Aurinko paistaa lämmittäen mukavasti suojaiseen terassin nurkkaukseen. Istun tuolilla suorastaan idyllisissä olosuhteissa. Yritän tunnistaa pikkulintujen laulusta eri lajeja, taitaa jo peipponenkin viserrellä, ei kai sentään vielä. Ainakin talitiaiset ruokintapaikalla laulelee. Muutoin aamu on hiljainen, kunnes naapurin puolelta alkaa kuulua pienen koiran räksytystä jota pieni poika yrittää komentaa hiljaiseksi. Koira vain yltyy haukunnassaan, ajattelin että ilmeisesti pienen pojan auktoriteetti ei riittänyt koiralle vaan se pikemminkin ärsyyntyi pienen komentelusta. Haukunta jatkuu yhä ja taas tulee komento; "helevetin hurtta ole hilijaa siinä!!" koira haukkuu ja taas ; "helevetin hurtta hilijaa!" Naapurin rouva päästää nyt käskyjä.
Ajatukseni siirtyy kastetotuuteen;
Juu, naapurin rouva on lapsenakastettu kirkon jäsen, melkoisen ronskia on huutelu kastetulta (oikein kastetulta?) Myös naapurin kaikki lapset on tietysti lapsikastetuita ja niin kauan kuin muistan helevettiä ja saatanaa sieltä on kuulunut niin että tienoot raikuu. Mutta todistusta Jeesuksesta ei vielä ole kuulunut. Mikähän siinä on ettei sitä Herraa johon on kastettu kehdata tunnustaa. Tulevatpa vielä meillekin meidän uskovan kodin lapsia opettamaan kiroilemaan. Naapurin penikat! Meidän lapset ei kiroile.
Tällaisessakin pienessä yksityiskohdassa nähdään lapsikasteen harhaisuus.
Sen voi myöntää, että jos koti on aidosti uskovainen koti niin lapsikastetuiden lastenkin elämä on erilainen, eivätkä he kiroile. Mutta suurin osa suomalaisista on epäuskoisia ja silloin lapsikasteen ajatus ei toimi.
Ajatukseni siirtyy kastetotuuteen;
Juu, naapurin rouva on lapsenakastettu kirkon jäsen, melkoisen ronskia on huutelu kastetulta (oikein kastetulta?) Myös naapurin kaikki lapset on tietysti lapsikastetuita ja niin kauan kuin muistan helevettiä ja saatanaa sieltä on kuulunut niin että tienoot raikuu. Mutta todistusta Jeesuksesta ei vielä ole kuulunut. Mikähän siinä on ettei sitä Herraa johon on kastettu kehdata tunnustaa. Tulevatpa vielä meillekin meidän uskovan kodin lapsia opettamaan kiroilemaan. Naapurin penikat! Meidän lapset ei kiroile.
Tällaisessakin pienessä yksityiskohdassa nähdään lapsikasteen harhaisuus.
Sen voi myöntää, että jos koti on aidosti uskovainen koti niin lapsikastetuiden lastenkin elämä on erilainen, eivätkä he kiroile. Mutta suurin osa suomalaisista on epäuskoisia ja silloin lapsikasteen ajatus ei toimi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ajatuksia terassilla kahvikupposen äärellä lämmittää mieltä ja se pistää sielun syövereistä kaikkein likaisimpiakin ajatuksia ja vaikka talitintti visertää, ei se nyvi ja vatkaa eikä kaadu lattialle sätkimään ja talitinttiparka
on elämästään onnellinen, mutta uudestikastettua
ei estä vihanpito ja riena Jumalan totuuttakaan vastaan.
Uskon tunnustaminen ei näillä kulmilta onnistu hellareilta eikä muiltakaan, mutta minä olen saanut
sen johdosta sitä sun tätä.
Kyllä sitä on kiva hengessä kerskua samanmielisten parissa kun he ilakoivat...siinä hengessä?
Jospa todistelisit joutessasi siellä terassilla pakanoille niin ehkä lopettaisivat kiroilemisen ja
joku saattaisi tulla uskoon.
Sitten uskovaisen kodin lapsetkin saattavat olla vielä pakanoitakin pahempia, mutta meidän on heitä seurattava esirukouksillamme ja meidän tulee tietää että Herra on voimallinen pelastamaan niin meidän lapsemme niin kuin kirkon jäsentenkin lapset joten älkäämme olko kerkeitä tuomitsemaan niitä joiden tie näyttää vievän heidät pimeyteen.
lapsikastetut on muka oppisi mukaan ne ainoat oikeat tosiristityt ja heitäkö pitää oikein uskovinakastetuiden mennä evankelioimaan? Miten ihmeessä se niin on? Oletko huomannut ite kuinka ristiriitainen sinun oppisepustuksesi on?
ruotsissa knytbyn pojat pärjää kasteineen?
Uskonlahkojen uudestikasteethan on ihmisen omia kuuliaisuuden tekoja, niin eihän niiden muisto kauan kanna eikä kestä. Suuri osa uudestikastetuista luopuu kokonaan uskostaan ja menee maailmaan syntielämään. Ravintoloissa ja pubeissa istuu paljon sellaisia varsinkin nuoria, jotka on saanut lahkojen upotuskasteen, mutta sitten luopuneet ja menneet maailmaan.
Lapsena saatu oikea kristillinen kaste nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen sen sijaan säilyy aina samana ikuisuuteen asti, koska se on Jumalan ainutkertainen teko.