muutkin asiat aika ajoin.
Muistathan, että öljy on halvinta huoltoa vaikka hinta on kohonnut. Pesu näin keväällä ihan itse tehtynä ja sitten omakätinen kunnon vahaus on sitä hellyyttä, jota autosi kaipaa. Kesän aikana voi sitten huuhtaista vaikka jossain kulkumatkan huoltoaseman pesulassa.
Pyhävuoren Susiluola on tuonut paikkakunnan jopa lehtien palstoille viime vuosina. Monenlaisia tarinoita on kerrottu kautta aikain, mutta toisella kerralla siteen lisää. - Pöntihitinen
Ismo Alanko kirjoitti:
Runsaan vuosikymmenen ajan on minua puhutellut Ismo Alanko. Hän on nykypolven eräs hyvä esimerkki "taiteilijaelämästä", josta Seura-lehti kertoi haastattelussaan:
"Laulaja ja lauluntekijä Ismo Alangolle elämä on sillä lailla ihmeellistä, että juuri kun luulee olevansa tasapainossa, tapahtuu jotain, minkä jälkeen makaa taas selällään heikoilla jäillä."
Luettuani tuon linkin PN:sta niin heti alkoi mielessäni soida Ismon laulun sävelet.
Miten usein juuri suuret taiteilijat ovat saaneet kokea IA:n tavoin...juuri kun luulee...Juuristaan kertoili Ismo Alanko äskettäin tv:ssa.
On todella mielenkiintoista huomata miten monien taiteilijain juuret lähtevät samoilta seuduilta.Aikoinaan kiersi maata Kreetta Haapasalo, joka tuli tunnetuksi soittaessaan ja laulaessaan:
"Mun kanteleeni kauniimmin
taivaassa kerran soi..."
Konsta Jylhän "Vaiennut viulu" soi usein edelleen
ja kamariorkesteri on levyttänyt juuri Sallisen
sävellyksen Aspekteja Peltoniemen Hintriikan surumarssista. - vanhapoikamies
Reetta2 ejk kirjoitti:
Jos nyt muistellaan menneitä nuoruusaikoja Taito Vainio oli mielestäni harmonikkataiteilija Paul Norback´n oppilas. Kyllä Vainiokin värisytteli lehtiä harmonikallaan niin että hän tuli suosituksi nuorten tyttöjen keskuudessa ja sai sydämet värisemään.
Maantietokin koheni tämän jutun myötä, Karijoen tiedän, Suupohja ja Myrkky tuli paikallistettua.
Emme todellakaan ole olleet kerhojen muodossa samassa veneessä, mukava oli nyt haastella.
Päivän aloitus on auton renkaiden vaihto ja ilmanpaineiden tarkistus. Nautiskellaan K*K*-kahvin aromeista heti aamutuimaan.Minulle tuottaa vaikeuksia antaa tunnustusta.
Joskus jonkun vähättely on tarkoitettu vain keskustelun aikaansaamiseksi.
Yhtäläisyyksiä PN:n kanssa toki on.
Monet kerrat olen tanssinut Taito Vainion yhtyeen tahdeissa. Kentien juuri Mänsälän tunnetulla lavalla, josta kymmenlapsisen perheen vesa on lähtöisin. - reetta2
Bötomilainen kirjoitti:
On hyvä tarkistaa renkaitten kunto muutenkin
ennen niitten laittoa menopelin alle.
Ilmanpaineet on syytä tarkistaa kuten muutkin asiat aika ajoin.
Muistathan, että öljy on halvinta huoltoa vaikka hinta on kohonnut. Pesu näin keväällä ihan itse tehtynä ja sitten omakätinen kunnon vahaus on sitä hellyyttä, jota autosi kaipaa. Kesän aikana voi sitten huuhtaista vaikka jossain kulkumatkan huoltoaseman pesulassa.
Pyhävuoren Susiluola on tuonut paikkakunnan jopa lehtien palstoille viime vuosina. Monenlaisia tarinoita on kerrottu kautta aikain, mutta toisella kerralla siteen lisää.Autonhuolto ohjeet ovat paikallaan, mielelläni otan vinkeistä vaarin. Auto on uudehko ja renkaat paineineen OK.
Linkit Paul Norback´n sivuille Myrkkyyn katselin jo illalla. Pyhävuoren Susiluolastakin löytyy todella arvokasta tietoa netistä. Kun vanhenee niin menneet asiatkin tuntuvat kiinnostavilta. Ihme että vasta 1997 tienoilla (ehkä) Susiluolan menneisyys alkoi arkeologeja kiinnostaa. - reetta2
vanhapoikamies kirjoitti:
Minulle tuottaa vaikeuksia antaa tunnustusta.
Joskus jonkun vähättely on tarkoitettu vain keskustelun aikaansaamiseksi.
Yhtäläisyyksiä PN:n kanssa toki on.
Monet kerrat olen tanssinut Taito Vainion yhtyeen tahdeissa. Kentien juuri Mänsälän tunnetulla lavalla, josta kymmenlapsisen perheen vesa on lähtöisin.PN oli toki omaa luokkaansa harmonikka taiteilijana, mutta hyvin ylsivät vaalean kiharapään (Vainio) taidot hämmentämään koulutyttöjen maailmankuvaa.
Ihmetyttää miksi joitakin Luonto on lahjonut runsain mitoin erilaisilla lahjoilla joita he sitten ovat jakaneet kaikkien ihailtaviksi.
Mitalin toinen puoli onkin pysyminen kultaisella keskitiellä. Se on joillekin ollut pieni kompastuskivi. Niin Ilta Välimerellä ja Varisevat lehdet ovat ikisuosikkeja. - Satumaa
reetta2 kirjoitti:
PN oli toki omaa luokkaansa harmonikka taiteilijana, mutta hyvin ylsivät vaalean kiharapään (Vainio) taidot hämmentämään koulutyttöjen maailmankuvaa.
Ihmetyttää miksi joitakin Luonto on lahjonut runsain mitoin erilaisilla lahjoilla joita he sitten ovat jakaneet kaikkien ihailtaviksi.
Mitalin toinen puoli onkin pysyminen kultaisella keskitiellä. Se on joillekin ollut pieni kompastuskivi. Niin Ilta Välimerellä ja Varisevat lehdet ovat ikisuosikkeja.Rohkenenko esittää tanssiinkutsun ?
Unto Mononen oli tuottelias säveltäjä, jota ei somerolaiset ymmärtäneet.
Hänen tangoistaan toivoisin soitettavan
- Satumaa
...rohkaisteun ja kysyn:
- Saanko luvan ? - Reetta2 ejk
Satumaa kirjoitti:
Rohkenenko esittää tanssiinkutsun ?
Unto Mononen oli tuottelias säveltäjä, jota ei somerolaiset ymmärtäneet.
Hänen tangoistaan toivoisin soitettavan
- Satumaa
...rohkaisteun ja kysyn:
- Saanko luvan ?Mielelläni tanssinkutsu on aina niin viehättävää, samalla Satumaa tuo virtuaalisen läheisyyden viestin.
- SÅNGBUKEN/fENIICA
Pyöreän pöydän ritarit
Ritarit nuo pyöreän pöydän
käyvät viiniä maistamaan.
Käyvät viiniä - ei ei,
käyvät viiniä - juu juu,
käyvät viiniä maistamaan.
Pullokaupalla sitä nautin
neito kaunis mun polvellain.
Neito kaunis - ei ei,
neito kaunis - juu juu,
neito kaunis mun polvellain.
Avaa tappi ja suusi myöskin
viini virtaa sun kurkkuusi.
Viini virtaa - ei ei,
viini virtaa - juu juu,
viini virtaa sun kurkkuusi.
Kun mä kuolen, mä toivon että
mut viinikellariin haudataan.
Viinikellariin - ei ei,
viinikellariin - juu juu,
viinikellariin haudataan.
Kylmän ruumiini hautaan kantaa
neljä suurinta juoppoa.
Neljä suurinta - ei ei,
neljä suurinta - juu juu,
neljä suurinta juoppoa.
Hautakirjoitus: "Tässä lepää
juomareittemme kuningas."
Juomareittemme - ei ei,
juomareittemme - juu juu,
juomareittemme kuningas.
sångboken/Fennica
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1898603
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k264738- 504238
- 593792
- 513216
- 502980
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262676- 432491
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.412218Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv382203