mieheni kuoli n.3v sitten.Mä jäin sit 3pojan kans yksin ja nyt isona huolena vanhin pojista 17v..joka juo joka vkl loppu ..tappelee yms.humalassa ollessaan puhuu aina isästä ...itkee ...mutta muuten en pysty ollenkaan puhumaan asiasta.tuntuu et tää asia on nyt niin paljon hänen mielessään,mut en tiedä mitä pitäisi tehdä..on niin hirveä pelko tulevaisuudesta jos sama agressiivisuus jatkuu...onkohan ketään joka osais auttaa??
mitä pitäis tehdä
leski-67
71145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
hän menemään juttelemaan jonkun ammattiauttajan kanssa. Tuolla menolla häneltä kyllä karkaa mopo käsistä. Ymmärrettävää kyllä on, että hän purkaa suruaan ja pahaa oloaan tuolla tavoin. Niinhän moni tekee. Muuta en osaa sanoa kuin tsemppiä ja toivottavasti löytyy jokin keino!
viinaahan nuo melkein kaikki näkyy juovan niin isät kuin äiditkin,malli annettu kotoa jos ei sieltä niin vähintäänkin kaupasta ,kaupungilta jne.minkälainen sit lie hänellä koti ollu hoitoon tietenkin yrittää saada, aaa ym sinne menoa ei tietysti toisen puolesta voi tehdä.
mitään syytöksiä en kaipaa..ja mitään alkoholisti kotia meille ei saa tekemälläkään.ei ollu isä viina miehiä enkä itse...on tässä tekemistä muutenkin eikä se viinaa juomalla parane..että isän menetyshän tässä oli kyseessä ja siihen liittyvät jutut...kyllähän mä sen tiedän että suurin osa nuorista ryyppää...mutta se ei ollu se asian ydin...sun tekstistä sai kyllä väistämättä kuvan että vika on mussa tai perheessä...
ulkopuolista apua. Isän kuolema on osunut vaikeaan ikävaiheeseen. Sinuna auttaisin löytämään hyvän ammattiauttajan, jonka kanssa poikasi voisi luottamuksellisesti käsitellä kaikkia asioitaan. Kannusta häntä puhumaan kanssasi isästään ym. asioista myös selvänä. Toivottavasti itse jaksat tukea häntä. Hän on vanhin lapsi, mutta älä pidä häntä isompana kuin hän onkaan. Hänelle ei myöskään kuuluisi miehen rooli kodissa, vaikka isä on kuollut. Ota hänet syliin.
Murkku kaipaa isäänsä eikä osaa surra selvinpäin.
kokee itselläni on vähän sama tilanne ollut. Mieheni kuoli oman käden kautta. Poikani otti heti perheen päätäntä vallan miehen puolikkaana. Komensi minuakin jolloin sanoin etten tarvitse lasta miehekseni. Raskastahan on kasvattaa lapsia yksin. Murrosikä on kaikkein pahin. voimia sinulle.
Winkkuihin löytyy netistä (suojattu yhteisö), vertaistuki voi olla parasta. Nuorille on omat nettisivut jossa voivat keskustella muiden saman kokeneiden kanssa. Valitettavasti en muista linkkiä että olisin voinut suoraan auttaa.
Kannattaa soittaa Suomen mielenterveysseuraan, jos heillä olisi kursseja siis sellaisia missä käsitellään lapsen surua. Lapsen sururyhmiä on olemassa, mutta valitettavasti niitä ei joka kunnassa järjestetä :(
Ja suosittelen että haet yhtä äkkiä yksin kurssille...
Tsemppiä ja jaksamista koko perheelle!
T: Winkku vm.95